13.3.2017 Lassi Köppä Hankepäällikkö Väestöliitto ry Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
Q&A Mistä löytäisimme kaikille sopivia pienten askelten malleja kohti perheystävällisten työpaikkojen Suomea? Tavoitteena on että jokainen työpaikka olisi perheystävällinen. Miten tätä voitaisiin parhaiten toteuttaa? Miten sellaiset työpaikat, jossa perheystävällisyys ei nimenomaan toteudu, saadaan jatkossa mukaan kehittämään asiaa? Mietityttää, miten perheystävällisen työpaikan hyviä käytäntöjä saa levitettyä laajemmalle alueelle kuin 1-2 kahteen pilottityöpaikkaan? Minkälainen toteutus on koulutuksien osalta ja mitkä ovat aikataulut malleihin? Mitä ovat toimivat hyvät käytännöt ja kuinka laajasti ne on saatu (a) osaksi työmarkkinasopimuksia ja (b) osaksi työpaikkojen normaaleita käytäntöjä?
ITSEARVIOINNIN TEEMA-ALUEET Lomake ohjeistuksineen: http://www.parassyy.fi/wp-content/uploads/2015/10/itsearviointilomake_perheystavallisyys_2016.pdf Arvot ja asenteet 1.1 Organisaatiomme henkilöstöllä on perheystävällinen asenne ja arvomaailma. 1.2 Johdolla ja esimiehillä on perheystävällistä työkulttuuria tukeva asenne. 1.3 Työaikoja ja työnteon määriä halutaan ennakoida myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen näkökulmasta. 1.4 Työyhteisössä ajatellaan, että työaikaym. joustoilla on molemminpuolisia hyötyjä: ne auttavat sekä työntekijää että työnantajaa. 1.5 Henkilöstön työn ja muun elämän tasapaino nähdään perustavanlaatuisena arvona organisaation toiminnassa. 1.6 Perheen ja työn yhteensovittamista halutaan tukea myös haastavissa olosuhteissa (esim. töissä tulospaineet ja/tai yksityiselämässä haastava perhetilanne). 1.7 Perheystävällisyydestä ajatellaan tasapuolisesti: samassa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavalla. LISÄKYSYMYS: Jos epätasapuolisuutta on ollut, miten se on ilmennyt? Johdon ja esimiesten toiminta 2.1 Naisia ja miehiä kohdellaan organisaatiossamme tasaarvoisesti koskien mm. perhevapaille kannustamista, käytäntöjä ja viestintää esimerkiksi poissaoloista jotka koskevat lapsen sairastumista, ylenemismahdollisuuksia ja palkkakehitystä. 2.2 Esimieheni suhtautuu ymmärtäväisesti lapsen tai muun lähiomaisen sairastumisesta johtuvaan poissaoloon. 2.3 Pitkälle perhevapaalle jäänti on ennakoitu ja järjestetty sujuvasti sekä työntekijän että muun työyhteisön kannalta. 2.4 Esimieheni huolehtii, etteivät lyhyet/pitkät poissaolot perhesyistä aiheuta muille henkilöille (itsensä mukaan lukien) liiallista työkuormaa. 2.5 Perheystävällisyyden toteuttamisesta ei aiheudu henkilöstölle negatiivisia sanktioita, kuten huomautuksia, kielteistä piiloviestintää, käytäväpuheita, siirtämistä vähemmän haastaviin tehtäviin, palkkaepätasa-arvoa, urakehityksen hidastumista yms. 2.6 Minun on helppo ottaa esimieheni kanssa puheeksi työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä asioita ja kysymyksiä. 2.7 Esimieheni ottaa tarvittaessa puheeksi työaikoihin, työmäärään ja työajan joustoihin liittyviä asioita, jotta perheen ja työn yhteensovittaminen toteutuu hyvin omassa arjessani. 2.8 Esimieheni näyttää myös omalla toiminnallaan esimerkkiä työn ja perhe-elämän toimivasta yhteensovittamisesta. Työajat ja joustot 3.1 Mahdollisuuteni vaikuttaa työaikoihini/työvuoroihini ovat hyvät. 3.2 Työpäivieni aloitus- ja päättymisajoissa on sopivaa joustavuutta. 3.3 Esimieheni ja minä työntekijänä huolehdimme kumpikin osaltamme, että työtäni ja työmäärääni rajataan tarvittaessa. 3.4 Normaalista työajasta poikkeavista tehtävistä (esim. ilta- tai viikonlopputyöstä) sovitaan niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa itselleni ja perheelämälleni/muulle elämälle. 3.5 Minun on mahdollista pitää kertyneitä saldoja helposti vapaina sekä työnantajalle että itselleni sopivana ajankohtana. 3.6 Työyhteisössäni palaverit ja kokoukset pyritään pääsääntöisesti sijoittamaan ydintyöajalle (n. klo 10-15). 3.7 Minun on mahdollista vaikuttaa riittävästi lomaaikojen sijoitteluun. 3.8 Perhesyystä työpaikallamme on mahdollista siirtyä väliaikaisesti lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikatyöhön. 3.9 Osa-aikatyön tekemiseen on olemassa organisaatiossamme toimivat käytännöt: työmäärä suhteessa lyhempään työaikaan, vastuiden jakaminen, yhdenvertainen kohtelu, sopimus osa-aikatyöjakson kestosta ym. 3.10 Etätyöskentely onnistuu, jos työn luonne sen mahdollistaa. 3.11 Etätyöhön liittyvät pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa. 3.12 Työpaikalta tai työn äärestä on helppo olla tilapäisesti poissa hoitaakseen välttämättömiä omia ja/tai perheeseensä liittyviä asioita. Ohjeistukset ja pelisäännöt 4.1 Tiedän mitä ohjeistuksia perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyvistä joustoista on organisaatiossamme annettu. 4.2 Tiedän mistä perheen ja työn yhteensovittamista koskevat ohjeistukset löytyvät. 4.3 Perheen ja työn yhteensovittamista koskevat ohjeistukset ovat avoimesti ja helposti saatavilla (organisaation sisällä). 4.4 Tiedän keneltä voin kysyä apua/tukea.
PERHEYSTÄVÄLLISTEN TYÖPAIKKOJEN VAIKUTTAVUUSKETJU Perheystävällisen työpaikan toimintamallin soveltaminen Esimerkkivaikutus Työnantaja 100 työntekijää Työntekijä 40 työntekijää Lapsi (perhe) 40 perhettä / 60 lasta TULOKSET: Pystyy yhteensovittamaan työn ja muun elämänsä paremmin, kuin aiemmin Oma vanhempi (tai puoliso) on enemmän läsnä arjessa VAIKUTUKSET: Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on parantunut, joka vaikuttaa elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti Perhearki on helpompaa. Perheen hyvinvointi on parantunut.
Miksi organisaation kannattaa olla perheystävällinen? Perheen ja työn parempi yhteensovittaminen Lisää hyvinvointia työssä Vähentää vaihtuvuutta Sitoutuneemmat työntekijät Vähemmän sairauspoissaoloja Lisää organisaation tuottavuutta Parantaa työnantajakuvaa Varmistaa osaavan työvoiman rekrytoinneissa
Itävallan sertifikaatti esimerkkinä Auditointiin osallistuneiden organisaatioiden kohdalla todetut tulokset: 23% vähemmän sairauspoissaoloja 10% pienempi lähtövaihtuvuus 9% lyhyemmät perhevapaat Työpaikan kehittämisen välineitä: - itseanalyysin välineet - anonyymit henkilöstökyselyt - vertailutieto muihin yrityksiin - mittarit, joilla perheystävällisyyden kehittymistä seurataan Lähde: http://www.familieundberuf.at/information-in-english/
Q&A Mietityttää myös, ovatko Työterveyslaitoksen ja Väestöliiton mallit ainoita, joilla asiaa viedään eteenpäin? Vai olisiko asiakokonaisuuksia, joita voisi edistää ilman tietty mallia? Hyvät käytännöt, onko jollakin käytössä ollut pitkään ja millaisilla kokemuksilla eli missä on pisimmälle kehitetty, onko vaikuttavuutta tutkittu paikallisesti ja/tai valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Väestöliiton ja TTL:n perheystävällisten mallien esittely ja vertailu. Myös kokemusten vertailu. Tietotarpeita on paljon: olisi hyvä kuulla jokin lyhyt kooste yleisesti hyväksi havaituista perheystävällisen työpaikan toimintakäytännöistä. Olisi hyvä kuulla, jos jossain on viety jompi kumpi malleista (Työterveyslaitos/ Väestöliitto) läpi, mikä on ollut vaikuttavuus. Millaiset työpaikat ovat valikoituneet kohteiksi näitä malleja kokeilemaan?
Ohjelmaa pilotoivat 15 organisaatiota Tilanne 13.3.2017 Yritykset DNA Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Skanska Terveystalo Tutoris Varova Julkinen sektori Kansaneläkelaitos Järjestöt Barnavårdsföreningen i Finland rf. Lastensuojelun Keskusliitto ry. Luotolan Nuoret ry. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miessakit ry. Suomen Vanhempainliitto ry. Kunnat Joensuu Puolanka
Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa eteneminen Mahdolliset lisätoimenpiteet 4. Organisaation perheystävällisyyden kokonaisarviointi 1. Alkukartoitus oman organisaation nykytilasta 2. Kehittämissuunnitelman laatiminen perheystävällisyyden parantamiseksi 3. Toimenpiteiden toteuttaminen omassa organisaatiossa Dokumenttipohjat http://www.parassyy.fi/sertifikaatti/ perheystavallinen-tyopaikkaohjelma/
Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä Etätyömahdollisuuksien lisääminen Esimiestiedotus -> valmennus Joustavat työajat Isovanhempien huomiointi Kesälomat Miesten perhevapaat Pelisääntöjä intraan Työvuorosuunnittelun kehittäminen Sisäinen viestintä
Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotointi Pilotointiaika: 1.1.2016-31.12.2017 Organisaatiot toteuttavat pilotoinnin aikana Perheystävällinen työpaikka - ohjelmaa. Väestöliitto seuraa kunkin organisaation etenemistä (sparraus- ja suunnittelukäynneillä) ja antaa tarvittaessa tukea ja ideoita. Seuranta toteutetaan dokumenttien, raportoinnin ja erillisten käyntien avulla. Pilotoinnin aikana Väestöliitossa kerätään palautetta ohjelman toimivuudesta ja kehittämisehdotuksia lopullista ohjelmaa varten. Ohjelmassa mukana olo ja uudistusten läpivienti edellyttää kunkin organisaation johdon sitoutumista perheystävällisyyden kehittämiseen.
Työterveyslaitos: Työ@Elämä -kehittämisprosessi Voidaan kehittää koko organisaatiota, sen osaa tai tehdä yhteistyössä eri organisaatioiden kesken Koostuu kolmesta palvelusta, joita voi toteuttaa erikseen tai valita koko kehittämisprosessin: Henkilöstökysely Esimiesvalmennus Vertaisryhmätoiminta Väestöliitto: Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Tarkastellaan ja kehitetään koko organisaation perheystävällisyyttä Edellyttää ylimmän johdon tukea Tarjoaa vaiheistetun ja tuetun rakenteen, jossa etenemistä Väestöliitto tukee (kesto 1-3v) Valittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen on organisaation itsensä vastuulla (henkilöstökyselyt, esimiesvalmennukset, jne.) Kehittämistoimenpiteitä voi toteuttaa itse tai ostaa ulkopuoliselta tarjoajalta Ohjelman onnistuneesti suorittaneilla organisaatioilla on oikeus hyödyntää Perheystävällisen työpaikka merkkiä rekrytoinnissa ja viestinnässä
Lassi Köppä Anna Kokko Hankepäällikkö Erityisasiantuntija lassi.koppa@vaestoliitto.fi anna.kokko@vaestoliitto.fi Puh. 040-7593650 Puh. 050-342 0572 Perheystävällisesti töissä -hanke http://parassyy.fi/sertifikaatti http://www.facebook.com/parassyy Perheystävällinen työpaikka -sivusto http://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/perheystavallinen-tyopaikka