Muisti Asia/prjekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivima Oy Kllaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviinti Seurantaryhmän 2. kkus pe 14.3.2008 Pudasjärvi Kehittämiskeskus Phjantähti Aika Kl 10.00-13.40 Rambll Terveystie 2 FI-15870 Hllla Finland Puhelin: +358 3 52351 Fax: +358 3 523 5252 etunimi.sukunimi@rambll.fi www.rambll.fi Osallistujat Matti Hlmström Pudasjärven kaupunki, kkuksen puheenjhtaja Pentti Laamanen Pudasjärven kaupunki Rauni Nkela, Yli-Iin kunta Rist Tlnen, Iin kunta Eer Kaakinen, Phj.-Phjanmaan ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa, P.-Phjanmaan ympäristökeskus Tum Palkangas, Phjis-Phjanmaan liitt Pauli Saapunki Phjis-Phjanmaan liitt Maun Puurunen, yksit. maanmistajat Lasse Puurunen, Aittjärven kyläseura Ein Taavitsainen Aittjärven kalastuskunta Eer Oinas-Panuma, Ala-Kllajan sakaskunta Esa Kaleva, Kllajan paliskunta Jussi Timnen-Nissi, Pudasjärven kylän sakaskunta Jari Jussila, Iijen kalastusalue Hannu Lehtnen, Metsähallitus Päivi Pernius, Vap Oy Heikki Karppimaa Turveruukki Oy Kari Kainua, Pöyry Envirnment Oy Jukka Mutka, Frtum HPS Envirnment Birger Ylisaukk-ja, PVO-Vesivima Oy Jrma Auti, PVO-Vesivima Oy Aar Hrsma PVO-Vesivima Oy Anne Vehmas, Rambll Finland Oy Matti Kautt, Rambll Finland Oy Antti Lepla, Rambll Finland Oy, sihteeri Veli-Matti Hilla, Rambll Finland Oy Pvm 28.3.2008 Viite Yht. 27 santtajaa 1 Kkuksen avaus Matti Hlmström avasi kkuksen kl 10.07. Seurantaryhmän pj. Tytti Tuppurainen n sairastumisen takia estynyt sallistumasta kkukseen. Varapuheenjhtaja Hlmström timii kkuksen puheenjhtajana. Muistin laatii Antti Lepla.
2 Edellisen kkuksen muisti Sivu 2 Käytiin läpi ja hyväksyttiin edellisen kkuksen muisti. 3 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen Birger Ylisaukk-ja alusti energiakentässä tapahtuneista ajankhtaisista aiheista. EU:n kmissista n tullut 1/2008 uusiutuvien energialähteiden lisäysvelvite vuteen 2020 (sitva). Tavite n jyvitetty jäsenvaltiille, esim. Sumen suus 28,5 % tulee nstaa 38 %:iin. Sertifikaattikauppa mahdllinen. Kenellä n myytävää? Energiatellisuus n tuttanut sähköntutantskenaarin 2030. Sumessa 1/4 energiasta kulutetaan sähkönä, 3/4 plttaineena. Nyt sähköntarve n n. 90 terawattituntia ja sen n arviitu kasvavan n. 120 terawattituntiin. Miten lisääntyvä sähköntarve vidaan tuttaa: esim. 2 uutta ydinvimalaa, tuulivima tulssa vimakkaasti mukaan, myös vesiviman lisäys ajankhtainen. Vimaa vedestä 2007 -selvitys: Selvitys vesiviman lisäämismahdllisuuksista. Sumen kk vesivima n 22 645 GWh/a, 5 127 MW, jsta rakennettua vesivimaa 13 048 GWh/a, 3 049 MW. Selvityksessä tunnistettiin teknistaludellisesti merkittäväksi lisärakentamismahdllisuudeksi 2 976 GWh/a, 934 MW. Tehnlisäykset rakennetuissa laitksissa: 301 GWh/a, 261 MW. Klme merkittävää rakentamiskhdetta nstettiin esille: Vuts (325 GWh/a, 37 MW), Kllaja (200 GWh/a, 35 MW) ja Kymijen alasa (165 GWh/a, 35 MW). Näiden hankkeiden vaikutuspiirissä n pulet Sumen rakennetusta vesivimasta, jnka käyttöä hankkeet merkittävästi tehstaisivat. Tuulivima. Vaihtelut tdella suuria, vaikutus sähköjärjestelmään. Tarvitaank säätövimaa lisää? Fingrid tekee selvityksen kesään 2008 mennessä. Uusiutuvien lisäysmahdllisuudet Sumessa (sähkö) 14 TWh. Kierrätysplttaine ja vesivima tteutuisivat ilman tukea. Puuplttaineet ja tuuli tarvitsevat tukea. Yhteensä tukitarve satja miljnia eurja vudessa. 4 Kllajan suunnittelutilanne Jrma Auti kerti Kllajan suunnitelmien vaiheesta. Kesällä 2007 maastkatselmusten yhteydessä kysyttiin kiinteistönmistajilta tivttuja vedenkrkeuksia lunnnuman varressa sekä Pudasjärven ja Tuulijärven rannalta. Tarkasteltiin tivttuja vedenkrkeuksia jen prfiilikuvassa. Suunnitelmassa n asetettu vedenkrkeudet hyvin pitkälle asukkaiden tiveiden mukaisesti. Pudasjärven vedenkrkeuden vaihtehdt suunnitelmassa määräytyvät pitkälti Natura-sujelun ehdin. Talvi n. +108,2, tulvahuippua leikattaisiin, kesäajan vedenkrkeudessa klme tarkasteltavaa vaihtehta. Katsttiin esimerkkinä Turpeisen phjakynnyksen tteutusta Iijen yläsalta. Lunnnumaan tarvittaisiin klme samantyyppistä phjakynnystä, jtta liian alhaiset vedenkrkeudet vidaan välttää.
Naturan takia Pudasjärvi judutaan viemään npeassa rytmissä alas. Aittjärvi ja Pudasjärvi saattavat lla eri krkeudessa. Tutkittu alemman täyttökanavan tteutusta. Livjkeen suunniteltu phjakynnys niin, että tulvavedet menevät yli mutta alemman veden aikana Livjki kiertäisi Aittjen kautta tekjärveen. Tarvitaan myös säätöpatja, jilla mm. säädellään juksutuksia.. Sivu 3 Kmmentti: Naisjärven veden pintaa pitäisi nstaa Revnniemen phjapadlla. Kmentti: Veneillä liikkuminen n turvattava Aittjärven, Livjen ja Iijen khdalla. Kmentti: Pudasjärvessä saisi nusta kesäveden pinta. Keräsen haudan vanha uitttavara tulisi pistaa. Kmmentti: Ehdtettiin vaihtehtjen 1-3 pistamista, tulvaallasvaihteht 4 visi lla mahdllinen. Sillin Aittjärven tila paranisi. Vanhan uman säilyttäminen ja kehittäminen tehtäisiin lunnntilan phjalta. 5 YVA-selvitysten tilanne 5.1 Vedenlaatuselvitys Kari Kainua kerti miten eri ratkaisujen vaikutus veden laatuun selvitetään. Tämä tehdään matemaattisen 2D-laskentamallin avulla. Malli n rakennettu, jatkssa mallilla ajetaan eri vaihtehtja suunnitelmien mukaisesti. Lasketaan veden virtauskentät: suunnat ja npeudet. Lisäksi lasketaan vedenlaadun kehitys ja vaihtelu eri vudenaikana. Malli n työkalu, jlla asiantuntijat vivat mudstaa näkemyksen vedenlaadusta. Täyttö Aittjärven kautta. Lisäksi tarkastellaan alatäyttökanavaa. Tutkitaan keskimääräinen vusi (1997), kuiva vusi (2006) ja runsassateinen vusi (1998). - Tekjärvi ja vimalaits - Pelkkä tekjärvi Mallinnuksessa käytetään eri virtaamavaihtehtja, esimerkkinä A1, talvella lunnnuman virtaama 15 m 3 /s, tulvahuippu n. 300 m 3 /s, kesäajan virtaama n. 30 50 m 3 /s. Tarkasteltiin kuvana veden käyttäytymistä tekjärvessä vuden mittaan. Altaan syvyyssuhteet riippuvat maastn tpgrafiasta. Syvimmät sat altaasta vat phjisessa. Keskisassa lunnn muvaama harjanne. Esiteltiin tyypillinen kesäajan virtauskenttä (+108,5). Virtauksiin vaikuttaa tpgrafian ja virtaamien lisäksi myös mm. tuulen aiheuttama pintakitka. Altaan luteissassa phjukka, jssa virtausnpeudet hitaampia ja vesi kiertää pidempään. Osa vedestä ikvirtauksena suraan pistkanavaan. Talvella alivirtaamatilanteessa päävirtaussuunta keskeltä. Tuulella ei vaikutusta (jääkansi).
Ainepitisuuksia tarkasteltu merkkiaineen kulkeutumisen laskennalla. Keväällä täytettäessä hyvin npeaa veden vaihtumista altaan itäsissa. Tarkasteltiin altaan täyttymistä animaatina. Luteissat altaasta tasautuvat viimeksi. Sivu 4 Allas valuma-alueensa alasassa, virtaamat suhteessa altaan tilavuuteen vat isja eli vaihtuvuus hyvä. Vedenlaadun kannalta happitilanteen kehitys n keskeinen. Yläpulelta tulee altaaseen Iijen ja Livjen vesisekitusta. Phjaprsessit altaassa alkuvaiheessa vimakkaampia, vusien kuluessa altaan phja mukkautuu säännöstelyjärven phjaksi. Phja kuluttaa happea neliömetriä khden tietyn määrän. Uuden veden mukana tulee hapekasta vettä. Lisäksi jäästä vapautuu happea veteen jäätymisvaiheessa. Ilmasta tulee happea avvesikautena. Prsessien tuntemuksen avulla vidaan laskea arvi happitilanteen kehityksestä altaassa ja sen eri sissa. Talvella suuressa sassa allasta tdennäköisesti khtalainen happitilanne. Happitilanteen heikkenemistä vi aiheutua länsisan syvänteissä. Tilannetta vidaan parantaa mukkaamalla virtauskenttiä (altaan sisään jäävien harjujen mukkaus) tai kierrättämällä hapekasta pintavettä syvänteeseen. Kknaisfsfri n kasvien pääravinne, jka käyttökelpisessa mudssa aiheuttaa mm. leväkasvua. Levästön määrää mitataan a- klrfyllin esiintymisellä. Vesistöjen rehevyystasa lukitellaan em. parametrien perusteella (karu, lievästi rehevä, rehevä, erittäin rehevä). Tulva-aikana veden ravinnepitisuudet Iijessa krkeimmillaan, jten altaan täyttövaiheesa mm. altaan fsfripitisuus krkein. Kesän mittaan pitisuustas laskee. Alustavan arvin mukaan altaan ravinnetas lisi kesällä hieman krkeampi kuin Iijessa. Phjasta liukenevan fsfrin määrän arviinti. Eri tyyppisistä maaphjista erilainen liukenevuus. Mallissa annettu eri tutkimuksiin perustuen phjakurmitukset, jtka riippuvaisia mm. veden lämpötilasta ja happipitisuudesta. Kysymys: Onk teria (malli) sittautunut jssain tteutetussa allashankkeessa ikeaksi. Vastaus: Mallien tulksia n varmennettu kalibrintimittauksilla. Lapin isissa tekjärvissä n llut pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, jtka vat antaneet kkemusta ja myös tereettista tukea. Kysymys: Prttipahdan rakentamisen aikana ei varmaankaan laskettu näin tarkin. Kuinka kauan vaikuttaa Iijen alajuksulla? Vastaus: Jnkin aikaa hunmpaa vedenlaatua, sitten pikku hiljaa paranee. Kysymys: Iin ja Yli-Iin vanhat umat vat keskeisiä alueita (alueen sydäntä ), siellä vedenlaatu j tällä hetkellä heikk. Jääkö puhdistava vaikutus pis? Vastaus: Kk tulvaa ei pistettaisi. Kmmentti: Raasakan klmannen turbiinin yhteydessä heikennettiin vedenlaatua, nyt heikkenisi edelleen. Kknaisvaikutus humiitava. Kysymys: Miten tekjärven rakentaminen vaikuttaisi Siuruanjen virtaamiin, kska Mertajen valuma-alue jää sittain tekjärven alle? Vastaus: Vaikutus suhteellisen pieni, kska mertajen suus Siuruanjen valuma-alueesta pieni. Mertajen virtaamia n mitattu ja tekjärven vaikutus Mertajen kautta Siuruanjen virtaamiin ja vedenlaatuun tetaan mukaan YVA:n vaikutustarkasteluun.
Kysymys: Tuleek tekjärvestä kala-allas? Vastaus: mallilla ennustetun vedenlaadun ja kkemusten perusteella altaaseen mudstuu rehevähkön vesistön kalast. Istutuksin ja hittimin vidaan kalastn vaikuttaa. Sivu 5 Kmmentti: Kala nusee tulva-aikana 15 km Iijkea ylöspäin ja 15 m krkealle. Vanhan uman veden määrästä hulehdittava. Vastaus: YVA:ssa tarkastellaan hankkeen vaikutuksia mm. lhen nusun palauttamisen. Tarkastelu tehdään vedenlaatumuutsten ja phjapatjen rakenteen perusteella. Kysymys: täyttökanavan paikka Aittjärvestä tekjärveen? Onk vaikeuksia tteuttaa kanavaa phjakallin vuksi? Vastaus: Kallista päästään läpi, ei ngelma. Aittjärven khdalla täyttökanavaa n tarkitus hieman siirtää phjavesialueen vuksi hieman etelämmäksi. Kysymys: Mikä n tulvavirtaamien vaikutus, parantaak vai heikentää veden laatua? Vastaus: Riippuu minkä suhteen tarkastellaan, ihmisen, vesieliöiden jne. Lisäksi riippuu virtaaman suhteesta tarkasteltavan altaan tilavuuteen. Kmmentti/kysymys: Tulvan kest n tärkeä, nk parantava vai hunntava vaikutus, js saataisiin tulva nstettua livemmin. Vidaank viivästyttää kevättulvaa? Onk vaikutusta tekjärveen tai vanhihin pääumiin. Vastaus: periaatteena n, että hidastamalla saadaan leikattua hetkellistä vedenkrkeutta ja virtausnpeudet jäävät pienemmäksi, siis hitaammat muutkset vat eduksi. 5.2 Elinympäristömallinnus Jukka Mutka Frtumin ympäristöknsultinnista kerti elinympäristömallinnuksesta. Tarkastelussa n käytetty Sumessa kehitettyä Fisu-laskentamallia, jka kehitetty yhteistyössä Frtum, Riista- ja kaltaluden tutkimuslaitksen, Phjis-Phjanmaan ympäristökeskuksen ja Kemijki Oy:n kanssa. Tunnetaan virtavesikaljen eliympäristövaatimukset. Taustalla lähtötietjen hankinnassa sähkökalastustiedt, virtausnpeuksien mittaukset. Tutkimustieta erityisesti taimenesta ja harjuksesta. Selvitetään mallin avulla alueiden sveltuvuus eri ikäisille virtavesikalille (tässäs tarkastellaan taimenta ja harjusta). Mallin periaate USA:sta j 1970-luvulta. 2D-malleja käytetään ainakin Saksassa, Ranskassa ja Kanadassa. Sumessa n mallinnusta käytetty useissa kymmenissä khteissa, niin ympäristökeskusten kuin vimayhtiöiden hankkeissa. Merkittävät asiat: - Virtausnpeus, - Vesisyvyys - Uman phjan laatu Maasttutkimuksilla selvitetään uman mut ja phjan laatu. Mallilla lasketaan virtauskentät ja selvityetään eri ikäisille virtavesikalille spivat elinympäristöt eri virtaamatilanteissa. Nyt mallinnettu Kipinänksken alapulelta nivamainen suus. Tarkasteltiin mallinnuksen tulksia 15, 30, 50 ja 100 m 3 /s virtaamilla.
Harjus: Sivu 6 Malli sveltuu hyvin harjukselle. Elinaluevaatimukset eri elinvaiheissa, kevät/talvi. Alueiden sijainti: pikasille sveltuvat alueet alavirran pulella (hidas virtaama). Aikuiset kalat pystyvät valitsemaan justavammin. Tähän saakka mallinnetulla suudella nivamaisella alueella virtaamavälillä 15 100 m 3 /s ei lennaista era kutualueissa ja vastakuriutuneiden harjusten esiintymisessä (kutualueet sijiatsevat tdennäköisesti kskialueiden yhteydessä, tutkitaan ensi kesänä). Ismmat pikaset talvella: suvant n hyvä, pienellä virtaamalla myös kk nivamainen suus. Islla virtaamalla keskittyy enemmän suvantn. Taimen: Kriittisiä elinkiertvaiheita: kutu, vastakuriutuneet ja pikaset talvella. Eri kklukille paljn tutkittua tieta sveltuvuudesta. Taimenelle tarkasteltu nivamainen suus hieman liian hitaasti virtaavaa. Tarkastellulla suudella Isimmille kklukille löytyy khtuullisesti aluetta, pienemmille elinvaiheille niukasti. Tässä vaiheessa n mallinnetu pelkästään Kipinänksken alapulinen nivamainen suus. Ensi kesänä mittauksia jatketaan, jnka jälkeen päästään mallintamaan kskialueita. Kskialueiden yhteydessä sijaitsee mm. keskeisimmät taimenen elinympäristöt sekä taimenen ja harjuksen lisääntymisalueet. Kmmentti/kysymys: Esitetty n hyvä alku mallinnukselle. Arviintihjelmassa ei mainita rapua. Nyt sen esiintyminen n heikka, mutta tulevaisuudessa tive tämänkin salta. Vastaus: Rapu ei sisälly mallinnukseen, mutta se tarkastellaan YVA:ssa. 5.3 Kysely kiinteistönmistajille Anne Vehmas Rambllista kerti vurpuhelusta ja ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinnista. Tavitteena n avin, vurvaikutteinen hankesuunnittelu. Edistetään eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Valmistelu tehdään vurvaikutuksessa niiden kanssa, jiden lihin ja etuihin hanke saattaa humattavasti vaikuttaa. Tiedttaminen tärkeätä. Miksi sallistua? - Asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät vivat vaikuttaa elinympäristöönsä - Keskustelua ja yhteistyötä tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensvittamisessa - Pliittiset päätöksentekijät saavat tieta eri kansalaisryhmien näkemyksistä päätösten perustaksi - Suunnittelijat saavat tieta asukkaiden ja muiden alueen käyttäjien tarpeista ja arvstuksista sekä tieta alueesta (paikallistuntemus). Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti. Hankkeen vaikutukset: - Asumiseen, viihtyvyyteen, maisemaan - Virkistyskäyttöön, kuten harrastusmahdllisuuksiin
- Yleensä ihmisten hyvinvintiin (hulet ja pelt) Sivu 7 - Yhteisöllisyyteen (hankkeen aiheuttamat ristiriidat) - Elinkeinn harjittamiseen, palveluihin ja työllisyyteen. Menetelmät: - Kysely lähialueen kiinteistönmistajille ja laajempi asukaskysely - Ryhmähaastattelut sidsryhmien edustajille - Palaute - Lehtikirjitukset Ohjelmasta yhteysviranmaiselle annetut mielipiteet Yleistötilaisuuksissa ym. vurpuhelussa saatu palaute Internet-sivuilla annettu palaute Muu hankkeesta suunnittelijille annettu palaute - Kartta- ja tilastaineistt Lähialueen kiinteistönmistajakyselyn tavitteet Käytiin läpi kyselylmakkeen lunnsta. Liitteeksi lyhyt esite, jssa pelkistetty kartta alueesta. Tavitteena selvittää: - Hankealueen tunteminen ja käyttötavat - Vastaajien tärkeinä pitämät asiat hankkeessa - Kiinteistönmistajien hulet ja pelt - Näkemykset ja tiveet hankkeen vurpuhelusta - Vertailla näkemyksiä: Eri alueilla asuvat Eri timijaryhmät; lähiasukkaat, lma-asukkaat, metsänmistajat jne. Laajemman alueen asukaskysely tantana n tulssa syksyllä 2008. Vaihtehtjen tarkastelu, mahdllisuudet haitallisten vaikutusten minimintiin. Eri alueiden ihmisten näkemysten selvittäminen ja vertailu. - Kysely n täysin nimetön - Esite hankkeesta - Lähetekirje - Käytiin läpi kyselylmaketta. - (Kysymykseen 10. lisätään tulvahaittihin: Kulkuyhteyden katkeaminen) Kmmentti: Kysymys numer 20. millaisia sallistumismahdllisuuksia tai tiedtustapja lisi hyvä jakaa kahtia: yhteysviranmaisen järjestämät tilaisuudet ja hankkeesta vastaavan/knsultin järjestämät tilaisuudet. Kmmentti: allasalueen maanmistaja tiv vaihtmaata ei rahakauppaa. Epävarmuus tulevaisuudesta vallinnut 1950-luvulta lähtien.
Ei vastusta hanketta, mutta dttaa ikeutta ja svinnllista käsittelyä. Js allas tteutuu, epävarmuus kataa. Sivu 8 Kmmentti: Ennen allasalueilta lppui julkinen rahitus, kun suunniteltiin. Nyt n avinta suunnittelua ja tieta saadaan paljn. Kmmentti: On hyvä, että kysely järjestetään. Allasalue n tisille tärkeämpi kuin tisille. Maastssa alue mnelle ei tuttua. Tisille elinkeinalue (prmiehille). Js ei pririsida, niin tulee helpsti lpputuls, että alueella ei le merkitystä. Prmiehet vat eri pulilta paliskuntaa (eivät välttämättä kyselyn alueelta). Vastaus: Kysely n tarkitus lähettää niille kiinteistönmistajille, jiden kiinteistö n hankkeen arviidulla välittömällä vaikutusalueella. Esim. Kivarinjärven alueelle ei lähetettäisi, kska siellä vaikutukset minimaaliset. Entä Taipaleenlampi? Prmiesten sitteisiin kysely vidaan lähettää. Jatkvastaus: Erityisryhmät n humiitu mm. järjestämällä tilaisuuksia ja haastatteluja. Asukaskysely n yleisempi, jhn vi vastata alueella asuvat ihmiset, vaikkeivät kuuluisi mihinkään erityisryhmään. Kmmentti/kysymys: 1980-luvulla ltaisiin kaivattu tällaisia tietja, jita nyt selvitetään. Ratkaisut tehtiin tullin mutu-tuntumalla ja pliittisessa ilmapiirissä. Kysely n hyvä, mutta sisältää paljn mielipideasiita. Löytyykö esim. suurten säännöstelyjärvien salta tutkittua tieta? Alueilta, jissa ihmiset vat kkeneet tämän kaltaisia asiita, miten vaikuttanut heidän ympäristöönsä ja elinkeinihin, miltä näyttää tulevaisuus? Kmmentti/kysymys: Nyt kartitetaan eri tteuttamisvaihtehtja, myös nllavaihtehta. Kyselystä tämä näyttää puuttuvan? Vastaus: syksyn kyselyssä enemmän vaihtehdista. Kmmentti:1980-luvun laajassa selvityksessä tutkittiin nllavaihtehta, mitkä mahdllisuudet seudun elinkeinilla n kehittyä tulevaisuudessa. Kmmentti: Osakaskunnalla vesialuetta allasalueella ja lunnnumassa. YVA-menettely ja mallinnukset vaikuttavat erittäin hyviltä. Mallinnukset n laajennettava kk lunnnuman alueelle. Lunnntilaisen vaihtehdn (0-vaihteht) tarkentaminen ja arviinti epäilyttää, nk vimayhtiön intresseissä? Hanke tutkitaan, lunnntilaisuus vaihtehta ei varmastikaan niin tarkin. Vaikutukset valtakunnanverkkn kntra vaikutukset aluetaluteen? Kipinänksken kalastuskeskus n nyt valmis, sen investinnit? Kysymysöm: selvittäisikö Phjis-Phjanmaan liitt lunnntilaista vaihtehta? Vastaus: Liitssa vidaan keskustella asiasta, minkälaisesta kustannuksesta kyse, ja saadaank esitys päätöksentekn. Jatkkysymys:Visk myös Phjis-Phjanmaan ympäristökeskus lähteä tähän mukaan? Kmmentti:Kyselyn lähetekirje. Kieltääkö kskiensujelulaki tekjärven rakentamisen, tästäkin n eri näkemyksiä esitetty? Jätetään lause pis saatekirjeestä. Vastaus: jätetään khta pis saatekirjeestä, lyhyt, neutraali teksti n paras.
5.4 Asiansaisten sallistuminen Sivu 9 Matti Kautt kerti YVA-menettelyn sallistumisesta ja miten sitä n tässä hankkeessa tteutettu. Osallistuminen n yksi YVA-lain keskeinen tavite. Osallistumisella tarkitetaan eri tahjen välistä vurvaikutusta. Tähän suuntaan n menty, mutta tässä n varmasti vielä paljn tekemistä. Osallistumisen mudissa lain mukaan tietty minimi, jka vidaan ylittää: - Kuulutukset ja mielipiteiden ja lausuntjen kkaminen - Tarvittaessa julkiset kuulemistilaisuudet Muu sallistuminen: - Vidaan spia hankkeesta vastaavan ja yhteysviranmaisen kesken Osallistuminen Kllaja-YVA:ssa: Lähtökhtana YVA lain tavitteen tteuttaminen. Minimin ylittäviä keinja: - Kyselytutkimukset, haastattelut - Hankkeen nettisivut - Seurantaryhmä - Yleisötilaisuudet, näyttelyt, maastkäynnit ja -katselmukset - Tiedttaminen, neuvttelut, julkinen keskustelu YVA:n valmisteluvaiheessa: - Tiedttaminen kesäkuussa - Maastkatselmukset kesä 2007 - Neuvttelut ympäristökeskuksen ja maakuntaliitn kanssa - Tekjärven alueen maanmistajien tilaisuus - Virtaviesti - Nettisivut - Seurantaryhmän työn käynnistäminen YVA-hjelmavaiheessa: - Arviintihjelma yhteysviranmaiselle - Kylätilaisuudet 5 kpl - Kuulutukset ja lausuntpyynnöt hjelmasta - Yleisö / kuulemistilaisuudet 3 kpl - Intressiryhmät kuten kalastuskunnat prmiehet 13.3.
- seurantaryhmän 2. kkus Sivu 10 - mielipiteet hjelmasta - lausunnt hjelmasta - yhteysviranmaisen lausunt arviintihjelmasta Uudet YVA-kuulemistilaisuuksissa esiin nusseet asiat: - Vesialueen, veden ja vesiviman mistus - Haittjen krvauskeint - Vaikutukset Siuruanjkeen - Miksi Iijen vedenlaatu n nyt paikin hun? Yleisötilaisuuksia käytettiin mielensitustyyppisesti man kannan ilmaisemiseen. Se n luvallista, mutta ei kvin yleistä YVAmenettelyissä. Vimakas, tietyllä tavalla järjestäytynyt vastustus, samat vastustavat puheenvurt käytettiin jkaisessa tilaisuudessa. Knflikti n terävä ja n vaikea päästä keskustelemaan vurvaikutteisesti. YVA-selstuksen laatimisvaihe: - Arviinnin työhjelman viimeistely yhteysviranmaisen lausunnn perusteella - Seurantaryhmän 3. kkus - Asukaskyselyn tteutus - Teemakhtaiset seminaarit / keskustelutilaisuudet - Intressiryhmien tilaisuudet - Nettisivut - Seurantaryhmän 4. kkus selvitysten tulkset - Seurantaryhmän 5. kkus selstuksen lunns YVA-selstuksen käsittelyvaihe: - Arviintiselstus yhteysviranmaiselle - Kuulutukset ja lausuntpyynnöt selstuksesta - Yleisö / kuulemistilaisuudet - Lausunnt - Mielipiteet - Yhteysviranmaisen lausunt selstuksesta - Seurantaryhmän palautekeskustelu Kllaja-YVA:n aikataulu - Arviinnin valmistelu, tuk-heinäkuu 2007 - Arviintihjelman laatiminen, el-julukuu 2007 - Yhteysviranmaisen lausunt vapuksi - Selvitysten laatiminen kesä 2007 - kesä 2008 - Arviintiselstuksen laatiminen kesä - syksy 2008
- Yhteysviranmaisen lausunt YVA:sta 2009 alku Sivu 11 - Jatkpäätökset 2009- Kmmentti: Iijen ympäristönhit-hjelma, kaksi vaihetta käyty j läpi, klmas tehtävänä. Tähän syytä tehdä linkki. Kk jkivarsi Kuusamsta Iihin. Hilla kerti YVA:n valmisteluvaiheessa ja hjelman tekvaiheessa järjestetyistä keskustelu- ja esittelytilaisuuksista: - Maastkatselmusten palautetilaisuudet Pudasjärven, Tuulijärven, Aittjärven, Naisjärven sekä lunnnuman rantakiinteistöjen mistajat - Muita järjestettyjä keskustelutilaisuuksia Tekjärvialueen maanmistajat Siuruanjen alueen kalastajat (Yli-Tannilan jakkunta) Prmiehet - Suunnitteilla levia tilaisuuksia Meljat Lunnnuman ja järvialueiden kalastajat Ajatuksena kta saman asian tiimilta ihmiset yhteen ja käydä asita yksityiskhtaisesti läpi. Lunnnuman ja järvien maastkatselmukset 2007 - Lunnnuman sekä järvialueiden katselmukset tehtiin heinä syyskuussa 2007 Katselmuksessa kysyttiin ranta-asukkaiden näkemystä vedenkrkeuksista nykytilanteessa sekä mahdllisen rakentamisen jälkeen Lisäksi haastateltiin ihmisiä ja keskusteltiin käynnistyvästä hankkeesta ja YVA-menettelystä Maastkatselmuksen aikana tehtiin myös alustavaa luntselvitystä - Katselmuksista järjestettiin palaute- ja keskustelutilaisuudet alueittain tammikuussa 2008 Lyhyet alustukset, jnka jälkeen keskustelua aihepiireittäin jaetuilla rasteilla Havaintja maastkatselmuksista, järvialueet - Keskusteluissa esille tulleita asiita järvialueilla Järvien vedenkrkeus ja sen vaihtelu, erityisesti kesäaikainen vedenkrkeus Yleisesti tivttiin tulvien laskua ja kesäaikaisen vedenkrkeuden nusua Veden vaihtuvuus ja vedenlaatu Vesillä liikkuminen Kalastus ja muu virkistyskäyttö
Havaintja maastkatselmuksista, lunnnuma Sivu 12 - Keskusteluissa esille tulleita asiita lunnnuman alueella Erityisesti jkiuman virtaamat rakennetussa tilanteessa, ksken säilyminen kskena (tässä vaiheessa ei vielä llut varmaa suunnittelutieta ratkaisuista) Vedenlaatu suvant-suuksilla, pääuma ja putaat Patjen ylitys veneellä, liikkuminen virtasuuksilla Kalast ja kaljen liikkuminen Kalastus kskissa Jkimaisema, kiinteistöjen arv Kkemukset maastkatselmuksista sekä niihin liittyvistä palaute- ja keskustelutilaisuuksista: - Paikanpäällä käyminen anti arviintityön tekijöille hyvän yleiskuvan eri alueista - Saatiin varhaisessa vaiheessa paikallisten ihmisten näkemys siihen, mitä tulisi arviida - Saatiin lutua kntakteja paikallisiin ihmisiin, yhteyshenkilöiltä saadaan kerättyä YVA:n aikana ns. kirjittamatnta tieta - Saatiin suraa palautetta liittyen mm. vaikutusaluerajauksiin - Maastkäyntien ja siihen liittyvien tilaisuuksien aikana saatiin jaettua tieta hankkeesta ja tulevasta YVA -menettelystä Yleiset kkemukset kaikista pidetyistä keskustelutilaisuuksista: - Järjestettyihin tilaisuuksiin n suhtauduttu psitiivisesti - Pienissä ryhmissä mielipiteiden esittäminen n llut helpmpaa kuin isissa tilaisuuksissa - Keskustelu n llut asiallista ja n saatu kerättyä yksityiskhtaistakin tieta - Tiedn jakaminen ja sallistuminen j varhaisessa vaiheessa n kettu myönteiseksi asiaksi - YVA-menettelyä ja hanketta n esitelty useaan kertaan, jten paikalliset tuntevat suhteellisen hyvin hankkeen ja menettelyn Lehtikirjittelu li vaikuttanut ihmisten asenteisiin hämmentävästi. Kerrttiin, että kyse n YVA:n valmisteluvaiheesta, jtta vidaan YVA-hjelma laatia. Kmmentti: Tulisi saada hyvä käsitys siitä mikä n is asia ja mikä n pieni asia. 200 GWh/a sähköä vudessa n selkeä asia. Bienergiapuli: entä js allasalue käytetään metsä- ja turvetutantn täysimääräisesti (tietenkin pienempi, mutta missä khtaa pilkku n)? 5.5 Muut tehtävät selvitykset Svittiin että muut selvitykset ja työhjelma käsitellään seurantaryhmän seuraavassa kkuksessa.
Sivu 13 6 Yhteysviranmaisen puheenvur Eer Kaakinen kerti yhteysviranmaisen järjestämistä klmesta yleisötilaisuudesta, värikkäitä ja sallistuminen vilkasta. Yhteensä yli 300 santtajaa. Yhteysviranmainen antaa lausunnn hjelmasta vapuksi, mm. mitä pitää selvittää lisää ja miten. Myös hankkeen vaihtehdista. Kaakinen vetsi seurantaryhmän jäseniin, että kertisivat ihmisille että nyt tulisi sallistua YVA-menettelyyn, mm. lähettää mielipiteitään. Työhjelma-asia n hyvä, että käsitellään myöhemmin, nyt lisi llutkin liian aikainen. 7 Muut asiat Kmmentti: Kiinteistönmistajissa n jukssa ihmisiä, jtka eivät kaikki pysty itse hitamaan asiitaan. Heikn ihmisen asiat n myös menettelyssä hulehdittava, eikä heikkutta saa käyttää hyväksi. Kmmentti: Jatkssa, js hanke etenee ja mennään kiinteistökhtaisiin asiihin, harkittava edunvalvjaa kuten aiemmin tehty mm. kalatalusasiissa. Vastaus: PVO samaa mieltä. 8 Seuraava kkus Seuraava kkus svittiin pidettäväksi 22.5.2008 kl 10.00 Pudasjärvellä. 9 Kkuksen päättäminen Puheenjhtaja kiitti sallistujia ja päätti kkuksen kl 13.40. Muistin laati Antti Lepla