Tekstianalyysit Janne Matikainen
Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä? Ihmisten tietoisuus omista tunteistaan, motiiveistaan, ajatuksistaan? Miten kysyä? Haastattelun johdonmukaisuus (haastattelija vs. haastateltava) Omien mielipiteiden hillitseminen ja puolueettomuus Jatkokysymysten rajaaminen: rajausten ja jäsennyksen tekeminen etukäteen, aiheen tuntemus
Kun ei saa vastauksia, missä vika? Virhetulkinnat, mitä tarkoittaa? Ennakoidut tulokset, onko jossain vikaa? Millaisia vastauksia haastattelija odottaa? Haastattelun kesto Tuttujen haastattelun ongelmallisuus Puhelin, sähköposti, Skype, FB haastattelu, mitä pitäisi ajatella? Valmistautumisen merkitys!
Kotitehtävä Analysoi annettua haastattelua: luokittele ja tulkitse Tee analyysiraportti (2-3 liuskaa)
Erityisiä analyysitapoja kvantifioiminen diskurssianalyysi teemoittelu sisällön analyysi kehysanalyysi keskusteluanalyysi juonellisuus retoriikka
Kvantifioiminen Aineiston luokittelua erilaisten tekijöiden mukaan Esianalyysia Voi kertoa kiinnostavia perusasioita aineistosta Olennaista analyysiyksikkö esim. henkilöt uutisjutussa tai aiheiden palstamillimetrimäärä
Diskurssianalyysi Kielen käytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimus, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä (Suoninen 1997) Diskurssi on eheä säännönmukainen merkityssuhteiden systeemi, joka rakentuu sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentaa sosiaalista todellisuutta lähtökohtaoletukset (Jokinen, Juhila ja Suoninen 1993): konstruktionistisuus merkityssysteemien kirjo toiminnan kontekstuaalisuus funktionaalisuus (seurauksia tuottava luonne) toimijoiden kiinnittyminen diskursseihin
Diskurssi ja valta Foucaltin diskurssikäsitys Miten erilaisia todellisuuskäsityksiä tuotetaan? Millaisia ovat näiden käsitysten valtasuhteet? Miten hegemonia tuotetaan? Vallan produktiivinen luonne Itsestään selviä ja vaihtoehdottomia diskursseja (esim. talouspuhe)
Kolmiulotteinen diskurssi (Fairclough 1992) teksti Diskursiiviset käytännöt (tuotanto, levitys, kulutus) sosiaaliset käytännöt (ideologia ja hegemonia)
Harjoitus: Kuinka lukea mediaa kriittisesti (Fairclough 1997) Kuinka teksti on suunniteltu, miksi ja olisiko se voitu tehdä toisin? Mihin diskursseihin teksti perustuu? Yhteydet? (esitystapa, tarina) Representaatiot: mitä tekstissä on läsnä ja mitä poissa? (tekijyys (akt./pass.) luokittelut, sanasto, metaforat) Suhteet ja identiteetit: kuka on äänessä ja miten esitetty? Kuvan ja tekstin suhde?
Kuinka tekstit tuotetaan? Ammatilliset käyttännöt Mitä teksti kertoo tiedotusvälineiden diskurssijärjestyksestä? Tekstin asemointi ja kontekstualisointi median toimintaan Tekstin yhteiskunnalliset ehdot? Taloudelliset ja poliittiset ehdot Mihin tekstiä voidaan käyttää?
Kehysanalyysi (Erving Goffman) Kehys (frame) tarkoittaa tulkintakehystä, jonka avulla me havainnoimme, tunnistamme ja nimeämme asioita ja tapahtumia. Kehykset antavat mielen ja merkityksen asioille, tilanteille ja toiminnalle. Kehystämällä teksti (esim. lehtijuttu) asemoituu osaksi laajempaa ilmiötä ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi Ilmiöitä voidaan käsitellä erilaisista tulkintakehyksistä: korostaa, peittää ja rajaa Mediatutkimuksessa kehys on organisoiva idea, jonka avulla mediat/toimittajat tulkitsevat tiettyä tapahtumaa, ilmiötä tai yhteiskunnallista teemaa.
Kehysanalyysin vaiheita (Väliverronen) 1. Teemat ja toimijat, ilmiön/'keskustelun' tunnuspiirteiden kuvailu ajallinen kehitys: miten ilmiöstä tuli ongelma, miten 'keskustelu' eteni Teemat, toimijat, 'asianajajat, iskulauseet, kielikuvat yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti 2. Kehysten erottaminen ja kuvailu Tunnuspiirteiden systemaattinen kuvaus metaforat, iskulauseet, esimerkit, visuaaliset kuvat, toimijoiden kuvaukset Argumentaation kuvaus Perusongelma, syy, seuraus, ratkaisut
3. Vaihtoehtoja: aineistolähtöinen analyysi / teorialähtöinen analyysi määrällinen analyysi / laadullinen analyysi ajallisten muutosten tutkiminen miten siirrytään kehyksestä toiseen kehysten ja toimijoiden suhteiden analyysi mitä ehtoja eri kehykset asettavat toimijoille miten toimijat käyttävät hyväkseen eri kehyksiä 4. Kehysten tulkinta ja kontekstointi miten kehykset 'resonoivat' suhteessa kulttuurissa vaikuttaviin ajattelutapoihin tai diskursseihin miksi jokin kehys nousee hallitsevaan asemaan, miksi toiset jäävät syrjään kehystämisen seuraukset: ongelman määrittelyyn, toimijoiden asemaan, auktoriteettiin, menestykseen, päätöksentekoon jne.
Keskusteluanalyysi Tutkimusmetodi, jonka avulla tutkitaan aitoja vuorovaikutustilanteita, niin tavallisia arkisia keskusteluja kuin erilaisia institutionaalisiakin keskusteluja Lähtökohta: Vuorovaikutus on järjestynyttä toimintaa Kiinnostuksen kohteena ovat keskustelun vuorottelut, jaksot ja mahdolliset korjaukset Tarkka litteraatio
Retoriikka Ns. uusi retoriikka (vrt. antiikin retoriikka): Chaïm Perelman Kiinnostus argumentaatioon: kuinka sanottu perustellaan? Argumentointitapojen luokittelu, esim. kvantifiointi, metafora, syy-seuraus, esim. Maalaisjärkeen vetoaminen Sodankäynnin retoriikka taloudessa liittoutuu verivihollisen kanssa Yleisö: ketä puhutellaan? universaali- vs. partikulaariyleisö
Tehtävä ryhmissä tai pareittain Tutustukaa johonkin analyysitapaan ja soveltakaa sitä seuraavien tekstien analyysiin Perinteisen median vaikea suhde sosiaaliseen mediaan http://harto.wordpress.com/2010/04/01/perinteisen-median-vaikea-suhde-sosiaaliseen-mediaan/ Jako perinteiseen ja sosiaaliseen mediaan ei enää toimi http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=105&id=44429 Perinteisen median on saatava itsensä kuriin http://koivuinteractive.com/tag/perinteinen-media/ Tehkää tekstistä analyysi valitsemallanne analyysitavalla Tehkää raportti (2-3 liuskaa) ja esitys seuraavalla luentokerralla (5-8 min, 1-3 diaa) Lähteet Eskola & Suoranta (s. 159-201), Hirsjärvi & Hurme (s. 171-189), Deacon et al. (luku 7) Myös valitsemaanne analyysitapaan liittyvät lähteet