Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Muistisairauksien koko kuva

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Lääkkeet muistisairauksissa

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Tavallisimmat käytösoireet muistisairailla

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Muistisairaudet

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Paloturvallisuus Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Lääkkeet ja kuntoutuminen

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Osa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä)

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Dementian varhainen tunnistaminen

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Alzheimerin tauti ja sen hoito

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Muistisairauksien uusia tuulia

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Hoitotahto käytännössä

Psykoositietoisuustapahtuma

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Äidin lääkkeet ja imetys

Transkriptio:

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017

Taustaa Muistisairaudet ovat erilaisia Alzheimerin tauti tyyppisairautena Aivoverenkiertosairauden muistisairaus vs. frontotemporaalinen degeneraatio Muistisairaat ovat erilaisia Muistisairaudet ovat eteneviä tiloja, myös käytösoireet etenevät

prevalence (%) Käytösoireiden vallitsevuus Alzheimerin taudin edetessä 80 60 40 20 depression social withdrawal paranoidic thoughts agitation problems in diurnal rhytm aggressiveness wandering irritability anxiety hallucinations delusions 0 suicidal thoughts sexual hyperactivity -40-30 -20-10 0 10 20 30 Time (months) before and after diagnosis Jost & Grossberg 1996

Neuropsykiatristen oireiden taakka kasvaa Alzheimerin taudin edetessä Ruokailu Nukkuminen Motor. levottomuus Ärtyneisyys Estottomuus Apatia Euforia Ahdistus Masennus Agitaatio Aistiharhat Harhaluulot CDR 2-3 CDR 1 CDR 0,5 N=170 N=595 N=571 ICTUS study, 12 Euroopan maata Muistiklinikoiden pt, keski-ikä 76 v Reynish E et al. Neuroepidemiology 2007

Käytösoireiden luonnollinen kulku Esiintyvät usein episodeina Kliininen kuva vaihtuu jaksoittain Depressio >>> ahdistuneisuus >>> agitaatio Hoidon tarvetta, osuvuutta ja kestoa pitää arvioida säännöllisesti

Alzheimerin taudin psykoottisten oireiden ennuste 100 80 % 60 40 20 0 baseline2 wks 4 wks 6 wks 8 wks 10 wks 12 wks Risperidone Study, N=102 control group, mean MMSE at baseline 7,0 (Martinez et al 2001 AAGP)

Käytösoireiden etiologia Monitekijäinen tausta Neurokemialliset ja patologiset tekijät Somaattiset sairaudet ja niiden hoito, infektiot, AMI, AVH, ali-/ylilääkitys Psykologiset tekijät, persoonallisuus, minän eheys, turhautuminen Fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö Tekijöiden yhtäaikaisuus

1. 2. 3. 4. Mukaeltu Sink ym 2005

Masennuksen lääkehoito muistisairaalla Sitalopraami 10 mg*/essitalopraami 5 mg Sertraliini 50 mg, Mirtatsapiini 15 mg Mianseriini 10-20 mg Tratsodoni 50-100 mg Uudempien kohdalla tutkimuksia muistisairailla ei ole Sivuvaikutuksia: levottomuus, akatisia, GI vuodot, hyponatremia Maks annos 20 mg/vrk (FDA warning 2012*) Zivin K ym. Am J Psychiatry 2013

CATIE-AD CGIC-asteikossa parantuneet vkolla 12 (%) 35 30 25 20 15 10 5 0 Risperidoni Olantsapiini Ketiapiini Lume 421 AD+psykoosi-pt, avohoito Schneider et al NEJM 2006

Psykoosilääkkeet saattavat lisätä sydäninfarktikuoleman riskiä Kanadalainen rekisteritutkimus Alzheimer-potilailla, joilla oli AKE-lääkitys menossa ja heille aloitettiin antipsykootti 37 000 potilasta Ensimmäisen kuukauden aikana riski saada sydäninfarkti oli noin kaksinkertainen Ensimmäisen vuoden aikana ei merkitsevää riskin kasvua enää Pariente et al Arch Intern Med 2012

Antipsykootit ja kuolemanvaara case-controlrekisteritutkimuksessa (n=46 008; 180 vrk monoterapia) Lääke (annos keskim.) Kuolemanvaaran lisääntyminen NNH (montako hoidettua potilasta/aiheutettu haittatapaus) Risperidoni (0.8mg) 3.7 % 27 Olantsapiini (4.6mg) 2.5 % 40 Haloperidoli 3.8 % 26 Ketiapiini (52mg) 2.0 % 50 Masennuslääke 0.6 % 166 Valproaatti 4.1 % (suuri luottamusväli) N/A Vakioitu mm. delirium- psykoosi- masennus- CVD ym ym diagnoosien suhteen NNT psykoosilääketrialeissa yleensä 5-14 Maust D JAMA Psychiatry 2015

Psykoosilääkkeisiin liittyvä kuolemanvaara muistisairailla (n=33 604) Kales H et al. Am J Psychiatry 2012

Lääkkeiden välillä ei eroja kuolemanvaarassa 32 710 muistipotilasta, 17 845 atyyppisillä ja 14 865 perinteisillä psykoosilääkkeillä (ref.) HRa rispe (N=13503) 1,04 (CI 0,82-1,31) HRa olant (N=3459) 0,91 (CI 0,62-1,32) HRa queti (N=883) 0,78 (CI 0,38-1,57) Gill et al 2005

Käytösoire Oirekokonaisuuden tunnistaminen Maanisuutta, vauhdikkuutta Masentunut Ahdistunut Psykoosi, levottomuus Apatia Antipsykootti Valproaatti Okskarbatsepiini SSRI NASRI SSRI/NASRI Loratse- Oksatsepaami AKE-lääke Antipsykootti AKE -lääke AKE-lääke Metyylifenidaatti Mukaellen Vataja 2001

Lopuksi Muistisairauteen liittyviä käytösoireita tulee hoitaa, lääkkeet saattavat auttaa hoidossa Valitse lääke oirekokonaisuuden mukaan Aloita varovasti, alkuannoksena usein neljäsosa suositellusta riittää Määrää lääke määräaikaisena kuurina Arvioi hoidon vaikuttavuutta kuukauden kuluttua Vaihda annosta ja lääkettä tarvittaessa Lopeta tarpeeton hoito