OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä
SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso) - käyttötalous, palvelualueet, kustannuspaikat, toiminnot, palvelualue yhteensä - kunnan valtionosuusrahoitus 2017 Toiminnalliset tavoitteet Taloussuunnitelma 2017-2020 Investoinnit 2017-2021 Viemäriliikelaitos - yleisperustelut - toiminnalliset tavoitteet - tuloslaskelma ja rahoituslaskelma - investoinnit + perustelut Liikelaitoksen vaikutus kaupungin tulokseen
Oulaisten kaupungin vuoden 2017 talousarvio, taloussuunnitelma 2018 2020 sekä investoinnit 2016 2021 Yleinen taloustilanne Suomen kansantalouden kokonaistaloudelliset tunnusluvut ovat muutamien viime vuosien aikana olleet huonot: Bruttokansantuotteen määrällinen muutos oli vuonna 2014-0,7 %, vuonna 2015 +0,2 % ja kuluvalle vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa n. 1,1 %:n kasvua, vuodelle 2017 n. 0,9 %:n kasvua ja myös vuosien 2018 2020 ennustetaan jäävän matalan kasvun vuosiksi. Työttömyysaste saavutti näillä näkymin huippunsa vuonna 2015, jolloin se oli n. 9,4 %, vuodelle 2016 ennakoidaan 9,0 %:n työttömyyttä ja työttömyysasteen arvioidaan hitaasta alenevan ja suunnitelmakaudella paras vuosi olisi vuosi 2020, jolloin työttömyysasteen ennustetaan olevan 7,7 %. Kansantalouden palkkasumman muutos oli vuonna 2015 1,0 % ja sen arvioidaan olevan vuonna 2016 1,7 %, ja vuodelle 2017 ennustetaan tähän n. 0,8 %:n muutosta. Taustalla tässä on ns. kilpailukykysopimus. Vuodesta 2018 lähtien palkkasumman muutokseen ennustetaan suurempaa muutosta, mikä selittyy osaltaan ennakoidulla työllisyystilanteen paranemisella. Kuluttajahintojen muutos oli vuonna 2015-0,2 %, eli käytännössä voidaan puhua deflaatiosta, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan n. 0,4 %:n inflaatiota. Vuoden 2017 ennuste kuluttajahintojen muutokselle on +1,1 %, ja suunnitelmakaudelle ennustetaan inflaation kasvua, vuonna 2020 inflaation ennakoidaan olevan +1,8 %. Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien kohdalla arvioidaan vuoden 2017 kustannustason olevan -0,7 %, mikä pitkälti selittyy kilpailukykysopimuksessa päätetyllä kuntien ja valtion palkkalistoilla olevan henkilöstön lomarahaleikkauksella (- 30%) vuosina 2017 2019. Kuntasektorin toimintamenojen arvioidaan laskevan vuoden 2016 38,6 mrd. :sta 37,5 mrd. :oon vuonna 2017, lasku koostuu paitsi kilpailukykysopimuksesta myös perustoimeentuloturvan laskennan ja maksatuksen siirrolla kunnilta Kelalle. Kuntasektorin palkkamenojen muutos on vuonna 2017 n. -1,8 %, samaan aikaan ostot (materiaalit ja palvelut) lisääntyvät 3,8 %. Palkkojen osalta vuodelle 2018 ennustetaan lisäystä 0,8 %, vuodelle 2019 +1,3 % ja vuodelle 2020 +3,4 %. Vielä suurempaa muutosta ennakoidaan ostoihin, joissa puhutaan vuosittain yli 4,0 %:n muutoksesta. Pitkittynyt taantuma näkyy osittain viiveellä kuntien verotuloissa: Vuonna 2016 verotulojen arvioidaan olevan kaikkiaan n. 21,96 mrd. ja vuonna 2017 21,81 mrd.. Verolajien sisällä muutos on kunnallisverossa (kunnan tuloverossa), yhteisöveroon ja kiinteistöveroon kertyy kuluvaa vuotta enemmän. Huomioitavaa on, että em. luvuissa kuntakohtaiset vaihtelut ovat suurempia ja vaikutuksia tulee tuloveron ja kiinteistöverojen osalta valtuustojen veroperustepäätöksien perusteella. Keskimääräisen tuloveroprosentin arvioidaan olevan n. 19,87 % suunnitelmakaudella. Kuntasektorin arvioidaan olevan koko suunnitelmakauden niukasti ylijäämäinen, mutta laskevan vuosittain, vuonna 2017 tilikauden tulos on + 0,86 mrd. ja vuonna 2020 0,37 mrd.. Nettoinvestointien määrä on koko suunnitelmakaudella luokkaa 3,5 3,8 mrd. ja kuntien lainakanta nousee vuoden 2016 18,0 mrd. :sta 20,4 mrd. :oon vuonna 2020.
Kuntatalouden ennustamisessa on suurena kysymyksenä 1.1.2019 maakunta- ja sote - uudistuksen vaikutusten arviointi. Suunniteltu 12,3 prosenttiyksikön suuruinen leikkaus kuntien tuloverosta on yksi osa, lisäksi tulee valtionosuuksien leikkaus siltä osin kuin palveluvastuut siirtyvät maakunnille. Valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisissa ennusteissa on kuitenkin näkyvissä, että valtionosuusindeksin muutos on vuosina 2017 2019 0,0%, ja vuonna 2020 2,1 %. Oulaisten kaupungin talous Oulaisten kaupungin taloudessa vuosi 2016 on toteutumassa ylijäämäisenä, ja näin kyseessä on viides peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Taseen ylijäämä oli 31.12.2015 n. 3,4 milj.. Kaupungilla oli vuonna 2015 investointeja n. 7,0 milj. ja saatujen rahoitusosuuksien ja myyntitulojen jälkeen nettoinvestoinneiksi jäi n. 5,6 milj.. Kuluvan vuoden nettoinvestoinnit ovat lähes samaa luokkaa (5,4 milj. ) ja tämä näkyy lainamäärän kasvuna: Vuoden 2015 lopussa kaupungilla oli lainaa kaikkiaan n. 29,1 milj. (3816 /asukas) ja vuoden 2016 talousarvion ja talousarviomuutosten jälkeen lainamäärä on kuluvan vuoden lopussa n. 32,5 milj. (n. 4300 /asukas). Lainamäärän kasvu aiheuttaa korkomenojen kasvua, varsinkin jos lainakorot vielä nousevat, lisäksi käyttöomaisuusinvestoinneista seuraa tuloslaskelmaan painetta poistojen ja käyttömenojen perusteella. Lainamäärän kasvu on toisaalta myös tietoinen valinta, koska valtuuston päätöksillä on haluttu pitää kaupungilla oleva sijoitusvarallisuus tuottavasti sijoitettuna. Sijoitusten määrä on n. 16,5 milj., eli noin puolet vieraan pääoman määrästä. Vuoden 2016 aikana sijoitusten tuotto on ollut luokkaa vajaat 4,0 prosenttia syyskuun loppuun mennessä, samaan aikaan lainakorot ovat keskimäärin 0,4 prosenttia. Sijoitusten merkitys kaupungin ylijäämästä on merkittävä, vuoden 2015 ylijäämästä osuus oli n. 2/3. Kokonaisuutena kaupungin talous on tasapainossa ja palvelut hyvät. Ongelma on tällä hetkellä siinä, että kaupungin väkimäärän lasku on jatkunut ja tämä tulee näkymään verotulojen heikkona kasvuna ja myös valtionosuuksien määrä laskee, perustuvathan valtionosuudet joko suoraan tai välillisesti väestöön. Talousarvio vuodelle 2017 Vuoden 2017 talousraami annettiin elokuussa 2016 ja sen perusteeksi otettiin valtuuston helmikuussa päättämä tuloveroprosentin alentaminen 21,75 %:sta 21,50 %:iin. Valtionosuuksissa käytettiin raamissa Suomen kuntaliiton kesäkuussa antamaa ennakkoarviota. Raami oli alijäämäinen 1.049.000. Hallintokuntien talousarvioesityksiin tehtiin perusturvassa merkittäviä muutoksia, lisäksi valtionosuuksien määrä syksyn kuluessa on muuttunut kesästä 720.000 suuremmaksi. Yhteenveto valtionosuusrahoituksesta on talousarviossa erillisenä laskelmana. Taustalla muutoksissa ovat kilpailukykysopimuksen perusteella tehdyt tarkennukset ja myös perusteissa olevat tarkennukset, mm. sairastavuuden perusteella maksettava summa on kasvanut, samoin verotuloihin perustuva tasaus. Henkilöstömenoissa on otettu huomioon, että lomarahoihin tehdään 30 %:n leikkaus, ja tämän vaikutus on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, kuntaliiton ja valtiovarainministeriön arvion perusteella on 1,5 % palkkasummaan. Lisäksi sosiaaliturvamaksuihin on tehty niinikään kilpailukykysopimukseen liittyvä alennus.
Talousarvio on niukasti ylijäämäinen (17,696 ) ja vuosikate on poistojen lähes tasoissa. Tämä tasapaino on syytä säilyttää myös jatkossa, mikä tarkoittaa myös investointitason hillitsemistä. Poistojen määrä on kasvanut vuodesta 2015 n. 400.000, 21,1 %. Talousarvion yleistavoitteet Vuoden 2017 talousarvio tukee kaupunginvaltuuston päätöstä ja vuonna 2013 hyväksyttyä visiota, jonka mukaan kaupunki on itsenäinen. Talousarvio turvaa kaupungin palvelut ja vapaaaikatoimessa uusi uimahalli parantaa palveluvarustusta. Kaupungin veroperusteissa tuloveroprosenttia alennettiin ja kiinteistöveroprosentit pidettiin entisinä. Nämä yhdessä hyväksytyn tukipaketin kanssa sisältävät tavoitteen kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisestä ja asukasluvun kasvattamisesta. Tukipaketilla tuetaan lapsiperheitä, joihin syntyy lapsia tai Oulaisiin muuttavia lapsiperheitä sekä henkilöitä, jotka hankkivat ensiasunnon Oulaisista. Yleistavoitteena on myös kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen mm. teollisten työpaikkojen kautta. Kaupungissa on tarjolla kaavoituksen ja kunnallistekniikan osalta valmiita teollisuus- ja liiketontteja, joiden myyntiperusteet on määritelty ja ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyvä yksityinen tarjonta mahdollistaa aidosti palvelusetelien käytön. Valtuuston hyväksymän palvelustrategian mukaisesti palvelutuotannossa perustehtävän kannalta kriittiset ja ydinosaamisalueelle kuuluva toiminta on tarkoituksenmukaista hoitaa omana toimintana. Tätä ydintoimintaa ovat ne tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, palvelutarpeen arviointi, palvelutasopäätösten teko, palvelun hallinta ja valvonta. Kokonaistaloudellinen tavoite on pitää kaupungin talous ylijäämäisenä. Kuntalain talouden tasapainottamisvaatimusta on tiukennettu ja tehty velvoittavaksi. Vuoden 2017 talousarvio perustuu seuraaviin taloustekijöihin: tuloveroprosentti 21,50 (tuotto 21.564.000 kiinteistöverot, tuotto 1.846.000 yhteisövero, tuotto 1.024.000 valtionosuusrahoitus 24.770.000 toimintatuotot 15.332.866 toimintakulut - 62.827.270 ; niistä - henkilöstökulut - 24.328.384 - palvelujen ostot 32.524.935 rahoitustuotot ja kulut + 584.800 Talousarvion katteet: TULOSLASKELMA Toimintakate - 47.494.404 Vuosikate + 2.294.396 Tilikauden tulos 37.304 Tilikauden ylijäämä + 17.696
RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta 2.275.396 (n. 44 % investoinneista) Toiminnan ja investointien rahavirta 2.497.344 Lainakannan muutos + 1.460.000 Rahavarojen muutos -997.244 (= sijoitusvarallisuuden käyttö investointien ja lainanlyhennysten maksussa ja kassan riittävyyden turvaamisessa) Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuudella tarkoitetaan määrärahatasoa valtuustoon nähden. Toimielimellä on käytössään yksi tai useampi määräraha, jonka sisällä rahan käytöstä vastaa ao. toimielin. Käyttötaloudessa sitovuustasona on vastuualue. Talousarviovuoden aikana toimielin voi tehdä talousarvioon muutoksia vastuualueen sisällä joko käyttösuunnitelmassaan vuoden alussa tai erikseen vuoden aikana, ei kuitenkaan niin, että muutoksesta aiheutuu toisaalle määrärahatarve. Vastuualueiden välillä tehtävistä muutoksista päättää aina kaupunginvaltuusto. Määrärahojen tapaan toimielimelle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteiden saavuttamista seuraa ja valvoo ao. toimielin. Viime kädessä tavoitteiden toteutumisen seurannasta vastaa tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Tilintarkastajan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus hyväksytään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä, jolloin tasekirjassa raportoidaan määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Poikkeukset sitovuudessa: - Rahoituksessa (kustannuspaikka 1900) sitovuustasona on netto. - Lainakannan muutoksessa (rahoituslaskelmassa) sitovuus on lainankannan muutos (netto). - Käyttötalouden kustannuspaikalla Ruokapalvelu (kp 4500) ja kulttuuripalvelujen toiminnossa Musiikkiviikot (toiminto 4920) on nettositovuus. - Investoinneissa irtaimen omaisuuden hankinnassa ja talonrakennushankkeissa määrärahat ovat projektikohtaisesti sitovia, lukuun ottamatta investointiosan yleis- ja varausluonteisia määrärahoja, joiden käyttö kohdistetaan vuoden aikana. Kunnallistekniikan osalta sitovuus valtuustoon nähden on menojen yhteissumma.