Eläimistä ihmiseen tarttuvat = zoonoottiset virustaudit Zoonoosivirukset Olli Vapalahti Helsingin yliopisto Virologian osasto Haartman-instituutti lääketieteellinen tiedekunta selkärankaiset jyrsijät, muut pikkunisäkkäät lepakot suuret nisäkkäät? hantavirukset arenavirukset lyssavirukset filovirukset (rabies) arbovirukset niveljalkaiset poxvirukset ihminen Eläinlääket. biotieteiden osasto eläinlääketieteellinen tiedekunta linnut kädelliset flavivirukset bunyavirukset alfa virukset 13.10.2014 Virologia, lääket. mikrobiol HY HUSLAB Olli.Vapalahti@helsinki.fi HIV influenssa A -virus SARS-CoV Puumala-virus Sindbis-virus TBE (= tick- borne encephalitis) -virus Inkoo virus Lymfosyyttinen koriomeningiittivirus LCMV Valelehmärokkovirus ja orf-virus Lehmärokkovirus Rabies/lyssavirus Viruszoonooseja Suomessa Tapaus 1 Virus Virusheimo Isäntäeläin Tauti 47-vuotias autonkuljettaja Bunyaviridae -hantavirus Togaviridae - alphavirus Flaviviridae -flavivirus Bunyaviridae Arenaviridae Poxviridae Poxviridae Rhabdoviridae jyrsijät (metsämyyrä) hyttyset, linnut puutiaiset, jyrsijät, linnut hyttyset, suuret nisäkkäät jyrsijät lehmä, lampaat, porot jyrsijät maanisäkkäät (ei Suomessa), lepakot myyräkuume nephropathia epidemica pogostantauti TBE, Kumlingen tauti, puutiaisaivokuume meningiitti meningiitti lypsäjän kyhmyt, orf lehmärokko rabies aiemmin terve Lähete: akuutti abdomen viikkoa aikaisemmin ilmaantunut kuumetta ja päänsärkyä 3 päivän ajan vatsakipua ja oksentelua Status: voimakas palpaatioarkuus oikealla ylävatsalla RR 100/60 mmhg, pulssi 96/min lämpö 39 ast. Röntgen: UÄ: sappirakko aristaa anturilla painaen ei sappikiviä, sappitiet normaalit munuaiset, haima, perna, aorta normaalit THX: oikealla tilkka pleuranestettä Laboratoriolöydökset: B-Hb 167, B-Leuk 17.8, B-Tromb 95 S-CRP 120, S-alb 21 S-ALAT 150, S-AFOS 300, S-Bil 16 U-alb 2+, U-eryt 1+, U-leuk 1+, U-nitr 0 S-krea 714 akuutti kolekystiitti??
Taudinkulku: Puumala-virus pikatesti (IgM) pos. Puumala-virus IgM ja IgG -vasta-aineet pos. Puumala-virus [Hantavirus] Kullakin hantaviruksella oma kroonisesti infektoitunut isäntäjyrsijälajinsa, jonka eritteistä virus voi tarttua ihmiseen. Hantavirukset aiheuttavat Euroopassa ja Aasiassa munuaisoireisia verenvuotokuumeita (HFRS) (mm. myyräkuume) ja Amerikoissa hantavirus-keuhko-oireyhtymää (HPS). Myös hyönteissyöjillä ja lepakoilla on hantaviruksia. Hantavirusten rakenne ja koodausstrategia Hantavirusten rakenne ja koodausstrategia nestehoito, kipujen hoito virtsamäärä 400ml - 7500ml - 2000ml krea 714-96 kotiutuu 7 vrk:n kuluttua Vaipallinen n. 120 nm RNA-virus: Nukleokapsidiproteiini, 2 vaippaglykoproteiinia, ja RNA-polymeraasi S M L RNA-polymeraasi L RNA M RNA Glykoproteiinit S RNA Nukleokapsidiproteiini 1 Patogeeniset hantavirukset Euroopassa 2 3 4 5 6 kiloemästä HANTAVIRUSTEN SUKUPUU Hantavirus-keuhko-KOEVOLUUTIO ISÄNTÄ-oireyhtymä (HPS) JYRSIJÄN KANSSA AMERIKKALAISJYRSIJÖIDEN HANTAVIRUKSET Puumala virus (PUUV) -metsämyyrä Myodes glareolus --> nephropathia epidemica (lievä HFRS) HIIRIEN JA ROTTIEN HANTAVIRUKSET Dobrava Dobrava Metsähiiri (Apodemus flavicollis) HFRS Saaremaa Seoul virus (SEOV) - rotat -myös lemmikit! Peltohiiri (A. agrarius) HFRS (lievä) Dobrava virus (DOBV) - Saaremaa - peltohiiri Apodemus agrarius (sininen)!lievä HFRS Dobrava virus (DOBV) - Dobrava - metsähiiri A. flavicollis (vaalenapun. +sininen) --> vakava HFRS Vapalahti et al, Lancet Infect Dis 3:653-61 (2003) Metsämyyrä Myodes glareolus MYYRIEN HANTAVIRUKSET Hyönteissyöjät/ lepakot uudet hantavirukset Puumala Metsämyyrä (Clethrionomys glareolus) Myyräkuume Myyräkuumeinsidenssi /kk 1996-2008 sairaalahoidetut 2008 3200/v Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy
Myyräkuumeinsidenssi ja sairaalahoidettujen osuus 1995-2007 Insidenssi Puumalavirus Seroprevalenssi Koko maassa 5% INSIDENSSI SAIRAALAHOIDETUT % 50 % 60 40 Miehet 50 M (Ilomantsi) 30 Naiset 40 30 20 20 M (Suomi) 10 0 20 30 40 50 60 70 Ikäryhmä 10 0 N (Ilomantsi) N (Suomi) 0-19 20 20-39 40 40-59 60 60+ Ikäryhmä Makary et al, Epidemiol Infect 2010 Brummer-Korvenkontio et al, Scand J Inf Dis 1999; Vapalahti et al, Am J Epidemiol 1999 Tartuntatapoja siivosin konehallia koneyrittäjä, 45v. pöllyytin kompostia eläkeläinen, 46 v. pehkujen silppuaminen, heinien käsittely tiloissa jossa rottia/hiiriä maatalouslomittaja, 33v marraskuulla kävin välikatossa myrkyttämässä hiiriä, olisinko lyönyt käteni hiirenpaskaan- pesin tosin käteni kauppias, 33v Siivosin kellariin meneviä rappusia - pölyä ja hiirenpapanoita kokoaja 59 v Myyräkuume tartunta aerosolina - virus infektiivinen 2 viikkoa myyrän ulkopuolella - tupakointi riskitekijä itämisaika 2-4 viikkoa 70% sairastuneista miehiä (ka 42v) lapsilla tauti on harvinaisempi ja lievempi taudinkuva vaihtelee oireettomasta vaikeaan - geneettinen alttius (HLA B8) kuolleisuus n. 0.1% elinikäinen immuniteetti Myyräkuumeen oireet korkea kuume 98% päänsärky 62% pahoinvointi ja oksentelu 58% selkäkipu 54% vatsakipu 43% lihaskipu 27% ohimenevä näköhäiriö 36% Nephropathia epidemica Päiviä oireiden alusta Itää 2-4 viikkoa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kuume Päänsärky Pahoinvointi Vatsa- ja selkäkivut 100% 90% 70% 70% Virtsamäärä 50% 97% S-krea Proteinuria Petekkiat Shokki/hypotonia 94% 94% kliininen kuva 10% Vakava NE liittyy HLA-B8, DR3, DQ2 alleeleihin < 10% Kuume Shokki Oliguria Polyuria Toipumisvaihe (Mustonen 1994, Scand J Inf Dis, n=126) IgM (ja IgG)-vasta-aineet 95% 100%
Laboratoriolöydökset (n=70, vv. 1997-99 Tays) kreatiniini > 100 µmol/l 79% proteinuria > 0.3 g/l 93% proteinuria > 3.5 g/l 33% hematuria 94% trombosytopenia 99% leukosytoosi 51% anemia 51% CRP koholla 100% Munuaistauti myyräkuumeessa akuutti tubulointerstitielli nefriitti runsas, ohimenevä proteinuria hematuria akuutti oligurinen munuaisten vajaatoiminta munuaisten UÄ: munuaisten koko suurentunut, perirenaalisia nestekeräymiä toipumisvaiheessa polyuria Hantavirusinfektioiden diagnostiikka Akuutti infektio Serologia (>95 % tulovaiheessa diagnostinen, 100% 6 vrk) IgM positiivinen Matala IgG:n aviditeetti IgG-IFA: fluoresenssi granulainen (anti-n) Menetelmät: IFA, EIA ja immunokromatografia (IgM-pikatesti) RT-PCR : virus-rna:ta löydettävissä verestä ensimmäisellä sairausviikolla; myös likvorista ja syljestä Vanha immuniteetti Myös diffuusia fluoresenssia (anti-glykoproteiinit) IgM negatiivinen Korkea IgG:n aviditeetti Sero/genotyypitys Neutralisaatio toipilasvaiheen seerumista RT-PCR ja sekvenointi (molekyyliepidemiologia) IgG-IFA Harvinaisia oireita ja löydöksiä: ripuli 18% hengitystieoireet, yskä 14% kurkkukipu 6% hypotensio (sokki) 4% verenvuodot meningoenkefaliitti myoperikardiitti hypofyysi-vaurio Milloin sairaalahoitoon? kuivumistila nesteretentio - ei ylinesteytystä! koholla oleva kreatiniini oliguria --> dialyysi epävarmuus diagnoosista Tapaus 2 35-vuotias ilomantsilaismies oireet alkavat elokuussa 2002 polyartriitti: nivelet kipeät: ensin sormet, ranteet, vasen olkapää myöhemmin myös vasen kyynärpää, polvet ja oikea nilkka akuutissa vaiheessa myös väsymystä, pahoinvointia, päänsärkyä, pientä lämpöilyä sekä kuitiava kokovartalon ihottuma
35-vuotias ilomantsilaismies Lab.-kokeissa leuk, Hb, tromb normaaliarvot 4. sairauspäivänä otetussa näytteessä Sindbis-virus kokonaisvasta-aintaso matala (40), IgM positiivinen Niveloireet kestivät 3-4 kuukautta (Kuva: Raimo Suhonen) Sindbis virus (SINV) Togaviridae, alphavirus Pogostantauti Esiintyy syyskesäisin, epidemioina, laajoja epidemioita ollut aiemmin 7 vuoden välein: 1974, 1981, 1988, 1995, 2002,... Itämisaika viikko (2-18 pv, mediaani 4) OIREET: - Makulopapulaarinen ihottuma - Kuume, kurkkukipu, imusolmuketulehdus - Nivelkivut ovat pääoire (erityisesti: nilkka, ranne, sormien pikkunivelet, polvi) ja voivat osalla potilaista pitkittyä (Kurkela, J Infect Dis 2005) Pletnev et al, Cell. 2001 105:127-36. Vaipallinen RNA virus, genomi 11.7 kb Sindbis-viruskannat Pohjoismaissa ja Etelä-Afrikassa lähisukuisia!muuttolinnut kuljettavat mahdollisesti viruskantoja Suomen ja lähialueiden virukset kuitenkin ilmeisesti samaa alkuperää muutaman vuosikymmenen takaisesta introduktiosta Leviää luonnossa lintujen (erit. metsäkanalinnut) ja lintuhyttysten (Culex) välisessä endeemisessä kierrossa Tarttuu ihmiseen hyttysen puremasta yleisimmin loppukesällä Outbreak of 2002 Clinical observations SYMPTOM % Joint symptoms Rash Itching Fatigue Muscle pain Headache Fever (Average 37,9 ) Nausea 95 92 45 59 47 41 38 16 3 vuoden seurannassa 25%:lla oireita, 14%:lla selkeitä artiriitti-, artralgialöydöksiä (arkuus, turvotus) (Kurkela, Scand J Infect Dis 2008) - samoja geneettisiä riskitekijöitä (DRB1*01) kuin reumatoidiartriitissa (Sane Clin infect Dis 2012) DIAGNOSTIIKKA: Sindbis-virus-vasta-aineita (IgM, IgG -EIA; HI) viimeistään toisella sairausviikolla (IgM ad 8 vrk, IgG ad 11 vrk) -Diagnostista: IgM+ (IgG matala ja HI-vasta-aineita); Vasta-ainenousu -IgM voi persistoida, virusta löytyy harvoin seerumista) (Kurkela, J Infect Dis 2005, Manni, Vector Borne Zoon Dis 2008, Sane J Virol Methods 2012) Sindbis-virus vasta-aineprevalenssi (1999-2003) ja pogostantaudin ilmaantuvuus (1995-2003) ikäryhmittäin Shoulder 32% Elbow 15% Hip 29% Wrist 71% Finger 66% Knee 55% Ankle 74% Kurkela, ym. J Infect Dis 2005 Seroprevalenssi keskimäärin 5% Kurkela, Emerg Infect Disaccording 2008 to the age distribution of the Finnish population in the respective period *Standardized
SINV seroprevalenssi (1999-2003) sairaanhoitopiireittäin Pogostantaudin insidenssi (1995-2003) sairaanhoitopiireittäin Phylogenetic tree NJ analysis for a 1.2kb within nsp3-nsp4 Pogostantaudin insidenssi (2002) viikottain (Australia) (Malaysia) (China) (Egypt) (South-Africa) (China) (South-Africa) (Sweden) Northern European strains (Russian Karelia) Kurkela, ym. Emerg Infect Dis 2004 Kurkela, Emerg Infect Dis 2008 Tapaus 3 41-vuotias mies Jalkaterän läpsymisen vuoksi yksityisesti magneettikuvauksessa: juuriaukot väljät, syy ei selviä, Seuraavana päivänä päivystykseen, jalkaterän voima heikentynyt, yleinen sairauden tunne --> reiden lihasvoima katosi, ei pysty kävelemään -likvor valkosulja 250 x 10 /l, 80% mononukl. likvorin gluk 3.2, prot 980 mg/l Keftriaksonihoito neuroborrelioosiepäilynä (2v. aiemmin diagnosoitu borrelioosi), mökki Turun saaristossa TBEV (tick-borne encephalitis virus) Flavivirusten sukupuu Flavivirus Hyttysvälitteiset Kunjin Puutiaisaivokuumeen (Kumlingen tauti, TBE) aiheuttaja Ei vektoria TBEV-IgM + seerumissa (ja likvorissa) Kuukauden kuluttua toipunut enkefaliittioireista, raaja voimaton ad 6 kk Puutiaisaivokuume, Kumlingen tauti Tick-borne encephalitis (TBE) AIHEUTTAJA: TBE-virus (flavivirus) VEKTORIT Ixodes ricinus - puutiainen (TBEV -eurooppalainen alatyyppi) Ixodes persulcatus - taigapunkki (TBEV -itäiset alatyyppit) West Nile * Japanin enkefaliitti Murray Valley Usutu** St. Louis enkefaliitti Dengue 2 Dengue 4 Dengue 3 Dengue 1 Keltakuume Punkkivälitteiset osastolla kehittyy oik. jalan velttohalvaus, päänäsärkyä, pahoinvointi, kuume muihin raajoihin ataksia, dysartria, väsymys, uneliaisuus --> asikloviirihoito, keto-ja -ibuprofeeni, metoklopramidi MRI: norm, EEG: vahvasti poikkeava enkefaliittiin sopiva löydös CRP suurimmillaan 37 mg/l, likvorin leuk 413 10, prot 1556 mg/l Powassan -virus Langat Omsk HF Louping Ill TBEV "WESTERN TYPE" TBEV "SIBERIAN" TBEV "FAR EAST" Bukala B Apoi CFA -virus tarttuu heti puutiaisen syljestä, kierto luonnossa edellyttää sopivaa ilmastoa ( kimppasyönti ) larva nymfi aikuinen
TBE Euroopassa: herkkä transmissiosykli TBE Suomessa Perinteiset TBE-fokukset Ahvenanmaa, Turun ja Kokkolan saaristo, Hki Isosaari, L:ranta Ahvenanmaalla seroprevalenssi ihmisillä 5-9%, riski n. 1:10 000 /kk Riskialueilla 1/100-200 puutiainen TBEV-RNA-positiivinen Uusia riskialueita ilmaantumassa Käytössä tehokas inaktivoitu rokote, 3 annosta tarvitaan suojaan + tehosteet fokuksia, joiden sijainti riippuu ilmastosta Ahvenanmaa Ahvenanmaalla rokotekampanja alk. 2006 Muu Suomi lisääntynyt 90-luvulta Randolph SE (2000), Advances in Parasitology 47, 217-243 TBE-virus vasta-aineita naudoissa 1962-63 (Tuomi and Brummer-Korvenkontio, 1965) TBE-virusta puutiaisissa (Brummer-Korvenkontio, 1973) Larsmo TBE Suomessa Saari, Parikkala Taigapunkki, Ixodes pesulcatus Turun saaristo ja Ahvenanmaa tunnetut TBE-fokukset 2000-luvulle asti Simo 2008 Kokkolan saaristo Siperialainen alatyyppi Kuopio 2009 Varkaus 2008 Närpiö 2007 Lappeenrannan seutu Kotka 2010 Isosaari Ixodes ricinus -Eurooppalainen alatyppi TBE:n taudinkuva ja diagnostiikka Itää n. 8 vrk ennen 1.-faasin tautia Korppoo Ahvenanmaa pastoroimaton maito t Tyypillisesti BIFAASINEN viremia 1.-faasin tauti: Oireeton lievä, pahoinvointi, välivaihe "flunssa-"oireet, 7 vrk (3-21) kuume 4 vrk (1-7) IgM + IgG + 2.-faasin tauti (TBE): neurologiset oireet (päänsärky --> enkefaliitti--> halvaukset), kuume Diagnostiikka IgM-vasta-aineet, EIA Immuniteetti -kokonaisvasta-aineet,hi JÄLKIOIREET: 36 % neuropsykiatrisia jälkioireita, 6% halvaus 0.5-1% Ikä ja TBE:n vakavuusaste (N=656) TBE jälkioireet Haglund Scand J Inf Dis 1996 Gunther et al J Neurol 1997! Kuolleisuus 2/143 (1.4%)! 36%:lla pysyviä neuropsykiatrisia jälkioireita, 12%:lle muutoksia arkielämään! Jälkioireita seurantatutkimuksessa! 6 viikon jälkeen 80%:lla (muissa enkefaliteissa 55%:lla) 1 vuoden jälkeen 39%:lla (muissa enkefaliteissa 20%:lla) Kaiser R, Brain 1999; 122:2067-78 - Ataksia 6% - Kognitiiviset oireet 23% muistihäiriöt 11%, keskittymiskyvyttömyys 8% - Dysfasia 6% - Halvaus 6% - Parestestia/hyperestesia 1% - Kuulovaurio 1%
TBE:n diagnostiikka POSITIIVINEN seerumin TBEV-IgM diagnostinen Likvorin vasta-aineet nousevat myöhemmin Ongelmia: Flavivirusten väliset ristireaktiot --> matkustus- ja rokoteananmeesi tärkeä Denguevirus Keltakuume ja keltakuumerokote Japanin enkefaliitti ja -rokote West Nile -virus Vaccine failure infektio: IgM nousee hitaasti, tarvitaan myöhäisnäyte Neutralisaatiolla voidaan varmuudella erottaa vasta-aineet toisistaan Kokonais-vasta-ainetaso (HI) ja IgG-vasta-aineet (EIA) jäävät koholle loppuiäksi TBE:n ehkäisy Ei spesifiä (virus)lääkettä Punkkien välttäminen? - tartuu minuuteissa punkin syljestä, toisin kuin borrelioosi pastöroimattoman vuohenmaidon välttäminen.. Elinikäinen immuniteetti TBEV-tartunnan jälkeen (vasta-aineita osoitettavissa) Rokotteet: Tapettu (formaliini-inaktivoitu) virus Baxter: Ticovac, Novartis: Encepur - kolme annosta täydellistä suojaa varten (0,1,9-12 kk) pika-aikataulu (2 annosta /TicoVac; 3 annosta Encepur) tehosteannos 3-5 vuoden päästä (ja 3-5 v. välein?) suositellaan endeemisillä alueilla asuville ja siellä pitkään (luonnossa) oleskeleville yleinen rokotekampanjaa käynnistetty Ahvenanmaalla / mm. Kokkolassa epävirallinen rokotekampanja ei suojaa täydellisesti: vaccine failure breakthrough -infektioita kuvattu Väestötasolla selvä vaste Itävallassa Dengue Globaalisti tärkein arbovirus: 50 M tapausta /v (FIN:100) Dengue/ denguekuume (DF), --> komplikaatiot: verenvuodot, shokki (DHF; DSS) Esiintyy laajalti trooppisilla ja subtroopisella vyöhykkeellä sylvaattinen ja urbaani dengue-kierto Ei rokotetta, ei lääkettä Diagnostiikka RT-PCR, NS1 antigeenin detektio taudin alkuvaiheessa IgM positiivinen IgG matala primäärissa dengue-infektiossa, korkea sekundääri-infektiossa toisella serotyypillä 4 eri dengue-virusta (serotyyppiä) DENV-1-4 - Ei suojaavaa risti-immuniteettia - Aiempi heterologinen immuniteetti altistaa vakavammille tautimuodoille - nestehoito - diagnostiikassa kuitenkin ristireaktioita flavivirusten välillä Tapaus 4 4-vuotias tyttö Tohmajärveltä - asustaa maatalossa, 2 koiraa, hevonen, 2 kania - allergikko (mm. kissalle! ei kissoja) - viikkoa ennen sairastumista leikki eläinten juottovesialtaalla, josta löytyi kuollut lepakko - ei matkoja Rakkuloita, terveyskeskuksessa märkärupiepäily, hoidoksi kefaleksiini, paikallisesti fusidiini ja hydrokortisonivoide 5 vrk oireiden alusta keskussairaalaan, lämpö +37.8 C Niskassa hartioissa, kyynärtaipeissa 1 cm diam. kovia navallisia rakkuloita, keskusta vähitellen rikkoutui CRP 22 mg/l, perusverikokeet normaalit 7. päivä
Lehmärokko Lehmärokkovirus - kuuluu orthopoxviruksiin,kuten apinarokko-, isorokko- ja vacciniavirukset; risti-immuniteettia - esiintyy Eurooppassa ja läntisessä Aasiassa Kantajia luonnossa pikkujyrsijät, tarttuu ihmiseen usein kissasta, useimmiten loppukesällä/alkusyksyllä ( voi aiheuttaa oireita lehmällä ja kissalla) Kliininen kuva; - itää yleensä 5-14-vrk - Navallisia 1 cm leesioita, yksittäisiä tai laajana ihottumana silmätulehdukset, nekrotisoiva selluliitti - Yleensä vain lieviä yleisoireita - Tauti on atoopikoilla/immunosupressoiduilla vaikeampi, myös kuolemantapauksia kuvattu Diagnostiikka: EM, viljely, PCR, serologia (IgM, IgG +avid) Rabies Tauti kuvattu 2000 v sitten; Rokote1885 /Pasteur Itää useimmiten 20-60 vrk (ad 7 vuotta) - purema, limakalvolle; koira, kettu, supikoira, muut nisäkkäät; lepakot Tartunta johtaa aina kuolemaan, ellei hoideta -epäspesifit alkuoireet, 2-10 vrk jälkeen enkefaliitti/paralyysioireet -CNS-ärsytysoireet: hydrofobia jne, kohtauksittain --> paralyysi, kooma - ante mortem -diagnostiikka: sylki-rt-pcr erittyy sylkeen, puremasta aksonia pitkin keskushermostoon (UUSI REITTI: ELINSIIRROT) rokote: - ehkäisy (ihmiset, koti- ja villieläimet) - hoito: purema-altistus (10 milj/v) Suomessa EI RABIESTA 1959 jälkeen PAITSI - 1988 Kymijoen suistoaluella: 66 varmistettua eläinrabiestapausta: kettuja, supikoiria, kaksi kissaa, yksi nauta - 1985 suomalainen lepakkotutkija kuoli rabiekseen - 2003 Eestistä tuotu hevonen sairastui rabiekseen -2007 -filippiiniläismies sairastui ja kuoli Suomessa, tartunta Filippiineillä - koiranpentu Suomeen Intiasta, kuolee, kuolinsyyksi selviää rabies Rabiesviruksen kierto Daubenton bat lihassolu-> ääreishermosto-> keskushermosto, (ärsytys/halvausoireet) --> sylki http://duke.usask.ca/~misra/ virology/stud2002/rabies Rabies-profylaksia ihmisillä Rabies-altistuksen hoito Rokottaminen (i.m.); uusitaan 3, 7, 14 ja 30 (poikkeustapauksissa vielä 90) päivää myöhemmin. spesifiä rabiesimmunoglobuliinia annetaan mikäli tartunnanvaara on suuri, esim. jos purema on syvä tai niitä on useita, Ennaltarokottaminen eläinlääkärit, nisäkästutkijat, rajavartijat, rabieslaboratorion henkilökunta, kehitysyhteistyöprojekteissa rabiesalueilla työskentelevät ja heidän perheenjäsenensä 3 kertaa (0,7,28 vrk) ja tarvittaessa (neutraloivia vasta-ainetasoja seuraten, jos vasta-ainetaso laskee alle 0.5 IU) n. kolmen vuoden välein. (Ennaltarokotetullekin henkilölle, joka on joutunut raivotautisen eläimen pureman kohteeksi, tulee antaa kaksi tehosteannosta rokotetta (0. ja 3. pv), mutta ei gammaglobuliinia) Joseph Meister age 9 the first person treated with Pasteur s vaccine 6 July 1885 1885 L Pasteur, E Roux development of rabies vaccine
SARS-koronaviruksen isäntä Ebolaviruksen isännät -Ebola - Marburg FILOVIRUKSET: Heimo Filoviridae Li et al, Science 2005;310 Leroy et al, Nature. 2005;438 paramyksovirusten lajisiirtymät Suku: Marburvirus Marburgvirus Suku: Ebolavirus Zaire ebolavirus Sudan ebolavirus Reston ebolavirus Bundibugyo ebolavirus Taï Forest ebolavirus Suku: Cuevavirus Lloviu-virus