Opiskelijoiden harjoitteluaikaiset oppimiskokemukset yleisillä akateemisilla aloilla TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
Esityksen kulku 1. Lyhyt taustoitus 2. Selvityksen tuloksia 3. Yhteenveto
Esityksen tavoite Avata akateemisten yleisalojen opiskelijoiden harjoitteluun kytkeytyviä odotuksia ja oppimiskokemuksia Aineistona Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:ssä vuonna 2009 toteutettu selvitys Helsingin ja Tampereen yliopiston yleisalojen opiskelijoiden harjoittelukokemuksista Haastattelut, n=17 Yleisalat tässä: humanistinen, kasvatustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen
Harjoittelun tilanne yleisaloilla Harjoittelukäytännöt vaihtelevat suuresti laitoksittain ja jopa pääaineittain, sillä yhteisiä säännöksiä tai ohjeistuksia harjoittelun järjestämisestä ei ole Tämän tutkimuksen aloilla ja yliopistoissa harjoittelu on: Vapaaehtoista (ml. vaihtoehtoista) tai pakollista Kestoltaan minimissään 6 vkoa tai 2 kk Laajuudeltaan 0 10 op Irrallisuus ja erillisyys esim. rahoituskäytännöistä johtuen, myös harjoittelun tavoitteissa selviä sisällöllisiä eroja
Tulokset
Harjoittelulle asetetut odotukset Valtaosa harjoitteluun kohdistetuista odotuksista (yht. 46 mainintaa) kiinnittyy harjoitteluun työkokemuksena: suunnannäyttöön opintojen jälkeiseen työelämään, työhön tutustumiseen, soveltuvuuden pohtimiseen ja verkostoitumiseen Opiskelijoiden harjoitteluun kohdistamat oppimisodotukset ovat varsin käytännönläheisiä: 1. Käytännön työn tekemisen oppiminen (12) 2. Työpaikan ja/tai alan käytäntöjen oppiminen (10) 3. Yliopistossa opitun soveltaminen (8) Harjoittelun jälkeisiin opintoihin kytkeytyy ainoastaan toive harjoittelusta suunnannäyttäjänä ja motivoijana myöhempiin opintoihin (yht. 6 mainintaa)
Odotusten toteutuminen Suunnannäyttö työelämään Aina ei päästy kosketuk- siin etukäteen toivottujen asioiden kanssa Useimmat halusivat harjoittelun jälkeen nähdä vielä muita tehtäväkenttiä ja organisaatioita; osalla tämä haave oli ollut jo ennen harjoittelua Kenenkään kiinnostus harjoittelun tehtäväkenttää kohtaan ei sammunut, vaikka sitä oli saatettu jopa toivoa Työnantajaa oltiin valmiimpia vaihtamaan; useimmiten kokeilunhalusta, mutta myös työntävistä syistä 2 haastateltavaa työllistyi harjoittelupaikkaan; yksi kieltäytyi mahdollisuudesta Oppimiskokemukset Odotukset käytännön työn tekemisen oppimisesta ja opitun soveltamisesta toteutuivat pääpiirteissään Soveltamista vaikeutti työtehtävien ja yliopistoopintojen erillisyys Uusia asioitahan siellä oppi, mutta --- sitä oman alan teoriaa ei tässä yksikössä tarvinnut kyllä mitenkään, että se [työtehtävä] oli jotenkin semmoinen, voisko sanoa tekninen suoritus jotenkin. (H12:2)
Harjoitteluun kohdistetut uhkakuvat Uhkakuvat kohdistuivat pääasiassa työtehtäviin (yht. 14 mainintaa): koulutusta vastaamattomiin, liian vastuullisiin tai liian helppoihin tehtäviin joutumiseen sekä tehtävien hoitamisessa epäonnistumiseen Loput uhkakuvista kohdistuivat harjoittelijan asemaan (yht. 8 mainintaa): ohjauksen puutteeseen sekä väheksyntään työyhteisössä Eivät käyneet toteen, vaikka joitakin rajakokemuksiakin oli Pieniä vastoinkäymisiä kokivat kaikki; virheistä oppii!
Tietojen ja taitojen oppiminen eri konteksteissa Tiedot ja taidot Sovellettavissa yliopistosta Opittu harjoittelussa Opittavissa yliopistossa Alakohtainen teoria ja käytäntö 32 20 Ajan- ja stressinhallinta Ryhmätyö- ja esiintymistaidot Itsetuntemus- ja luottamus 21 Opintojen koettu antavan harjoitteluun pääosin alakohtaista tietoa Harjoittelulla suuri merkitys itsetuntemuksen ja luottamuksen kehittymiselle
Esimerkkejä yliopistossa opituista tiedoista ja taidoista Alakohtainen teoria ja käytäntö Semmoset [alan] perussuuntaukset, niin kyllä niitä jotenkin tavallaan pystyi --- ymmärtään, kun tekee jotain taulukoita, --- niin sit heti näkis, että tässä on jotain vikaa, mitä oon tehnyt, koska ei se tällä hetkellä mee [niin]. (H6:2) [Yliopistossa] opiskelu on semmoista, että on ihan jumalattomia tekstimääriä ja niistä pitäis sitten oppia jotain ja tavallaan, kun tuolla työssä tuli aika paljon sitä samaa, että sulle annettiin joku aihe tai ongelma, että selvitä tätä (H10:2) Ajan- ja stressinhallinta Yliopistossa joutuu kumminkin sen viisi tai enemmän vuotta opiskeleen, niin sit koko aika itse hallitsee sitä, missä ajassa tekee, missä järjestyksessä tekee ja mihin mennessä haluu valmiiksi mitäkin, niin kyllä se tossa, mitä työtehtäviä itse taas tekee niinku työelämässä, niin se on osaamista myös organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja muuhun. (H17:2) Ryhmätyö- ja esiintymistaidot Kyllä yliopistossa meillä kuitenkin ryhmätöitä tehdään ja painotetaan, että näitä te tuutte työelämässä tarviimaan ja sitten on ollut kursseja, joissa on pitänyt toimia sihteerinä ja puheenjohtajana, että kun te työelämässä näitä tarviitte, itse asiassa tuolla olinkin kokouksessa sihteerinä, että kyllä niistä varmaan on oppinut yliopistossa. (H12:2)
Esimerkkejä harjoittelussa opituista tiedoista ja taidoista Alakohtainen teoria ja käytäntö [Opin] sen [työn] elinkaaren, elikkä siitä, miten se lähtee käyntiin, --- mitä vaiheita siinä on, --- niin sen näki nyt käytännössä paljon selkeemmin, vaikka oli siinä [alan] kurssillakin varmaan nää kaikki esitetty jotenkin hienossa kaaviossa jollain slideesityksellä, mutta --- kyllä sen kokemuksen kautta ymmärtää paremmin. (H14:2) Itsetuntemus ja -luottamus Ainakin itseluottamus on kasvanut jonkun verran siihen, että ehkä sitä jotain osaa tehdä kumminkin, jos sai sen verran myönteistä palautetta. (H9:2) Ryhmätyö- ja esiintymistaidot Mä luulen, että se mitä se kaikki, että koko aika oltiin yhteistyössä joka suuntaan, niin varmaan opetti semmosta, niitä yhteistyötaitoja tottakai ja vähän semmoista hienotunteisuutta. (H3:2) Ajan- ja stressinhallinta Ei välttämättä tarvii kaikista asioista tuntea niin suurta stressiä, kun ne kuitenkin sitten on käytännössä usein aika eri tavalla kun miten on itte sen homman ajatellut. (H8:2)
Mitä harjoittelussa opittua voisi oppia myös yliopistossa? Alakohtainen teoria ja käytäntö Nää on tosi konkreettisia juttuja, mutta siis esimerkiksi joittenkin tietokoneohjelmien syvempi osaaminen, Powerpointit, Excelit, niiden kanssa teki kuitenkin töitä tosi paljon selkeesti olis tosi hyvä, jos kävis jonkun kurssin. --- Mä kävisin heti, jos niitä olis tarjolla, mut ei niitä oo. (H10:2) Alaspesifit tiedot ja taidot alaspesifeillä opintojaksoilla (4), tietotekniset taidot erityiskursseilla tai oppimisen ohessa (3), tutkimustaidot menetelmäkursseilla (1) Yhteistyö- ja esiintymistaidot Viestintätaidot esimerkiksi varmaankin, --- kun seurasi noitten töitä, kun ne joutuu antamaan kaikkia lausuntoja tosi paljon, --- niin siinä just tarvii varmaan sellaista, missä mä ainakin tuntisin, tarvis ite, jos olis töissä siellä semmosia taitoja, --- niin musta esim. meidän tiedekunnassa on huono, että ei tämmöistä viestintää [opeteta]. (H6:2) Yhteistyötaidot ryhmätöiden kautta (4), viestintä- ja esiintymistaidot erityiskursseilla tai oppimistehtävien yhteydessä
Voisiko työssä opittua opiskelijoiden mielestä soveltaa tenteissä? Sovellusmahdollisuuksia vaikea nähdä tenttikirjat niin spesifejä tai nykyhetkestä jäljessä (4) työ ja opittava aines liian erilaisia keskenään (4) työ ja opiskelu kokonaan eri asioita; teoria-käytäntö - suunta toimii paremmin (4) tenttejä ei enää juuri jäljellä (3) koska työssä ei opi mitään teoreettista, sitä ei voi käyttää tentissäkään (1) Opetusmenetelmät eivät tue soveltamista yksilöiden kokemukset niin spesifejä; opettajalle hankalaa ottaa huomioon (3) tenttikäytännöt tukevat kirjojen ulkoa opettelua ja nippelitiedon hallintaa, eivät soveltamista (3) Tenttikytkös mahdollinen, jos harjoittelutehtävät ja opittava aines liittyvät suoraan toisiinsa (4 mainintaa); ainoastaan yksi opiskelija näki sovellusmahdollisuuksia soveltavien esseekysymysten kautta
Oppimispäiväkirja kokemuksen jäsentämisen välineenä Oppimispäiväkirjaan kytkeytyy hyötyjä Selkeyttää, mitä oppi (4) Hyvä tapa vielä tiivistää ja käsitellä sitä työharjoittelua, että mikä sen merkitys on ollut, mitä mä oon oikeesti siellä oppinut. (H2:2) Selkeyttää, mitä teki (3) On se varmasti fiksu siinä mielessä, että voi itse ajatella vähän, mitä on tehnyt kesällä ja mikä on itelle ollut tärkeä. (H5:2) Yleinen jäsentämisen väline (2) Siinä tulee sitten kerran vielä pohdittua sitä [harjoittelua] uudestaan ja sitten ehkä jos vaikka ne ajatukset on päässä kesken, niin siinä kohti ne viimeistään vähän kokonaistuu. (H16:2) mutta sen kirjoittamisesta puuttuu tavoitteellisuutta Oppimispäiväkirja kirjoitetaan vasta harjoittelun jälkeen (13) Mä en oo kyl viel tehnyt sitä. --- Tässä vaiheessa mulla ei ihan hirveesti oo motivaatiota [kirjoittaa], kun mulla on toisii töitä ja --- pitänyt siirtyä eteenpäin. (H1:2) Merkitys koetaan heikoksi (11) Kun se on vaan semmonen läpyskä, millä saa ne [opinto]pisteet, niin ei se mun mielestä, ei sillä kovin suurta merkitystä oo. (H13:2) Ohjeistus puutteellinen (3) Ei siinä ollut mun mielestä edes --- hirveästi mitään raameja. Se on vähän semmoinen epämääräinen seuranta. (H8:2)
Yhteenvetoa Harjoittelu on useimmille sen suorittaneille myönteinen oppimiskokemus, jonka vaikutus osaamisen ja etenkin itseluottamuksen kehittymiseen on suuri Yhteyksien vetäminen yliopistossa opitun ja käytännön välille on kuitenkin haastavaa Pitäisikö opiskelijoita ohjata huomaamaan teorian ja käytännön tai opintojen ja työssä toimimisen rajapintoja paremmin? Miten se voisi tapahtua? Miten opinnoissa voitaisiin huomioida opiskelijoiden työelämäkokemukset?
Kiitos! www.otus.fi