Systeemimallit: sisältö

Samankaltaiset tiedostot
Systeemimallit: sisältö

2. Systeemi- ja signaalimallit

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Lineaaristen järjestelmien teoriaa

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

järjestelmät Luento 4

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

W dt dt t J.

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Tasaantumisilmiöt eli transientit

ELEC-C1230 Säätötekniikka (5 op)

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Luento 9. Epälineaarisuus

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

ELEC-C1230 Säätötekniikka (5 op)

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

9. Parametriset mallit, estimointi

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Harjoitus 5: Simulink

1 Excel-sovelluksen ohje

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Luento 11. Stationaariset prosessit

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Parametriset mallit. parametreillä a priori tulkinta & merkitys. parametrit vain laskennan/sovituksen apuvälineitä

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Ilmavirransäädin. Mitat

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 3, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

2. Suoraviivainen liike

Luento 11. Stationaariset prosessit

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Tietoliikennesignaalit

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

MS-C2132 Systeemianalyysilaboratorio I Laboratoriotyö 2. Sähkönkulutuksen ennustaminen aikasarjamallin avulla & Sähkön hankinnan optimointi

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Luento 9. Epälineaarisuus

ACKERMANNIN ALGORITMI. Olkoon järjestelmä. x(k+1) = Ax(k) + Bu(k)

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Alipäästösuodatuksesta jää kuitenkin pieni vaihtovirtakomponentti, joka summautuu tasajännitteen päälle:

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Luento 4. Fourier-muunnos

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

MAT Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Luento 3. Fourier-sarja

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

Tässä harjoituksessa käsitellään Laplace-muunnosta ja sen hyödyntämistä differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisessa.

Transkriptio:

Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen järjeselmän (pulssinsiirofunkio, sabiilisuus z-muunnos Diskreoini Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Joiain malliyyppejä Maemaainen malli: muuujien välise suhee kuvau maemaaisesi yhälöin Lohkokaaviomalli: syseemin oiminojen looginen jako lohkoihin, joiden välisiä vuorovaikuuksia kuvaaan nuolin u( S y( u( subsysem1 subsysem2 y( simulaaiomalli: malli ehkä olemassa vain ieokoneohjelmana (joka on ehkä jäsenney maemaaisesa ai lohkokaaviomallisa Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio Sisäänmeno, ulosulo ja häiriö Mallin vakio: syseemiparameri suunnieluparameri Mallin muuuja: ulosulo (oupu y(=[y 1 (,..., y p (] T sisäänmeno (inpu, ohjaus u(=[u 1 (,...,u m (] T voidaan valia häiriö w(=[w 1 (,...,w r (] T ei voida valia Sisäänmenoja ja häiriöiä kusuaan ulkoisiksi muuujiksi, muia mallin muuujia sisäisiksi Dynaamisessa järjeselmässä y( riippuu paisi u(:sä ja w(:sä myös kaikisa u(s ja w(s, s<

Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli Yleinen jakuvan ajan inpu-oupu-kuvaus on muooa g(y (n (, y (n-1 (,...,y(, u (m (,...,u(=0, missä (a viiaa a:neen derivaaaan ja g on jokin epälineaarinen funkio (SISO Muunneaan 1. keraluvun differeniaaliyhälösyseemiksi aseamalla x i (:=y (i-1 (, i=1,...,n Saadaan ilayhälömalli x& ( = y( f(, u( = h(, u( jossa dim =n, dim u(=m, dim y(=p on mallin ila, n on mallin keraluku Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Tila Aiemmin odeiin, eä syseemin ulosuloon y( vaikuava u(s ja w(s, s< Olisi kovin kömpelöä alleaa u(s ja w(s kokonaisuudessaan Syseemin (ai mallin ila on sellainen informaaio, jonka uneminen yhdessä u(:n ja w(:n kanssa mahdollisaa syseemin ulosulon y(τ laskemisen jollekin τ> Käyännössä ilalla on ärkeä merkiys esim. simuloinnissa: se on suoraan kullakin aika-askelella alleeava informaaio Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio u( y( u( x& ( = f(, u( y( S inpu-oupu-kuvaus (exernal model y( = h(, u( ilamalli (inernal model

Esiysen ero Inpu-oupu -kuvaus ei oa kanaa syseemin sisäiseen rakeneeseen Klassisen sääöeorian perusa siirofunkiolla ilmaisun lineaarisen inpu-oupu -kuvauksen analyysi aajuusasossa Tilayhälöesiys moderni lähesymisapa OR:n syny 1950-luvulla mahdollisi mm. ilaakaisinkykennän, opimisäädön, monimuuuujasäädön ja epälineaarisen mallien käsielyn sekä laajensi lineaarisen järjeselmien eoriaa merkiäväsi Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Tasapainoilan rakaisu Valiaan u(=u 0 (vakio; mihin ja y( aseuva? x 0 : f(x 0,u 0 =0 yksi, useia ai ei yhään rakaisua (x 0,u 0 on asapainopise (saionary poin usein oivoavaa saada syseemi asapainoilaan Vasaavasi asapainoilan ulosulo on y 0 =h(x 0,u 0 (Tasapainopise on asympooisesi sabiili y( konvergoi y 0 :aan Konvergenssinopeua kuvaa aikavakio usein mielenkiinnon kannala nopea ila voidaan korvaa saaisilla approksimaaioilla Saainen vahvisus = y 0 :n herkkyys muuokselle u 0 :ssa eli g (u 0 ; y 0 =h(x 0 (u 0,u 0 =g(u 0 Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

g lineaarinen kun g(. on y(:n ja u(:n derivaaojen painoeu summa, saadaan y u:n funkiona Laplace-muunnoksella (SISO: m m 1 bms + bm 1s +... + b0 Y( s = U( s n n 1 n 2 as + a s a s +... + 1 n n 1 Osamäärää kusuaan syseemin siirofunkioksi G(s Toisaala, oimimalla kuen edellä saadaan lineaarinen ilayhälömalli x& ( = A + Bu( n 2 y( = C + Du( ässä dim A=nxn, dim B=nxm, dim C=pxn, dim D=pxm Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Lineaarisen jakuva-aikaisen syseemin sabiilisuus Asympooinen sabiilisuus vs. sabiilisuus: lokaali, globaali Lin. järjeselmälle sabiilisuus on syseemin ominaisuus joka ei riipu oimina-alueesa ai ulosuureisa Siirofunkion G(s väliämä inpu-oupu -kuvaus on globaalisi asympooisesi sabiili joss nimiäjäpolynomin nollakohda (so. siirofunkion nava sijaiseva aidosi kompleksiason vasemmassa puoliskossa kuvaus on sabiili jos jokin nava ova im-akselilla ja ne ova yksinkeraisia Huom. Laplace-muunamalla ilayhälö saadaan G(s=C(sI-A -1 B+D eli nava yhyvä A:n ominaisarvoihin Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio Linearisoini Tarkasellaan epälineaarisa järjeselmää asapainopiseessä (x 0,u 0 sekä poikkeamia =-x 0, y(=y(-y 0 ja u(=u(-u 0 päee: missä laskeuna (x 0,u 0 :ssa Lisäieoa app. B kirjassa ( ' ( ' ( ( ' ( ' ( u D x C y u B x A x d d + + u h D x h C u f B x f A = = = = ', ', ', '

Diskreeiaikainen lineaarinen järjeselmä Inpu-oupu -kuvauksen siirofunkioesiys m m 1 bmz + bm 1z +... + b0 Y( z = U( z n n 1 n 2 a z + a z a z +... + 1 n Tilayhälöesiys: oeaan iloiksi viiväsey y:n ja u:n arvo 1 = k+ n 1 A + Bu( y( k = C k + Du( k Asympooinen sabiilisuus: siirofunkion nava (A:n ominaisarvo yksikköympyrän sisäpuolella sabiilisuus: napoja yksikköympyrällä k n 2 k Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Diskreoini Olkoon anneuna jakuva-aikainen malli x& ( = y( f(, u( = h(, u( ja arkasellaan diskreeiaikaisa mallia 1 y(, u( Mien F ja H ulisi valia, joa diskreeiaikainen malli kuvaisi diskreoinipiseissä jakuva-aikaisa mallia mahdollisimman hyvin? Euler, Runge-Kua meneelmä, yms... k+ k = F( = H( k k, u( k k Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Lineaarisen mallin diskreoini Oleeaan ohjaus aika-askelella vakioksi/lineaariseksi ja rakaisaan ilayhälö => diskreein mallin syseemi- ja ohjausmariisi jouduaan laskemaan mariisieksponeni ja sen inegraali Lue kpl 3.9 ja app. A Harjoiusyö 1 ässä puhuun hands on -sovellus Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio

Sananen p:sä, s:sä, z:sa, q:sa ja q -1 :sä s on Laplace-ason muuuja - p on derivoinioperaaori aikaasossa sf(s=l{f (}, pf(=f ( G(s on Laplace-ason olio - G(p on operaaoripolynomi G(s operoi U(s:ään, G(p u(:hen z on z-ason muuuja q on eeenpäinsiiro-operaaori q -1 on aaksepäinsiiro-operaaori aikaasossa z -1 Y(z=Z{y( k-1 }, qy(=y( k+1, q -1 y(=y( k-1 G(z on z-ason olio joka operoi U(z:aan G(q ja G(q -1 ova aikaason operaaoripolynomeja joka operoiva u(:hen Huomaa eriyisesi, eä diskreeiaikaisen järjeselmän sabiilisuusulos koskee z:n (ai q:n polynomeja usein käyeään myös merkinää G*(z -1 ai G*(q -1! Aalo-yliopiso/Syseemianalyysin laboraorio