GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
1 (3) TUTKIMUSTEN TAUSTA Suotlammen malmiaihe tuli esille Geologisen tutkimuslaitoksen suorittamissa alueellisissa malmitutkimuksissa 1960-luvulla, jolloin Suotlammen ympäristöstä löytyi kupari- ja nikkelipitoisia lohkareita. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa GTL suoritti alueella lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta ja syväkairausta. Lohkareiden lähtöpaikkaa ei kuitenkaan löydetty. Geologinen tutkimuslaitos aloitti uudelleen malmitutkimukset Suotlammen lohkareiden selvittämiseksi vuonna 1981 ja alueelle tehtiin maaliskuussa 1982 valtaus Suotlampi 1 (liite 1). Tutkimusten johdosta'vastasi vuonna 1981 FT Jouko Talvitie ja kenttätöistä geologi Elias Ekdahl. Vuonna 1982 tutkimusten johdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja kenttätöistä geologi Hannu Makkonen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta on suoritettu karttalehden 3231 11 alueella kesinä -81 ja -82. Suotlammen ympäristö kuuluu kiillegneissialueeseen, jossa esiintyy runsaasti pieniä sarvivälkerikkaita peridotiitti- ja gabropahkuja. Malmilohkareet (liite 2) ovat kivilajiltaan (hornblendiitti) samaa tyyppiä kuin nämä pahkut. Alueen kallioperää kuvataan tarkemmin myöhemmin valmistuvassa pro gradu -työssä (K. Pietikäinen, Turun yliopisto). Geofysikaaliset maastomittaukset Oletetulla lohkareiden lähtöalueella suoritettiin syksyllä 1981 detaljimagnetometrausta (liite 3). Magneettinen karttakuva tarkentui huomattavasti verrattuna aikaisempaan, harvemmalla linja- ja pistevälillä mitattuun magneettiseen karttaan.
2 Geokemialliset tutkimukset Saadut magneettiset anomaliat tarkistettiin syvämoreeninäytteenotolla (Cobra) vuoden 1981 lopussa. Mittausalueen pohjoispäässä on pyöreähkö, erillinen magneettinen anomalia. Tästä anomaliasta otetuissa moreeni- ja rapakallionäytteissä oli korkeita Cu-pitoisuuksia : paras Cu-pitoisuus 3,2 %, paras Ni-pitoisuus 1,7 % (liitteet 4 ja 5). Syväkairaus Valtausalueelle kairattiin viisi reikää (R 340-344) keväällä 1982. Näistä neljä (R 340-343) kairattiin syvämoreenitutkimuksissa todetun geokemiallisen anomalian selvittämisek- : si (liite 3). Kairauksissa (R 340-343) tavattiin kiillegneissin ympäröimänä emäksinen syväkivi, joka koostuu hornblendiitista ja sarvivälkegabrosta ja vastaa näin ollen kivilajiltaan malmilohkareita. Moreenitulosten perusteella odotettiin kairauksissa löytyvän selvän kiisuuntuman. Kiisupirotetta esiintyy hornblendiitissa ja sarvivälkegabrossa kuitenkin vain hajannaisesti, eivätkä Cu- ja Ni-pitoisuudet ole merkittäviä. Parhaimmat yksittäiset pitoisuudet ovat : 1,1 m Cu=0,21 %, Ni=0,54 %, Co=0,03 % ja 1,0 m Cu=0,40 %, Ni=0,09 %. Tärkeimpinä sulfidimineraaleina esiintyvät magneettikiisu, kuparikiisu ja pentlandiitti. Kairansydämistä tehtiin suskeptiivisuusmittauksia ja todettiin, että suskeptiivisuus on merkittävästi korkeampi vain silloin, kun kivessä on magneettikiisupirote. Kiillegneissin ja kiisuttoman hornblendiitin tai gabron välillä ei ole suskeptiivisuuseroja. Pyöreä magneettinen anomalia kairauspaikalla johtuu siis pelkästään kiisupirotteesta. Magneettisen anomalian ja moreenitulosten perusteella kiisuuntuma on laajempi ja ehkä yhtenäisempi maanpinnan tasolla kuin alempana kairanreikien tasolla. Kairanrei - istä tehdyt magneettiset kolmikomponenttimittaukset tukevat tätä käsitystä.
3 Reikä 344 kairattiin peridotiitti-serpentiniittilohkareiden lähtöpaikan selvittämiseksi. Kyseisiä lohkareita esiintyy samoilla alueilla kuin malmilohkareita. Reiästä ei kuitenkaan tavattu peridotiittia tai serpentiniittiä, vaan se lävisti kiillegneissiä sekä kvartsidioriittia. Yhteenveto Syväkairauksissa tavattu kiisuuntuma on pieni ja arvometallipitoisuudet ovat alhaisia. Kiisuuntumalla ei ole taloudellista merkitystä ja näin ollen valtauksesta voitiin luopua syksyllä 1982. Hannu Makkonen geologi Liitteet 1. valtausalueen sijaintikartta 2. lohkarekartta 3. magneettinen detaljimittauskartta' 4. geokemiallinen kartta Cu 5. geokemiallinen kartta Ni 6. luettelo syväkairausrei"istä
Liite 6 Valtausalueella suoritetut syväkairaukset : R x suunta/kaltevuus syvyys 340 6877.865 538.960 90/45 94.30 m 341 6877.865 538.910 90/45 104.50 m 342 6877.840 538.950 90/45 97.30 m 343 6877.890 538.950 90/45 94.10 m 344 6877.750 538.970 90/45 75.15 m yht. 465.35 m