Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 1 / 61 Kokoustiedot Aika 05.10.2016 keskiviikko klo 17:55-19:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari, saapui klo 18:00 :n 166 käsittelyn aikana. Jukka Lahti Kai Lintunen Jorma Malila Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Johanna Tikanmäki Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Essi Leino va. yleiskaavapäällikkö Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, 164 166 (klo 17:55 18:20), poistui klo 18:20 :n 166 käsittelyn jälkeen. Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 2 / 61 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 11.10.2016 Stefan Ahlman Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 14.10.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 3 / 61 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 164 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 165 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 166 Kaupunkisuunnittelulautakunnan opintomatkan huomioita 6 ja oppeja 167 1 Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan 7 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 410308, 34. Kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle 14.9.2016 168 2-4 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen 19 hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 840300, (Khasia) 169 5 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen 36 hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi 170 6 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutoksen 40 hyväksyminen, alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus 171 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen 46 hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, palautettu 25.5.2016 172 7 Rakennuskiellon jatkaminen Kaupunginkalliossa 47 rakennuskieltoalueella 120 173 Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös) 50
Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 4 / 61 164 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Päätös Selostus Puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että ylimääräisenä asiana käsitellään Kaupunkisuunnittelulautakunnan opintomatkan huomioista ja opeista - asia ja että lisäasia käsitellään asian 2 ( 165) jälkeen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen ottaa asian käsiteltäväkseen ja hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ottaa ylimääräisen asian käsiteltäväkseen ja hyväksyi puheenjohtaja Markkulan esittämän käsittelyjärjestyksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 28.9.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 5 / 61 165 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 6 / 61 3491/2016 01.02.02 166 Kaupunkisuunnittelulautakunnan opintomatkan huomioita ja oppeja Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh. 040 482 4962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi kokouksessa kuullun selostuksen. Käsittely Lisäasia, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta otti yksimielisesti käsiteltäväkseen. Kokouksessa kuultiin kehittämispäällikkö Päivi Ahlroosin pitämä esitelmä Kaupunkisuunnittelulautakunnan opintomatkan huomioista ja opeista raportista. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 7 / 61 3054/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 161 14.9.2016 167 Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 410308, 34. Kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle 14.9.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 410308, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 19.10.2015 päivätyn ja 14.9.2016 muutetun Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6993, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410308, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Hyväksyessään ehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että tämän kaava-alueen toteutuksesta tehdään vielä täydentäviä ratkaisuehdotuksia ennen kaavan lopullista käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vaihtoehtona on ensinnäkin lisätä kokonaisrakennusoikeutta esimerkiksi siten, että yhden tornin sijasta toteutetaan massoittelu kahtena erikorkuisena (tai samankorkuisena) tornina ja jalustan kerroslukua nostetaan. Toisena päävaihtoehtona on tornin madaltaminen joko kokonaisrakennusoikeutta laskien tai massoittelua muuttaen. Vaihtoehtojen perusteluina esitetään kaupunkikuvalliset tekijät, varjostuksen vaikutukset, pysäköinnin tarve ja sijoittelu sekä hankkeen taloudellisuus Espoon Asuntojen kannalta. Tässä edellytetty vaihtoehtotarkastelu tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan arvioitavaksi erillisenä asiana ja tästä annettavan palautteen jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 8 / 61 tapahtuu kaavan lopullinen käsittely, jota varten tuotettavaan aineistoon sisältyy Espoon Asuntojen laatima tarkennettu suunnitelma toteutuksen laatutasosta. Jäsen Jukka Lahti ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että kaavamääräyksistä poistetaan seuraava kappale: Tornirakennuksen neljä alinta kerrosta tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat ylemmistä kerroksista ja niiden tulee muodostaa matalamman rakennusosan kanssa yhtenäinen ja tornin rungosta erottuva massa." Jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että kaavamääräysten ak-1 -kohdan kappaleen toinen lause: Rakennuksen neljä alinta kerrosta tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat ylemmistä kerroksista ja niiden tulee muodostaa muuhun kadun puoleiseen matalampaan rakennusmassaan yhtenäisesti liittyvä jalustaosa. poistetaan ja muutetaan kuulumaan seuraavasti: Julkisivut toteutetaan harsomaisina, koko julkisivupintaa yhtenäisesti peittävinä kaksoisjulkisivuina, jossa ulomman pinnan struktuuri perustuu kerrosjakoa merkittävästi suurempaan mittakaavaan. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että kaavamääräysten 2 muutetaan lause: Katutason kerroksen tulee olla kaupunkikuvaa aktivoivia muutetaan kuulumaan seuraavasti: Katutason kerroksen tulee olla kaupunkikuvaa aktivoiva ja jäsennelty pystysuunnassa niin, että katukuvassa on riittävästi vaihtelua. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, että voidaanko puheenjohtajan, jäsen Jukka Lahden, jäsen Stefan Ahlmanin ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää, että kaavamääräysten ak-1 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Asuinkerrostalotornin rakennusala. Julkisivut toteutetaan harsomaisina, koko julkisivupintaa yhtenäisesti peittävinä kaksoisjulkisivuina, jossa ulomman pinnan struktuuri perustuu kerrosjakoa merkittävästi suurempaan mittakaavaan. Rakennuksen kerrokset II-IV tulee toteuttaa kerroskorkeudeltaan sellaisiksi, että ne soveltuvat/voidaan muuttaa myös liike-, palvelu tai toimistoiksi. Alimman kerroksen kerroskorkeuden tulee olla suurempi, kuin muissa kerroksissa. Kadun ja puiston puoleisten julkisivujen tulee muodostaa kaupunkikuvalliseksi kohokohdaksi. Ylimpien kerrosten arkkitehtuurin jäsentelyn ja massan tulee muodostaa kaukomaisemassa erottuva alue ja niihin tulee sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, esim. sauna- ja kokoontumistiloja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 9 / 61 2 päättää, että kaavamääräysten 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Rakennusten julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat. Julkisivuissa tulee käyttää yhtenäisen aiheen muodostavia taideaiheita tai kuviointia. Kadun puolen sisäänkäyntejä ja niiden ympäristöä sekä katutason kerroksen jäsentelyä tulee korostaa kaupunkikuvassa. Katutason kerroksen tulee olla kaupunkikuvaa aktivoiva ja jäsennelty pystysuunnassa niin, että katukuvassa on riittävästi vaihtelua. Aukotukset tulee käsitellä näyteikkunamaisina ja alimpaan kerrokseen saa toteuttaa jalankulkualueeseen liittyviä arkadeja ja sisäänvetoja. 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 410308, 4 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 19.10.2015 päivätyn ja 5.10.2016 muutetun Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6993, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410308, 5 Hyväksyessään ehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että tämän kaava-alueen toteutuksesta tehdään vielä täydentäviä ratkaisuehdotuksia ennen kaavan lopullista käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vaihtoehtona on ensinnäkin lisätä kokonaisrakennusoikeutta esimerkiksi siten, että yhden tornin sijasta toteutetaan massoittelu kahtena erikorkuisena (tai samankorkuisena) tornina ja jalustan kerroslukua nostetaan. Toisena päävaihtoehtona on tornin madaltaminen joko kokonaisrakennusoikeutta laskien tai massoittelua muuttaen. Vaihtoehtojen perusteluina esitetään kaupunkikuvalliset tekijät, varjostuksen vaikutukset, pysäköinnin tarve ja sijoittelu sekä hankkeen taloudellisuus Espoon Asuntojen kannalta. Tässä edellytetty vaihtoehtotarkastelu tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan arvioitavaksi erillisenä asiana ja tästä annettavan palautteen jälkeen tapahtuu kaavan lopullinen käsittely, jota varten tuotettavaan aineistoon sisältyy Espoon Asuntojen laatima tarkennettu suunnitelma toteutuksen laatutasosta. 6 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 7 Lautakunnan päättämistä muutoksista ja lisäyksestä aiheutuvat tarkistukset kaava-asiakirjoihin tehdään virkatyönä. Liite 1 Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 10 / 61 Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asuinkerrostalokorttelin huomattava tehostaminen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, tulevan Espoonlahden metroaseman ja Lippulaivan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asuinkerrostalojen korttelia 34317 (AK) laajennetaan ja sille mahdollistetaan nykyisen rakennuksen korkuinen 4-kerroksinen rakennusmassa sekä erillinen 22-kerroksinen tornirakennus. Katutasolle sijoitetaan liiketiloja. Asemakaavan muutoksella kerrosala nousee nykyisestä 3 500 k-m 2 :stä 11 450 k-m 2 :iin. Kerrosalan lisäys on 7 950 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten), asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6993, käsittää korttelin 34317, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue 410308. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon Asunnot. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 11 / 61 yhteydessä 19.10.2015 sekä Espoon kaavoituskatsauksessa 2016. Asemakaavan muutosalue on kaupungin (Espoon Asunnot) omistuksessa. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun Espoonlahdenkadun kaakkoispäädyssä. Kortteliin 34317 kuuluu yksi neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa kerrosalaa on 3 153 k-m 2 sekä erillinen liikerakennus, jossa kerrosalaa on 147 k-m 2. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna1988. Asukkaiden nykyiset pysäköintipaikat sijaitsevat noin 150 metrin päässä korttelissa 34324 (LPA), johon ajoyhteys on Tähystäjänkadulta. Korttelin pohjois- ja itäpuolella on Majakkaniityn puisto, joka on metsäinen ja pusikoitunut jalankulku- ja pyöräyhteys Lokirinteestä ja Espoonlahdenkadulta Espoonlahden terveysasemalle. Korttelia 34317 vastapäätä, Espoonlahdenkadun eteläpuolella on vuonna 1993 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva, johon ollaan suunnittelemassa laajennusta ja sen yhteyteen uusia asuinkerrostaloja, joiden korkeus vaihtelee 9-16 asuinkerroksen välillä. Asemakaavan muutos Espoonlahden keskus (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva, alue 410307) kuulutettiin lainvoimaiseksi 31.8.2016. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaavan muutosalue on merkitty keskusta- ja taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu merensuuntainen ja Keskuspuiston yhdistävä viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty maanalaisen metrolinjan varaus sekä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueella on lisäksi virkistysalue ja virkistysyhteystarve. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutosalueella on voimassa seuraavat asemakaavat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 12 / 61 - Espoonlahden keskus (410300), joka on tullut lainvoimaiseksi 23.10.1979. Asemakaava sisältää korttelin 34317 (ALK) sekä katualuetta. - Espoonlahden keskus II (410704), joka on tullut lainvoimaiseksi 16.11.2009. Asemakaava sisältää puistoaluetta (VP), jolle on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräilyn yhteys. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.10.2015 ja joka oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 2.11. 1.12.2015. Erillinen asukastilaisuus pidettiin 2.11.2015 Mainingin koululla Espoonlahdessa. Suurinta huolta asukkaille aiheuttivat liikenteen toimivuus, parkkipaikkojen riittävyys sekä Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus. Nähtävillä oloaikana saatiin neljä kirjallista mielipidettä. Lausuntoja ja kannanottoja ei pyydetty. Annetuissa mielipiteissä esiin nousi erityisesti huoli Lokirinteen liikenteen lisääntymisen vuoksi sekä korkea rakentaminen. Asemakaavan muutosalueeseen on otettu ehdotuksessa mukaan myös osa Lokirinne-kadusta, jotta voidaan tehdä toimenpiteitä lisääntyvän liikenteen hallitsemiseksi. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asuinkerrostalokorttelin 34317 (AK) huomattava tehostaminen, aivan Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, tulevan Espoonlahden metroaseman ja Lippulaivan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavan muutosalue on osa tulevaa ja voimakkaasti kehittymässä olevaa Espoonlahden aluekeskusta. Espoon Asuntojen tavoitteena on tehostaa tontin rakentamista täyttääkseen kaupungin asettamat vuokra-asuntotuotantotavoitteet ja toteuttamalla olevaa enemmän ja kysyntää vastaavia, nykyvaatimusten mukaisia, esteettömiä vuokra-asuntoja. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) mahdollistetaan noin nykyisen rakennuksen korkuinen neljäkerroksinen (IV) rakennusmassa sekä erillinen 22-kerroksinen (XXII) tornirakennus. Matalampi rakennus sijoittuu Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun kulmaan ja sopeutuu massaltaan olemassa olevaan säilyvään rakennuskantaan ja mittakaavaan. Torniosa sijoittuu Espoonlahden aluekeskuksen pääkadun, Espoonlahdenkadun alkupäähän ja on luonteeltaan maamerkkimäinen. Sen välittömässä läheisyydessä ei ole olevia asuinrakennuksia, joten torni ei varjosta rakennuksia tai muulla tavoin tuota merkittäviä heikennyksiä nykyisten asukkaiden näkymiin ja oleskelupiha-alueisiin. Espoonlahdenkadun puoleiseen maantasokerrokseen sijoitetaan liiketiloja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 13 / 61 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 0,9 ha. Korttelin rakennusoikeuden määrä on 11 450 k-m 2, jonka lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia varasto- ja yhteistiloja sekä kiinteistön, jätehuollon ja pysäköinnin tilat. Kokonaiskerrosala sisältää katutasoon toteutettavaksi edellytetyt 550 k-m 2 liiketiloja. Korttelitehokkuus on noin e k = 2.89 ja asemakaavan muutosalueen kokonaistehokkuus e ak = 1.31. Tehokkaan rakentamisen myötä, edellytetään toteutettavaksi asukkaiden kokoontumis- ja harrastetiloja vähintään 1 % verran annetusta kokonaiskerrosalasta (noin 115 k-m 2 ). Asuinrakennuksissa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset varasto- ja asukkaiden yhteistilat sekä jätehuollon-, kiinteistön tilat, pysäköintitilat ja niihin johtavat ajorampit sekä talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut, väestönsuojatilat sekä yli 8-kerroksisessa rakennuksessa lisäuloskäytäväporrashuoneet. Autopaikat saa toteuttaa annetun kerrosalan lisäksi. Em. tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- eikä polkupyöräpaikkoja. Asemakaavan mukaiset autopaikat sijoittuvat kokonaisuudessaan tontille, pihakannen alaiseen kaksitasoiseen laitokseen. Asemakaavan muutoksessa tehdään maanvaihtoja siten, että nykyisestä AK-korttelialueesta (Espoon Asunnot) siirtyy Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen katualueeksi noin 224 m 2. Leveämmillä kadun mitoituksilla parannetaan jalankulun ja polkupyöräilyn olosuhteita. Vastaavasti nykyisestä kaupungin omistamasta puistoalueesta (VP) siirretään AK-korttelialueeksi noin 1 174 m 2 alue, jolla mahdollistetaan tehostettavan korttelialueen tarkoituksenmukainen mitoitus, hulevesijärjestelyt ja kaikkien asemakaavan edellyttämien autopaikkojen sijoittuminen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. AK-korttelialueen pinta-alaksi muodostuu asemakaavan muutoksessa 3 960 m 2. Korttelin pohjoispuolelle jätetään nykyinen jalankulku- ja polkupyöräreitti (Lokipolku - Loggstigen) sekä Majakkaniityn (Fyrången) puistoalue (VP). AK-korttelialue Asemakaavan muutoksessa asuinkerrostalojen korttelialueella (AK 34317) on kaksi rakennusalaa. Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun kulmaan sijoitetaan neljäkerroksinen asuinkerrostalo, jonka kokonaiskerrosala on 3 350 m 2. Katutasoon tulee sijoittaa liiketiloja 375 m 2. Korttelin eteläreunaan sijoittuu enintään 22-kerroksinen tornirakennus, jonka kokonaiskerrosala on 8 100 m 2. Lukuun sisältyy myös ensimmäiseen kerrokseen sijoitettavaksi edellytetyt 175 m 2 liiketiloja. Kerrokset II-IV tulee toteuttaa siten, että niihin voidaan asuntojen sijasta toteuttaa myös liike-, palvelu- ja toimistotiloja, enintään 1 100 k-m 2 annetusta kokonaiskerrosalasta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 14 / 61 Kaikki korttelialueen autopaikat sijoitetaan rakennusten ja pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Ajoluiska pysäköintikellariin sijoittuu lähelle Lokirinteen ja Espoonlahdenkadun risteysaluetta. Aikaisemmin autopaikat ovat sijainneet noin 150 metrin päässä Tähystäjänkadun varrella olevalla pysäköintipaikkojen korttelialueella (LPA 34324/1). Autopaikkojen siirtäminen omalle tontille edesauttaa myös jatkossa LPA-korttelialueen ja sen ympäristöön liittyvien muiden alueiden joustavamman kehittämisen. Puistoalue (VP) ja jalankulku- ja polkupyöräilyn reitit Korttelin pohjois- ja itäpuolella sijaitseva Majakkaniityn puistoalue pienenee kun vanhasta varauksesta Lokirinteen alittavasta jalankulku- ja polkupyöräyhteydestä luovutaan. Korttelin pohjoispuolella puisto muuttuu osalta matkaa jalankulku- ja polkupyöräraitiksi (Lokipolku - Loggstigen). Tälle alueenosalle sallitaan osittain myös korttelia AK 34317 palveleva jalankulusta ja polkupyöräilystä erotettavissa oleva huoltoajoyhteys. Muilta osin Majakkaniityn puistoalue säilyy yleiskaavan mukaisena virkistysalueena, jossa on säilytetty kevyen liikenteen yhteystarve Espoonlahden urheilupuiston suuntaan. Se on osa Espoonlahden keskustan puistomaista jalankulku- ja polkupyöräilyverkostoa. Majakkaniitty liitetään mukaan myöhemmin, arviolta vuonna 2017 käynnistettävään Espoon urheilupuiston yleissuunnitelman laatimiseen. Tässä vaiheessa puiston toiminnallista roolia ja mitoitusta tutkitaan tarkemmin osana laajempaa kokonaisuutta. Katualueet ja liikenne Espoonlahdenkadun osalta on tehty katusuunnitelma (Ramboll, 2015) koko matkaltaan Lippulaivan asemakaavanmuutoksen (Espoonlahden keskus, Lippulaiva ja Espoonlahden metroasema) kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä. Se on ollut lähtökohtana tässä asemakaavan muutoksessa. Tältä osin ei ole tarvetta tehdä muita muutoksia em. suunnitelmaan, kuin että katualueetta levennetään kahdella metrillä, mahdollistaen myöhemmin mitoitukseltaan riittävän (5,5 metriä) ja turvallisen polkupyöräilyn laatureitin mitoittamisen Espoonlahdenkadun pohjoisreunalla kaupungin polkupyöräilynedistämisstrategia huomioiden. Lokirinteen lisääntyvän liikenteen vuoksi asemakaavan muutoksessa varmistetaan auto- sekä jalankulku- ja polkupyöräliikenteen toimivuus. Lokirinteen puolella katualuetta levennetään 1,6 metrillä nykyisestä 14,4 metristä 16 metriin, jolloin lisääntyvän liikenteen vuoksi voidaan kadulla tehdä ajoneuvo-, jalankulku ja polkupyöräturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Asemakaavaehdotuksen katukartassa Lokirinne mitoitetaan siten, että sen luoteisreunaan voidaan sijoittaa 3 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie sekä 2,5 metrin levyiset kadunvarsiautopaikat lyhytaikaiseen pysäköintiin. Varsinaiset ajokaistat on esitetty mitoitukseltaan 5,5 metrisiksi, mikä mahdollistaa turvallisen kohtaamisen eri suunnan ajoratojen välillä ja tonttiliittymän kääntösäteen pysäköintilaitokseen. Kadun kaakkoisreunassa on 2,5 m leveä jalkakäytävä. Lumitilaa on molemmilla puolilla 1 metri.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 15 / 61 Pysäköinti Korttelin 34317 pysäköinti sijoittuu kokonaisuudessaan omalle tontille kaksitasoiseen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Nykyisin korttelin autopaikat sijaitsevat noin 150 metrin päässä korttelin 34324 LPA-korttelialueella. Asemakaava edellyttää enimmillään 87 autopaikan rakentamisen (0,5 ap / asunto). Korttelin pysäköintilaitokseen ajon sisäänkäynti sijoittuu Lokirinteelle, lähelle Espoonlahdenkadun risteystä. Pääsääntöisesti huoltoliikenteeksi laskettava ajo käyttää tätä yhteyttä mutta korttelipiha-alueen kunnossapito, jätehuolto ja muut erityistarpeiden edellyttämä ajo käyttää korttelin pohjoispuolista, puistoraittiin (Lokipolku) liittyvää yhteyttä. Jalankulku- ja polkupyöräilyturvallisuus huomioiden huoltoajoyhteys on eroteltu jalankulku- ja polkupyöräyhteydestä. Asukaspysäköinnin laskennallinen määrä on 81 87 autopaikkaa. Autopaikkojen lopullisesta määrästä voi rakennusluvassa hakea poikkeamaa, mikäli tarvittavat autopaikat ovat nimeämättömiä. Lisäksi kaupungin omalle vuokra-asuntotuotannolle voidaan myöntää 20 % pienennys autopaikkamäärästä. Lokirinteen ja Espoonlahdenkaduille sijoitetaan vähintään kuusi yleistä kadunvarsiautopaikkaa erillisiin pysäköintitaskuihin, jotka palvelevat lyhytaikaista saattopysäköintiä (mm. päiväkoti Lokirinne 2:ssa). Alueen yleinen pysäköinti sijoittuu Lokirinteen katualueen länsireunalle, sekä Espoonlahdenkadun varrelle, yhteensä noin 5-7 autopaikkaa. Asemakaavassa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään seuraavasti: - 1ap / 130 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1ap / 200 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1ap / 75 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Yleistä pysäköintiä tulee toteuttaa 1ap / 1 500 k-m 2 asuntokerrosalaa. Laskennallinen määrä on 7-8 autopaikkaa. Pelastusreitit ja puomitikasautojen nostopaikat sijaitsevat osin tontilla, osin katualueella, johtuen tiiviistä kaupunkimaisesta korttelirakenteesta. Majakkaniityn puistoalueelle sijoittuu lisäksi varaus tornirakennuksen sammutuspaikalle. Kaupunkikuva Asemakaavan muutosalue muodostuu kahdesta rakennusmassasta: 4-kerroksisesta lamellitalosta sekä 22-kerroksisesta tornirakennuksesta. Matala rakennus mukautuu olemassa olevaan massaan ja muodostaa Lokirinteelle rauhallisen matalan katutilan, jonka valo-olosuhteet eivät merkittävässä määrin muutu nykytilanteesta. Lisäksi korttelipihalle saadaan luonnonvaloa lännestä, iltapäiväauringon suunnasta. Korttelin korkea rakennus muodostuu vahvana Espoonlahden tulevan metrokeskustan maamerkkinä ja porttiaiheena, saavuttaessa urheilupuiston suunnasta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 16 / 61 Asemakaavamääräyksissä edellytetään kaupunkikuvasta huolehtimista: Julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat. Julkisivuissa tulee käyttää yhtenäisen aiheen muodostavia taideaiheita tai kuviointia. Kadun puolen sisäänkäyntejä ja niiden ympäristöä sekä katutason kerroksen jäsentelyä tulee korostaa kaupunkikuvassa. Lisäksi tornirakennuksen kohdalla (ak-1) edellytetään Espoon kaupungin korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti rakennuksen jalustan, rungon ja huipun muodostamista. Tornirakennuksen neljä alinta kerrosta tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat ylemmistä kerroksista ja niiden tulee muodostaa matalamman rakennusosan kanssa yhtenäinen ja tornin rungosta erottuva massa. Kerrokset 2-4 tulee toteuttaa kerroskorkeudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat tilojen muuttamisen myös liike- tai toimistotiloiksi. Ylimpiin kerroksiin edellytetään toteutettavan asukkaiden yhteistiloja. Varjostustutkielman johtopäätökset: Asemakaavan valmistelun yhteydessä on tehty varjostustarkastelu (Avanto Arkkitehdit, 2016), jossa on tutkittu varjostusolosuhteita tarkastelemalla keskimääräistä tilannetta kevät- ja syyspäivän tasauksen osalta (20.3/22.9) sekä keskikesän tilanteessa (20.6). Tarkastelussa rakennukset eivät varjosta olevia rakennuksia muuten kuin hyvin pieneltä osalta Lokirinne 2 rakennuksen kohdalla aamun tilanteessa (20.3./22.9). Pääasiassa varjot lankeavat Amiraalinmäen etelärinteessä olevien pysäköintialueiden suuntaan sekä iltapäivän ja ilta-ajan varjot terveyskeskuksen suuntaan. Koska terveyskeskuksen palvelut sijoittuvat pääasiassa aamu- ja päiväkäyttöön, on tornin varjostuksen tuottama haitta käyttäjille melko vähäistä. Näiltä osin tornin sijainti myös suhteessa muuhun olevaan ja tulevaan asuntorakentamiseen on lähes optimaalinen. Melu-, ilmanlaatu ja tuulisuus Melu Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty meluselvitys (Ramboll Oy, 2016), jonka mukaan julkisivuihin ei kohdistu asemakaavassa huomioitavaa lisä-ääneneristystarvetta. Parvekkeet tulee lasittaa kadun puoleisilla julkisivuilla kaikissa rakennuksissa. Ulko-oleskelualueiden päivämelutason vaatimus 55 db täyttyy leikki- ja oleskelualueiden osalta sekä nyky-, että ennustetilanteissa. Ilmanlaatu Kaikki asuinrakennukset sijoittuvat vähintään minimietäisyydelle ilmanlaadun suositusetäisyyksistä (HSY 2014). Asemakaava-alueen ilmanlaatuun vaikuttavat Espoonlahdentien ja Espoonlahdenkadun liikennemäärät. Ilmanlaatutarkastelussa on huomioitu vuoden 2040 ennustetilanne sekä joukkoliikenteen käytön painotus 200 metrin vyöhykkeellä metroasemasta ja linja-autoterminaalista. Suositusetäisyys (21 m) täyttyy ilmanlaadun kannalta kuormittavammalta Espoonlahdentieltä (ennustetilanne 10 500 ajoneuvoa / vrk), aivan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 17 / 61 tornirakennuksen eteläisintä kulmaa lukuun ottamatta. Espoonlahdenkadulla suositusetäisyys (10 m) täyttyy myös. Kaava-alueella ei ole herkkiä toimintoja, eikä asemakaavamääräyksissä ole edellytetty erityistoimenpiteitä ilmanlaadun osalta. Tuulisuus Tuulen vaikutuksista korkean rakentamisen yhteydessä pyydettiin asiantuntijalausunto (Ramboll, 2016). Muutoksen alaisessa korttelissa voidaan olettaa, ettei tuuli aiheuta siellä merkittävää epämukavuutta. Asemakaavamääräyksessä 7 edellytetään rakennusluvan yhteydessä tehtäväksi tarkempi tuulisuusselvitys ja toteuttaa tarpeen niin edellyttäessä, katos ja suojarakenteita suojaamaan katutilaa ja oleskelupihaa siten, että niissä saavutetaan olosuhteet huomioiden paras mahdollinen mukavuusluokka. Muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtana on ollut Espoonlahdenkadun katu- ja kunnallistekninen suunnitelma, joka on laadittu kauppakeskus Lippulaivan kaavoituksen yhteydessä (Ramboll / Espoon kaupunki, 2015). Toteutus ja vaiheistus Alueen toteutus voi käynnistyä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Majakkaniityn tehtävät ensimmäisen vaiheen toimenpiteet, eli kaavamuutoksen välittömät vaikutukset olemassa oleviin maastonkorkoihin ja puiston jalankulku- ja polkupyöräyhteyksiin, toteutetaan samalla kuin asuinkortteli. Muilta osin Majakkaniityn puiston rakentamisesta ei ole tehty suunnitelmia. Sopimukset Asemakaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta kaupungin ja Espoon Asuntojen välillä. Lisäksi tehtävistä maanvaihdoista tehdään sopimus, missä kaupunki saa osia nykyisestä korttelista 34317 katualueeksi ja korttelialueeseen liitetään vastaavasti osia nykyisestä Majakkaniityn puistoalueesta. Sopimuksista neuvottelee tonttiyksikkö. Kaavatalous Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Kaupunki saa maanmyyntituloa ja maankäyttömaksuja. Asemakaavan tehokkaampi uusi rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan uusimista. Perittävät maksut Hakija on maksanut 21.12.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % (3 600 euroa) ja kuulutuskustannuksista 2/3 (1 533,33 euroa).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 18 / 61 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.9.2016 161 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 410308, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 19.10.2015 päivätyn ja 14.9.2016 muutetun Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6993, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410308, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 5.10.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 5.10.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 19 / 61 184/10.02.02/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 98 10.6.2015 168 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 840300, (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. 043 825 4410 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue 840300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 26.9.2016 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 20 / 61 Liite Oheismateriaali Selostus 2 Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 3 Kaitaa - Iivisniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 4 Kaitaa - Iivisniemi, mielipidekartta - Kaitaa - Iivisniemi, tapahtumaluettelo - Kaitaa - Iivisniemi, kaavakartta ja kaavamääräykset - Kaitaa - Iivisniemi, kaavaselostus - Kaitaa - Iivisniemi, kunnallistekninen tarkastelu - Kaitaa - Iivisniemi, liito-orava poikkeamispäätös - Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja se sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin 9 500 asukasta ja 1 100 työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 21 / 61 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen 29.9.2014. Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 22 / 61 Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 19.10.2011. Osayleiskaavasta on laadittu 19.10.2011 päivätty ja 30.5.2016 tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. http://www.espoo.fi/fifi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/yleiskaava/virei lla_olevat_osayleiskaavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvaa. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin 3 500 asukasta (vuonna 2016) ja 450 työpaikkaa (vuonna 2012). Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Hannusjärven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Myös pohjoisranta on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 23 / 61 edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1-3. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle 2 000 uutta asukasta eli yhteensä noin 5 500 asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Alueella on vireillä Kaitaan metrokeskus asemakaava, kaavan tavoitteena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä ja kehittää sitä palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi. Asemakaavaa valmistellaan samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2013. Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti 24.2.2014, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 24 / 61 Valtuusto päätti 29.9.2014 hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta 2014. Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä 17.8. 15.9.2015. Luonnoksesta jätettiin 46 mielipidettä. Kaikkien kehitettäväksi esitettyjen alueiden muutosta sekä uusia rakentamisalueita vastustettiin jossain määrin paitsi aivan metrokeskuksen ympäristön rakentamista. Lisäksi monessa mielipiteessä esitetään osayleiskaavaalueen väestötavoitteen pudottamista merkittävästi ja / tai rakentamisen siirtämistä nykyisille työpaikka-alueille, Länsiväylän varteen tai Finnoon kaava-alueelle. Osa asukkaista ja maanomistajista myös kannattaa kaavaratkaisua ja / tai suhtautuu positiivisesti kaava-alueen lisärakentamiseen. Osayleiskaavaluonnoksesta ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista pidettiin yhteinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille 27.8.2015 Kaitaan koululla. Osallisia oli paikalla noin 140 joista suurin osa osallistui myös järjestettyihin ryhmätöihin. Ryhmätöissä olivat aiheena mm. uuden ja tiivistävän rakentamisen paikat ja tavat. Ryhmien yhteenvedoissa painottuivat samat asiat, kuin luonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Lausunnoissa todettiin että alueen maankäytön tehostaminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Alueen rakentaminen on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää tiivistämistavoitetta ja tukee vahvasti mm. pääkaupunkiseudun ilmastostrategian maankäytön linjauksia. Lausunnoissa tuotiin esille osayleiskaavan vaatimaton väestötavoite ja esitettiin aluetehokkuuden nostamisen tutkimista. Tärkeimpinä kaava-aineistossa huomioitavina asioina lausunnoissa tuotiin esille kaupan määräysten täydentämistarve kaupan laadun ja mitoituksen osalta sekä liito-oravan keskusta-alueella sijaitsevan ydinalueen vaatima luonnonsuojelulain mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskiellosta poikkeamiseen. Muita lausunnoissa esille nousseita asioita olivat virkistys-, ekologisten- ja liito-oravayhteyksien varmistaminen kaavamääräyksin ja virkistyskohdemerkintöjen lisääminen kaavakartalle. Myös muihin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin tarkistuksia. Lausunnoissa kaava-aineistoa esitettiin täydennettäväksi alueen nykytilannetta ja tavoitetilannetta kuvaavalla meluselvityksellä sekä kunnallistekniikkaan liittyvillä selvityksillä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 25 / 61 Lausunnoissa esitetyt selvitystarpeet ja tarkistukset on pääosin tehty osayleiskaavan ehdotusaineistoon. Kaavakarttaa on tarkistettu myös saatujen mielipiteiden johdosta. Alueita on rajattu vastaamaan tarkemmin olevaa tilannetta ja joitain merkintöjä ja määräyksiä on korjattu. Lisäksi liito-oravan kulkuyhteys Kaitaantien pohjoispuolella on siirretty pois jo rakennetulta alueelta. Metrokorttelin rakentamisalueen rajaus on muuttunut ehdotusvaiheessa. Alueen laajuus on määräytynyt osayleiskaavaehdotukseen Uudenmaan ELY -keskuksen 30.5.2016 myöntämässä poikkeamisluvassa luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan suunnittelu perustuu Kaupunginhallituksen 25.3.2013 päättämiin tavoitteisiin, kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.4.2014 antamiin jatko-suunnitteluohjeisiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.6.2015 tekemän nähtäville asettamispäätöksen jatkosuunnittelulinjauksiin. Päätökset: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko Yleiskaavaehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen oman suunnitteluryhmän työnä luonnoksesta saadun palautteen ja tehtyjen selvitysten pohjalta yhteistyössä mm. asemakaavoituksen, metrosuunnittelun ja eri sektoriasiantuntijoiden kanssa. Osayleiskaavaehdotuksen maankäytön kokonaisratkaisu ei ole muuttunut luonnosvaiheesta. Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Osayleiskaavan maankäytössä on painotettu 300 m ja 600 m kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston 13.12.2010 hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 26 / 61 yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintojen laajeneminen myös Kaitaantien pohjoispuolelle ja mahdollistetaan siten ko. alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaehdotuksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaava-alueesta 36 % on merkitty viher- ja virkistysalueiksi. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaavatalous Osayleiskaava-alueen yleisten alueiden investointikustannuksia on arvioitu alustavasti Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu - raportissa. Osayleiskaava-alueella perusinfrastruktuuri on pääpiirteissään rakennettu, joten syntyvät kustannukset ovat vähäisempiä verrattuna täysin uuden alueen rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointikustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin 20 milj. euroa. Arvio
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 27 / 61 on suuntaa antava, mutta osoittaa, että osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavan suunnittelua varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä luonnoksesta saaduissa lausunnoissa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Luonnosvaiheen jälkeen selvityksiä on täydennetty Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallisteknisellä tarkastelulla (Destia) yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Työssä on alueen rakentamisen kustannusarvion lisäksi tehty mm. meluselvitys, jonka perusteella kaavakarttaan on lisätty meluntorjuntatarvemerkintöjä. Raportissa on myös selvitetty hulevesien hallintaa ja esitetty hulevesiratkaisuja. Lisäksi on valmistunut Länsimetron jatkeen alueen liikenne-ennusteet ja Kivenlahden toimivuustarkastelut (Ramboll), jossa on päivitetty mm. Kaitaantien liikenne-ennusteita ja todettu että liikenne toimii kaava-alueella hyvin myös ennustetilanteissa. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 28 / 61 Päätöshistoria Vaikutusten arviointiin on koottu arvio siitä, miten hyvin kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia ovat kaupunkirakenteen tiivistyminen ja liittyminen nykyisen rakenteen yhteyteen sekä liittyminen hyvän joukkoliikenneyhteyden eli metroaseman ympärille. Yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten ja tuottojen avulla. Osayleiskaava-alue on suurelta osin Espoon kaupungin omistuksessa ja alueelta saatavat tontinmyyntitulot ja maankäyttösopimusten myötä saatavat tulot ovat kohtuullisella tasolla. Kaava-alueen perusinfrastruktuuri on jo pääpiirteissään rakennettu, joten osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat yleiskaavatasoisen arvioinnin mukaan kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Vaikutuksen kohdistuminen luonnon- tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaaseen alueeseen on tunnistettu kolmella eri alueella. Länsimetron sisääntulo sijaitsee keskusta-alueella, josta osa on luokiteltu liito-oravan esiintymisen ydinalueeksi. Ydinalueen pienentäminen poikkeusluvan avulla ja lieventämistoimien toteuttaminen mahdollistavat kaavan tavoitteiden toteuttamisen. Muilla liito-oravan elinympäristöön vaikuttavilla alueilla asumisen, virkistyksen sekä liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien yhteensovittaminen on ratkaistavissa asemakaavoituksessa. Vaikutusten arviointia on ehdotusvaiheeseen tarkennettu ja ajantasaistettu. Vaikutusten arviointia täydennetään tarpeen mukaan koko suunnitteluprosessin ajan. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 142 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 29 / 61 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 30 / 61 Kaupunginhallitus 25.3.2013 110 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 31 / 61 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 32 / 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.4.2014 31 Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päättää, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 Jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. Käsittely Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään kohta 2.5, joka kuuluu: Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 33 / 61 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 98 1 Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville 1.6.2015 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 34 / 61 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville 1.6.2015 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 35 / 61 - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 36 / 61 600/2016 10.02.03 169 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue 220829, 2 hyväksyy 30.5.2016 päivätyn ja 5.10.2016 muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220829. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Liite Oheismateriaali 5 Keilaniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Keilaniemi, tapahtumaluettelo - Keilaniemi, kaavamääräykset - Keilaniemi, kaavakartta - Keilaniemi, ajantasa-asemakaava - Keilaniemi, ote hankesuunnitelmasta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 37 / 61 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle. Keilaniemeen rakennetaan Raide-Jokerin päätepysäkki. Kaava-alueen koko on noin 2 ha. Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, käsittää katu-, liikenne ja puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220829. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 14.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2015.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 38 / 61 Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Alueen poikki koillis-lounaissuuntaisesti sijaitsee 2+2 -kaistainen pääkatu, Kehä I:ltä erkaneva Kuusisaarentie. Kadun eteläpuoli on tällä hetkellä Kehä I:n parantamiseen liittyvää työmaa-aluetta. Kaava-alueen ulkopuolella etelässä on Keilaniemen toimistorakennuksia ja pohjoisessa Otaniemen liike- ja toimistorakennuksia. Lännessä metroaseman rakentaminen on pian valmis. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa Keilaniemen kohdalle on osoitettu taajamatoimintojen alue, moottoriväylä ja liikennetunneli. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) kaavamuutosalue on kehitettävän työpaikka-alueen (TP) ja kehitettävän julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY) liittymäkohdassa. Karhusaarentie, Hagalundintien eteläpää ja Kuusisaarentien länsipää on merkitty merkittävästi parannettavaksi kaksiajorataiseksi päätieksi. Yleiskaavassa on esitetty myös maanalainen raide. Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys hoidetaan pian valmistuvan metroradan avulla. Kaava ei myöskään estä yleiskaavan aluevarausten toteutumista. Neljässä muutettavassa asemakaavassa alue on liikennealuetta, katua ja puistoa. Alueella on voimassa myös maanalainen asemakaava, Keilaniemen metrotunneli. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 30.5.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.8. - 29.8.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä lausuntoa. HSY:n lausunnossa muistutettiin johtosiirtojen tarpeesta. HSL:n lausunnossa muistutettiin varautumisesta Miestentien bussipysäkkeihin ja siitä, että kevyen liikenteen yhteydet alueella tulee toteuttaa sujuvina, turvallisina ja esteettöminä joukkoliikennepysäkkien ja -asemien hyvä saavutettavuus huomioiden. Carunan lausunnossa pyydettiin huomioimaan Keilarannassa maan alla kulkeva voimajohto. Kaavamääräykseen lisättiin määräys: Rakentamisesta tulee pyytää sähköyhtiöltä risteämälausunto.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 39 / 61 ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaan lisättiin määräys: Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaikki neljä edellä mainittua tahoa ovat mukana Raide-Jokerin toteutuksen suunnittelussa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella muutetaan nykyisiä asemakaavoja niin, että liikennealue, puisto ja istutettava katualueen osa muutetaan kaduksi, jolle Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus voidaan sijoittaa. Kaavassa esitetään myös Kuusisaarentien alikulku, jonka nimeksi tulee Valoportti - Ljusporten. Kaavaan merkitään myös maa-merkinnällä ohjeellinen alue maanalaista jalankulkuyhteyttä. Kulkuyhteys kulkee itäpuolella olevasta korttelista Raide-Jokerin pysäkeille ja metroasemalle. Ympäristövaikutusselvitys Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa esitetyn arvioinnin mukaan ei Keilaniemen kaavalla ole erityisiä vaikutuksia luonnonoloihin, ekologisiin yhteyksiin, maisemakuvaan tai virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Karhusaarentien kustannukset ovat yhteensä noin 3,5 miljoona euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Uudenmaan liitto, Caruna - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 40 / 61 2480/2013 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30 17.2.2016 170 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja kannanotto on annettu Lahnus-Korpilammen asemakaavan muutoksesta, alue 720604, 2 hyväksyy 17.2.2016 päivätyn ja 5.10.2016 muutetun Lahnus-Korpilampi asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6959, 87. kaupunginosassa Lahnus, alue 720604, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,34 euroa, eli yhteensä 2 093,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 6 Lahnus-Korpilampi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lahnus-Korpilampi, tapahtumaluettelo - Lahnus-Korpilampi, kaavamääräykset - Lahnus-Korpilampi, kaavakartta - Lahnus-Korpilampi, ajantasa-asemakaava - Lahnus-Korpilampi, havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 41 / 61 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nostaa erillispientalojen korttelialueen (AO-1) tonttitehokkuutta 0.05:stä 0.20:een sekä ajantasaistaa pohjavesialueen rajausta. Rakennusalaa kortteleissa laajennetaan. Kaavaehdotus valmisteltiin siten, että alueen uudeksi tehokkuudeksi esitettiin e = 0.15. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.2.2016, että tehokkuutta nostetaan e = 0.20:een. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lahnus-Korpilampi asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6959, käsittää korttelin 87020 ja 87021 sekä katualueen 87. kaupunginosassa Lahnus, alue 720604. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 7.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.4.2014. Alueen nykytila Alue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualue on nykyisin pientaloaluetta, joka on pääosin toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Noin 160 metrin päässä muutosalueesta sijaitsee käytöstä pois otettu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 42 / 61 pohjavedenottamo, joka toimii nykyisin varavedenottamona. Korttelialueet sijaitsevat pääosin veden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Alueella on valmis kunnallistekniikka ja katuverkosto. Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta katualuetta, jonka omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen halki pohjois -eteläsuunnassa kulkee merkintä pohjavesien suojelualueesta. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta: Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Lahnus-Korpilampi -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman 29.12.1993. Alue on osoitettu osittain katualueeksi ja osittain erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1). Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e = 0.05 mukaan kerrosluvun ollessa ½ I ½. Tontin täyttä 1 200 m² kohti saadaan rakentaa yksi asunto, 1 800-2 400 m 2 kokoisella tontilla sallitaan kuitenkin enintään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 43 / 61 60 k-m 2 kokoinen sivuasunto. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saadaan säilytystiloja sijoittaa erillisiin tai asuinrakennuksiin kytkettyihin yksikerroksisiin siipirakennuksiin, alaltaan asuntoa kohti enintään 30 m 2. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä rakennusten sijoittumisesta naapurin rajaan nähden, rakennuksen julkisivun korkeudesta, julkisivumateriaalista sekä kattomuodosta ja kaltevuudesta. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap / asunto. Ajoneuvoliittymäkielto on osoitettu Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueelle. Alueen reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisena pidettävää alueen osa. Alueen lounaisosa on merkitty vedenottamon lähisuojavyöhykkeeksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 17.2.2016. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 7.3. 5.4.2016. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot ja kannanotto saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) sekä Espoon ympäristökeskukselta. Lausunnoissa kehotettiin laajentamaan vaikutusten arvioinnin näkökulmaa sekä tekemään tarkistuksia kaavamerkintöihin ja - määräyksiin. Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu seuraavasti: - pohjavesimääräyksiä pv-1 sekä 7 on tarkennettu - lisätty 8 : Maalämpökaivoa ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle vedenottamosta. - kortteliin 87020 on lisätty merkintä ajoyhteydestä sekä maanalaista johtoa varten varatusta alueen osasta - piirretty havainnekuva - kaavaselostusta on täydennetty mm. vaikutusten arvioinnin osalta Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen vahvistuessa voimassa oleva asemakaava sallisi tehokkaampaa maankäyttöä. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää edelleen väljä asuinympäristö. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen sijainti pohjavesialueella. Kortteleihin 87020 ja 87021 saa rakentaa erillispientaloja (AO-1) yhden asunnon tontin täyttä 1 000 m 2 kohti. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuuden e = 0.20 mukaan, jolloin uutta rakennusoikeutta tulee noin 6 055 k-m 2. Lisärakennusoikeutta on osoitettu 30 k-m 2 asuntoa kohden. Suurin sallittu kerrosluku on ½k I u½. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Korttelin reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisessa kunnossa pidettävä alueen osa. Korttelissa 87020 on merkintä ajoyhteydestä sekä maanalaiselle johdolle varatusta alueesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 44 / 61 Päätöshistoria Tonttiliittymä sallitaan Huhtamäentielle ja Korpilammentielle. Katujen risteysalueella on liittymäkielto. Autopaikkoja on alueelle varattava vähintään 2 autopaikkaa per asunto. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, jota varten kaavassa on melumääräys. Korttelialueet sijaitsevat suurelta osin veden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella pv-1, joten kaavaan on laadittu pohjavettä koskevia määräyksiä. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja tarkkailuohjelma. Vedenottamon läheisyydestä johtuen alueelle ei saa sijoittaa maalämpökaivoa. Korttelialueelle on asetettu myös hulevesimääräys, joka velvoittaa tonttikohtaista hulevesien hallintasuunnitelmaa rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 30.6.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2016 30 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lahnus - Korpilammen valmisteluaineistosta, alue 720604, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 17.2.2016 päivätyn Lahnus - Korpilampi - Lahnus - Korpilampi asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 87020 ja 87021, 87. kaupunginosassa Lahnus, alue 720604, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 45 / 61 Harriet Klar-Nykvistin kannattamana, että asemakaavan tonttitehokkuus muutetaan 0,2:ksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Nevanlinna, jäsen Salo, jäsen Palomäki, varajäsen Rainer Lahti eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Jäsen Ahlmanin ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) ääntä. Poissa oli jäsen Paula Pöntynen. Puheenjohtaja totesi kahdeksalla äänellä neljää ääntä (8/4) vastaan, yhden (1) ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lahnus - Korpilammen valmisteluaineistosta, alue 720604, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 17.2.2016 päivätyn Lahnus - Korpilampi - Lahnus - Korpilampi asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 87020 ja 87021, 87. kaupunginosassa Lahnus, alue 720604, siten muutettuna että asemakaavan tonttitehokkuus muutetaan 0,2:ksi, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 46 / 61 4142/2015 10.02.03 171 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, palautettu 25.5.2016 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä poisti asian listalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 47 / 61 3611/2016 10.02.05 172 Rakennuskiellon jatkaminen Kaupunginkalliossa rakennuskieltoalueella 120 Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583 Jenni Puustinen, puh. 043 825 2988 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: pidentää maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten rakennuskieltokarttaan tunnuksella 120 merkityllä alueella siten, että kielto on voimassa 15.10.2018 saakka. Samalla lautakunta määrää maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n perusteella, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti varajäsen Jorma Malilan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että alueen asemakaavoitusta tulee tarkistaa osana Espoon keskuksen muodostamaa kokonaisuutta, huomioiden POKE:ssa asetettuja asukastavoitteita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, että voidaanko jäsen Stefan Ahlmanin yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 pidentää maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten rakennuskieltokarttaan tunnuksella 120 merkityllä alueella siten, että kielto on voimassa 15.10.2018 saakka. Samalla lautakunta määrää maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n perusteella, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 48 / 61 2 päättää, että alueen asemakaavoitusta tulee tarkistaa osana Espoon keskuksen muodostamaa kokonaisuutta, huomioiden POKE:ssa asetettuja asukastavoitteita. Liite Selostus 7 Kaupunginkallio, rakennuskieltoalue Rakennuskieltokarttaan tunnuksella 120 (Kaupunginkallio) merkityllä alueella oleva rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten päättyy 15.10.2016. Rakennuskielto on alun perin tullut voimaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä 15.10.2014. Kieltoa esitetään asetettavaksi 2 vuodeksi, koska kaavoitus alueella on keskeneräinen. Rakennuskieltoalue sijaitsee Kaupunginkallion mäkialueen länsirinteessä Keskuspuiston itäreunalla ja rautatien eteläpuolella. Se käsittää voimassa olevien asemakaavojen Kaupunginkallio I ja Kaupunginkallio - Honkamäki alueilla sijaitsevan, asuinpientalojen korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi osoitetun korttelin 41001 sekä osan siihen liittyvistä lähivirkistysalueista. Alue on Espoon seurakuntayhtymän omistuksessa. Rakennuskieltoalueella on vireillä Kaupunginkallionrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka vireilletulosta on kuulutettu 6.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 19.5.2014 ja se oli nähtävillä 11.8. - 9.9.2014. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen aikataulu riippuu maanomistajan toimista edistää suunnitteluprosessia. Asemakaavan muutoksella osoitetaan pääasiassa asuinkerrostalorakentamista rakennusoikeuden ollessa alustavasti noin 27 000 k-m². Rakennuskielto Rakennuskieltoalueen kautta kulkee ainoa katkeamaton pohjois-eteläsuuntainen liito-oravien latvusyhteys Espoon pohjois- ja eteläosien välillä. Kyseinen latvusyhteys on merkittävä koko Etelä-Espoon maankäytön kannalta, sillä liito-oraviin liittyvä suunnittelun joustovara on riippuvainen lajin suotuisasta suojelutasosta ja liito-oravapopulaation yhteyksistä laajempiin metsäalueisiin. Kyseinen yhteys on ollut edellytyksenä mm. Finnoon ja Kaitaan metrokeskusten mahdollistavien liito-oravapoikkeamisten saamiselle. Rakennuskiellolla halutaan turvata liito-oravien latvusyhteyden säilyminen asemakaavoituksen aikana. Rakennuskiellon avulla käytetään maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia kunnan ohjauskeinoja alueen maankäytön suuntaamiseen laadittavana olevan asemakaavan tavoitteiden mukaisiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Rakennuskieltoalueella myös maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin lain 128 :ssä säädetään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 49 / 61 (toimenpiderajoitus). Tällöin maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Tiedoksi - Rakennusvalvontakeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Saija Juntunen, Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 50 / 61 1513/2016 10.02.03 173 Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Ervasti, puh. 043 825 3077 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Kemppi-Virtanen ja Karhu kannattamana seuraavaa: KSL päättää, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerroslukuvaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää pieneksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi. Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Lahden pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 51 / 61 Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. - Tuurinmäki, ote ajantasa-asemakaavasta - Tuurinmäki, ote kantakartasta - Tuurinmäki, ote Lillhemtin asemakaavan havainnekuvasta - Tuurinmäki, ote puistosuunnitelmasta - Tuurinmäki, Tuurinmäenpolun paalupoikkileikkaus - Tuurinmäki, maanomistuskartta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 2, hakijan esitys puistoalueesta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 3, hakijan esitys rakentamissuunnitelmasta Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään erillispientalojen korttelialueen 21166 tontin 6 laajentamista lähivirkistysalueelle niin, että kiinteistön 2:16 rakennettavuus paranee. Hakija haluaisi rakentaa talon yksikerroksisena kaavan salliman kahden kerroksen sijaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että muutokseen ei suostuta, koska hakijan suunnitelma ei vastaa Lillhemtin asemakaavan tavoitteita. Lisäksi asemakaavan muutos hankaloittaa Tuurinmäenpolun toteuttamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Kiinteistön 49-419-2-16 omistaja on hakenut 1.4.2016 jätetyllä asemakaavan muutoshakemuksella Lillhemtin asemakaavan muuttamista. Muutoksen hakijana on yksityinen maanomistaja. Hakija esittää, että