Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät ovat informatiivisempia ja helpommin analysoitavia kuin hyötyfunktiot. Tärkeä sovelluskohde, jossa kuluttajan ylijäämää tarkastellaan, on hinnan muutoksen vaikutukset kuluttajan hyvinvointiin. Kuluttajan ylijäämän käsite on erittäin paljon käytetty hyvinvointitaloustieteessä. Käsite perustuu hyödyn maksimoinnin ja kysyntäkäyrän väliseen yhteyteen, eli siihen, että kysyntäkäyrä kuvaa eräin ehdoin kuluttajan rajamaksuhalukkuutta hyödykkeestä. Tasapainossa hinta mittaa rajamaksuhalukkuutta, kuluttajan ylijäämä (consumer surplus, CS) mittaa kokonaismaksuhalukkuutta. Kuluttajan ylijäämä mittaa kuluttajan saamaa hyötyä havaittavan kysyntäkäyrän avulla. Kuluttaja saa hyötyä ostaessaan hyödykkeitä. Mutta maksuhalukkuus voi olla suurempi kuin markkinahinta. Kuluttajan ylijäämä on siis yksittäisen kuluttajan maksuhalukkuuden ja markkinahinnan välinen ero. Harvoin ollaan kiinnostuneita absoluuttisista arvoista. Muutokset kuluttajan ylijäämässä ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Kuluttajan ylijäämän kanssa samankaltainen käsite on ns. tuottajan ylijäämän käsite. Hyvinvointitaloustieteessä yleensä ajatellaan, että yhteiskunnan/viranomaisten tulisi toimia niin, että tuottajan ja kuluttajan ylijäämän aggregoitu summa maksimoituu Tärkein sovellutusalue on eri politiikkavaihtoehtojen aiheuttamien hyödyn muutosten arviointi. Tutustumme tässä luvussa myös toiseen tärkeään käsitteeseen, tai käsitepariin (kompensoiva ja ekvivalentti variaatio), joka on tärkeä tausta mm. ympäristötaloustieteessä markkinahinnattomien ympäristöhaittojen ja hyötyjen arvioinnissa 4. Brutto- ja nettoylijäämä Kuluttajan bruttoylijäämä tarkoittaa, koko kysyntäkäyrän alapuolista aluetta, pinta-alaa Kuluttajan nettoylijäämä tarkoittaa kysyntäkäyrän alapuolista ja markkinahinnan yläpuolista alaa Reservaatiohinta kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta kulloisestakin kulutusmäärästä. Kun diskreettikysyntä approksimoidaan aggregoimalla jatkuvaksi, saadaan tavanomainen kysyntäkäyrä
2 Kuva 4.. a Kuluttajan bruttoylijäämä b Kuluttajan nettoylijäämä Yleensä olemme kiinnostuneita siitä, kuinka hinnan muutos muuttaa kuluttajan hyvinvointia. Ylijäämän muutos: oletus: p nousee kysyntä laskee x p x Muutos kuluttajan nettoylijäämässä (CS) on alueiden R ja T summa CS = R+T Kuva 4.2. Kuluttajan ylijäämän muutos Varian (2006, 253, kuva 4.3) 2
3 Täten hyvinvoinnin muutos voidaan jakaa kahteen komponenttiin: Alue R: kuvaa sitä, kuinka paljon enemmän rahaa kuluttajalla kuluu määrän x ostamiseen verrattuna tilanteeseen ennen hintojen nousua 2 kuvaa menetetyn kulutuksen arvoa Alue T: p p ( x x ) Aktivoiva tehtävä 4. Olkoon markkinakysyntäkäyrä lineaarinen: Dp 20 2 p. Hyödykkeen hinta on aluksi p = 2 ja sitten hinta nousee, uuden hinnan ollessa p = 3. Kuinka paljon kuluttajan (netto)ylijäämä muuttuu? 3
4 4.2 Kompensoiva ja ekvivalenttivariaatio Joskus tarvitsemme tarkempaa hyödyn muutoksen mittaa kuin CS. Aina ei välttämättä ole olemassa estimoitua tai estimoitavaa kysyntäkäyrää. Kysymys: mistä löydetään rahamitta hyödyn muutokselle? Vastaus: kompensoiva ja ekvivalenttivariaatio ovat vastaus tähän kysymykseen. Kompensoiva variaatio (CV) * * - alkutila x, x p, p 2 2 - oletus: p muuttuu p pˆ, pˆ p uusi valinta x ˆ, x ˆ2 Kuva 4.3a Kompensoiva variaatio Varian (2006, 255, kuva 4.4.) Kun haluamme tietää, kuinka paljon kuluttajan hyvinvointi laskee hinnan nousun seurauksena, voimme kysyä: Paljonko kuluttajalle tulisi antaa rahaa hinnan muutoksen jälkeen, jotta hän voisi yhtä hyvin kuin ennen hinnan muutosta? ts. kysymme paljonko budjettisuoraa tulee nostaa, jotta se sivuaisi alkuperäistä indifferenssikäyrää CV: on juuri vaadittu tulon muutos. Ekvivalentti variaatio (EV) Kysytään samaa kuin yllä, mutta toisin: Paljonko kuluttajalta tulee ottaa rahaa pois ennen hinnan muutosta, jotta hän voisi yhtä hyvin kuin hinnan muutoksen jälkeen? 4
5 Alkutila * * x, x p, p 2 2 p ' p xˆ, xˆ 2 Lasketaan alkuperäistä budjettisuoraa alaspäin kunnes se sivuaa uuden optimin mukaista indifferenssikäyrää ja luetaan akselilta rahamäärän muutos. Tämä muutos on EV Kuva 4.3b Ekvivalenttivariaatio Varian (2006, 255, kuva 4.4.) Kysymys: Onko CV = EV? Vastaus ON vain erikoistapauksessa eli kvasilineaarisille preferensseille. 4.3 Tuottajan ylijäämä Määrittelemme tuottajan ylijäämän aivan samalla idealla kuin kuluttajan ylijäämän. - Tarjontakäyrä kuvaa tarjottua määrää hinnan funktiona - Samaan tapaan kuin edellä voimme määrittää ns. käänteistarjontakäyrän, joka kuvaa sitä hintaa, jolla tuottaja on valmis tarjoamaan kunkin määrän hyödykettä Täten erotus markkinahinnan ja tarjontakäyrän välissä kuvaa erotusta hinnan ja tarjoushalukkuuden välillä eli nettohyötyä, jonka tuottaja saa. - Graafisesti tätä kuvaa alue markkinahinnan ja tarjontakäyrän välissä 5
6 Kuva 4.4 Tuottajan ylijäämä (Varian kuva 4.6) 4.4. Kustannus-hyöty analyysi Käytetään erilaisten politiikkavaihtoehtojen arvioimiseen Perustuu kuluttajan ja tuottajan ylijäämien muutosten arvioimiseen Suunnittelija/viranomainen pyrkii maksimoimaan aggregoitua CS + PS summaa Eri politiikkavaihtoehdoilla erilaisia vaikutuksia ylijäämiin: usein pienentää niitä ja aiheuttaa hyvinvointitappiota. Kuva 4. 5 Hyvinvointitappio 6