Sähköliiton strategia-asiakirja 2012-2016

1 Sähköliiton strategia-asiakirja 2012-2016 Sähköliiton hallitus 13.9.2012 versio 3 Hyväksytty edustajistossa 16. 18.11.2012

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Tiedon hankinta, analysointi ja tulkinta 2.1. Selvitettävät asiakokonaisuudet 2.2. Jäsenkyselyn tulokset 2.3. Työnantajaliitoille tehtyjen haastattelujen tulokset 2.4. Toiminnan kuntokartoitus (hallitus 15.6.2011) 2.5. Yhteistyöliitoille tehdyn kyselyn tulokset 3. Sähköliiton perustehtävä eli missio 4. Halutun tulevaisuuden eli vision luominen 4.1. Visiointityö hallintoelimissä ja tulosten analyysi 4.2. Visio keskipitkälle aikavälille 5. Strategisten valintojen tekeminen 5.1. Sähköliitto järjestönä, jäsenpalveluiden tuottaminen ja järjestöyhteistyö 5.2. Sähköisten toimialojen työehtosopimusten tekeminen ja valvonta, sopimustoiminnan kehittäminen, lakipalvelut ja oikeusapu sekä kansainvälinen edunvalvontatoiminta 5.3. Yhteiskuntavaikuttaminen ja sopimusyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen 5.4. Työelämän muutoksen hallinta ja jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 6. Strategian käytännön toteutus, seuranta, toiminnasta oppiminen ja suunnan tarkastaminen toimintaympäristön muutoksessa. 6.1 Luottamushenkilöhallinnon ja päättäjien rooli strategian toteuttamisessa 6.2. Operatiivisen johdon rooli strategian toteuttamisessa 6.3. Toimisto-organisaatio ja sen rooli strategian toteuttamisessa 6.4. Asiakirjan käsittely ammattiosastoissa ja verkossa 6.5. Toimenpideohjelma 7. Lähteet

3 1 Johdanto Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallitus päätti 29.9.2010, että liitolle laaditaan työehtosopimusstrategia. Hallitus nimitti strategiatyöhön projektiryhmän, johon kuuluivat sektoripäälliköt, järjestöpäällikkö ja johtokuntien puheenjohtajat. Lisäksi hallitus nimitti strategiatyötä valvomaan ohjausryhmän, johon kuuluivat liittopuheenjohtaja ja liittosihteeri sekä edustajiston puheenjohtajat. Tarkoituksena on, että työehtosopimusstrategia liitetään osaksi liiton kokonaisstrategiaa ja se valmistuu edustajistokaudelle 2012-2016. Mitä strategialla tarkoitetaan? Strategian voidaan katsoa sisältävän kolme keskeistä asiakokonaisuutta; kyky nähdä, tahto arvottaa ja tapa toimia. Kyvyllä nähdä tarkoitetaan omien resurssien ja vahvuuksien tunnistamista järjestössä ja sen toimintaympäristössä, joilla voidaan saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteet. Arvottamisen tahdolla tarkoitetaan järjestön tietoisia valintoja tulevaisuutensa suhteen. Strategian tulee olla sisäänrakennettuna järjestön toimintaan ja päätöksentekoon, strategia on siis myös tapa toimia. (Heikkala 2009, 23.) Strategian tulee kuvata järjestön arvoja, hahmottaa nykytilannetta ja ohjata haluttuun tulevaisuuteen. (emt 33.) Sähköliitolle laadittiin strategia edellisen kerran vuoden 2005 aikana. Strategiatyö toteutettiin liiton toimitsijoiden ja hallituksen toimesta ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Strategiatyössä kartoitettiin liiton nykytila, hahmoteltiin haluttu tulevaisuus ja relevantin tiedon pohjalta ennustettava tulevaisuus. Strategialla tavoiteltavaksi visioksi työehtosopimustoiminnalleen liitto määritteli kaikkien sopimusalojen yhdistämistä yhdeksi työehtosopimukseksi. Tämän työehtosopimuksen soveltamisala kattaisi sen piirissä olevien yritysten kaikki henkilöstöryhmät. (Kevätsalo 2005.) Sähköliitto on strategiansa mukaisesti ollut aktiivinen osapuoli työehtosopimusten rakenteiden kehittämisessä. Yritysten rakenteiden ja työelämän nopean muuttumisen vuoksi on perusteltua pohdiskella jälleen niin koko liiton kun myös työehtosopimustoiminnan arvoja, visioita ja strategioita. Ollakseen entistä vahvempi ja määrätietoisempi organisaatio tulevaisuudessa, liiton tulisikin määritellä arvonsa, missionsa ja visionsa nykyistä tarkemmin ja vahvistaa toimintansa kytköstä näihin tekijöihin. Strategian ohjauksella mission polkua kohti visiota Järjestön on pohdittava ennen strategiakeskustelun avaamista missiota (perustehtävä, olemassaolon tarkoitus), arvoja sekä visiota (haluttua tavoitetilaa). Missio antaa perustarkoituksen ja -oikeutuksen järjestön toiminnalle. Järjestöissä missiota nimitetään usein

4 toiminta-ajatukseksi, joka kirjataan yhdistyksen sääntöihin ja puretaan toimintasuunnitelmassa käytännön toiminnaksi. (Harju 2004, 33.) Järjestön eri tasoilla voi olla erilaisia missioita, mutta tarkoituksenmukaisempaa on pitäytyä yhdessä missiossa. Mission laatimisessa päävastuu on järjestön luottamushenkilöillä ja työntekijöillä. Järjestön mission laatiminen aloitetaan nykytilan analysoinnilla ja sitä täydennetään laajalla informaatiolla yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten käyttäytymisen kehittymisestä. Keskeisessä roolissa on informaation objektiivinen analysointi. (Harju 2004, 33.) Sähköalojen ammattiliitto ry:n sääntöihin on toiminnan tarkoitukseksi kirjattu jäsenten työsuhteiden ehtojen parantaminen, ammatillisten, oikeudellisten ja yhteiskunnallisten etujen laajentaminen, sekä toimiminen jäsenistön yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. Tätä sääntöihin kirjattua toiminnan tarkoitusta ei ole sisäistetty missioksi, mutta tämä sääntökohta voidaan sellaiseksi ymmärtää. Sähköliiton missio on hyvin laajaalainen ja pitää sisällään niin työehtojen parantamiseen kuin myös yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän toimeliaisuuden. (Sähköalojen ammattiliitto ry:n säännöt.) Sähköliiton 2005 laaditun strategian mukaan liiton toiminta-ajatuksen päälinjaus on sähköisillä aloilla työskentelevien henkilöiden kokoaminen yhteen parantamaan työsuhteidensa ehtoja ja yhteiskunnallista asemaansa (Kevätsalo 2005.) Harjun mukaan järjestön vision määrittelemisessä käytettävissä olevan informaation osuus on merkittävä. Toisin kuin missio, visio voi olla erilainen järjestön eri osa-alueilla. Visiolla tarkoitetaan sitä, millainen järjestö haluaa olla tulevaisuudessa. Visio on huomattavasti yksilöidympi kuin missio, se on koko järjestöä voimakkaasti koskettava asia. Visiossa voidaan arvioida järjestön toiminnallisten aktiviteettien uudelleen suuntaamista tai painopisteiden muuttamista. Edellisen vuoksi informaation riittävä analysointi ja erilaisten riskianalyysien tekeminen on tarkoituksenmukaista visiota tarkennettaessa. Visio on perusteltua jakaa helpommin saavutettaviin osatavoitteisiin, tulee kuitenkin muistaa se, että visio ei toteudu välttämättä koskaan. (Harju 2004, 44-46.) Tämä strategia-asiakirja perustuu pääosiltaan liiton jäsenten jäsenkyselyssä ilmoittamaan tahtotilaan sekä hallinnon ja henkilökunnan tekemään visioon, eli näkemykseen halutusta tulevaisuudesta. Liiton missio, olemassaolon tarkoitus, rakentuu jäseniltä jäsenkyselyssä saatuun informaatioon sekä liiton sääntöihin kirjattuun perustehtävään.

5 2 Tiedon hankinta, analysointi ja tulkinta Strategiatyön pohjaksi Sähköliiton jäsenistölle tehtiin verkkopohjainen kysely maalis huhtikuussa 2011. Kyselyn otanta oli 2022 jäsentä, sopimus- ja toimialoittain painotettuna. Vertailuna kysely tehtiin myös liiton päättäjille (edustajisto) ja hallinnolle (hallitus, johtokunnat ja valiokunnat). Työnantajaliittojen näkemyksiä selvitettiin 11.4. - 26.4.2011 välisenä aikana tehdyllä haastattelukyselyllä. Haastattelu tehtiin Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Sähkötekniset työnantajat ry:n neuvottelutoiminnasta vastaaville johtajille. Lisäksi tehtiin verkkopohjainen kysely keskeisimmille liittoyhteistyökumppaneillemme. Sen tarkoituksena oli saada esille muiden liittojen näkemykset koskien toimialojemme työmarkkinatoimintaa ja liittojen välistä yhteistyötä. Jäsenkysely, päättäjien ja hallinnon edustajien kysely sekä työnantajaliittojen haastattelut tehtiin Sähköliiton ja Oy Econtact Ab:n yhteistyönä. Liitto valmisteli kysymysten ja haastattelujen pohjat ja viimeistely tehtiin yhdessä. Econtact hoiti jäsenkyselyn toteutuksen ja haastattelut. Toteutuksen ohjaajina toimivat liiton puolelta järjestöpäällikkö Reijo Salmi ja sektoripäällikkö Sauli Väntti. Kyselyn toteutti Jarmo Nurmio E-contact Oy:stä. Lisäksi hallituksen jäsenille tehtiin 15.6.2011 toiminnan kuntotesti Jarmon Nurmion Ohjaamana. Verkkokysely aukeni 17.3.2011 ja vastausaikaa annettiin 10 päivää. Sen aikana vastauksia saatiin 322 kappaletta. (15,9 %) ja ns. hallintoryhmästä 64 (43,2 %). Karhukysely lähti 28.3. ja vastausaikaa siihen annettiin viikko. Karhussa vastauksia tuli 238 ja hallintoryhmässä 31. Yhteensä vastanneita oli 560 (27,7 %) ja hallintoryhmässä 95 (64,2 %). 2.1. Selvitettävät asiakokonaisuudet Pääongelmana kyselyssä oli se, mikä on Sähköliiton ja työehtosopimustoiminnan nykytila ja mitä liiton tulisi olla tulevaisuudessa? Ongelmaa selvitetään hakemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä liiton jäsenet ja päättäjät ajattelevat Sähköliitosta järjestönä? 2. Miten liiton yhteistyökumppanit kokevat Sähköliiton järjestönä ja neuvottelukumppanina? 3. Kuinka liiton olisi kehitettävä työehtosopimustoimintaansa?

6 Työnantajaliittojen haastatteluissa kysyttiin seuraavia asioita: 1. Miten liiton yhteistyökumppanit kokevat Sähköliiton järjestönä ja neuvottelukumppanina? 2. Millaisena työnantajaliitto näkee edustamansa alan ja sopimustoiminnan kehittymisen? Liittoyhteistyökumppaneille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin seuraavia asioita: Onko Sähköliiton neuvottelutoiminnalla vaikutusta vastaajien neuvottelutoimintaan, millaista liittojen välinen yhteistyö on, millaiseksi sopimustoiminnan toivotaan kehittyvän, millainen Sähköliitto on ammattiliittona ja neuvottelukumppanina, millainen on Sähköliiton julkisuuskuva, onko ammatti-identiteettiin perustuvalla järjestäytymisellä ja edunvalvonnalla merkitystä lähitulevaisuudessa ja millaiseksi liittojen yhteistyön haluttaisiin kehittyvän tulevaisuudessa Kyselyyn vastaajiksi valikoitiin Rakennusliitto, JHL, PAM, Konepäällystöliitto, PRO, Metalliliitto, TEAM, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto ja Uusi Insinööriliitto. 2.2. Jäsenkyselyn tulokset 2.2.1. Työelämä Sähköliiton jäsenten mielestä työelämän tärkein asia on työsuhteen pysyvyys. Tämä painotus on tullut esiin myös liiton aiemmissa järjestötutkimuksissa (Melin 1999 ja 2003). Tulos vastaa yleistä ay-liikkeen piirissä tehtyjä muita vastaavia selvityksiä ja tutkimuksia. SAK:n uusin jäsentutkimus Luottamus liikkeessä (2011) antaa SAK:n jäsenten näkemyksistä saman tuloksen. Tärkeysjärjestyksessä toisena asiana työelämän edunvalvonnan kovassa ytimessä on palkka- ja palkkakehitys. Työelämäasioiden tärkeysjärjestys Sähköliiton jäsenistön mielestä on: 1. Työsuhteen pysyvyys 2. Palkka- ja palkkakehitys 3. Työturvallisuus ja työsuojelu 4. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen 5. Mahdollisuus kehittyä ammatissa ja kehittyä työuralla 6. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin 2.2.2. Edunvalvontatoiminta Liitto saa jäsenistöltä varsin puhtaat paperit edunvalvonta- ja sopimustoiminnassa onnistumisesta. merkille pantavaa on, että tätä mieltä ovat erityisesti liiton nuorimmat jäsenet, alle 30-vuotiaat.

7 Suhtautuminen lakon oikeutukseen, omaa etua ajettaessa on edelleen päivänselvä. Asenteet ns. poliittisen lakon oikeutukseen ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Kyselyn tulosten perusteella yli yhdeksänkymmenen prosentin kattavuus lakossa saavutetaan, jos sen pituus on enintään viikko. Tulos perustuu siihen lähtökohtaan, että lakkoavustuksena maksetaan 16 euroa/päivä, seitsemänä päivänä viikossa. Alle 40- vuotiaista 12 % ei ole valmis lakkoon lainkaan. Erot eri ikäryhmissä ovat merkittävimmät silloin, kun kyseessä on valmius olla lakossa niin kauan kuin lakon syynä olevat asiat on ratkaistu. Alle 30-vuotiaiden ryhmässä valmius olla lakossa niin kauan kuin lakon syynä oleva asia on ratkaistu, on vain 19 %:lla. Sen sijaan yli 50-vuotiaista yli puolet ilmoittaa voivansa olla lakossa kunnes ratkaisu on saatu. Jäsenten näkemyksen mukaan tehokkain tapa vaikuttaa ulkomaalaisen työvoiman väärinkäyttöön on kotimaisiin ja EU-tason päättäjiin vaikuttaminen. Työkohteiden valvonta ja työntekijöiden informointi työelämää koskevissa asioissa heidän lähtömaassaan nähdään myös keinoina vaikuttaa asioihin. Työehtosopimustoiminnan kehittäminen on yksi liiton strategiatyön pääkysymyksistä. Jäsenten selvä enemmistö (75 %) haluaa yhtenäistää sopimusmääräyksiä tai yhdistää nykyisiä työehtosopimuksia. Työehtosopimusmääräyksiä yhtenäistäisi 46 % ja sopimuksia yhdistäisi 29 %. Jäsenet hyväksyvät myös sen, että jos sopimuksia yhdistetään, työn lopputuloksena syntyy kompromissiratkaisu. Jäsenistöön noudatetaan työehtosopimuksesta riippuen erilaisia palkkausmuotoja. Palkkausmuodot jakautuvat karkeasti aika- ja suorituspalkkaukseen. Suorituspalkkauksen muotoina käytetään urakkapalkkausta ja erilaisia tuotantopalkkiotyön muotoja. Noin kymmenen prosenttia (1900) työssä olevista jäsenistä tekee yli kuusikymmentä prosenttia työajastaan urakkatyötä. Kaikista työssä käyvistä jäsenistä noin 40 % (7800) tekee osan työajastaan urakkatyönä. Tuotantopalkkiotyötä osan työajastaan tekee noin 27 % (5200) työssä käyvistä jäsenistä. Noin kuusi prosenttia (1300) työssä olevista jäsenistä tekee yli kuusikymmentä prosenttia työajastaan tuotantopalkkiotyötä. Kaiken kaikkiaan työssä olevista jäsenistä 3200 (16 %) saa merkittävimmän osan ansioistaan erilaisten suorituspalkkauksen mallien kautta.

8 2.2.3. Järjestötoiminta Jäsenet pitävät hyvin yksimielisesti liittoa tärkeänä. Tämä kertoo luottamuksesta. Liiton kokee läheisenä entistä useampi. Palvelu- ja toimintakyvyn huoltoon on silti kiinnitettävä riittävästi huomiota. Jäsenten näkemys liiton toiminnan painopisteistä on selkeä ja yksituumainen. Edunvalvonta ja työttömyysturva ovat kiistattomat valinnat painopisteiksi. Tämä järjestys olisi kestänyt, vaikka kysymyksenasettelussa olisi tarjottu vielä useampia vaihtoehtoja. Jäsenhankinta sijoittuu painopisteiden joukossa hivenen yllättävästi häntäpäähän. Jäsenrekrytointi ja jäsenehdokkaiden motivointi koetaan ehkä niin perusjärjestötyöksi, että se ei saa painopisteasemaa. Mielipiteet ja näkemykset ammattiosastojen tehtävistä saattavat kertoa enemmän tavoitteista ja tarpeista kuin todellisesta tilanteesta. Asia on kuitenkin monessa mielessä tärkeä, ei vähiten jäsenten palvelun, liiton läheisyyden eikä talouden kannalta. Sopimusneuvotteluvoiman, ammattiyhdistyspolitiikan ja tulevan toiminnan turvaamisen näkökulmasta voisi esittää strategiatyössä pohdittavaksi miksi annetut näkemykset asettavat työpaikkatoiminnan ammattiosastojen toimintakentän priorisoinnissa oikeastaan vain keskikastiin ja jäsenhankinnan suorastaan hännille. Erittäin tärkeä kysymys kyselyssä koskee liiton tulevaisuutta talouden ja toiminnan tasapainoilussa ja verkottumismuodon valinnassa. Jäsenten vastaukset on tulkittava siten, että liiton itsenäisyydestä halutaan pitää kiinni, mutta lisävoimaa pitää hakea yhteistyöstä. Toiminnan supistamisen ja jäsenmaksun asettaminen vastakkain on niin vaikea asia, että vain alle puolet vastaajista otti siihen kantaa. Sen sijaan yhteistyön tarpeesta kaikilla on mielipide. Vaikka yli puolet jäsenistä ilmoittaa, etteivät ole kiinnostuneita luottamustehtävistä, niin 45 % on kiinnostunut. Jos tämä voidaan tulkita lupaukseksi, liitolla on hyvä ay-aktiivien reservi. 2.3. Työnantajaliitoille tehtyjen haastatteluiden tulokset Työnantajaliittojen mielestä alan yritysten määrä lisääntyy, kilpailu kovenee ja toimiala kansainvälistyy. Menestyminen markkinoilla edellyttää erikoistumista ja kasvattaa osaavan työvoiman tarvetta. Markkinat halutaan pitää vapaina harmaasta taloudesta. Työmarkkinoiden sääntelyä laajoilla työehtosopimuksilla halutaan rajata ja strategisena tavoitteena on siirtää työehdoista sopiminen paikalliselle ja yrityskohtaiselle tasolle.

9 Työnantajaliittojen kannat sopimusrakenteiden muuttamiseen ovat hyvin varovaiset. Periaatteessa yrityksen koko henkilöstöön tulisi soveltaa samanlaisia työehtoja, mutta sopimusten yhdistämiseen suhtaudutaan empien. Selkeää kannanottoa sähköisten alojen laajan sopimuksen synnyttämiseen ei vastauksista löydy. Työnantajat vieroksuvat ammattiliittojen rajariitoja ja haluavat pysytellä niiden ulkopuolella. Toisaalta vastauksista on tulkittavissa se, että samantyyppiset järjestölliset rajanveto-ongelmat koskevat myös työnantajajärjestöjä. Työnantajat arvostavat Sähköliittoa sopimuskumppanina. Suhteen liittojen neuvottelijoiden välillä katsotaan olevan kunnossa ja Sähköliittoa pidetään yleisesti ottaen luotettavana. Vastauksista näkyy kuitenkin se, että työnantajat katsovat Sähköliiton sopimusten hyväksymismenettelyn olevan turhan monimutkainen ja joissain tapauksissa hidastavan sopimusten syntymistä. Työnantajien lähes yksimielisen näkemyksen mukaan Sähköliitto on haluton muutokseen työehtosopimusten sisältöjä koskien. Näkemys Sähköliiton konservatiivisuudesta sopimuspolitiikassa on ymmärrettävissä myös työnantajien strategisten valintojen pohjalta. Työnantajat haluavat siirtää sopimisen pois liittojen väliltä ja Sähköliitto on samanaikaisesti pyrkinyt parantamaan työntekijän sopimustasoista turvaa. 2.4. Toiminnan kuntokartoitus Toiminnallisten muutostarpeiden jäsentäminen perustuu toiminnan arviointiin, jonka Sähköliiton hallitus teki 15.6.2011. Itsearvioinnissa käytettiin kuntotestilomaketta (toiminnan kuntokartoitus, liite 1). Toiminnan kuntotesti sisälsi yhteensä 16 eri käytäntöä, ominaisuutta, prosessia, toimintoa tai toimintatapaa. Vastaajat arvioivat näissä hyvä-huono vaihtoehtoa asteikon vahvuuden ollessa yhdestä viiteen (1-5). Toiminnan kuntotesti on pikatesti ilman henkilökohtaista haastattelua. Testi on kuitenkin suuntaa antavuudessaan osoittautunut varsin luotettavaksi. Se paljastaa yleensä korjaustarpeet ja toiminnalliset puutteet. Toiminnan kuntotesti kertoo, että liiton hallinnolla ei ole erityistä kritiikkiä liiton toimintaa kohtaan. Päinvastoin, hallinto arvioi liiton toiminnallisen kyvyn hyväksi. Korjattavaa on vähän ja muutoksen tarvetta ei pidetä kovin kiireellisenä. Hallinnon näkemykset tuntuvat olevan varmat ja myös samansuuntaiset. Merkille pantavaa on, että ne toiminnot, joihin hallinto suoranaisesti vaikuttaa, nähdään olevan paremmassa kunnossa kuin operatiivisemmat toiminnot.

10 Mielipidehajonta ei ole kovin suuri. Eniten näkemykset eriytyvät siinä miten sisäinen viestintä ja kommunikaatio toimivat ja miten järjestökulttuuri tukee toimintaa. Hajontaa on myös toimenkuvien, roolien ja tehtävien, järjestöorganisaation rakenteen toimivuuden sekä henkilöstöresurssien riittävyyden osalta. Kaiken kaikkiaan Sähköliiton hallinnon arvio liiton toiminnasta on kuntotestin perusteella hyvin positiivinen. Kolmessa kohtaa keskiarvoksi tulee vähintään neljä (4) ja mikään asia tai toiminto ei saa alle kolmosen (3) arviota. Useimmiten kuntotestissä ei saada esiin näin hyvää arviota. Tulos rauhoittaa ja antaa turvallisen nojan kehittää ja suunnitella liiton toimintaa. 2.5. Yhteistyöliitoille tehdyn kyselyn tulokset Lokakuussa 2011 toteutetun ja Sähköliiton tärkeimmille yhteistyöliitoille suunnatun verkkokyselyn tulosten perusteella liittojen välinen yhteistyö neuvottelutoiminnassa perustuu vähimmillään informaation vaihtoon ja enimmillään suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Sähköliittoa pidetään maltillisena ja luotettavana neuvottelukumppanina. Seitsemän yhteistyöliittoa katsoi, että Sähköliiton neuvottelutoiminnalla on vaikutusta heidän neuvottelutoimintaansa. Lähtökohtaisesti yhteistyön halutaan jatkuvan entisellään, tai jopa tiivistyvän. Vastauksista voidaan vetää johtopäätös, että teollisuuden yhteistyökumppaniliitot haluavat mieluummin säilyttää nykyisen sopimusmallin, jossa Sähköliitto neuvottelee sähköalan ammattilaisille työehtosopimuksen sen sijaan, että Sähköliitto tulisi mukaan yhteiseen neuvottelupöytään ja sopimuksen allekirjoittajaksi. Yksi vastaajista katsoi, että nykyisen mallin sijaan sähköalan työntekijät pitäisi sisällyttää mukaan pääsopijajärjestöjen sopimuksiin. Sähköliittoa pidetään vaikutusvaltaisena ja osin myös merkittävänä toimijana joillain osaalueilla. Liittoa pidetään muita kunnioittavana, yhteistyövalmiina ja rakentavana toimijana. Toisaalta Sähköliittoa pidetään joissain asioissa myös omavaltaisena. Enemmistö kyselyyn vastaajista pitää ammatilliseen järjestäytymiseen perustuvaa edunvalvontaa merkityksellisenä myös tulevaisuudessa. Ammattialakohtaisuutta järjestäytymisen perusteena pidetään myös merkityksellisenä asiana. Vastaajat arvioivat pääsääntöisesti Sähköliiton säilyttävän nykyisen asemansa ammattiliittona. Haasteita katsottiin nousevan työelämän ja ammattikuntien muutoksen kautta sekä järjestöraja- ja sopimusrajakysymyksissä. Yhdessä vastauksessa liitolle katsottiin syntyvän ongelmia sen johdosta, että työehtosopimusten taso on hyvin korkea.

11 3 Sähköliiton perustehtävä eli missio Sähköliiton kokoava voima on ammatillinen identiteetti. Liitto järjestää sähköisten ja niihin läheisesti liittyvien alojen ammattilaisia toimintansa piiriin edistääkseen ja valvoakseen heidän etujaan sekä oikeuksiaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Sähköliiton sääntöjen mukaan missiota toteutetaan järjestämällä sähköisten ja niihin läheisesti liittyvien alojen ammattilaisia liiton ammattiosastojen ja työhuonekuntien jäseniksi; neuvottelemalla heille työehtosopimuksia ja valvomalla niiden noudattamista; kehittämällä edunvalvontaa ja vaikuttamalla työympäristöasioihin työpaikoilla ja yrityksissä yhdessä ammattiosastojen kanssa; harjoittamalla koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa sekä toimimalla yhteistyössä liiton tavoitteita ja periaatteita tukevien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. 4 Halutun tulevaisuuden eli vision luominen 4.1 Visiointityö hallintoelimissä ja tulosten analyysi Visio, eli tavoiteltava tulevaisuus hahmotettiin kaikkien liiton hallintoelinten kokouksissa syksyllä 2011. Henkilökunta laati oman visionsa alkutalvesta 2012. Menetelmänä visiointityössä käytettiin yhteistoiminnallista ideointipalaveria. Käsiteltävät asiat liittyivät liiton missioon ja keväällä 2011 tehtyyn jäsenkyselyyn. Visiointityössä käsiteltiin seuraavia asioita: - Mitkä asiat työelämässä ovat tärkeimmät - Työtehtävien ja -organisaatioiden rakenne - Työllisyyden kehittyminen toimialoillamme - Sopimustoiminnan kehitys, sopimusrakenne, palkanmuodostus ja neuvottelutoiminta - Työtaistelukassan tulevaisuus - Järjestötoiminnan tulevaisuus - Ammattiyhdistyskoulutuksen tulevaisuus - Työympäristöön liittyvien asioiden tulevaisuus - Työnantajien ja ay-järjestön yhteistoimintasuhteiden muutos - Paikallisten ay-edustajien keskinäiset suhteet Saaduista tuloksista muodostettiin yhteinen visio, joka perustuu kaikkien ryhmien yhteiseen tahtotilaan. Visiolla tarkoitetaan haluttua tulevaisuuden tilaa. Visio ei välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta kirjoitettu visio antaa suunnan jota kohden kuljetaan ja jonka perusteella tehdään strategisia valintoja.

12 4.2 Visio keskipitkälle aikavälille Halutussa tulevaisuudessa eli visiossa tavoitellaan seuraavia asioita: 4.2.1 Tärkeimmät asiat työelämässä Liiton jäsenet kokevat asemansa työelämässä turvalliseksi ja pysyväksi. Ilmapiiri työpaikoilla on oikeudenmukainen ja työhyvinvointi on toiminnan keskiössä. Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja palkitsevaa. Työntekijöiden ammattitaitoa ja osaamista kehitetään yritysten keskeisimpinä voimavaroina. 4.2.2 Työtehtävien ja -organisaatioiden rakenne Selkeät työtehtävien ja organisaatioiden rakenteet tukevat työssä menestymistä ja jaksamista, sekä sähköisten alojen ammattilaisten identiteettiä. 4.2.3 Työllisyyden kehittyminen toimialoillamme Sähköliiton jäsenten työllisyys pysyy vakaana. Työllisyystilanteessa tapahtuu korkeintaan suhdannevaihtelun mukaisia poikkeamia. Edunvalvonta- ja neuvottelutoiminnalla vaikutetaan siihen, että epäterve kilpailu ei heikennä työllisyysastetta. 4.2.4. Sopimustoiminnan kehitys, työehtosopimusrakenne, palkanmuodostus ja neuvottelutoiminta Sähköliiton toimialoille on neuvoteltu kaikki alat kattava työehtosopimus. Sopimukseen on siirrytty vaiheittain eri sopimusalojen työehtoja yhtenäistämällä. Sähköliiton jäsenten näkemykset ohjaavat liiton neuvottelu- ja sopimustoimintaa. Jäsenten palkanmuodostukseen vaikuttavat työtehtävien monimuotoisuus, yritysten erityispiirteet, työtehtävien vaativuus, työn tuottavuuskysymykset ja ammatillinen osaaminen. 4.2.5. Työtaistelukassan tulevaisuus Liitolla on työtaistelukassa, jonka varannon reaaliarvo vara- ja käyttörahastoissa säilyy. Pääoman tuotolla rahoitetaan työtaisteluavustukset.

13 4.2.6. Järjestötoiminnan tulevaisuus Sähköliitto on kansalaisjärjestö. Liiton ja sen osastojen toimintaan on helppo osallistua. Toimintamalli muuttuu ympäristön haasteiden mukaisesti. Järjestötoiminnan malli ja toteutustapa mahdollistaa edunvalvontatyön kaikilla työpaikoilla. 4.2.7. Ammattiyhdistyskoulutus Koulutus järjestetään lähellä jäsenistöä, paikallisesti ja alueellisesti. Koulutuksen sisältö vastaa ajankohtaisiin työelämän muutostilanteisiin ja parantaa jäsenistön elämänhallintaa. Koulutus toteutetaan nykyaikaisessa oppimisympäristössä (kokonaisuus joka koostuu opettajasta, opiskelijoista, opittavan asian sisältökysymyksistä ja menetelmistä). 4.2.8. Työympäristö ja työturvallisuus Työympäristöön, työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat keskeinen osa liiton toimintaa. Liitto on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja sähkötyöturvallisuuteen liittyvien asioiden valmistelussa ja tekee aktiivisesti yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa työturvallisuuskysymyksissä. 4.2.9. Työnantaja- ja ay-järjestön yhteistoimintasuhteet Työnantajat arvostavat Sähköliittoa työmarkkinatoimijana. Työnantajat arvostavat työpaikoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa ja tunnustavat Sähköliiton luottamusmiesten aseman liiton edustajina. Työmarkkinaosapuolet järjestävät yhteistä koulutusta jäsenilleen ja huolehtivat työehtosopimuksen valvontavastuusta yhteistoiminnassa. Sähköisillä toimialoilla on yksi yhteinen työnantajajärjestö. Osapuolet vaikuttavat yhteiskunnan päättäjiin yhdessä alaa koskevissa kysymyksissä. 4.2.10. Ay-järjestöjen yhteistyösuhteet Sähköliiton paikallistason edustajilla on hyvät ja kattavat yhteistyösuhteet muuhun ayliikkeeseen yli liitto- ja keskusjärjestörajojen. 5. Strategisten valintojen tekeminen Sähköliiton strategisten valintojen tulee perustua itsenäisen järjestörakenteen pohjalle. Jäsenkyselyn 2011 tulosten perusteella liiton on kuitenkin pohdittava sitä, millaisia painopisteitä omalle toiminnalle asetetaan ja mihin toimintoihin haetaan

14 yhteistyökumppaneita. Strategisilla valinnoilla on varmistettava se, että liiton tulot riittävät kattamaan menot, ilman jäsenmaksujen korotuspainetta. Tässä työssä ei etsitä suoraa vastausta ammattiosastojen toiminnan strategialle. Kaikissa ratkaisuissa on kuitenkin huomioitava se, että koko Sähköliiton järjestöorganisaation toiminta rahoitetaan edustajiston päättämällä kokonaisjäsenmaksulla ja sen jakautumisella liiton ja osastojen välillä. Liiton ja sen osastojen välinen työnjako on pohdittava niiden resurssien pohjalta, joihin jäsenmaksun suuruus antaa mahdollisuuden. Strategiset valinnat muodostuvat jäsenkyselyn tulosten, Sähköliiton mission ja vision pohjalta rakentuvan perustehtävän mukaisesti. Perustehtävä eli ydintoiminta voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: - Sähköliitto järjestönä, jäsenpalveluiden tuottaminen ja järjestöyhteistyö - Sähköisten toimialojen työehtosopimusten tekeminen ja valvonta, sopimustoiminnan kehittäminen, lakipalvelut ja oikeusapu sekä kansainvälinen edunvalvontatoiminta - Yhteiskuntavaikuttaminen ja sopimusyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen - Työelämän muutoksen hallinta ja jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. 5.1 Sähköliitto järjestönä, jäsenpalveluiden tuottaminen ja järjestöyhteistyö Sähköliitto järjestää kaikki sähköisillä toimialoilla, energian tuotannossa ja jakelussa sekä niihin liittyvissä ammateissa työskentelevät työntekijät jäsenikseen. Liiton tavoitteena on neuvotella työehtosopimukset kaikille em. aloille tai vaikuttaa siihen, että sähköisten toimialojen jäsenet ovat tosiasiallisesti jo voimassa olevien sopimusten tai sopimuksen soveltamisalalla. Sähköliiton järjestöorganisaatio rakentuu nykymuodossaan itsenäisenä yhdistyksenä toimivasta liitosta ja siihen jäseninä kuuluvista ammattiosastoista, jotka ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Keskipitkän aikavälin aikana järjestörakenteen toimivuus ja tehtävänjako otetaan tarkasteluun. Liiton toimisto ja hallinto valmistelee edustajiston ohjauksessa vaihtoehtoiset mallit liiton järjestörakenteeksi. Lähtökohtana mallille on se, että kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisesti ja maksamansa jäsenmaksun suhteessa samantasoisen edunvalvonnan ja muiden palvelujen piirissä. Mallissa on huomioitava koko järjestörakennetta koskeva päätöksentekorakenne, hyvän ja toimivan hallintorakenteen muodostaminen ja demokraattisen päätöksenteon varmistaminen. Rakenteiden pitää palvella tehokasta jäsenhankintatyötä ja painottua työpaikoilla toteutettavaan ammattiyhdistystoimintaan. Sähköliiton toiminnassa painotetaan konkreettisesta yhteistyöstä kiinnostuneiden yhteistyökumppaneiden etsintää. Liitolla on valmius tuottaa jäsenpalvelut ja edunvalvonnan

15 tukitoiminnot yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Jäsenpalveluilla ja tukitoiminnoilla tarkoitetaan tässä talouteen, rekistereiden ylläpitoon, koulutuksen tuottamiseen ja järjestön sisäisen toiminnan järjestämiseen liittyviä toimintoja. Liitto on myös aktiivinen sen yhteydessä toimivan työttömyyskassan palveluiden järjestämistapaan liittyvissä kysymyksissä. 5.2. Sähköisten toimialojen työehtosopimusten tekeminen ja valvonta, sopimustoiminnan kehittäminen, lakipalvelut ja oikeusapu sekä kansainvälinen edunvalvontatoiminta Sähköliitto tähtää neuvottelu- ja sopimustoiminnassaan kaikki liiton sopimusalat yhdistävään ja eri toimialojen erityispiirteitä huomioivaan sähköisten alojen työehtosopimukseen. Keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n kanssa solmittujen työehtosopimusten yhdistäminen yhdeksi työehtosopimukseksi. Yhdistetyn työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksellä pyritään kattamaan myös teollisuuden sähkötöiden ylläpito-, huolto- ja kunnossapitotoiminnot. Toteutuessaan tämä työehtosopimus kattaisi lähes 17 000 sähköliittolaisen työehdot. Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimukset ovat sisällöltään lähes yhdenmukaiset ja ne ovat voimassa 30.9.2014 saakka. Sähköalan TES ja huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimukset ovat voimassa 30.9.2014 saakka. Sopimusten yhdistämiseen edetään vaiheittain yksittäisten sopimusmääräysten yhdenmukaistamisen kautta ja valmistautumalla neuvottelutoimintaan laajapohjaisesti sekä suunnitelmallisesti. Teollisuuden työehtosopimustoimintaa jatketaan nykyisellään tavoitteena neuvotteluaseman vahvistaminen ja jäsenten edunvalvontatoiminnan kehittäminen työehtosopimusten yhdistämisen kautta. Neuvotteluasemaansa Sähköliitto kehittää verkostoitumalla neuvottelutoiminnassa muiden teollisuuden sopijaliittojen kanssa nykyistä tiiviimmin. Työehtosopimusten noudattamisen valvonta on oleellinen osa jäsenten edunvalvontaa. Sähköliitto kehittää valvontamekanismeja koko organisaationsa tasolla ja edellyttää myös työnantajaliitoilta valvontavelvollisuuden hoitamista määrätietoisesti. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistaudutaan kollektiivisesti ohjaamalla kaikkia sopimusaloja yhdenmukaisesti. Toimintaympäristöä ja sopimustoiminnan vaikutuksia tutkitaan ja analysoidaan säännöllisesti. Neuvottelutoiminnan rakennetta uudistetaan strategisia tavoitteita tukevaksi. Sähköliiton viestinnän rooli edunvalvontatoiminnassa on merkittävä. Viestintä tuodaan mukaan edunvalvontatoiminnan ytimeen tukemaan eri edunvalvontatoiminnan osa-alueita.

16 Sähköliitto tuottaa lakipalveluita itsenäisesti. Sen lisäksi lakipalveluiden riittävyys turvataan verkostoitumalla muiden ammattiliittojen ja työoikeuteen perehtyneiden lakitoimistojen kanssa. Sähköliitto keskittyy niiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joiden toiminta suoraan tai välillisesti tukee liiton strategisia valintoja. Jäsenkyselyn 2011 mukaan tehokkain tapa ehkäistä ulkomaalaisen työvoiman väärinkäyttöä on kotimaisiin ja EU-tason päättäjiin vaikuttaminen. EU-tason päätöksentekoon voidaan vaikuttaa suoraan suomalaisten EU-parlamentaarikkojen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. 5.3. Yhteiskuntavaikuttaminen ja sopimusyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen Sähköliiton yhteiskuntavaikuttaminen keskittyy viiteen painopisteeseen. Ne ovat: - Aktiivinen toiminta työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi, etenkin ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön osalta. - Harmaan talouden torjuntaan keskittyvän ohjelman rakentaminen ja toteuttaminen yhdessä muun ammattiyhdistysliikkeen, viranomaisten ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. - Yleinen työturvallisuuden, sähkötyöturvallisuuden ja työympäristöjen parantaminen. - Vaikuttaminen sähköalan kelpoisuusehtojen vaatimustasoon ja niiden pitämiseen riittävän korkeana. - Vaikuttaminen sähköalan ammatillisten tutkintojen tasoon ja niiden pitämiseen riittävän korkeana. Yhteiskuntavaikuttamisen onnistuminen edellyttää vaikuttamista yleiseen mielipiteeseen julkisuuden kautta. Sähköliiton yhteiskuntavaikuttaminen otetaan osaksi liiton viestinnän toimintaa ja sille kehitetään viestintästrategia. Yhteiskuntavaikuttamisen osa-alueet kytketään osaksi sopimustoiminnan kehittämistä. Sähköliiton sopimuskumppanit sitoutetaan yhteistyöhön yhteiskuntavaikuttamisen eri osaalueilla. Kansalaisjärjestönä Sähköliitto käyttää ulkoparlamentarismia ulkomaisen työvoiman työehtojen korjaamiseksi ja harmaan talouden estämiseksi.

17 5.4. Työelämän muutoksen hallinta ja jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia ennakoidaan jo työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa. Neuvotteluissa sopimussisältöjä pyritään kehittämän niin, että työntekijän turva muutostilanteissa paranee. Keskeisenä tavoitteena on neuvotella työstä työhön malli sopimuksiin ja turvata työn jatkuminen työnantajayrityksen menettäessä työt toiselle yritykselle kilpailutilanteessa. Sähköliitto tavoittelee yhteistoimintalain mukaisia neuvottelumenettelyjä osaksi työehtosopimuksia. Sähköliitolla on SAK:n säännöissä määrätty jäsenmäärän mukainen edustus järjestön edustajakokouksessa, valtuustossa, hallituksessa ja erilaisissa valmistelevissa asiantuntijatyöryhmissä. Sähköliiton roolia keskusjärjestön toiminnassa tehostetaan ja liitto on aloitteellinen asiakysymyksissä, joissa SAK:lla on vaikutusvaltaa. SAK:n toimielinten kokouksiin valmistaudutaan ennakkoon ja päätösten toimeenpanoa valvotaan. Jäsenten osaamista työelämän muutostilanteiden hallintaan lisätään koulutuksen avulla. Osaamista tarvitaan erityisesti töiden ulkoistamiseen, harmaaseen talouteen ja työn rationalisointiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmieskoulutuksen sisältöihin ja ohjaukseen kiinnitetään huomiota yhdessä koulutusta toteuttavien tahojen kanssa. 6. Strategian käytännön toteutus, seuranta, toiminnasta oppiminen ja suunnan tarkastaminen toimintaympäristön muutoksessa. 6.1 Luottamushenkilöhallinnon ja päättäjien rooli strategian toteuttamisessa Luottamushenkilöt ja päättäjät ovat tietoisia strategian sisällöstä ja huolehtivat omalta osaltaan siitä, että toimintasuunnitelmat laaditaan tukemaan strategian toteuttamista. Vuonna 2012 valittava edustajisto ja edustajiston valitsema hallinto perehdytetään strategiaan ja sen toimeenpanoa koskeviin kysymyksiin. 6.2. Operatiivisen johdon rooli strategian toteuttamisessa Liiton toiminta perustuu hyväksyttyyn strategiaan. Johto vastaa siitä, että toiminta vastaa strategisia valintoja. Johto vastaa strategian päivittämisestä sekä suunnan tarkastamisesta ja tekee tarvittavat päätösesitykset liiton päättäjille.

18 6.3. Toimisto-organisaatio ja sen rooli strategian toteuttamisessa Toimisto-organisaatio vastaa strategian käytännön toteuttamisesta toiminnan kautta. Toiminta perustuu toimintavuodelle hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. Toimisto-organisaatio tekee tarvittavat esitykset strategian päivittämisestä sekä suunnan tarkistamisesta käytännön toiminnasta opitun perusteella. 6.4. Asiakirjan käsittely ammattiosastoissa ja verkossa Strategia-asiakirja otetaan jokaisen ammattiosaston kokoukseen asialistalle vuoden 2013 aikana. Liiton toimitsijat selvittävät pyydettäessä kokouksessa mitä asiakirja ammattiosastolta edellyttää. Liitto järjestää toimintavuoden aikana informaatiotilaisuuksia, joissa strategiaasiakirjan sisältöä avataan jäsenille ja sen toteuttamistapaa pohditaan. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan liiton ohjaamana ammattiosastoissa 2014 2016. Arviointia ja keskustelua strategiasta käydään myös verkossa. 6.5. Toimenpideohjelma Liiton hallitus laatii strategian toteuttamisen toimenpideohjelman, joka sisältää: - välitavoitteet liiton kaikille toiminta-alueille - strategian toteutumisen mittarit - liittoyhteistyötä koskevat toimenpiteet - sopimusten yhdistämisen aikataulun ja neuvottelutaktiikan - järjestö-organisaation kehittämisen mallin - yhteiskuntavaikuttamisen osa-alueiden toimeenpanomallin - harmaan talouden torjunta

19 7. LÄHTEET Alho, L. 2011. Luottamus liikkeessä. SAK:n jäsentutkimus 2011. Helsinki: SAK Harju, A. 2004. Järjestön kehittäminen. Vantaa: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Heikkala, J. 2009. Järjestön Strategia. 4. painos. Tampere: Tampere University Press. Kevätsalo, K. 2005. Tuotantotyön ydinosaajien strategia. Sähköalojen ammattiliiton lähitulevaisuus. Liiton strategia-asiakirjan perusteet. Melin, H. 1999. Tulevaisuuden tekijät. Sähköliiton jäsen- ja lukijatutkimus 1999. Tampere: Sähköalojen ammattiliitto. Melin, H. 2003. Sähköliittolaiset uuden vuosituhannen haasteissa. Sähköliiton jäsen- ja lukijatutkimus 2003 & Tutkimus ammattiin 2002 valmistuneista. Tampere: Sähköalojen ammattiliitto. Nurmio, J. 2011. Sähköliiton jäsenten, päättäjien ja hallinnon sekä työnantajaliittojen näkemyksiä. Helsinki: Econtact Oy. Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallituksen pöytäkirja 29.9.2010. Tampere: Sähköliitto. Sähköalojen ammattiliitto ry. 2010. Säännöt. Tampere: Sähköliitto.