Johdatusta laadulliseen tutkimukseen LAADULLISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN ERITYISKURSSI KTY325B 2017 Vanhoista PP- esityksistä koonnut ja muokannut JB
Tieteellinen ajajelu - arkiajajelu Mihin Leteen tekemistä tarvitaan?
Uusitalo 1991, 18, taulukko 2.1. (hieman muunnellen ja lyhentäen) Arkiajattelun puutteet Korjaamisen mekanismit Epäluotettavat havainnot Selektiiviset havainnot Liiallinen yleistäminen Puutteellinen päättely Lyhytjänteisyys Asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään ja mittakaavastaan Havaintojen systematiikka ja tekniikka, toistettavuus, kriittinen keskustelu luotettavuudesta Selektiivisyyden tietoinen hyväksikäyttö, kriittinen keskustelu julkilausumattomista oletuksista ja niiden vaikutuksista Yleistämisen tekniikka (otantateoria, teoreettisen yleistämisen säännöt), väitteiden pätevyysalueen määrittely Logiikka, tilastolliset menetelmät, kriittinen metodinen pohdinta Rakentaminen aiemman tutkimuksen varaan, ilmeisen näkeminen ongelmallisena Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen: mikä kuuluu / ei kuulu tähän?
Mitä on laadullinen tutkimus?
Menetelmä ~ metodi Tieteessä tutkimusmetodiikka pitkälle kehijynyjä Menetelmä on apuväline tai työkalu 1) Ledon (tutkimusaineiston) keräämiseksi (aineistonkeruumenetelmät) 2) kerätyn aineiston analysoimiseksi (analyysimenetelmät) Tutkimusmetodiikkaan kuuluvat olennaisina myös ymmärrys valitusta tutkimusnäkökulmasta ja aiheeseen olennaisesl liijyvästä kontekslsta ( taustasta ) Menetelmästä voidaan myös puhua laajemmin työtapana Teoriaksi kutsutaan pyrkimystä kokonaiskuvaukseen ja/tai selitykseen jostakin ilmiöstä Hypoteesi on perusteltu tutkimusolejamus, joka voidaan osoijaa oikeaksi tai vääräksi Analyysi ja synteesi
Tutkimusnäkökulma KONTEKSTI Lähdeaineisto
KonteksLn eli tutkimustaustan hahmojaminen konteksl keskeinen, sillä tutkimustehtävä nousee siitä ja liijyy siihen mihin tutkimuskysymykseni ja aiheeni suhteutuu ja miten? kontekslin kiinnitejävä siksi huomiota, se on valijava kontekslna voi olla esim. asiakokonaisuus, historiallinen ajanjakso, ilmiö, Leteenteoria(t), voi koostua useammasta osasta, olla niiden summa tai synteesi hahmotetaan tutkimuskirjallisuuden (referenssikirjallisuus) avulla
Tutkimusnäkökulma tutkimusnäkökulma = tutkijavan asian/ilmiön suhde kontekslin tutkimustehtävä, tutkimuksen otsikko käsijeiden alustava määrijely aikaisempi tutkimuskirjallisuus avuksi
Tutkimushypoteesi tutkimushypoteesi = oletus siitä, miten tutkijavan asian/ilmiön suhde kontekslin vaikujaa tutkijavaan asiaan/ilmiöön tutkimustehtävä, tutkimuksen otsikko tutkimushypoteesi jakaantuu alahypoteeseihin, joiden summa päähypoteesi disposilo hypoteesin(ien) paikkansapitävyys testajava krii\sesl (tutkijayhteisön voitava kontrolloida tulokset) täsmentää käsijeiden määrijelyä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuntemus väljämätön
Tutkimusaineiston pohlminen ja kerääminen tutkimus seisoo tai kaatuu tutkimusaineiston varassa konteksl ja näkökulma vaikujavat tutkimusaineiston valintaan ja päinvastoin: tutkimusaineisto vaikujaa tutkimustehtävään, - näkökulmaan ja - hypoteesiin tutkimusaineisto on empiiristä eli konkree\sta vaikujaa käsijeiden määrijelyyn (muja ei saa suoraan krilikijömäsl ilmetä tutkimuksen kieliasussa!) aikaisempi tutkimuskirjallisuus avuksi
Tutkimuskysymyksen/ongelman valinta tutkimuskysymys, -ongelma = tutkittava asia/ilmiö tutkimustehtävä = mitä ja miten tutkitaan on oltava aineisto, jota voi tutkia tutkimuskysymys yleistä kiinnostusta herättävä tutkimusongelmaa on voitava lähestyä kriittisesti eli tieteen keinoin mitä ei voi tutkia? tutkimustehtävä ei saa olla tekijälle liian läheinen (tutkija ei kykene arvioimaan kriittisesti tutkimuskohdetta jostakin henkilökohtaisesta syystä johtuen) Tutkimustehtävä ei saa olla toivottoman laaja ja maailmoja syleilevä
Käytännöllis-teologisen tutkimustavan perushahmotus: Tutkimuskysymys, -ongelma Tutkimusaineisto Tutkimusnäkökulma ja -hypoteesi Konteksti Tutkimusaineiston analysointi Tutkimus prosessina (periaatteessa päättymätön ) Tutkimusraportti Huomaa, ejä noiden asioiden hahmojaminen on usein ikään kuin sisäkkäistä tai tapahtuu samanaikaisesl ja aina uudelleen ikään kuin jatkuvasl supistuvassa kehässä...
Käytännöllisen teologian tutkimuksessa tavallisimmin käytettävä lähdeaineisto: jo kerätty/hankittu aineisto kirjoitetussa muodossa oleva aineisto (painetut ja painamattomat) kuva- ja äänitallenteet, sähköisessä muodossa olevat tallenteet, esineet, veistokset, maalaukset arkeologinen aineisto tutkijan nykyhetkessä keräämä aineisto määrällinen eli kvantitatiivinen aineisto: kyselylomakkeet ja vastaavat tiedonkeruuvälineet laadullinen eli kvalitatiivinen aineisto: haastattelut, havainnoinnit, tutkimuspäiväkirjat, muistiot, nauhoitukset (kuva/ääni) esineellinen aineisto
Käytännöllisen teologian analyysimenetelmiä: historiallinen analyysi systemaattinen analyysi (sekä erilaiset filosofistyyppiset sisällön analyysit) kvantitatiivinen (määrällinen/laskennallinen) analyysi (mm. sisällön erittely, keskiarvot, -hajonnat ja korrelaatiot, kuuluu merkitysulottuvuuden pohdinta: mitä laskennalliset tulokset merkitsevät? mitä ne ilmaisevat? mitä niiden perusteella voidaan esittää?) kvalitatiiviset (laadulliset) analyysit (mm. laadullinen sisällönanalyysi, narratiivinen analyysi, toimintatutkimus, Grounded Theory ym.) metodikirjallisuus, aiemmat tutkimukset
Tutkimusaineiston analysointi eli suhteuttaminen kontekstiin miksi kysymys, minkä tähden? mitä merkitsee/ merkitsi?... ja MISSÄ YHTEYDESSÄ ja KEILLE ja KUINKA? suhde kontekstiin tutkimusaineistoa käytettävä ristiin eli pohdittava aineiston elementtien välisiä ja sisäisiä suhteita lähdekritiikki eli tutkimusaineiston todistusvoiman pohtiminen! Ilman lähdekritiikkiä ei kunnon tutkimusta tutkimustehtävän, -näkökulman ja -hypoteesin lopullinen, korjaava määrittely ja samoin käsitteiden korjaava määrittely konteksti huomioon ottaen aikaisempi tutkimuskirjallisuus välttämätön Miksi?
Lähteet ja kirjallisuus Lähteiden ja kirjallisuuden erottaminen tärkeä osa tutkimusprosessia: erotetaan toisistaan myös Lähde- ja Kirjallisuusluettelossa Esitetään perinteisellä, yhdenmukaisella tavalla: Ks. Myllykosken opas Lähteiden ja kirjallisuuden sekoittaminen ja/tai merkitsemättä jättäminen on vakava virhe tai osoittaa tutkielman keveyttä plagioiminen on todella vakava virhe: käytetyt lähteet ja kirjallisuus on aina merkittävä näkyviin! Siteeraaminen: suorat sitaatit merkitään aina selvästi suorien sitaattien laajuus ja määrä ei saa olla kovin suuri referoimisessakin oltava merkittynä, mistä tieto on peräisin!
Lähteitä (tai ns. primäärilähteitä ) ovat ne tietolähteet, joihin tutkijan päätelmät perustuvat Kirjallisuutta ovat ne toisten tutkijoiden päätelmät ja tulokset, joihin tutkijan omia, lähteiden pohjalta tehtyjä päätelmiä verrataan ja rinnastetaan (Tutkimus)kirjallisuudesta muodostuu konteksti (eli tausta ) tutkijan omalle selvitykselle ja analyysille Mitkä ovat oman tutkimuksesi päälähteet? Entä minkä tyyppinen tutkimuskirjallisuus muodostaa tärkeimmän taustan tutkimusaiheellesi?
Nina Rintalan hahmotus: Laadullinen = kvalitalivinen Laadullinen tutkimus = aineiston muodon ei- numeraalinen kuvaus Laadullinen vs. määrällinen tutkimus Tehtävänä ilmiöiden käsijeellinen ymmärtäminen Tarkoituksena kuvata tapahtumia, ymmärtää toimintaa tai antamaan teoree\sesl mielekäs tulkinta ilmiöstä
Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä Tutkimusprosessin vaiheet kietoutuvat yhteen Tutkimuksen objeklivisuus tutkijan subjeklivisuuden tunnistamista Ei edustavaa otosta vaan harkinnanvarainen näyte Usein ei aineiston teorialähtöistä analyysia vaan aineistolähtöinen analyysi (HypoteesiJomuus?) Tutkijan asema ei objeklivinen vaan osallistuva
TUTKIMUKSEN JA MENETELMÄN SUUNNITTELU: Mitä halutaan tutkia, missä? Minkälaista Letoa halutaan? Mitä tutkimuskysymyksiä? Mitä aineistoa tarvitaan tai halutaan?
Tutkimuksen ee\nen suunnijelu: Tutkimuksen ee\set ongelmakohdat: Tutkimuslupaan liijyvät kysymykset Aineistonkeruuseen liijyvät ongelmat Tutkimuskohteen hyväksikäyjö Osallistumiseen liijyvät ongelmat Tutkimuksesta LedoJaminen
Tutkimusaineiston suunnijelu: Aineiston kajavuus: aineiston koon, edustavuuden ja yleistejävyyden käsijeet Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kajavuus on analyysin ja tulkinnan onnistuneisuuja kuinka hyvin tutkijan tekemä analyysi vastaa todellisuuja
Aineiston harkinnanvarainen, tarkoituksenmukainen poiminta Aineiston kyllääntyminen Aineiston rajaaminen Yleistäminen laadullisesta aineistosta ja tutkimuksesta teoree\nen analyy\nen
Miten käytännössä? 1. Päätä lujasl, mikä tässä aineistossa kiinnostaa 2. Käy läpi aineisto, ja erota ja merkitse ne asiat, jotka vastaavat kiinnostukseesi (erota kiinnostuksesi kannalta oleellinen epäoleellisesta) 3. Kerää merkityt asiat erilleen aineistosta 4. LuokiJele, teemoita tai tyypijele aineisto tms. 5. Kirjoita yhteenveto pohdi koko ajan, mitä tuloksesi merkitsee (Tuomen ja Sarajärven 2009, 92 mukaan)
Miten käytännössä? Aineistolähtöinen SA 1. (HaastaJelujen kuunteleminen ja lijeroiminen) 2. TeksLn lukeminen ja sisällön hahmojaminen 3. Tutkimuskysymykseen vastaavien ilmaisujen etsiminen ja merkitseminen 4. MerkiJyjen analyysiyksikköjen kokoaminen 5. Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien hahmojaminen ilmaisuista 6. Alaluokkien muodostaminen 7. Alaluokkien pohjalta yläluokkien muodostaminen 8. Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsijeen muodostaminen Ks. Tuomi & Sarajärvi 2009, 109
Aiheen valinta raportoinl Kirjallisuuden lukeminen Aineiston analyysi Tutkimus- ongelman/ tutkimus- tehtävän hahmoja- minen Tuomi & Sarajärvi 2009, 151. Aineiston keruu Metodologian ja metodin pohdinta - tutkimusme- netelmät