Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
Viitekehyksen valmistelu ja tavoitteet 2
Viitekehyksen valmistelu (1) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston 23.4.2008 antama suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (ns. EQF-suositus) Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä (ns. NQFtyöryhmä 1.9.2008-30.6.2009 Työryhmän muistio valmistui kesäkuussa 2009, ja se luovutettiin opetusministerille elokuussa 2009 (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24). 3
Viitekehyksen valmistelu (2) Ensimmäinen hallituksen esitys (HE 165/2010) eduskunnalle lokakuussa 2010 tavoitteena saada viitekehys voimaan 1.1.2011. Toinen, aiempaa esitystä sisällöltään pääosin vastaava hallituksen esitys (HE 38/2012) eduskunnalle toukokuussa 2012 tavoitteena saada viitekehys voimaan 1.1.2013. Molemmat edellä mainitut hallituksen esitykset raukesivat. Kolmas, aiempia esityksiä sisällöltään pääosin vastaava hallituksen esitys (HE 204/2016) eduskunnalle lokakuussa 2016 tavoitteena saada viitekehys voimaan 1.1.2017. Laki (93/2017) ja valtioneuvoston asetus (120/2017) tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annettiin helmikuussa 2017, ja ne tulivat voimaan 1.3.2017. 4
Viitekehyksen tavoitteena on (1) lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä kuvaamalla suomalaiset tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla yhtenäistämällä käytettäviä käsitteitä lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen edistää koulutusviennin mahdollisuuksia määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet 5
Viitekehyksen tavoitteena on (2) helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tutkintojärjestelmän sisällä liikuttaessa tukea elinikäistä oppimista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tutkintojen edellyttämään osaamiseen auttaa oppilaitoksia ja korkeakouluja niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tukea laadun arviointia. 6
Laki ja asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 7
Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017 (1) Laissa on kolme pykälää: lain soveltamisala, vaativuustasoihin jaottelu ja voimaantulo. Lakia sovelletaan niihin Suomen kansalliseen tutkinto- ja koulutus koulutusjärjestelmään kuuluviin tutkintoihin sekä perusopetuksen ja lukion oppimääriin, joista säädetään lain 1 :ssä luetelluissa laeissa tai lakien nojalla. Lakia sovelletaan myös muihin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa taikka säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. 8
Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017 (2) Laissa tarkoitetut tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys). Tarkempia säännöksiä laissa tarkoitettujen tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille annetaan valtioneuvoston asetuksella. Laki tuli voimaan 1.3.2017. 9
Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017 Valtioneuvoston asetuksessa on kaksi pykälää: viittaus liitteeseen ja voimaantulo. Asetus tuli voimaan 1.3.2017. Varsinainen sisältö on liitteessä, jonka mukaisesti laissa tarkoitetut tutkinnot ja oppimäärät sekä muut laajat osaamiskokonaisuudet sijoittuvat tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasoille. 10
Viitekehyksen vaativuustasojen kuvaukset Kunkin viitekehyksen vaativuustason osalta kuvataan, mitä tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätyttyä ja/tai suoritettuaan vaativuustasolle sijoittuvan tutkinnon. Vaativuustasojen kuvaukset on rakennettu EQF-suosituksen tasokuvausten pohjalle, ja niitä on täsmennetty kansallisista lähtökohdista käsin. Kuvauksissa on hyödynnetty olemassa olevia tutkintojen osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tasokuvausten on tarkoitus olla varsin yleisiä, jotta niiden yhteys EQF-tasoihin on selkeä ja jotta ne olisivat sovellettavissa eri koulutusasteiden ja hallinnonalojen tutkintoihin. Pääsääntöisesti osaaminen kasvaa alemmalta tasolta ylemmälle siirryttäessä. 11
Sijoitteluperiaatteet Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet sijoitetaan viitekehykseen niiden edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka niissä olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, ne sijoitetaan sille tasolle, johon ne kokonaisuutena parhaiten sopivat (ns. best fitperiaate). Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa, oppimäärissä tai laajoissa osaamiskokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet ja samalla tasolla olevissa tutkinnoissa voi olla vaihtelua esim. kielitaitovaatimusten suhteen. Tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitetaan pääsääntöisesti samalle viitekehyksen tasolle. Tutkinnon osia ei sijoiteta viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuvat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu. 12
Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet 1 2 Perusopetuksen oppimäärä 3 4 Lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5 Erikoisammattitutkinnot, alipäällystötutkinto (pelastusala), lennonjohdon perustutkinto 31.12.2017 saakka 6 Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot 7 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot 8 Yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), yleisesikuntaupseerin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto, erikoislääkärikoulutus, erikoishammaslääkärikoulutus 13
Muuta viitekehykseen sijoittelusta linjattua (1) Viitekehykseen on sijoitettu ensivaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Lisäksi viitekehykseen on sijoitettu myös terveydenhuollon terveydenhuollon ammattihenkilösitä annetun lain (559/1994) 4 a :n mukaiset (1355/2014) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukset kokonaisuutena yhdessä erikoiseläinlääkäritutkinnon kanssa. 14
Muuta viitekehykseen sijoittelusta linjattua (2) Viitekehykseen ei sijoiteta tutkintojärjestelmästä poistuneita tutkintoja ja oppimääriä ulkomaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintoja tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä tutkintoja, vaikka niitä olisi mahdollista suorittaa myös suomalaisissa oppilaitoksissa. Lain nojalla on jatkossa tarkoitus opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laajentaa viitekehystä vielä laajemmin osaamisen viitekehykseksi sijoittamalla siihen muita laajoja osaamiskokonaisuuksia. 15
Muuta viitekehykseen sijoittelusta linjattua (2) Tällaisia osaamiskokonaisuuksia voisivat olla esim. tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevat tutkintoja laajentavat tai syventävät osaamiskokonaisuudet erilaiset valmentavat ja valmistavat koulutukset opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot kelpoisuus ja pätevyysvaatimuksiin liittyvät osaamiskokonaisuudet osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen liittyvät osaamiskokonaisuudet. 16
Viitekehyksen vaikutukset 17
Viitekehyksen vaikutukset (1) Ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ei lisää merkittävästi hallinnollista työtä opetus- ja kulttuuriministeriöissä. Lisää kansalliseen viitekehykseen liittyvää viranomaistiedottamista, ohjausta ja neuvontaa sekä kansainvälistä yhteistyötä ja viranomaistiedottamista Opetushallituksessa, jonka ministeriö on nimennyt Suomen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi. Ei merkittävää vaikutusta koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen hallinnollisen työn määrään, työtä lisäävät lähinnä todistusmerkinnät 18
Viitekehyksen vaikutukset (2) Maininta tutkinnon, oppimäärän tai muun osaamiskokonaisuuden vaativuustasosta tutkintotodistuksessa ja/tai tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitetussa liitteessä tekee tutkinnon tuottaman osaamisen tason näkyväksi ja ymmärrettäväksi Euroopan eri maissa Suuri merkitys työelämän kannalta esimerkiksi vertailtaessa työnhakijoiden osaamista 19
Viitekehys ei kuvaa yksittäisen henkilön osaamisen tasoa, vaan hänen suorittamansa tutkinnon, oppimäärän tai laajan osaamiskokonaisuuden tasoa vaikuta olemassa olevien tutkintojen sisältöihin johda samalle tasolle sijoittuvien tutkintojen sisällölliseen samankaltaistamiseen muuta tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia muuta säädöksillä määriteltyjä virkakelpoisuuksia. 20
Lue lisää: Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170093 Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120 Hallituksen esitys 204/2016: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160204 Opetushallituksen Tutkintojen viitekehykset -sivusto: http://www.oph.fi/tutkintojenviitekehys 21