- Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen
Sisällysluettelo Mikä meitä stressaa? Mitä meissä tapahtuu stressaantuessamme? Miten stressi ilmenee meissä? Stressin hallintakeinoja
Stressin määritelmä Kokonaisvaltainen prosessi, joka käynnistyy haasteelliseksi koetussa tilanteessa. Ulkoisten vaatimusten ja yksilön sisäisten voimavarojen välinen epätasapainotila. Elimistön pyrkimys tasapainotilaan eri prosessien avulla, joissa elimistön toiminnot joko lisääntyvät tai vähentyvät kuormittavissa tilanteissa.
Stressiä voivat aiheuttaa: Ihmissuhdeongelmat Sairaudet Äkilliset elämänmuutokset Traumaattiset tapahtumat
Työelämässä kuormittavia tekijöitä Työn liian korkeat psyykkiset vaatimukset Työn hallinnan mahdollisuuksien puute Sosiaalisen tuen puute Liiallinen työhön sitoutuminen Jne.
Kyse on tasapainosta Sopiva määrä stressiä parantaa suorituskykyämme haasteellisissa tilanteissa. Liiallinen, pitkäkestoinen stressi, josta emme pysty palautumaan riittävästi, voi muuttua haitalliseksi.
Fyysinen ja psyykkinen stressi
Ryhmäporina: Miten stressi ilmenee? 1. Tunteiden tasolla 2. Kehossa 3. Käyttäytymisessä 4. Tietojen käsittelyn tasolla (esim. muisti, oppiminen jne.)
Stressi ilmenee meissä eri tasoilla Tunteiden tasolla: Käyttäytymisen tasolla: Ahdistuneisuus, levottomuus, jännittyneisyys, alakulo, tunteiden ailahtelut, hermostuneisuus, ärtyisyys, herkkänahkaisuus jne. Aloitekyvyttömyys, arvaamattomuus, impulsiivisuus, nukahtamisvaikeudet, yön aikana heräilyt, sosiaalisten tilanteiden välttäminen jne. Stressi Kehon tuntemuksina: Tiedon käsittelyn tasolla: Ylivireys, lihasten jännitystilat, selittämättömät kivut, vatsavaivat jne. Keskittymiskyvyn heikkeneminen, päätöksentekovaikeudet, unohtelu, vaikeudet pysyä aikataulussa, uuden oppiminen tuntuu ylivoimaiselta jne.
Stressinsietokyky on yksilöllinen Stressinsietokykyyn vaikuttavat mm. ikä perimä kasvuolosuhteet aikaisemmat ja ajankohtaiset elämäntapahtumat terveydentila temperamentti
Elimistömme reagoi stressiin Stressireaktio on elimistön normaali ja tarkoituksenmukainen vaste stressille. Elimistö ei osaa eritellä, onko kyseessä todellinen vai kuviteltu uhka, vaan se reagoi aina tunnetilaan.
Mitä meissä tapahtuu stressaavassa tilanteessa? Elimistö aktivoituu taistele tai pakene valmiuteen ja aiheuttaa erilaisia fyysisiä reaktioita Nämä ovat tahdosta riippumattomia toimintoja, joiden aktivoituminen tapahtuu erityisesti tunteiden vaikutuksesta.
Stressi vaikuttaa terveyteemme
Stressin hallinta
Palautumisen merkitys Palautumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä ovat: ravinto liikunta sosiaalinen tuki rentoutuminen uni
? Mikä auttaa minua palautumaan?
Liikunta
Ravitsemus
Rentoutuminen
Sosiaalinen tuki
Unen merkitys Tarvitsemme unta mm: Aivojen uusiutuminen ja energiatankkaus Tiedon järjestäminen, oppiminen ja muistaminen Univaje: Heikentää vireyttä ja palautumista Työkykyriski Haittojen ehkäisy työssä: Työvuorosuunnittelu Säännöllinen ruokailu Tauot Ylitöiden välttäminen Työhyvinvointikortti 2016
Parempaan uneen Säännöllinen elämänrytmi Taukojen pitäminen päivän aikana Alkoholin, kofeiinin ja tupakan välttäminen Rentoutuminen ja sopiva liikunta Hyvissä ajoin rauhoittuminen enennen nukkumaan menoa Makuuhuoneen pimeys, raikkaus, rauhallisuus Erilaiset terapiamuodot Mukaellen Työhyvinvointikortti 2016
Työ kuormittaa, mutta tuo myös voimavaroja Millaisia voimavaroja työsi ja työyhteisösi tarjoaa?
Ratkaisukeskeinen ajatusmalli Keskity tähän! En voi vaikuttaa, en voi päättää Voin vaikuttaa, en voi päättää Opettele elämään asian kanssa. Ei tarvitse hyväksyä. Vaikuta! Voin vaikuttaa, voin päättää Mukaellen Työhyvinvointikortti 2016
Vaikuta omaan jaksamiseesi Mieti mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat Havainnoi väsymisestä kertovia merkkejä itsessäsi Elä tässä päivässä syyllistämättä itseäsi tekemättömillä töillä Mieti mikä on riittävän hyvä suoritus Puhu tuntemuksistasi muiden kanssa. Jaa aikasi tasapuolisesti työn, levon ja vapaa-ajan välillä. 8h:n sääntö. Huolehdi terveydestäsi. Ruokavalio, liikunta, uni, terveystarkastukset jne. Hae tarvittaessa apua esim. työterveyshuollosta, työsuojeluvaltuutetulta
KIRJALLISUUTTA: Ahola K, Kivistö S, Vartia M. 2006. Työterveyspsykologia. Työterveyslaitos. Helsinki. Duodecim. 2008. Käypä hoito-suositus. Unettomuus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Duodecim. Terveyskirjasto. www.terveyskirjasto.fi. Huotilainen M. 2015. Helsingin yliopisto. Youtube.fi. Karlsson L, Melartin T, Karlsson H. 2007. Suomen Lääkärilehti. Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. 2007;62 (37): 3293 3299. Kauppinen T, Hanhela R, Kandolin I, Karjalainen A, Kasvio A, Perkiö-Mäkelä M, Priha E, Toikkanen J, Viluksela M. Työ ja terveys 2009 tutkimus. Työterveyslaitos. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/documents/tyo_ja_terveys_2009.pdf Keltikangas-Järvinen L, Räikkönen K, Puttonen S. 2001. Onko luonto oikeudenmukainen? Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky. Tieteessä tapahtuu. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Saatavilla osoitteessa: http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm (luettu 2.8.2016) Korkeila J. 2008. Duodecim. Psykosomatiikka. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Koskenvuo M. 2000. Duodecim. Stressi. Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Kunttu K. 2004. Suomen Lääkärilehti. 2004;59(33):2913 2918. Korkeakouluopiskelijoiden terveysriskit. Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. 2010. Työstä terveyttä. Duodecim. Työterveyslaitos.WS Bookwell Oy Porvoo. Muistiliitto. Hyvä työ aivoille-esite. Paunio T ja Porkka-Heiskanen T. Duodecim. 2008; 124:695-701. Psykosomatiikka. Unen merkitys sairauksien synnyssä. Peltomaa H. 2015.Stressi, palautuminen ja hyvinvointi. Opintoverkko. Hansaprint. Vantaa. Sandström M. 2010. Psyyke ja aivotoiminta. Neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy. Helsinki. Työterveyslaitos. www.ttl.fi.