Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Samankaltaiset tiedostot
3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2017

Suoseuran esitelmätilaisuus

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KAAVOITUSKATSAUS 2017

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

2, MH

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Linnut ja maakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Tuulivoima ja maanomistaja

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Maisema-alueet maankäytössä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari Karoliina Laakkonen-Pöntys

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

VIITASAAREN KAUPUNKI. kh

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Maisemat maakuntakaavoituksessa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4

ASEMAKAAVASELOSTUS

Ihmisen paras ympäristö Häme

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Hakemuksen perusteluina yhtiö on tuonut esiin muun ohella seuraavaa:

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009 1.Vaihemaakuntakaava (Jätkä) Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vahvistus 16.12.2009, lainvoima 4.2.2011 2.Vaihemaakuntakaava (Poski) maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot Vahvistus 11.5.2011, 1 valitus KHO:ssa 3.Vaihemaakuntakaava (Turva) turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Maakuntavaltuusto 14.11.2012 4.Vaihemaakuntakaava (Paikko) - kauppa, puolustusvoimien melu- ja suojaalueet, virkistystoimintojen tarkistuksia, Jämsän Länkipohjan alue Luonnos nähtävillä 3.9.-5.10. 2012, maakuntavaltuusto kevät 2013?

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) / TAVOITTEET MAAKUNTAVALTUUSTON ASETTAMIA TAVOITTEITA: Vuoteen 2015 mennessä maakunnassa on tavoitteena lisätä vuotuista tuotantoa paikallisista (mm. puu, turve, peltobiomassa, jätteet) energialähteistä 4 TWh vuoteen 2002 verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena, että maakunnassa ei käytetä ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita lukuun ottamatta osaa liikenteen käyttämästä energiasta. -> Maakunnassa on investoitu kotimaista energiaa käyttäviin laitoksiin

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) / Mustalipeä 2,5 TWh Mustalipeä 2,0 TWh

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) / TAVOITTEET MAAKUNTAHALLITUKSEN ASETTAMIA TAVOITTEITA: Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa energiahuollon tarvitseman turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet (noin 10 voimalaa tai enemmän).

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA AIKATAULU Tutkimukset ja selvitykset 2007 2010 Kaavavalmistelu 2010 2012 - Kaavaluonnos (14.11. 30.12.2011) - Kaavaehdotus (14.5. 19.6.2012) - Maakuntavaltuuston päätös (14.11.2012) Ympäristöministeriön vahvistus 2013 (tavoite)

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHTIA Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kansallinen suo- ja turvemaastrategia Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Uhanalainen suoluonto: suotyypit ja lajisto Maakuntasuunnitelma Energiaturpeen käyttö K-S: uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan 6 000 ha vuoteen 2020 mennessä (VTT 2009) 2 % sähköenergiasta tuulivoimalla (K-S ilmastostrategia) K-S pintavesien toimenpideohjelma

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / SELVITYKSET Turvetutkimukset (turvevarat ja laatu, 430 kohdetta) Ojituskartoitus (ojitustilanne, luonnontilaisuus) Kasvillisuuskartoitus (suotyypit, lajisto) Linnustokartoitus (lajisto, parimäärät) Vesistövaikutustarkastelu (riskiarviointi, yhteisvaikutus) Suopeltokartoitus Soiden priorisointi luontoarvojen suhteen (Zonation) Tuulivoimaselvitykset (Sisä-Suomen ja K-S:n selvitykset; potentiaaliset tuulialueet, alustava teknistaloudellinen tarkastelu, linnusto, visualisointi, yhteismitallinen tarkastelu)

TURVE- JA LUONTOARVOJEN YHTEENSOVITUS Turpeen määrä ja laatu Luonnontilainen pinta-ala Kasvillisuus Linnusto 1. SUOT: ei merkittäviä luontoarvoja 2. SUOT: luontoarvoiltaan merkittäviä osa-alueita 3. SUOT: luontoarvot merkittäviä -> koko suo suojelullisesti arvokas Vesistövaikutusarvio osana yhteensovitusta

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / SISÄLTÖ Tuulivoimapuiston alue 9 kpl (n. 83 km 2 ) kokoluokka noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa / puisto

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / SISÄLTÖ Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva sekä valuma-aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä Turvetuotantoon soveltuva alue 155 kpl (7 100 ha / 17 300 ha) Lisäksi poistetaan 10 kpl lainvoimaisen maakuntakaavan EO/tu -aluevarausta

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / SISÄLTÖ Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue 38 kohdetta (4 534 ha) Osassa suota luontoarvoja tai luonnontilainen kokonaisuus Alueen maankäytössä otettava huomioon ko. luontoarvot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / SISÄLTÖ Luonnonsuojelualue 36 kohdetta (5 677 ha) Luonnonsuojelulailla suojeltavaksi tarkoitettu alue Luonnontilaisuudeltaan ja erityisiltä luontoarvoiltaan merkittäviä Ojitettuja ennallistettavia osia Taloudellisten arvojen korvaus

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Strategiset tavoitteet (maakunta, valtakunta) Naapurimaakunnat Alue- ja yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, liikenne Maakunnan energiahuolto Ympäristö Vesistö, ilmasto, luonnonsuojelu, maisema Naturan tarveharkinta Talous, yrittäjyys Sosiaaliset vaikutukset KESKEISET KOKONAISVAIKUTUKSET (MRA 1 )

KOKONAISMAAKUNTAKAAVA + 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SUOPINTA-ALA: Suojeluarvoja Turvetuotantoarvoja MAKA 12 900 ha 7 000 ha (9 000 ha) 3. VMK 10 200 ha 7 145 ha (17 300 ha) - 320 ha (kumotaan) YHTEENSÄ 23 100 ha 13 800 ha (26 000)

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKITYS / ASEMA Kokonaisvaltainen, yhteen sovittava maakäytön ohjaus Kaavalla ei ratkaista turvetuotannon jatkumista ja lopullista sijoittumista; tuotannon aloittaminen (10 ha) vaatii ympäristöluvan (YSL) YSL 6.2 : Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 2), oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset YSL:a ollaan uudistamassa, ympäristöluvan ja maakuntakaavoituksen kytkentä tulee olemaan tarkastelussa Edistää suoluonnon säilymistä ja suojelua Laskennallinen tuulivoimalle asetettu sähköenergian tuotantotavoite saavutetaan

KESKI-SUOMEN SUOT Suopinta-ala 343 000 ha (metsätieteellinen) Ojitettu 244 000 ha Ojittamattomia soita 44 000 ha Suo-ojia (<2m) 69 000 km (koko maakunnan ojamäärä 103 000 km) Turvetuotannossa 5 500 ha Vuosittainen poistuma turvetuotannosta 270 ha 7 turpeen käyttöpaikkakuntaa (Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Muurame, Saarijärvi, Äänekoski) Turpeen käyttö vuonna 2011 3,2 milj. irto-m 2 Nykykäytön tarvitsema tuotantopinta-ala 8 000 ha Uutta tuotantopinta-alaa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä 6 000 ha

18 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Valtakunnallisia lähtökohtia

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) Maankäyttö- ja rakennuslaki: Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) VAT: Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteiden mukaan -on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. -Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. -Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tuulivoimasta yleistavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua.

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta -Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. -Soiden hiilitasetta tulee parantaa kohdentamalla turpeenotto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille soille, joissa kuivunut pintaturve on alkanut hajota. Tuulivoiman osalta todetaan, että tavoitteena on - nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tavoite on 2 % maan energiakulutuksesta ja vaatii noin 650 uutta voimalaa. - Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin.

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVA) Valtioneuvoston tavoitteet huoltovarmuudelle Valtioneuvosto on asettanut maamme huoltovarmuudelle tavoitteet, jossa määritellään väestön toimeentulon, välttämättömän talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön huoltovarmuus (Vnp 350/2002). Tavoitteen mukaisesti edistetään energian saannin varmistamiseksi useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Kotimaisilla polttoaineilla on huomattava huoltovarmuudellinen merkitys. Polttoturpeen merkitystä korostaa se, että turve on erityisesti yhdyskuntien energianlähde. Yhdistetty kaukolämmön ja sähkön tuotanto on energiahuollon kriittisin kohta. Se vaikuttaa välittömästi yhdyskuntiin ja asumiseen.

KIITOS www.keskisuomi.fi/3.vmk