Ecolan Agra MR

Samankaltaiset tiedostot
Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi Satu Lehmus Ecolan Oy. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Luomuviljely ja -lannoitus Mustiala

Ravinteiden kierrätys

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

MegaLab tuloksia 2017

Kaura vaatii ravinteita

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Novarbo luomulannoitteet

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kasvuohjelmaseminaari

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nurmien fosforilannoitus

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

RaHa-hankeen kokemuksia

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Transkriptio:

Ecolan Agra MR 29.3.2017

Typen kiertokulku Suomessa Typpi on tärkein kasvinravinne viljelykasvien satomäärän kannalta. - Input typestä (100kg/ha) häviää 73kg/ha ketjussa. Tilalla suurimmat mahdollisuudet typen hävikkien estämiseen (58+15kg/ha) Kun ravinteita ei sisäisestä kierrosta saada riittävästi, on hankittava ravinteita muualta. Elintarviketeollisuuden sivutuotteet sisältävät ravinteita (N ja P) kierrätyksessä tehostamisen varaa. Typen kierrätyksen tehostaminen tehostaa myös muiden ravinteiden kierrätystä, korvaavat fossiilista fosforia ja kaliumia 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kaikki viljely Suomessa - typen virrat (Seuri 2010 mukaan) Typpi viljelyyn Typpi satoon+rehu Karjalanta Elint.teoll. Lannoite Lanta Kasvisato Rehu/ruoka Hävikki

Fosforilaskenta MMM:n fosforin liukoisuuden määrittelevän ohjeen mukaan kasveille käyttökelpoiseksi lasketaan 60 % lihaluujauholannoitteen kokonaisfosforista. Esimerkiksi Tyydyttävässä fosforiluokassa (savi- ja multamailla noin 10, karkeilla mailla noin 15 mg/l) voi käyttää fosforia 10 kg/ha vuosittain. Ecolan Agra 8-4-2 lannoitteessa tulee 500 kg/ha annoksessa 12 kg, josta pitää tasata 2 kg seuraavalle vuodelle tai käyttää vain 400 kg/ha vuodessa, jolloin fosforimäärä on 9,6 kg/ha. Typpeä kertyy 500 kg /ha annoksesta 40 kg, joka nostaa satotasoa 500 700 kg/ha (kts. Myöhemmin)

Lihaluujauhon käyttö orgaanisena lannoitteena Tutkimustyötä tehty HY maataloustieteiden laitoksella vuodesta 2005 lähtien Julkaistu 2 tieteellistä artikkelia, 3 opinnäytetyötä ja useita artikkeleita ammattilehdissä Hyvä sadon koe 2009-2015 Koetoimintaa kasvihuoneissa, kentällä ja tiloilla Intiassa koetiloilla ja tutkimuslaitoksissa 30.3.2017 Dept. of Agricultural sciences 4

Tutkimus ja tuotekehitys Lihaluujauholannoitteisiin liittyvää tutkimusta: HY, SBL astiakoe 2007-08, Priit Tammeorg gradu -10 PETLA, tärkkelysperunan lannoitus, 2006-2008 PETLA, luomutärkkelysperunan lannoitus ja lajikkeet, -07-09 MTT, E-S, luomurypsin lannoitus, 2006-2008 SjT, sokerijuurikkaan lannoituskoe, 2008-2010, Marko Syvänen gradu, 2011 ESBIO, MTT Etelä-Savo 2009-2011, sivutuotelannoitteet VIPU, MTT Etelä-Savo 2009-2011, vipuvoimaa erikoiskasvien viljelyyn MTT, Ylivainio ja Turtola, Jokioinen, lihaluujauhon fosforin liukoisuus, 2003-09 HY, Kivelä ja Mäkinen, Viljo lannoitus ja biohiili, 2010-2011, opinnäyte Johannes Mäkinen, 2013 Viljo lannoitteiden lannoitusvaikutus mallasohralla, 2014-15 Lisäksi aiheesta on julkaistu 2 opinnäytetyötä ja useita tutkimusraportteja sekä useita lehtiartikkeleita sekä 2 tieteellistä artikkelia 30.3.2017 Dept. of Agricultural sciences 5

Lihaluujauho kauralla https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/478472/mtt-afs-v20n3p235.pdf?sequence=1 Lihaluujauho kauralla lannoitusvuodet Jälkivaikutus kauralla seuraava vuosi 6000 4000 4000 2000 2000 0 0 60 90 120 0 0 60 90 120 PY MBM PY MBM Sadonlisäys suhteessa typpiannokseen (857kg, 1250kg ja 1700kg lihaluujauho, PY vastaava mineraalilannoite) - 1 euroa tuottaa 2 euroa satoa luomuviljelyssä Meat bone meal as fertiliser for barley and oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4)

AGRA Ohralla kts. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/478472/mtt-afs-v20n3p235.pdf?sequence=1 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 AGRA ohralla 0 60 90 120 PY MBM Lihaluujauhon (MBM) ja mineraalilannoitteen (PY) satovaste eri typpitasoilla LLJ-annokset 857/1258/1720 kg hehtaarille Ohran luomuviljelyssä yksi euro tuottaa 1,5-3 euroa lisäsatoa.

AGRA perunalla kts. http://www.elosato.fi/material/petla_koe_2009.pdf 1000kg AGRA + 100kg K / ha 25 20 15 10 5 0 Ei Lannotettu Ei Lannotettu Ei Lannotettu Kuras Kardal Canasta Lihaluujauhon (MBM) satovaste perunalla 1000kg+260 kaliumsulfaattia Perunan luomuviljelyssä yksi euro tuottaa 3-5 euroa lisäsatoa.

Hyvä sato koe 2012(Kivelä J.) Mallasohra, lajike Streif, kasvusto vaatimaton, mutta aika tiheä (600 itävää siementä /m2), - hyvä sato ja talouskilpailun voitto Lannoitus 930 kg LLJ, joka sisälsi noin 75 kg N ja esikasvina härkäpapu (lannoitteen hinta 245 /t vuonna 2012) Kaksi rikkaäestystä, toisella kerralla kylvettiin nurmen siemenen aluskasviksi (mailasseos + pa) Puinti elokuun 21 päivä, sato kuivaa, 17 % Sato 6000 kg/ha, sadon arvo 2280,- + tuet (luomumallasohran hinta 380 /t) Luomuohran viljelyssä tärkeää nopea kasvuun lähtö ja riittävä ravinnemäärä heti keväällä

Hyvä sato koe 2013 (J. Kivelä) Rehuherne, lajike Rocket 200 kg/ha (15 kg/ha kauraa tukikasvina), taas kasvusto vaatimaton, mutta talouskilpailun voitto reilusti Kevätkyntö, kun nurmi ei talvehtinut kunnolla (puna-apila, mailasnurmi, heinäkasvit, ks edellinen dia) Lannoitus 400 kg Perus-Viljo 7-5-1 (hinta 265 /t) = 106,- + 15 /t rahti = 121,- /ha Rikkaäestys kerran, myöhemmin kärhet kasvaneet, kun piti toistaa. Kasvustossa jonkin verran monivuotisia rikkaruohoja, kuten valvattia ja ohdaketta Puinti elokuun lopulla, sato hyvin kuivaa (15 %) Sato noin 4000 kg/ha, vaikka linnuillekin meni osa Tuotto noin 1600 euroa /ha + tuet (hinta 370 /t)

Porkkana ja sokerijuurikas (Kivelä et. Al 2015) kokeet 2008 Juurikassato hieman pienempi, mutta sokerisato sama (v.2008) Porkkanalla n.20% pienempi sato Nitraattimäärä pieni vrt. mineraalilannoite

..vuonna 2009 Vuoden 2009 pitkä ja lämmin syyskuu tasoitti lannoitusten laatuvaikutuksia, fosforilannoituksella ei ollut vaikutusta satoon eikä laatuun LLJ 20 % vähemmän satoa ja 10 % vähemmän sokeria

Agra lannoitteiden raaka-aineet Lihaluujauho sis. N tot. 8 %, N liuk. 2,5 %, P tot 5,5 %, P vesiliuk. 0,15 %, K 0,5%, Ca 12-13 %, kuiva-ainepit. 98 % Kananlanta, 4-1-2, 6 % merkintäaineena (asetuksen määräys) Kaliumkloridi Höyhenjauho Vinassi, Typen ja kaliumin täydentämiseen Lannoitteet valmistaa Ecolan Oy käyttäen Honkajoki Oy:n (hyväksytty sivutuotteiden käsittelijä) valmistamaa lihaluujauhoa 30.3.2017 Dept. of Agricultural sciences 13

AGRA viljelijälle AGRA on varma sijoitus Lannoitus maksaa itsensä nopeasti takaisin satomäärässä ja laatuna Kylvölevittimet annostelevat 450kg/ha 1000kg/ha Kannattaa tarkistaa levitin valmistajalta oikeat syöttölaitteet Myynti ja jakelu viljelijöille K-maatalouden kautta Tehokkaampi logistiikka

HUOM! AGRA säilytys ei kosteudelle alttiina Kosteus laskee lujuutta ja tuo käsittelyssä sitä kautta alitetta levittimien tukkeutuminen/holvaus

AGRA 8-4-2 2017 Alkuvaiheessa tuotetaan Viljon reseptin pohjalta Kerätään käytöstä kokemuksia Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja valmistautua nostamaan kapasiteettia (aiemmin käyttö n. 3000t/v, tavoite >10 000t/v) Pyrimme ennakkomyyntiin tasaisesti ympärivuoden Pyrimme julkaisemaan uudet tuotteet/reseptimuutokset kesän aikana. Tarjonta on syyslannoituksiin edelleen rajattu tilausten kanssa ajoissa liikkeellä 2018 Kannattaa varmistaa saatavuus ajoissa.

Ecolan Agra B300 B300 pitkä kokemus metsälannoituksesta Yleensä boorista suurin osa huuhtoutuu, B300 20 30% liuennut 1.vuosina ja rakeisiin jää varastoon booria huuhtouma on vähäinen Käytetty nyt myös maataloudessa keskipakolevittimellä Luomukelpoinen, päivitetty listalle 24.2.2017 ensi kesänä myös luomuviljelyyn Ecolan AGRA B300:n hivenravinnelähteenä natriunbooraksi Na2(B4O7). Luonnonmukaisessa viljelyssä boorinpuutos rajoittaa viljelykasvien kasvua sekä sadon laatua maan boorivarojen vähentyessä vähitellen. Lannoitteen käyttömäärä on 150-250kg hehtaarille. Tällä määrällä saavutetaan riittävä annos 1,5-2,5kg booria hehtaarille. Tuotteen ravinteiden liukoisuus on hallittu, boorin puutos korjautuu jo ensimmäisen vuoden kuluessa, mutta vaikutus kestää useita vuosia. Ravinteet (% kuiva-aineessa) Boori (B) 0,95 % Kalsium (Ca) 15 % Kosteus 11 % Rakeisuus 2 8 mm Ravinnelähteenä natriunbooraksi Na2(B4O7). Tuote sisältää luonnostaan puu- ja turvetuhkan sivu- ja hivenravinteita sekä fosforia pidättäviä rauta- ja alumiiniyhdisteitä. Lannoitteen haitta-ainepitoisuudet alittavat lannoitelain mukaisen tyyppinimen 1A7/1 mukaiset raja-arvot. [B] g kg -1 12 10 8 6 4 2 0 Lannoiterakeiden pitoisuus Alkutilanne alle 5mm rae yli 5mm rae Alku tilanne / alkutalvi