Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Samankaltaiset tiedostot
Matematiikan tukikurssi

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Riemannin sarjateoreema

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

3 Lukujonon raja-arvo

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

3 Lukujonon raja-arvo

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

Sarjojen suppenemisesta

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Matematiikan tukikurssi

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Kuinka määritellään 2 3?

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

1 Reaaliset lukujonot

Konvergenssilauseita

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Tenttiin valmentavia harjoituksia

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Matemaattinen Analyysi

Täydellisyysaksiooman kertaus

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

1 sup- ja inf-esimerkkejä

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Luku kahden alkuluvun summana

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Reaalilukujonoista ja niiden merkityksestä kouluopetuksessa

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

1 Supremum ja infimum

1 sup- ja inf-esimerkkejä

2017 = = = = = = 26 1

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA

3. Täydellisyys ja Banachin avaruus. ominaisuutta sanotaan täydellisyydeksi. Toisena esimerkkinä mainitaan avaruus

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

Sattuman matematiikkaa III

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Raja-arvot ja jatkuvuus

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Alkulukujen harmoninen sarja

Matematiikan tukikurssi

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

x k x j < ε Seuraavat kolme lausetta kertovat Cauchy jonojen perusominaisuudet. kaikilla n m ε. x k y + y x j < ε 2 + ε 2 = ε.

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 1. ALUKSI. Joukko-oppia

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Toispuoleiset raja-arvot

Vastaoletuksen muodostaminen

(c) Määrää/Determine välillä/in the interval [1000, 10000] olevien 7. jaollisten kokonaislukujen lukumäärä/ number of integers divisible by 7.

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Kompleksianalyysi, viikko 5

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

Funktiot ja raja-arvo. Pekka Salmi

Matematiikan tukikurssi

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Transkriptio:

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3. Jono (a n ) on rajoitettu. Tehtävä. Osoita tarasti, että seuraavat jonot (a ) suppenevat. a sin. a 5 Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot. + +. 4 + 3+ 3. ( + ) Tehtävä 4. Osoita, että jos jono suppenee, niin sen raja-arvo on ysiäsitteinen. Tehtävä 5. Ovato väitteet tosia?. Jos jono (a n ) suppenee ohti luua a, niin jono ( a n ) suppenee ohti luua a.. Jos jono ( a n ) suppenee ohti luua a, niin jono (a n ) suppenee ohti luua a. 3. Jos jono (a n ) suppenee ja jono (b n ) hajaantuu, niin jono (a n +b n ) hajaantuu. 4. Jos jonot (a n ) ja (b n ) hajaantuvat, niin jono (a n + b n ) hajaantuu. Tehtävä 6. Osoita, että joainen suppeneva jono on myös Cauchyn jono. Tehtävä 7. Osoita, että seuraavat jonot (a ) ovat Cauchyn jonoja.. a +. a + +... + 3. a! +! +... +!

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Tehtävä 8. Tiedetään, että jonon (a n ) aliot toteuttavat ehdon Suppeneeo jono? a n+ a n < n. Tehtävä 9. Mitä voidaan sanoa jonon a n suppenemisesta, miäli. joainen reaaliluu esiintyy jonossa oreintaan äärellisen monta ertaa (voi siis olla, että luu ei esiinny jonossa ollenaan). täsmälleen ysi luu esiintyy jonossa äärettömän monta ertaa ja muut luvut oreintaan äärellisen monta ertaa 3. useampi uin ysi luu esiintyy jonossa äärettömän monta ertaa Tehtävä 0. (Neliöjuuren laseminen reursiivisesti) Oloon x > 0 mielivaltainen ja määritellään reursiivinen jono (a n ). Oloon a > x ja a n a n + x a n joaiselle n, 3, 4,... Osoita, että jono suppenee ja lim a x.

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 3 / 5 Vaativammat tehtävät Tehtävä. Osoita, että jos luujono ei ole ylhäältä rajoitettu, niin se hajaantuu. Tehtävä. Osoita suoraan määritelmien perusteella.. Jos jono (a n ) on Cauchyn jono, niin se on rajoitettu.. Jos Cauchyn jonolla (a n ) on suppeneva osajono (a n ), niin jono (a n ) suppenee. Mieti mitä vielä tarvitaan osoittamaan, että joainen Cauchyn jono suppenee. Tehtävä 3. Konstruoi jono, jolla on joaista rationaaliluua q Q ohti olemassa osajono, jossa tämä rationaaliluua q esiintyy äärettömän monta ertaa. Suppeneeo tämän jonon joainen osajono? Ota mielivaltainen suppeneva osajono. Suppeneeo se välttämättä ohti rationaaliluua? 3

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 4 / 5 Vinejä perustehtäviin Tehtävä. Lähde taroista määritelmistä ja mieti mitä tarvitaan, että ehto rioutuisi. Ole tara termien joaisella ja on olemassa anssa. Tehtävä.. Käytä arviota sin todistaasesi, että jono suppenee ohti luua 0.. Osoita, että jono suppenee ohti luua. Lavenna nimittäjät itseisarvojen sisällä samannimisisi ja sievennä. Tehtävä 3.. Supista oreimman potenssin sisältävällä termillä. Käytä apuna aavaa (a b)(a + b) a b neliöjuurten supistamisesi. 3. Yritä haniutua neliöjuurista eroon sopivalla sievennysellä. Tehtävä 4. Tee vastaoletus, että jonolla olisi asi erisuurta raja-arvoa ja äytä suppenemisen määritelmää näihin. Tehtävä 5.. Mieti asiaa olmioepäyhtälöä äyttäen. Koeta esiä vastaesimeri väitteelle. 3. Mieti mitä tapahtuu, jos väite ei olisi tosi. 4. Mieti sopivaa vastaesimeriä, jossa termit umoaisivat toisensa sopivasti. Tehtävä 6. Lisää ja vähennä lauseeessa a n a m sopiva luu ja äytä olmioepäyhtälöä. Tehtävä 7.. Osoita suoraan määritelmän nojalla tai osoita, että jono suppenee ja äytä Cauchyn riteeriä.. Käytä tulosta + +... + (+) ja edellistä ohtaa. 3. Yritä muodostaa sopiva geometrinen sarja. Tehtävä 8. Osoita ehdon täyttävän jonon olevan Cauchyn jono. Kehitä sopiva geometrinen sarja. Tehtävä 9. Mieti ysinertaisia esimerejä. Tehtävä 0. Osoita indutiivisesti, että a n x aiilla n,,... ja jono (a n ) on vähenevä. 4

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 5 / 5 Vinejä vaativampiin tehtäviin Tehtävä. Tee vastaoletus Tehtävä.. Valitse esimerisi ɛ ja sitten määrää jonolle sopiva yläraja.. Valitse ɛ > 0 mielivaltaisesi. Nyt poimi sellainen suppenevan osajonon termi, että se on sopivalla indesillä oreintaan etäisyydellä ɛ osajonon raja-arvosta ja jonon hännän termeistä. Sen jäleen sovella vain olmioepäyhtälöä. Tehtävä 3. Käytä hyväsi esimerisi sitä, että rationaaliluujen esitys p q ei ole ysiäsitteinen. Apuna voi äyttää myös tietoa, että positiivisen oonaisluvun esitys aluluujen tulona on ysiäsitteinen. 5

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 6 / 5 Perustehtävien rataisut Tehtävä.. Pitäisi siis sanoa, että jono (a n ) ei suppene ohti luua a. Silloin on olemassa sellainen ɛ > 0, että joaista luua n ɛ Z + ohti on olemassa sellainen luu n n ɛ, että a n a ɛ. Jono (a n ) ei ole asvava, un on olemassa sellainen n Z +, että a n+ < a n. 3. Jono (a n ) ei ole rajoitettu eli joaista M > 0 ohti on olemassa join sellainen n Z +, että a n > M. Tehtävä.. Oloon ɛ > 0 mielivaltainen. Kosa sin, niin jono näyttäisi suppenevan ohti luua 0. Lisäsi sin 0 < ɛ aina, un > ɛ. Valitsemalla sellainen ɛ Z +, että ɛ > saadaan ɛ sin 0 < ɛ aina, un > ɛ. Siis lim sin 0.. Kosa 5 5 + 5 5 5 5, niin valistunut arvaus raja-arvosi on. Oloon ɛ > 0 mielivaltainen. Nyt 5 5 5 5 5 5 4 + < ɛ. 5 6

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 7 / 5 Siis voidaan valita sellainen ɛ > 5 4ɛ 5, missä ɛ Z +, jolloin yllä oleva ehto pätee aina, un > ɛ. Tehtävä 3.. Nyt. Kun, niin + + + + 0 + 0 + 0 0. un. 4 + 3 + 3. Sieventämällä huomataan, että un. 4 (3 + )( + 4 + ) 3 3 + 3 4 + + + 4 + 3 3 + 3 4 + + + 4 + 4 3 3 + 3 4 + 3 ( ) + + + + + 3 + + 3 + + 3 + + 3 3 + 0 + 0, Tehtävä 4. Oletetaan, että jono (a n ) suppenee. Meritään lim a a ja lim a b. Tehdään vastaoletus, että a b. Suppenemisen määritelmän nojalla joaista luua ɛ > 0, erityisesti luua ɛ a b, ohti on olemassa sellaiset luvut a, b Z +, 7

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 8 / 5 että a a < ɛ aina, un > a ja a b < ɛ aina, un > b. Valitaan 0 > 0, niin max{ a, b }. Kolmioepäyhtälöä soveltamalla saadaan, että un a b a a + a b a a + a b < ɛ + ɛ a b, miä on ristiriita. Vastaoletus a b on siis väärä, joten a b. Siis raja-arvon täytyy olla ysiäsitteinen. Tehtävä 5.. Kosa lim a n a, niin joaista luua ɛ > 0 ohti on olemassa sellainen luu n ɛ Z +, että Kolmioepäyhtälön perusteella joten väite pätee selvästi. a n a < ɛ aina, un n > n ɛ. a n a a n a. Jono ( a n ), missä a n ( ) n suppenee selvästi ohti luua, mutta jono (a n ) hajaantuu. 3. Väite on tosi. Tehdään vastaoletus, että jono (a n + b n ) suppenee ja oloon lim (a n + b n ) x. Oloon lisäsi lim a n a. Tällöin x a lim (a n + b n ) lim a n lim (a n + b n a n ) lim b n, miä on ristiriita jonon (b n ) hajaantumisen anssa. 8

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 9 / 5 4. Väite ei ole tosi aina, sillä jos esimerisi a n n, niin jonot (a n ) ja ( a n ) hajaantuvat, mutta jono (a n a n ) suppenee. Tehtävä 6. Oloon (a n ) mielivaltainen suppeneva jono. Oloon sen raja-arvo luu a. Valitaan luu ɛ > 0 mielivaltaisesi. Nyt on olemassa sellainen n 0 Z +, että a n a < ɛ aina, un n > n 0. Oloon luvut n, m > n 0 mielivaltaisia. Nyt olmioepäyhtälöä äyttämällä saadaan, että a m a n a m a + a a n a m a + a n a < ɛ + ɛ ɛ Täten joainen suppeneva jono on myös Cauchyn jono. Tehtävä 7.. Oloon ɛ > 0 ja n, p Z + mielivaltaisia. Nyt a n+p a n n + p + n + n + p n + n + p n n n p n(n + p) p n(n + p) < n + p n(n + p) n < ɛ aina, un n > n ɛ > ɛ, missä n ɛ Z + ja p Z +. Täten jono on Cauchyn jono. Tietenin toisena tapana olisi osoittaa jono suppenevasi ja äyttää tulosta, että joainen suppeneva jono on Cauchyn jono.. Kosa + +... + (+) (todistus esimerisi indutiolla), niin Kosa + Cauchyn jono. a + +... + ( + ) + +. on edellisen ohdan jono errottuna vaiolla, niin se myös on 9

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 0 / 5 3. Oloon ɛ > 0 ja n, p Z + mielivaltaisia. Nyt a n+p a n (n + )! + (n + )! +... + (n + p)! ( ) (n + )! n + + (n + )(n + 3) +... + (n + )(n + 3) (n + p) ( ) (n + )! n + + (n + ) +... +, (n + ) p osa > >... >. Suleisiin saatiin siis muodostettua geometrinen sarja. Geometrisen sarjan summan n+ n+ n+p perusteella a n+p a n < (n + )! (n + )! (n+) p n+ n+ (n + )! n! n!(n + ) n!n n < ɛ aina, un n > n ɛ > ɛ, missä n ɛ Z + ja p Z +. Täten jono on Cauchyn jono ja se suppenee. Eräs tapa määritellä luu e on antaa se raja-arvona e lim n 0!. Jono suppenee, joten määrittely on mieleäs. Tehtävä 8. Osoitetaan, että jono (a n ) on Cauchyn jono. Oloon n, p Z + mielivaltaisia. Nyt olmioepäyhtälöllä saadaan, että a n+p a n a n+p a n+p + a n+p a n+p + a n+p... + a n+ a n a n+p a n+p + a n+p a n+p +... + a n+ a n < + n+p +... + n+p n n ( p + p +... + ). 0

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Geometrisen summan aavan perusteella siis a n+p a n p n < n 0, n un n. Täten jono (a n ) on Cauchyn jono ja se suppenee Cauchyn riteerin nojalla. Tehtävä 9.. Jono voi supeta tai hajaantua. Jono (a ), missä a, suppenee ja luu voi esiintyä jonossa oreintaan erran. Toisaalta, jos a, niin jono hajaantuu ja luu voi esiintyä jonossa oreintaan yhdesti.. Jono voi supeta tai hajaantua. Luujono (a ) suppenee ohti luua 0 jos esimerisi un parillinen a 0 un pariton, mutta hajaantuu, miäli un parillinen a un pariton. 3. Jonon täytyy hajaantua. Jos erisuuret luvut a ja b esiintyvät jonossa (a n ) äärettömän monta ertaa, niin voidaan valita asi osajonoa, joista toisessa esiintyy vain luu a ja toisessa luu b. Kosa a b, niin jono ei voi supeta, sillä jos se suppenisi ohti luua x, niin x a b, miä olisi ristiriita. Tehtävä 0. Kosa x > 0, niin myös a > x > 0. Indution avulla saadaan, että aii luvut a n a n + x a n n, 3, 4,... ovat positiivisia, osa aavassa summataan vain positiivisia termejä.

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Osoitetaan, että luu x rajoittaa jonoa alhaaltapäin. Jos a n x, niin laventamalla ja muodostamalla neliö saadaan a n x a n + x a n x a n a n x + x a n (a n x) a n 0. Eli a n x. Osoitetaan jono väheneväsi tarastelemalla erotusta a n a n a n + x a n a n a n x a n a n 0, osa a n x. Siis a n a n aiilla n Z +, joten jono on vähenevä. Jono siis suppenee, joten on olemassa sellainen luu a x, että lim a n lim a n a. Täten a lim a n ( ) lim a x n + lim a ( a + x ). n a Kosa a x > 0, niin a a + x a a x ja siten a x. Tehtävän reursiivinen jono antaa siis algoritmin, jolla voi arvioida neliöjuuren arvoa.

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 3 / 5 Vaativampien tehtävien rataisut Tehtävä. Osoitetaan ensisi, että joainen suppeneva jono on ylhäältä rajoitettu. Oloon ɛ ja lim a n a. Siis on olemassa sellainen luu n ɛ, että a n a < aina, un n n ɛ. Valitaan M max{ a n n n ɛ }. Valinta voidaan tehdä, osa luu n ɛ on äärellinen. Asetetaan vielä, että M max{m, a + }. Nyt a n < M aiilla n Z +. Siis luujono (a n ) on rajoitettu. Oloon nyt luujono (a n ) nyt ylhäältä rajoittamaton. Jos se suppenisi, niin edellisen perusteella se olisi myös ylhäältä rajoitettu, miä on ristiriita. Siis ylhäältä rajoittamaton luujono hajaantuu välttämättä. Tehtävä. n ɛ Z +, että. Oloon ɛ. Oletusen perusteella on olemassa sellainen a n a m < aina, un n, m n ɛ Valitsemalla M max{+ a nɛ, a, a,..., a nɛ } saadaan, että a n M aiilla n Z +. Siis jono (a n ) on rajoitettu.. Oloon ɛ > 0 mielivaltainen. Oletusien perusteella on olemassa sellaiset luvut n ɛ ja ɛ, että a n a p < ɛ aina, un n, p > n ɛ ja a n a < ɛ aina, un n > ɛ, missä a on osajonon (a n ) raja-arvo. Valitaan luu n l siten, että l > max{n ɛ, ɛ }. Kosa (a n ) oli osajono, niin nyt n l > ɛ ja n l > n ɛ. Kolmioepäyhtälöä äyttämällä saadaan, että jos n > n ɛ, niin a n a a n a nl + a nl a a n a n l + a nl a < ɛ + ɛ ɛ. 3

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 4 / 5 Siten jono (a n ) suppenee ohti luua a. Cauchyn riteerin todistamiseen tarvitaan vielä niin sanottua Bolzano-Weierstrassin lausetta. Sen seurasena saadaan, että joaisella rajoitetulla jonolla on suppeneva osajono. Kosa Cauchyn jono on rajoitettu, niin sillä on suppeneva osajono ja siten jono itsein suppenee. Tehtävä 3. Käytetään apuna sitä, että aluluuja on ääretön määrä ja että joainen luu voidaan esittää ysiäsitteisesti aluluujen tulona. Esimerinä vaadittavasta jonosta äy i, un j i 3 j ja i, j Z + a i, un j 5i 7 j ja i, j Z + 0, muutoin. Tällöin ensimmäinen nollasta eroava termi tulee olemaan a 6, osa 6 3. Ensimmäinen negatiivinen termi on a 35, osa 35 5 7. Kosa luvut, 3, 5 ja 7 ovat aluluuja, niin jono on hyvin määritelty, sillä i 3 j 5 s 7 t aiilla i, j, s, t Z +. Lisäsi jos i, j Z +, niin a i j a jos ja vain jos p i 3 p j ja p i 3 p j joillein luvuille p, p Z +. Vastaava pätee myös jonon negatiivisille termeille. Oloon q Q \ {0} mielivaltainen nollasta eroava rationaaliluu. Tällöin q i j tai q i j, missä i, j Z +. Esitys ei ole ysiäsitteinen, sillä esimerisi 3 4 6. Itseasiassa muotoja on äärettömän monta, sillä i j pi pj aiilla p Z +. Luua q ohti suppeneva osajono saadaan valitsemalla jonosta ne luvut a, missä i 3 j un q > 0 tai 5 i 7 j un q < 0. Tämä osajono on todellain mahdollista valita, osa muotoja q ± pi pj on äärettömän monta. Esimerisi rationaaliluua ohti suppeneva osajono saadaan valitsemalla termit a, missä p 3 p ja p Z +. Tällöin 8, 34, 583,.... 4

Jonotehtävät, 0/9/005, sivu 5 / 5 Luua 0 ohti suppeneva osajono saadaan helposti vaiapa valitsemalla termit a, missä p ja p Z +. Kosa näissä esimereisi poimituissa osajonoissa esiintyy vain ysi luu, niin niiden täytyy myös supeta ohti tätä luua. Kaii osajonot eivät suppene, osa jonoa ei ole rajoitettu. Esimerisi jono,, 3,... on eräs osajono, mutta se ei suppene. Osajonoissa on myös sellaisia, jota suppenevat ohti irrationaaliluuja. Kosa joainen rationaaliluu esiintyy aluperäisessä jonossa ja joaiselta reaaliluuväliltä löytyy myös rationaaliluu, niin sopivalla termien valinnalla saadaan mielivaltaista irrationaaliluua ohti suppeneva osajono. 5