Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Komission tiedonanto ja direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista Sähköauton latauspalvelut Suomessa 14.2.2013
Tausta Eurooppa on liikkuvuudessaan ja liikenteessään hyvin riippuvainen tuontiöljystä öljyriippuvuuden aiheuttamat talouden vaikutukset ovat liian suuret öljyn tuontikustannuksiin 4,2 miljardin euron vuotuiset säästöt vuonna 2020, vuotuiset säästöt voisivat nousta 9,3 miljardiin euroon vuonna 2030 ->korvattaisiin öljy vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja rakennettaisiin tarvittava infrastruktuuri Tuki markkinoiden kehitykselle ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tehtäville investoinneille lisää kasvua ja tuo erilaisia työpaikkoja EU:hun. Öljyn vähähiiliset vaihtoehdot ovat myös välttämättömiä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi asteittain 2
CO2-tavoitteet ja uudet käyttövoimat EU-kehyksessä Taustalla myös 2020 tavoitteet 20-20-20 ja tehdyt päätökset Vähähiilinen talous 2050: CO2-päästöt - 80-95% (1990-tasosta) Liikennesektorilla: valkoinen kirja -60 % vähennys Energiasektorilla: Energy roadmap -80-95% Muut sektorit -80-95 % liikennepolitiikka liikennejärjestelmätason ratkaisut kulkumuotojakauma joukkoliikenne Kulkuvälineet polttoaineiden CO2- päästöt energian- ja sähköntuotannossa Polttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen tarkastelut DG CLIMA CO2- koordinaatio Jakeluinfra DG MOVE Liikenteen Kokonaistarkastelu, TEN-T Kaluston Polttoaineet ja käyttövoimat DG ENTR Ajoneuvot DG ENE Energia, TEN-E Direktiivi 2009/28/EC uusiutuvien polttoaineiden edistäminen DG ENV Polttoaineiden laatu Polttoaineiden kestävyyskriteerit
Tavoitteet Valkoinen kirja: puolittaa tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen määrä kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä; sekä saada aikaan suurissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä pohjimmiltaan hiilidioksidivapaa kaupunkilogistiikka lisätä ilmailussa käytettävien vähähiilisten kestävien polttoaineiden osuus vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia vähentää EU:n meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia (mahdollisuuksien mukaan 50 prosenttia). 4
Polku autojen polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi on ollut pitkä Komission tiedonanto 120 g/km tavoite Autovalmistajien vapaaehtoinen sopimus, kuluttajainfo, verotus Asetus 443/2009 120 g/km rajasta 10 g/km jäsenmaiden tukitoimista Neuvottelut 2020 rajoista käynnissä 120 g/km 95 g/km
Tuloksia henkilöautojen CO2- monitoroinnista EU:ssa 2011 Lähde: EEA, 07/2012
Vuotta 2030 koskevat CO2-tavoitteet Eroaa aiemmista, koska mukana sähköinen voimansiirto Tarkastelu laajennettu koko elinkaarelle Massan huomioiminen päästörajassa jää tarpeettomaksi (nykymallissa sähköautolla päästö aina 0, massasta riippumatta) Sähköautojen energiatehokkuuden kehittämiseen luotava vaihtoehto Ratkaisujen oltava linjassa 2050 tavoitteiden (~20 g/km) kanssa 2030 tavoitteet edellyttävät sähköisen liikenteen kokonaissuunnitelmaa
Strategian periaatteet Pitkän aikavälin politiikkakehys ohjaamaan kehitystä ja investointeja sekä lisäämään (kuluttajien) luottamusta Laaja kokonaisnäkemys ja valmistelu horisontaalisti eri teollisuudenalojen yli Ei ole olemassa yhtä ainoaa polttoaineratkaisua kaikkia tärkeimpiä vaihtoehtoisia polttoaineita on pyrittävä kehittämään keskittyen kunkin liikennemuodon tarpeisiin turvaa teknologiariippumattomuuden 8
Avaako infradirektiivi markkinat
Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevat minimivaatimukset Teknisten ja turvallisuutta koskevien standardien määrittäminen Sähkölatauspistoke (tyyppi2) vedyn, paineistetun maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille (standardit tulossa 2014); biometaanin syötölle maakaasuverkkoon; biopolttoaineiden suurille pitoisuuksille Kuluttajahyväksyntään liittyvät toimet Merkintöjä ja yhteensopivuutta koskevat vaatimukset biopolttoaineille Kansallinen toimintaohjelma 2020
Sitovat minimikattavuudet ja Suomen määrällinen tavoite 2020 Autojen sähkölataus Tavoitteen asettamisperuste 2 kpl kutakin arvioitua vuonna 2020 käytössä olevaa sähköautoa kohden, joista 10 % yleisesti saatavilla Suomen määrällinen tavoite 71 000 latauspistettä, joista yleisesti saatavilla: 7 000 CNG-verkko 150 km:n välein 60 jakelupistettä LNG-verkko meriliikenne LNG-verkko tieliikenne Vety TEN-T-ydinverkon satamat TEN-T-ydinverkolla 400 km:n välein 150 km:n välein olemassa olevien jakelupisteiden välille 3 satamaa (Kotka/Hamina, Helsinki ja Turku/Naantali) 6 jakelupistettä 6 jakelupistettä
Sähkön jakeluun standardisoitu ratkaisu Pistokemalliksi type 2 Yhteensopivat maksujärjestelmät - yhteiskäyttöisyys 12
Sähkö soveltuu myös raskaalle kalustolle Kustannustehokas päästövähennyskeino bussi- ja lähijakelussa Alhaisen melun vuoksi mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja katutilan hyödyntämiseksi yöaikaan esim. jätekuljetuksissa ja kauppojen jakeluliikenteessä Raskaan kaluston CO2-vähennyksiä koskeva strategia valmisteilla EU:ssa
Sähköistäminen osana raskaan kaluston CO2-vähennystoimia Sähköistäminen kustannustehokasta kaupunkien jakeluliikenteessä EU/TIAX (2011) and AEA/Ricardo (2011)
Sähköistäminen kustannustehokasta kaupunkien bussiliikenteessä
Sähköistäminen kustannustehokasta kaupunkien jätekuljetuksissa
Direktiiviehdotuksen valmistelun eteneminen Neuvoston työryhmässä esillä 15.2. Ministereille esitelty 11.3. Käsittely neuvostossa alkaa toukokuussa? Eduskunnan näkemys valtioneuvoston kantaan huhtikuussa (U-kirje 9/2013) Asia esillä todennäköisesti myös kesäkuun liikenneministerineuvostossa Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä työryhmän toimikausi päättyy 30.4. luovutus 8.5. Tuloksia hyödynnetään direktiivin jatkotoimien ja täytäntöönpanon valmistelussa 17
Lisätietoja? Kommentteja? maria.rautavirta@lvm.fi 18