Digitalisaa(o ja amma(llinen koulutus Suomessa -tutkimuskatsaus F A K T A T P E L I I N Sanna Brauer Oamk Amma(llinen ope8ajakorkeakoulu
OAJ:n tekemän Askelmerkit digiloikkaan -selvityksen mukaan opettajat ja johtajat suhtautuvat positiivisesti digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.
Vaikka digitalisaatio ja teknologiset valmiudet nähdään kehittyneinä suomalaisessa yhteiskunnassa, ovat opettajien valmiudet hyödyntää uusia pedagogisia ratkaisuja puutteelliset. Puolessa ammatillisista oppilaitoksista ei ole saatavilla lainkaan tukea tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. (Hietikko & Ilves & Salo, 2016, 33)
Opettajien osallistuminen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään täydennyskoulutukseen on harvoin pakollista. Suurin osa opetushenkilöstöstä haluaa kehittää tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan itsenäisesti opiskellen omalla ajallaan. (ks.tanhua-piiroinen ym., 2016, 8)
Tulevaisuuden opettaja hallitsee paitsi digitaalisuuden myös dialogin Kuvio 5. Tulevaisuuden opettajan ominaisuudet (Ryymin, 2014, 9)
Unescon kolmiportainen viitekehys etenee teknologian ymmärtämisestä kohti oppivia organisaatioita Digitaalisuuden edellyttämä pedagoginen osaaminen, digitaalisen oppimateriaalin ja opintokokonaisuuden tuottaminen sekä digitaalisen opetuksen toteuttaminen käytännössä ovat kouluasteille yhteisiä haasteita, joihin ei koeta olevan saatavilla tarpeeksi tukea ja täydennyskoulusta. (Karento & Kullaslahti & Töytäri, 2015, 66; Tanhua-Piiroinen ym., 2016, 2; Hietikko & Ilves & Salo, 2016, 33).
Tulevaisuuden ammatillisen opettajan työnkuva on dynaaminen, joustava ja kehittyvä (Paaso, 2012). Opettajankoulutus on koko työuran aikaisen osaamisen kehittämisen jatkumo (Mahlamäki- Kultanen ym., 2014, 6-9). Ammatillisista opettajista k o u l u t u s - j a k e h i t t ä m i s - suunnitelma on vain noin joka neljännellä (Kumpulainen, 2013, 145). Opettajan vastuu oman osaamisen kehittämisestä korostuu, kun opetusta etenkin ammatillisen koulutuksen puolella toteutetaan usein yksin.
Suomalaisille suurimpia haasteita ovat toisilta oppiminen ja kehittynyt yhteisöllisyys.
Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS: Suomalaisten opettajien suurimmat ammatillinen osaamisen kehittämisen haasteet liittyvät tiedontarpeeseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen työpaikoilla. Suomalaiset opettajat osallistuvat harvoin täydennyskoulutukseen. Leppisaari ja Vainio (2015) korostavat vertaisoppimista ja asiantuntijuuden jakamista arjessa digiloikkaa vauhdittavina tekijöinä. Opettajien välinen yhteistyö ja pedagogisten käytänteiden jakaminen sekä mahdollisuus kouluttautua tukevat tulevaisuuden taitojen opetusta (Norrena, 2013, 160).
Tietoyhteiskunnan haasteet, työelämän muutos ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen ohjaavat opettajia toimimaan yhdessä yli oppilaitosrajojen, kohti jaetun osaamisen ideaa (Mäki ym., 2015, 7).
Opettajien toiveet tuesta ja täydennyskoulutuksesta heijastavat konkreettisia tarpeita ja halua soveltaa opittua omaan opetukseen. Laitteistojen määrällä ei ole merkitystä (Norrena, 2013; Hietikko ym., 2016) siihen, kuinka laadukkaasti teknologiaa hyödynnetään oleellisempaa on miten yhteisössä tuetaan pedagogista osaamista.
#DIGAM Kiitos! Sarjakuvat CC BY Linda NC ND https://saukkorauta.com/
Lähteet: Hietikko, P., Ilves, V. & Salo, J. (2016) OAJ:n askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja 3:2016 Hintikka, K. A., Kekkonen, T., Partanen, V. (2016) LIITE: Oppimisympä rist. jen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä - haastatteluraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016Human Capital: Digital inclusion and skills. Europe's Digital Progress Report 2016. Karento, H., Kullaslahti, J. & Töytäri, A. (2015) Ammattikorkeakouluopettajien digiosaamisen vahvistamisen tuki- ja koulutustarpeet opettajien arvioimana. Teoksessa Monitoimisuus haastaa koulutuksen. Uudistuvaa pedagogiikkaa ja tki-toimintaa. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 59-70. Kumpulainen, T. (toim.) (2013). Opettajat Suomessa 2013. Koulutuksen seurantaraportit 2014:8. Hakupäivä 28.9.2015. Saatavilla http://www.oph.fi/download/156282_opettajat_suomessa_2013.pdf Leppisaari, I. & Vainio, L. (2015). Digital leap of teachers: two Finnish examples of rethinking teacher professional development for the digital age. In T. Reiners, B.R. von Konsky, D. Gibson, V. Chang, L. Irving, & K. Clarke (Eds.), Globally connected, digitally enabled. Proceedings ascilite 2015 in Perth (pp. FP:156- FP:167, pages 168-179). Available: http://www.2015conference.ascilite.org/wpcontent/uploads/2015/11/ascilite-2015-proceedings.pdf Mahlamäki-Kultanen, S. Lauriala, A., Karjalainen, A., Rautiainen, A., Räkköläinen, M., Helin, E., Pohjonen, P. & Nyyssölä, K. (2014). Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Muistio 2014:4 Hakupäivä 28.9.2015. Saatavilla http://www.oph.fi/download/ 163626_opettajankoulutuksen_tilannekatsaus.pdf Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Guttorm, T., Mäntylä, R., Stenlund, A. & Weissmann, K. (2015). Opettajankouluttajan osaaminen - Ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 2025. Raportti 12.1.2015. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OKO-hanke. Norrena, J. 2013. Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä. Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse. Jyväskylä Studies in Computing 169. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Paaso, A.,. (2012). Osaava ammatillinen opettaja 2020. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 14(3), 46-56. Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K. A. & Sairanen, H. (2016). Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016 Taajamo, M., Puhakka, E. & Välijärvi, J. (2015). Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2013. Tarkastelun kohteena alakoulun ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja rehtorit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:4. Hakupäivä 29.9.2015. Saatavilla http://okm.fi/opm/julkaisut/ 2015/TALIS_2013.html Ryymin, E. (2014). Tulevaisuuden opettaja. Teoksessa A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. Hämeen Ammattikorkeakoulu, 9-14. Hakupäivä 21.2.2017. Saatavilla https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/ HAMK_ Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf?sequence=3