Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste



Samankaltaiset tiedostot
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Suomalaisten mielenterveys

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Lataa Pakko-oireet ja OCD. Lataa

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Työntekijän Valtone-vihko

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden häiriöt

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Somaattisen sairauden poissulkeminen

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Kerronpa tuoreen esimerkin

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Farmaseuttinen etiikka

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

STOY Leena Pihlakoski Lastenpsykiatri, psykoterapeutti

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO Sami Leppämäki psykiatrian dosentti

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Lapsen haastava käyttäytyminen. Virpi Vauhkonen

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Keskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti

Transkriptio:

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et al. 1993, USA 1710 14-18 0,53* 0,73%M/0,34%F Zohar et al. 1992, Israel 562 16-17 3,56* 4,5%M/1,6%F* Zohar et al. 1993, Israel 861 16-17 2,3* 2,4%M/2,4%F* Valleni-Basile et al. 1994, USA 3283 12-15 2,9 3,3%M/2,6%F Costello et al. 1996, USA 4500 9,11,13 0,17 0,20%M/0,14%F Verhulst et al. 1997, NL 2916 13-18 1,0 Steinhausen et al. 1998, Switzerland 1964 7-16 0,21 Almqvist et al 1999, Finland 5813 8 0,7 Heyman et al. 2001, UK 10 438 5-15 0,25 13M/12F Rapoport et al. 2000, USA 1285 9-17 2,7 17M/18F

Aikuisista, joilla on OCD, ainakin puolella sairaus on alkanut lapsuudessa tai nuoruudessa Aikuisten prevalenssiluvun arvioidaan eri tutkimusten perusteella olevan 1-3%, joten se on tavallinen häiriö.

Masennus (Thomsen 1999) Masennus ja OCD esiintyy usein yhtäaikaa Nuori kokee masennuksessa esiintyvät esim. mieleen tunkeutuvat syyllisyyden tunteet todellisimpana kuin pakkoajatukset. Itsetuhoajatukset kuuluvat masennukseen eikä OCD:hen. Unettomuus, hidastuneisuus ja huono ruokahalu eivät ole OCD vaan masennusoireita.

Nykimisoireet ja Tourette Joskus nykimisoireet ja pakkotoiminnot on vaikea erottaa toisistaan. Pakkotoiminnot on monimutkaisempia käyttäytymiskokonaisuuksia. Onko käytös yhteydessä pakkoajatukseen esim. liasta tai vahingon torjumisesta. Useilla OCD-potilailla on nykimisoireita. Tourette-potilailla on usein pakko-oireita. Samoissa suvuissa on OCD:tä ja Tourettea.

ADHD ADHD on todellinen ja tavallinen OCDpotilailla. Geller et al 2004 Eur Child and Adolesc Psych

Skitsofrenia/psykoottisuus (Thomsen 1999) Skitsofreniassa mieleen tunkeutuvia ajatuksia ei koeta samalla lailla ei-itseen tai ei-realiteetteihin kuuluvina kuin pakkoajatukset. On pohdittu onko pakko-oireista psykoosia pakkoajatukset ovat vahvoja ja niin integroituneita potilaan persoonallisuuteen, että ne vaikuttavat psykoottisilta.

Ei näytä siltä, että OCD-potilailla olisi normaalia suurempi riski sairastua skitsofreniaan, vaikka joskus nuoren alkavat skitsofreniaoireet voi olla vaikea erottaa OCD-oireista. On mahdollista, että samalla potilaalla on kuitenkin OCD ja skitsofrenia.

Syömishäiriöt (Thomsen 1999) Usein anoreksiaa sairastavilla nuorilla on pakko-oireita tai piirteitä. Ei ruokaan liittyvät pakko-oireiset rituaalit voivat tulla yhtäkkisesti ja nuori kokee ne häiritsevinä.

Autismi ja Asperger OCD on eri kuin autismissa esiintyvät rituaalitoiminnot, jotka eivät ole samalla tavalla koettu egodystonisiksi, invasiivisiksi ja häiritseviksi. Joillakin Asperger henkilöillä on myös OCD. On hyvin vähän tutkimusta OCD:n ja AS yhteydestä.

Selektiivinen mutismi OCD:n ja selektiivisen mutismin suhde ei ole selvä. Lapset eivät yleensä kykene kuvaamaan puhumattomuuttaan ja onko sen takana pakkoajatuksia. Joillakin lapsilla on todettu sekä OCD kriteerien että selektiivinen mutismin kriteerien täyttyvän.

Oheissairastavuus (Flament et al 1990, Heyman et al 2001, Leonard et al 1993, Rapoport et al 2000, Swedo et al 1989, Thomsen ja Mikkelsen 1991) Ahdistuneisuushäiriö Masennus Käytöshäiriöt ADHD Syömishäiriöt Nykimishäiriöt Epilepsia Selektiivinen mutismi Asperger Uhamkkuushäiriö 30-55% 15-30% 7-44% 2-25% 4-35% 3-60% 0-15% 0-15% 0-10% 0-10%

Lapsuudessa tai nuoruudessa OCD:hen Ei oireita sairastuneen tilanne aikuisiässä Lieviä oireita Lieviä oireita ja erityisesti stressaavissa elämäntilanteissa selviä oireita Edelleen OCD

Heyman et al. 2001 prevalenssilukuja 5-7-vuotiailla 0.026% 8-10-vuotiailla 0.14% 11-12-vuotiailla 0.21% 13-15-vuotiailla 0.63%

Heyman et al. 2001 assosiaatiot taustamuuttujien suhteen OCD-ryhmässä sosiaaliluokka alempi suuremmat perheet perheillä alempi tulotaso etniset vähemmistöryhmät ÄO alempi

Heyman et al. OCD ja komorbiditeetti Yhteensä 25 OCD-lasta, joista toinen psykiatrinen diagnoosi 19 (76%) lapsista ahdistuneisuus häiriö 13 (52%) lapsella masennus 5 (20%) lapsella käytöshäiriö 11 (44%) lapsella syömishäiriö 1 (4%) lapsella

Rapoport et al. 2000 Lasten/Vanhempien haastettelut 1285 lapsi-vanhempiparin strukturoidussa haastattelussa 35 lapsella todettiin OCD, joista 4 vanhemman haastattelun perusteella ja 32 lapsen haastattelun. On tärkeä kysyä oireita aina myös lapselta itseltään. 80%:lla oli komorbiditeettiä

Ennustetekijät 18 vuotiaan OCD:lle (Douglas et al 1995) Ei yhteyttä: Perniataalikomplikaatiot, vanhempien koulutus tai sosioekonominen asema, äidin ÄO, nykimishäiriöt 7,9,11 vuotiaana, neuropsykologisten testien tulokset 13-vuotiaana Ennustetekijöitä: Masennusoireet 11- ja 15-vuotiaana ja päihteiden käyttö 15-vuotiaana.

Nykimishäiriöt ja ADHD myöhemmän OCD:n ennustetekijänä (Peterson et al. 2001) Prospektiivisessa tutkimuksessa nykimisoireet lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa ennustivat OCD:tä myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa. ADHD nuoruudessa ennusti OCD:tä aikuisuudessa.