PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 Kuva: Pirjo Salonen
SISÄLTÖ 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2. TOIMINTAKERTOMUS 3 2.1 Talouden yleiskatsaus 3 2.1.1 Yleistä 3 2.1.2. Oman talousalueen kehittyminen 3 2.1.3 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys 5 2.1.4 Kunnan hallinto 8 2.2 Tilikauden tulos 9 2.3 Toiminnan rahoitus 10 2.4 Kaupungin tase 11 2.5 Kaupungin kokonaismenot ja -tulot 13 2.6 Konsernin toiminta ja talous 13 2.6.1 Konsernirakenne 13 2.6.2 Konsernitase 14 2.7 Kaupunginhallituksen tilikauden tulosta sekä talouden 16 tasapainottamista koskeva toimenpide-ehdotus 16 2.8 Talousarvion toteutumista koskeva taulukko 16 2.8.1 Toiminnan tavoitteiden seuranta 16 2.8.1.1 Talous 16 2.8.1.2 Tavoitteiden seuranta toimialoittain 18 KAUPUNGINHALLITUS 18 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 37 TARKASTUSLAUTAKUNTA 38 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 40 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 54 SOSIAALILAUTAKUNTA 58 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 81 KULTTUURILAUTAKUNTA 104 LIIKUNTALAUTAKUNTA 117 TEKNINEN VIRASTO 121 2.8.1.3 Liikelaitokset 131 PIETARSAAREN VESI 132 PIETARSAAREN SATAMA 141 PIETARSAAREN ENERGIALAITOS 147 2.8.2 Investoinnit 158 2.8.3 Tuloslaskelman seuranta 165 3. TULOSLASKELMA 167 4. RAHOITUSLASKELMA 168 5. KAUPUNGIN TASE 169 6. KONSERNITASE 171 7. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 173
1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Taloudellisessa toimeliaisuudessa voi tiivistetysti sanoa saavutetun noususuhdanteen huipun Suomessa vuoden 2007 aikana. Tummia pilviä on alkanut kerääntyä maailman rahamarkkinataivaalle, erityisesti USA:ssa. Nk. subprime-luotoista alkunsa saanut kriisi on tätä kirjoitettaessa syventymässä ja sen koko laajuus on vielä hämärän peitossa. Toistaiseksi kriisin vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kuitenkin olleet suhteellisen huomaamattomat. Koko vuoden BKT kasvoi 4,4 %. Viennin volyymi kasvoi 4,8 %, kulutuksen 2,8 % ja investointien 7,6 %. Tuonnin volyymi kasvoi yli 4 %. Talouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät viime vuonna nimellisesti 4 % ja reaalisesti 2,4 %. Lyhyet markkinakorot nousivat vuoden aikana ja esim. 3 kuukauden Euribor oli vuoden 2007 lopussa 4,68 % sen oltua vuoden 2006 vastaavana aikana 3,73 %. Pietarsaaressa tapahtunut kehitys on ollut kokonaisuutena ottaen melko hyvä. Se on kuitenkin ollut koko maan tavoin mosaiikkimaista. Samaan aikaan kun pienten ja keskisuurten yritysten työllistävyys on selvästi kasvanut, on suurteollisuudessa tehty enemmän henkilöstön vähennyksiin johtaneita saneerauksia. Työttömyys on vuoden vaihteessa 7,8 % sen oltua 8,8 % edellisvuoden vaihteessa. Työttömien osuus oli vuodenvaihteessa koko alueella 5,2 %. Työllisyys on parantunut sekä kaupungissa että koko seudulla, vaikka suurteollisuus on viime vuosina tuon tuostakin varoitellut henkilöstövähennyksistä. Pietarsaaren seudun näkökulmasta on silmiin pistävimpää, ettei metsäteollisuudessa muista toimialoista poiketen ole ollenkaan varsinaista noususuhdannetta vaan se painii yhä kasvavien rakenneongelmien kanssa, ja tällä on ollut vaikutusta myös Pietarsaaren alueeseen. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi kuluneena vuonna siten, että vuoden 2007 lopussa kuntalaisia oli 12 enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 19 569 asukasta. Koko alueen väestönkasvu on 153 henkilöä. Tämä oli neljäs peräkkäinen väestönkasvun vuosi. Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi ennen näitä vuosia viimeksi asuntomessuvuonna 1994. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös on 0,224 milj. euroa alijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 0,059 milj. euron ylijäämää. Vuonna 2006 oli kaupungin ylijäämä 2,6 milj. euroa. Vuosikate laskee vuoden 2006 8,6 milj. eurosta 6,1 milj. euroon vuonna 2007. Toimintatuotot kasvoivat 4,7 % ja toimintakustannukset 7,5 % vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin kustannuslisäys oli Ostopalveluissa, 10,9 % (MTHA +14 %, Vanhus- ja vammaishuolto + 11,3 % ja Lastensuojelu 28,4 %). Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua ei voi pitää hyväksyttävänä, ja se muodostaa kaupungin kannalta vastaisuudessa selvän riskin, ellei sitä pystytä hillitsemään. Pietarsaaren kaupunginhallitus on asettanut talouden tasapainottamiseksi talouden vakauttamistyöryhmän, jonka tehtävänä on käydä läpi palveluketjuja ja -rakenteita ja niihin liittyviä organisaatiokysymyksiä. Kaupungin toiminnan alijäämä on 6,5 milj. euroa, kun liikelaitoksia ei oteta huomioon; liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 6,24 milj. euroa. Tämä seikka on pidettävä kirkkaasti mielessä tulevia riskejä arvioitaessa.
Vuoden 2007 kokonaisverotulot olivat 60,7 milj. euroa eli 2,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2006. Kunnallisvero lisääntyi 1,9 milj. euroa, yhteisövero puolestaan lisääntyi 0,4 milj. euroa. Vuoden 2007 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,4 %, yhteisöveron 8,6 % ja kiinteistöveron 5,1 %. Kunnallisverotuloissa on huolestuttavaa se, että verotettavien tulojen kasvu on Pietarsaaressa maan keskiarvoa pienempi. Verotettavat tulot kasvoivat 4,8 % Pietarsaaressa vuodesta 2005 vuoteen 2006 luvun kasvettua koko maassa 5,2 %, ja tuolloin vuonna 2005 verotettava tulo oli Pietarsaaressa tavanomaista pienempi paperialan työkiistan takia. Eräänä syynä verotulojen heikompaan kasvuun on Pietarsaaren kannalta yhä epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan määrätietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden aikana tehtiin investointeja 17,0 milj. eurolla talousarvioon merkityn 12,98 milj. euron asemasta. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa lisämäärärahaa 3 milj. euroa. Rahoitusosuuksina saatiin 0,82 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myynnistä 1,8 milj. euroa, josta myyntivoittoa oli 1,7 milj. euroa. Suurimmat vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat ruotsinkielisen lukion kiinteistön peruskorjauksen ja lisärakennuksen valmistuminen, Baltic Boat Yard oy:n osakkeet ja kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoinvestoinnit ja kunnallistekniikkainvestoinnit. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 7,5 milj. euroa, ja suurin yksittäinen investointi niistä oli Laukonlaiturin pidentäminen. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2007 aikana 63,1 milj. euroon eli oli 3.228 euroa asukasta kohden. Vuonna 2006 se oli 2.757 euroa asukasta kohden. Koko maan vuoden 2007 ennusteen mukaan keskimääräinen velkakanta on 1.481 euroa asukasta kohden. Velkaantumiskehitys on ajan mittaan kestämätön. Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Luodon kunta ja Uudenkaarlepyyn kaupunki päättivät elokuussa 2007 siirtää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon Pietarsaaren kaupungille isäntäkuntamallin mukaan. Yhteinen organisaatio, jonka työnimenä on sosiaali- ja terveydenhuoltovirasto, aloittaa toimintansa 1.1.2010. Siihen asti uutta organisaatiota rakennetaan kuumeisesti. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joilla päästään alueen kukoistukseen ja kehittymiseen myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2008 aikana. Kaupungin omassa taloudessa on tarkistettava palveluverkostoja ja -rakenteita, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien kanssa tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Elinkeinoelämään tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 2
2. TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 68 :n mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja laativat toimintakertomuksen kunnan virallisen tilinpäätöksen osana. Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista mahdollista toimenpiteistä sekä selvitettävä, mitä vaikutuksia tilinpäätöksellä on kuluvaan talousarviovuoteen ja tuleviin vuosiin. 2.1 Talouden yleiskatsaus 2.1.1 Yleistä Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 % vuonna 2007. Viennin volyymi kasvoi 4,8 %, kulutusvolyymi 2,8 % ja investoinnit 7,6 %. Tuonnin volyymi kasvoi yli 4 %. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät viime vuonna nimellisesti 4 % ja reaalisesti 2,4 %. Lyhyet markkinakorot nousivat vuoden aikana, ja esim.3 kuukauden Euribor oli vuoden 2007 lopulla 4,68 % sen oltua vuoden 2006 vastaavaan aikaan 3,73 %. Kuntatalous kehittyi alustavien tietojen mukaan suotuisasti vuoden 2007 aikana. Tämä oli lähinnä vuonna 2007 tapahtuneen verotulojen 7,5 %:n kasvun ansiota. Kasvu johtui suotuisasta työllisyys- ja palkkakehityksestä ja myös siitä, että yhteisöverotulot lisääntyivät tuntuvasti. Kuntien taloutta uhkaavat kuitenkin kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, ja kuntien taloustilanne voi muuttua nopeasti. Kuntien väliset talouserot ovat lisäksi edelleen suuret. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski Kuntaliiton ennusteen mukaan noin 150 kunnassa. Kuntien lainakanta kasvoi edelleen ja korkomenot lisääntyivät tuntuvasti, peräti 40 %. Kuntien lainakanta on nyt keskimäärin 1.559 euroa asukasta kohden. 2.1.2. Oman talousalueen kehittyminen Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan 48.910 asukasta vuodenvaihteessa 2007/2008 eli asukasmäärä on lisääntynyt +153 henkilöllä vuoden 2007 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa Uusikaarlepyytä lukuun ottamatta. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi +4 asukkaalla. Tämä on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin Pietarsaaren väestö kasvaa. Pietarsaaressa oli 19.561 asukasta 31.12.2007 (ennakkotieto). 3
1000 800 600 400 200 0-200 -400 1985 1986 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1985-2007 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Syntyvien enemmyys, joka on ollut Pietarsaaressa vuoden 1999 jälkeen lähes olematon, on viime vuosina jälleen kasvanut ja oli + 48 henkilöä vuonna 2007. Kokonaismuuttonetto sekä kansallinen ( 105) että kansainvälinen (+41) muutto muodostui negatiiviseksi, koska toisaalta muista kunnista tuleva muutto on vähentynyt ja toisaalta muutto mihin kuntiin on lisääntynyt. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Asuntorakentaminen on edelleen ollut runsasta vuonna 2007. Vuodenvaihteessa 2007/2008 alueella oli 5,2 % työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien, eli vähennystä on 0,7 prosenttiyksikköä vuoden 2007 aikana. Koko maassa oli 31.12.2007 työttömiä työnhakijoita 8,4 % vastaavan luvun oltua 9,5 % vuonna 2006. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 7,8 vuoden 2007 lopussa sen oltua 8,8 % vuoden 2006 lopussa 8,8 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 51 joulukuussa 2007 (70 v. 2006), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 47,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 197 joulukuussa 2007 (2006 luku oli 247). 4
20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 2007 1996 1997 1998 2003 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sekä perus- että teollisuuselinkeinot ovat Pietarsaaren seudulla perinteisesti hyvin vahvat. Vuonna 2005 oli seudulla yli 21.147 työpaikkaa, joista 10.646 työpaikkaa Pietarsaaressa. Vuodesta 1993 lähtien työpaikkojen määrä on lisääntynyt yli 3.851:llä eli 22,3 %, ja koko maan vastaava lisäys on 21,9 %. Pietarsaaressa lisäys oli yli 1.877 työpaikkaa eli 21,4 %. Koko maassa ovat rakennus- ja rahoitusala kasvaneet prosentuaalisesti eniten, toinen 63 % ja toinen 57 %, mutta lukumääräisesti työpaikkojen määrä on lisääntynyt eniten yhdyskuntapalveluissa ja rahoituksessa, yhteensä n. 279.079 työpaikalla. Pietarsaaren alueella ja Pietarsaaressa on rakennusala kasvanut prosentuaalisesti eniten, Pietarsaaressa n. 67 %:lla vuodesta 1993, mutta lukumääräisesti Pietarsaaren alueelle ja Pietarsaareen on työpaikkoja syntynyt eniten yhdyskuntapalveluihin ja teollisuuteen: yhteensä 3.283 työpaikkaa Pietarsaaren alueelle ja 1.141 työpaikkaa Pietarsaareen. 2.1.3 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleistä Kaupungin talouden alijäämä oli 0,224 milj. euroa vuonna 2007. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 0,059 milj. euron ylijäämä. Vuonna 2006 kaupungin ylijäämä oli 2,6 milj. euroa. Vuosikate pieneni vuoden 2006 8,6 milj. eurosta 6,1 milj. euroon vuonna 2007. Toimintatuotot kasvoivat 4,7 % ja toimintakulut 7,5 % tilinpäätökseen 2006 verrattuna. Suurin kustannuslisäys oli Palvelujen ostot, 10,9 % (MTHA +14 %, Vanhus- ja vammaishuolto + 11,3 % ja Lastensuojelu +28.4 %). 5
Verotulot ja valtionosuudet Vuoden 2007 kokonaisverotulot olivat 60,7 milj. euroa, eli 2,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2006. Kunnallisvero lisääntyi 1,9 milj. euroa, yhteisövero puolestaan lisääntyi 0,4 milj. euroa. Vuoden 2007 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,4 %, yhteisöveron 8,6 % ja kiinteistöveron 5,1 %. Kunnallisverotuloissa on huolestuttavaa se, että verotettavien tulojen kasvu on Pietarsaaressa maan keskiarvoa pienempi. Verotettavat tulot kasvoivat 4,8 % Pietarsaaressa vuodesta 2005 vuoteen 2006 luvun kasvettua koko maassa 5,2 %, ja tuolloin verotettava tulo oli Pietarsaaressa vuonna 2005 tavanomaista pienempi paperialan työkiistan takia. 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Verotulot 1998-2007 1000 euro Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Valtionosuudet lisääntyivät 2,2 milj. euroa vuodesta 2006 vuoteen 2007. Valtionosuuksiin tehtiin 2 %:n indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtionosuuksia saatiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon 18,7 milj. euroa, opetukseen ja kulttuuriin 5,8 milj. euroa ja yleistä valtionosuutta 0,3 milj. euroa. Valtionosuudet 1998-2007 1000 euro 30 000 25 000 Yhteensä 20 000 Yleinen valtionosuus netto 15 000 10 000 Sos. ja terveydenhuollon netto 5 000 0 Opetus ja kulttuuritoimen netto TP 1998 TP 1999 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 6
Investoinnit Vuoden aikana tehtiin investointeja 17,0 milj. eurolla talousarvioon merkityn 12,98 milj. euron asemasta. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa lisämäärärahaa 3 milj. euroa. Rahoitusosuuksina saatiin 0,82 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myynnistä 1,8 milj. euroa, josta myyntivoittoa oli 1,7 milj. euroa. Suurimmat vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat ruotsinkielisen lukion kiinteistön peruskorjauksen ja lisärakennuksen valmistuminen, Baltic Boat Yard oy:n osakkeet ja kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoinvestoinnit ja kunnallistekniikkainvestoinnit. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 7,5 milj. euroa, ja suurin yksittäinen investointi niissä oli Laukonlaiturin pidentäminen. Investointien omahank.menot /as. 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Pietarsaari Koko maa Velkakanta Velkakanta kasvoi vuoden aikana 9,2 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 3.228 euroa asukasta kohden sen oltua 2.757 euroa asukasta kohden vuonna 2006. Lainakanta euro/asukas 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 P:saari Koko maa Tulevaisuus Tulevien vuosien tärkeimpiä tavoitteita on hyvän palvelun tuottamisen lisäksi oltava runsaan velkaantuneisuuden vähentäminen. Tämä voi tapahtua ainoastaan siten, että palvelujen rahoituksen jälkeen luodaan riittävä taloudellinen liikkumavara, jotta voitaisiin toisaalta rahoittaa investoinnit omin varoin, mutta toisaalta myös selviytyä lyhennysten osittaisesta rahoituksesta. Tärkein toimenpide voimakkaasti nousevien käyttökustannusten hillitsemiseksi on vuoden 2008 alussa aloitettu hoitoketjujen tarkistamis- ja tehostamistyö. 7
2.1.4 Kunnan hallinto Kaupunginvaltuusto V. 2005 2008 Puheenjohtaja Lars Björklund I varapuheenjohtaja Märta-Lisa Westman v:n 2007 loppuun asti I varapuheenjohtaja Kerstin Ström vuodesta 2008 alkaen II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Paikkoja Puolue 1984 1988 1992 1996 2000 2004 RKP 16 16 16 15 15 17 SDP 13 14 14 11 9 8 Vasemmisto 8 8 8 7 5 6 Kokoomus 2 2 1 3 1 1 Keskusta + 1 2 2 2 6 2 sitoutumattomat Vihreät 2 1 2 2 1 - Kristillisdemokraatit 1 2 5 4 PRO-Pietarsaari-Jakobstad 5 Oma valtuustoryhmä 1 1 - YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 Kaupunginhallitus v. 2007 2008 11 jäsentä, RKP 5, SDP 2, Vas. 1, PRO 2, Krist.dem. 1 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. Henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös.) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät 1.1.2004 lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Henkilötyövuosia toimialoittain vuosina 2002 2007 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Keskushallinto 42 43 43 48 59 57 Sosiaalitoimi 390 399 402 183 209 214 Koulutustoimi 296 305 303 524 523 530 Tekninen virasto 233 206 208 207 202 207 Muut 153 173 142 142 138 139 Työvuosia yhteensä 1114 1126 1098 1104 1131 1147 työllistämisvaroin palkattuja ei huomioitu 8
2.2 Tilikauden tulos TULOSLASKELMA 1000 euro 31.12.2007 31.12.2006 Myyntituotot 27 085 26 499 Maksutuotot 3 970 3 950 Tuet ja avustukset 708 681 Muut tuotot 4 862 3 357 Valmistus omaan käyttöön 2 278 2 657 TOIMINTATUOTOT 38 903 37 145 Henkilöstökulut -46 757-44 521 Palkat ja palkkiot -34 737-33 425 Henkilösivukulut -12 020-11 095 Eläkekulut -9 442-8 479 Muut henkilösivukulut -2 579-2 617 Palvelujen ostot -49 756-44 868 Aineet, tarvikkeet -13 814-13 008 Ostot tilikauden aikana -13 758-13 041 Varastojenlisäys(+) tai vähennys (-) -56 32 Avustukset -4 808-4 802 Muut kulut -1 703-1 496 TOIMINTAKULUT -116 839-108 695 TOIMINTAKATE -77 936-71 550 Verotulot 60 693 58 325 Valtionosuudet 24 714 22 506 Rahoitustuotot ja -kulut -1 370-656 Korkotuotot 78 75 Muut rahoitustuotot 1 023 883 Korkokulut -1 957-1 602 Muu rahoituskulut -515-12 VUOSIKATE 6 102 8 626 Poistot käyttöomaisuudesta -6 306-5 997 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -204 2 629 Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys -21 9 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -225 2 638 Tunnusluvut 2007 2006 Toimintatuotot/Toimintakulut % 33,30 % 34,17 % Vuosikate/Poistot % 96,76 % 143,84 % Vuosikate euro /asukas 312 441 Asukasmäärä 31.12 19 561 19 557 9
2.3 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro 2007 2006 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 6 102 8 626 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1 724-325 Korjauserä (Eläkevaraus) -18-105 Korjauserä (Kaatopaikan varaus) -352-232 VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 4 007 7 964 Käyttöomaisuusinvestoinnit -17 170-14 429 Rahoitusosuudet investointimenoihin 823 1 144 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 828 325 INVESTOINNIT NETTO -14 520-12 961 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -10 512-4 997 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos 49 58 * Antolainasaamisten vähennys 119 58 * Antolainasaamisten lisäys -70 Lainakannan muutokset 9 228 8 676 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 000 12 000 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 272-4 974 * Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 500 1 650 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 904 15 * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 * Vaihto-omaisuuden muutos 20-37 * Pitkäaikaisten saamisten muutos 431 761 * Lyhytaikaisten saamisten muutos 424-2 071 * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 1 029 1 361 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 11 180 8 749 KASSAVAROJEN MUUTOS 668 3 752 Kassavarat 01.01 7 183 3 431 Kassavarat 31.12 7 851 7 183 Muutos 668 3 752 Tunnusluvut 2007 2006 Investointien tulorahoitus 37,33 % 64,93 % Pääomamenojen tulorahoitus 26,98 % 47,24 % Lainahoitokate 0,98 1,56 Kassanriittävyys pv 20 21 10
2.4 Kaupungin tase 1000 euro 2007 2006 VASTAAVAA 168 217 0 158 537 A PYSYVÄT VASTAAVAT 147 180 0 137 291 I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet 114 826 0 106 175 1 Maa- ja vesialueet 6 776 6 404 2 Rakennukset 49 255 41 269 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 49 109 46 820 4 Koneet ja kalustot 2 202 1 822 5 Muut aineelliset hyödykkeet 5 264 4 745 6 Taide- ja arvoesineet 0 0 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 221 5 115 III Sijoitukset 32 354 0 31 116 1 Osakkeet ja osuudet 31 124 29 837 2 Joukkovelkakirjasaamiset 0 0 3 Muut lainasaamiset 1 230 1 279 4 Muut saamiset 0 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 832 0 1 833 1 Valtion toimeksiannot 297 391 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 535 1 442 3 Muut toimeksiantojen varat 0 0 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 205 0 19 412 I Vaihto-omaisuus 859 0 879 1 Aineet ja tarvikkeet 859 879 II Saamiset 10 494 0 11 350 Pitkäaikaiset saamiset 2 280 0 2 711 1 Myyntisaamiset 860 1 720 2 Lainasaamiset 376 376 3 Muut saamiset 1 044 615 Lyhytaikaiset saamiset 8 214 0 8 638 1 Myyntisaamiset 6 640 7 764 2 Lainasaamiset 62 70 3 Muut saamiset 1 266 641 4 Siirtosaamiset 246 163 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 7 851 7 183 11
1000 euro 2007 2006 VASTATTAVAA 168 217 0 158 537 A OMA PÄÄOMA 76 366 0 76 570 I Peruspääoma 61 026 61 026 II Liittymismaksurahasto 0 0 III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 1 037 1 017 IV Edellisten tilikausien ylijäämä 14 527 11 889 V Tilikauden ylijäämä -225 2 638 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET 1 406 0 1 776 1 Eläkevaraukset 607 625 2 Kaatopaikanvaraus 799 1 151 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 832 0 1 833 1 Valtion toimeksiannot 297 391 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 535 1 442 3 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 E VIERAS PÄÄOMA 88 613 0 78 357 I Pitkäaikainen 48 945 0 44 500 1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 35 539 35 161 2 Lainat julkisyhteisöiltä 6 900 2 100 3 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 4 Saadut ennakot 0 0 5 Ostovelat 0 0 6 Muut velat 6 505 7 240 II Lyhytaikainen 39 668 0 33 856 1 Joukkovelkakirjalainat 8 500 8 000 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 298 8 340 3 Lainat julkisyhteisöiltä 900 309 5 Saadut ennakot 0 0 6 Ostovelat 10 749 9 714 7 Muut velat 2 047 1 729 8 Siirtovelat 6 174 5 764 Tunnusluvut 2007 2006 Omavaraisuusaste % 45,40 % 48,30 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas -3 592-3 073 Suhteellinen velkaantuneisuus % 71,28 % 69,44 % Lainakanta 63 137 821 53 910 200 Lainat euro/asukas 3 228 2 757 12
2.5 Kaupungin kokonaismenot ja -tulot Tulot Osuus % Menot Osuus% Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 36 625 26,29 % Toimintakulut 116 839 83,13 % Verotulot 60 693 43,57 % Valmistus omaan käyttöön -2 278-1,62 % Valtionosuudet 24 714 17,74 % Korkokulut 1 957 1,39 % Korkotuotot 78 0,06 % Rahoituskulut 515 0,37 % Muut rahoitustuotot 1 023 0,73 % Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1 724-1,24 % Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 0,00 % Korjauserät(varausten muutos) -370-0,27 % Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 17 170 12,22 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 823 0,59 % Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 828 1,31 % Antolainasaamisten lisäys 70 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6 272 4,46 % Antolainojen vähennys 119 0,02 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 000 9,33 % Oman pääoman vähennys 0 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2 500 1,79 % Kokonaistulot yhteensä 139 308 100 % Kokonaismenot yhteensä 140 544 100 % 2.6 Konsernin toiminta ja talous 2.6.1 Konsernirakenne Kuntakonserniin kootaan yleensä kunnan tilinpäätöksen lisäksi niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Osakkuusyhteisöt eivät siis ole enää mukana, mutta ne käyvät ilmi liitetiedoista. Konsernirakenne: Tytäryhtiöitä: Kuntayhtymiä: Yhteensä Liitettyjä 21 kpl (20 kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja Vanha Satama Oy) 9 kpl 30 kpl Konsernitaseen loppusumma on 198,2 milj. euroa sen oltua 188,3 milj. euroa vuonna 2006. Konsernin velkakanta on kasvanut n. 9,7 milj. euroa, ja on 82,8 milj. euroa eli 4.232 euroa asukasta kohden sen oltua koko maassa 3.590 euroa/asukas vuonna 2006. Konsernin vakavaraisuus on vähentynyt vuoden 2006 39,45 %:sta 37,54 %:iin vuonna 2007. 13
2.6.2 Konsernitase 1000 euro 2007 2006 VASTAAVAA 198 179 188 280 A PYSYVÄT VASTAAVAT 167 190 157 148 I Aineettomat hyödykkeet 229 248 1 Aineettomat oikeudet 153 205 2 Muut pitkävaikutteiset menot 3 43 3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 74 0 II Aineelliset hyödykkeet 154 875 145 926 1 Maa- ja vesialueet 7 479 7 148 2 Rakennukset 84 671 76 493 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 49 489 47 161 4 Koneet ja kalustot 5 103 4 568 5 Muut aineelliset hyödykkeet 5 280 4 816 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 853 5 740 III Sijoitukset 12 085 10 974 1 Osakkeet ja osuudet 12 048 10 970 2 Muut lainasaamiset 37 3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 147 3 017 1 Valtion toimeksiannot 687 391 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 2 429 2 238 3 Muut toimeksiantojen varat 31 387 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 27 842 28 116 I Vaihto-omaisuus 1 395 1 395 1 Aineet ja tarvikkeet 1 308 1 345 2 Keskeneräiset tuotteet 25 18 3 Valmiit tuotteet 3 4 4 Muu vaihto-omaisuus 53 26 5 Ennakkomaksut 6 3 II Saamiset 16 282 17 242 Pitkäaikaiset saamiset 2 784 3 714 1 Myyntisaamiset 819 0 2 Lainasaamiset 376 0 3 Muut saamiset 1 589 3 714 Lyhytaikaiset saamiset 13 498 13 529 1 Myyntisaamiset 9 906 9 891 2 Lainasaamiset 185 70 3 Muut saamiset 2 705 3 047 4 Siirtosaamiset 703 520 III Rahoitusarvopaperit 284 217 IV Rahat ja pankkisaamiset 9 882 9 261 14
1000 euro 2007 2006 VASTATTAVAA 198 179 188 280 A OMA PÄÄOMA 76 183 76 123 I Peruspääoma 61 026 61 026 II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys 3 125 2 587 IV Arvonkorotusrahasto 1 551 1 600 V Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 2 033 1 957 Edellisten tilikausien ylijäämä 8 722 6 285 Tilikauden ylijäämä -273 2 667 B VÄHEMMISTÖOSUUDET 272 265 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 797 1 849 D PAKOLLISET VARAUKSET 1 609 1 985 1 Eläkevaraukset 610 628 2 Muut pakolliset varaukset 999 1 357 E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 202 3 063 1 Valtion toimeksiannot 598 750 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 2 457 2 267 3 Muut toimeksiantojen pääomat 146 46 F VIERAS PÄÄOMA 115 116 104 995 I Pitkäaikainen 67 082 63 471 1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 45 555 43 609 2 Lainat julkisyhteisöiltä 14 677 11 812 3 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 4 Saadut ennakot 0 0 5 Ostovelat 0 0 6 Muut velat 6 851 8 050 II Lyhytaikainen 48 034 41 524 1 Joullovelkakirjalainat 8 500 8 000 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 109 8 997 3 Lainat julkisyhteisöiltä 938 602 5 Saadut ennakot 186 184 6 Ostovelat 13 348 6 894 7 Muut velat 1 069 6 489 8 Siirtovelat 10 884 10 357 Tunnusluvut 2007 2006 Omavaraisuusaste % 37,54 % 39,45 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas -4 523-3 993 Lainakanta 82 778 73 021 Lainat euro/asukas 4 232 3 734 Asukasmäärä 19 561 19 557 15
2.7 Kaupunginhallituksen tilikauden tulosta sekä talouden tasapainottamista koskeva toimenpide-ehdotus Vuoden alijäämä, joka on 224.731,94, siirretään Tilikauden yli-/alijäämään taseen kohdassa Oma pääoma. Edellisvuosien ylijäämä on taseessa 14,5 milj. euroa. Vahinkorahastoon siirretään 20.571,87 euroa. 2.8 Talousarvion toteutumista koskeva taulukko 2.8.1 Toiminnan tavoitteiden seuranta 2.8.1.1 Talous Toimintakustannukset ylittävät oikaistun talousarvion 0,01 %:lla, kun liikelaitoksia ei oteta huomioon, toimintatuotot puolestaan ylitetään 11,18 %:lla, mikä aiheuttaa sen, että oikaistu talousarvio toteutuu 97,5-prosenttisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden aikana talousarviomuutoksia yhteensä nettona 4,45 milj. euroa käyttötalouden osalta. Suurimmat talousarviopoikkeamat ovat seuraavat: Kaupunginhallituksen määrärahojen alitukset johtuvat lähinnä siitä, että myyntivoittoja on saatu 1,6 milj. euroa arviota enemmän, mutta myös kustannusten alittumisesta. Terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon myönnettiin vuoden aikana 3,2 milj. euron lisämääräraha. Maksuosuudet MTHA:lle kasvoivat 14 % eli 2,85 milj. euroa vuoteen 2006 verrattuna. Suurin lisäys oli geriatriassa, 28 % (1,2 milj. euroa) ja päivystyksessä ja aluevastaanotoilla 8 % (0,4 milj. euroa). Maksuosuudet Vaasan sairaanhoitopiirille kasvoivat 4,3 %. Pelastustoiminta alittaa talousarvionsa 0,2 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt sosiaalilautakunnalle vuoden aikana 0,524 milj. euron lisämäärärahan. Oikaistu nettotalousarvio ylittyi 0,349 milj. eurolla. Ylityksen syynä ovat lähinnä vanhus- ja vammaishuolto ja lastensuojelu. Päivähoito- ja koulutuslautakunnalle myönnettiin vuoden aikana 0,658 milj. euron lisämääräraha, mutta oikaistu talousarvio ylitettiin 0,1 milj. eurolla. Suurimmat poikkeamat johtuvat lomapalkkajaksotuksesta. Liikuntalautakunta ylittää nettotalousarvionsa 0,06 milj. eurolla sen vuoksi, ettei arvioituja tuloja ole saatu. Tekninen lautakunta alittaa talousarvionsa 0,2 milj. eurolla. Liikelaitoksista satamalaitoksen ylijäämä on 1,07 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa arviota parempi. Pietarsaaren Veden ylijäämä on 0,87 milj. euroa, mikä ylittää arvion 0,2 milj. eurolla. Energialaitoksen ylijäämä on 4,3 milj. euroa, mikä ylittää arvion 0,8 milj. eurolla. 16
Verotulot ylittävät arvion 1 milj. eurolla. Kunnallisverona saatiin 52,4 milj. euroa (50,5 v. 2006), yhteisöverona 5,2 milj. euroa (4,8 v. 2006) ja kiinteistöverona 3,1 milj. euroa (3,0 v. 2006). Valtionosuudet ylittävät talousarvion 0,174 milj. eurolla. Vuoteen 2006 verrattuna valtionosuudet kasvoivat 2,2 milj. euroa. Kasvavan velkakannan ja korkeamman korkotason vuoksi korot nousivat 0,7 milj. vuoteen 2006 verrattuna. Vuosien 2004 2015 strategiasuunnitelmassa strategisiin tavoitteisiin kuuluu Pietarsaaren kaupungin talouden tasapaino. Siinä lukee mm.: Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Vuosikate oli 6,1 milj. euroa vuonna 2007, ja kaupunki siis selviytyi toimintansa rahoituksesta liikelaitosten positiivisen tuloksen ansiosta. Jos kaupunkia tarkastellaan huomioimatta liikelaitoksia, on vuosikate negatiivinen -3,1 milj. euroa (-2,1 milj. euroa vuonna 2005). Investointien omarahoitus on 37,6 % ja jos lyhennykset otetaan huomioon, on oma rahoitus ainoastaan 27,1 %. Jos lasketaan vuosien 2005 2010 poistojen ja investointien keskiarvo, saadaan tulokseksi, että investoinnit ovat 6,9 milj. euroa poistoja suuremmat. Kaupungin ylijäämän pitäisi siis olla vuosittain n. 6, 9 milj. euroa, jotta selviytyisimme sen investointimäärän rahoittamisesta, jota olemme pitäneet ja jota pidämme tulevina vuosina. Muussa tapauksessa velkakannan kasvu jatkuu kestämättömänä. Strategiasuunnitelman mukainen kaupungin kriittisiin menestystekijöihin pohjautuva vuosien 2004 2015 tavoitteiden arviointi tehdään kussakin lautakunnassa. 17
2.8.1.2 Tavoitteiden seuranta toimialoittain KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Edunvalvontapalvelut Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri Kaj Andberg TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii kaupunginkanslialle, sosiaalivirastolle, päivähoito- ja koulutusvirastolle, tekniselle virastolle ja tarvittaessa muillekin hallintokunnille kuuluvien asioiden kirjaamisesta, esityslistojen ja pöytäkirjojen laadinnasta, kääntämisestä, painatuksesta ja asioiden arkistoinnista. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset-paino. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat myös kaupunginkansliaan TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Asiainhallinnan nivouttaminen sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston sekä teknisen viraston kanssa alkoi 1. lokakuuta 2005 kaupunginhallituksen 2.5.2005, 369, tekemän päätöksen mukaisesti. Yhdistämisestä tehdään arviointi vuoden 2008 aikana. 18
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Kaupunginkanslian tavoitteena on vastata laadukkaasta asiainhallinnasta, joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta siten, että saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että kaupunginhallitukselle tuleva asia valmistellaan ja viedään sen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös tehdään kaupunginvaltuustoasiassa 1 vuoden kuluessa. Vuoden 2007 aikana on KuntaOfficeen kirjattu saapuneita asioita seuraavasti: 330 kaupungin keskushallinnolle, 106 sosiaalikeskukselle, 169 päivähoito- ja koulutusvirastolle ja 301 tekniselle virastolle osoitettua asiaa. Kirjatut asiat on toimitettu edelleen saapumispäivänä (paitsi heinäkuussa, kun useimmat kansliat olivat kiinni lomien vuoksi). Kaupunginhallitus on ottanut käsiteltäväksi 436 asiaa ja melkein kaikki on viety kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa). 88 näistä asioista on viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi, ja niistä kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa muutamia aloitteita lukuun ottamatta. Sosiaalilautakunnassa on otettu käsiteltäväksi 128 asiaa, päivähoito- ja koulutuslautakunnassa (ml. sen neljä jaostoa ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta) 375 ja teknisessä lautakunnassa 349 asiaa. Suoritteet/ Tunnusluvut -03-04 -05-06 Talousarvio -07-07 Työvuodet 15,5 15,5 15,5 Kuluttajaneuvoja: Hellevi Kytölä TOIMIALA Kuluttajaneuvonta, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Kunnallinen kuluttajaneuvonta pyrkii parantamaan kuluttajien tietoja ja taitoja, jotta he pystyvät selviytymään kulutusyhteiskunnan vaatimuksista. Kuluttajaneuvoja auttaa jo syntyneissä ristiriitatilanteissa neuvomalla miten edetään tai hoitaa asian itse. Kuluttajaneuvonta koskee vain Pietarsaaren kaupungin asukkaita, joskin kyselyjä tulee melko paljon Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä ja Luodosta. Kuluttajaneuvonnan lakisääteistä toteuttamista valvoo Kuluttajavirasto. Kuluttajaneuvontaan tuli 650 kpl erialaisia ongelmatapauksia. Neuvontatilaisuuksia oli viisi. Talous- ja velkaneuvonnan kantavana periaatteena on auttaa taloudelliseen ahdinkoon, ylivelkaantumistilanteeseen joutuneita henkilöitä. Keinoja on monia: vuonna 1993 voimaan tulleen velkajärjestelylain mukainen joko vapaaehtoinen tai käräjäoikeusteitse tapahtuva velkajärjestely. 19
Talousneuvonta on kuulunut tehtäväkenttään parisen vuotta. Sen antamisella yritetään tukea talouden hallintaa ja estää ylivelkaantumistilannetta. Talous- ja velkaneuvonta käsittää Mustasaaren käräjäoikeuden, Pietarsaaren osaston alueen viisi kuntaa: Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy. Väestömäärä on n. 48.000 asukasta. Toimipaikka on pelkästään Pietarsaaressa. Valtiovalta kustantaa toiminnan sataprosenttisesti. Valvonta on lääninhallituksessa ja Kuluttajavirastossa. Asiakastapaamisia oli 135, joista ensimmäiselle käynnille tuli 39 henkilöä. Puheluita on useita satoja. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu 2001 voimaan tulleeseen lakiin: Laki sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen ym. vastaavan tekemisessä. Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. Lääninhallitus valvoo toimintaa. Yhteydenottoja on ollut 25 kaikista kolmesta kunnasta. Asiakassuhteesta tulee usein hyvin pitkäkestoinen, vuosiakin kestävä. Työpainetta talous- ja velkaneuvonnan osalta lisää velvoite, jonka mukaan pitää ehtiä antamaan enemmän ennaltaehkäisevää taloudenhoitoon liittyvää neuvontaa. Se tulee tapahtumaan oppilaitoksissa, järjestöissä ym. vastaavissa. TUNNUSLUVUT Kuluttajaneuvonnassa näkyy aika hyvin vallitseva suhdanne. Kolmen viime vuoden asiamäärästä voidaan päätellä, että kuntalaisilla ei ole mennyt ihan huonosti. Kauppaa on tehty ja palveluja ostettu. Kuluttajaneuvonta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Asiakkaita 464 490 548 550 550 650 Talous- ja velkanevonnassa päätä ei ole näkyvissä. Uudet asiakkaat tulevat vieläkin 1980 90-luvun vaihteen järjestelemättömien velkojen kanssa. Pienen osan kohdalla on kyse tämän vuosituhannen aikaisesta ylivelkaantumisesta. Talous- ja velkaneuvonta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Uusia asiakkaita 61 67 85 49 47 39 Asiakastapaamisia 219 289 370 214 149 135 Sosiaaliasiamiestoiminnassa on lukumäärältään vähän yhteydenottoja, mutta tapaukset ovat sitten sisällöltään sitäkin raskaampia. Sosiaaliasiamies- 2002 2003 2004 2005 2006 2007 toiminta Yhteydenottoja 20 15 18 20 24 25 20
Yleinen edunvalvoja: Kirsi Laaksonen TOIMIALA: Edunvalvonta TOIMINTA-AJATUS Edunvalvonnan (holhoustoimen) tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeuksia, jotka eivät vajaavaltaisuuden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Edunvalvoja voidaan määrätä myös henkilöille, jotka tarvitsevat tukea taloudellisten asioidensa hoitamisessa. Henkilö, jonka etuja valvotaan kutsutaan päämieheksi ja kunnan virkaholhoojaa yleiseksi edunvalvojaksi Edunvalvonta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Päämiehiä 75 95 112 135 160 175 Työvuodet 2 2 2 2 2 Kaupunginkamreeri Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Syksyllä 2005 toteutettu organisaatiomuutos on saatu aivan valmiiksi vuoden 2007 aikana, sillä aiemmin teknisen viraston alaisuuteen kuuluneet kolme kirjanpitäjää muuttivat fyysisesti rahatoimistoon. 21
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 7 Tavoitteellinen johtajuus Tavoite Tavoitetaso 2007 Osavuosiraporttien Osavuosiraportoinnin kehittäminen jatkokehittäminen Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa hallintokuntien kanssa 1 kerran vuodessa työntekijää kohden Arviointi Työ jatkuu Vuonna 2007 ei pidetty kehittämiskeskusteluja PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Talousjärjestelmän Uusi tilikartta otetaan päivittämisellä tavoitellaan käyttöön hallintokuntiin parempaa Sähköinen laskujenkäsittely talousraportointia toteutettu 100-prosenttisesti Arviointi Uusi talousjärjestelmä ja uusi tilikartta otettiin käyttöön v. 2007, mikä paransi talouden raportointia. Sähköisen laskujenkäsittelyn käyttöönotto alkoi v. 2007 ja jatkuu v. 2008. Suoritteet/ Tilinpäätöpäätös Tilin- Tilinpäätöpäätöarvipäätös Tilin- Talous- Tilin- Tunnusluvut -03-04 -05-06 -07-07 Työvuodet 8,7 8,7 12,32 12,5 12,45 22
Henkilöstöpäällikkö Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstötoimisto TOIMINTA-AJATUS Kaupunki haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Laaditaan erillinen henkilöstöraportti 2007. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Palkkaohjelman käytön Atk:n käyttämisen kehittäminen tehostaminen työhönoton yhteydessä Arviointi Palkkaohjelman käytön tehostamistyö jatkuu Suoritteet/ Tilinpäätöpäätöarvipäätös Tilin- Talous- Tilin- Tunnusluvut -04-03 -05-06 -07-07 Työttömyysaste % 9,7 9,2 8,9 8,8 7,8 Kaupungin työllistämiä työttömiä 97 106 79 70 69 Kesätyöpaikkoja 126 127 138 140 155 Introssa aktivoituja 67 70 Työllistämisen kokonaisnettokustannukset 484 533 584 554 619 Työvuodet 9,7 11,8 14,7 14,7 15,43 23
Työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyky TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat tehdä työnsä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite Tavoitetaso 2007 Työilmapiirin kartoitus Tulos esitellään tehdään kaikilla työpaikkakokouksissa työpaikoilla. tammikuussa 08. Arviointi Kartoitukseen vastasi 864 työntekijää. 90 % noista työntekijöistä viihtyy hyvin tai melko hyvin työpaikallaan (86 % vuonna 2004). Rasitusvammoista (tuki- ja liikuntaelinvaivat) johtuvat sairauspoissaolot vähenevät, varsinkin vanhushuollossa. Rasitusvammojen osuus enintään 30 % sairauspoissaolojen yhteismäärästä. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja oli 36 % sairauspoissaolojen kokonaismäärästä. (Kotipalvelu 48 %, siivoushenkilöstö 47 %, Koivurinne 31 %). Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätö s -03-04 -05-06 Talousarvio -07-07 Sairauspoissaolot, 11,7 12,5 12,4 13,9 13,7 kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, 417 511 832 440 434 korvauspäiviä Tapaturmataajuus, tapaturmia / 1 milj. 13/23 15/23 16/27 17/ei selvää 11/ei selvää* työtuntia, P-saari/vrt. muut kunnat* * Vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka tilastokeskuksen arvion mukaan ovat verrattavissa Pietarsaaren kaupunkiin. Tapaturmamäärään sisältyvät työtapaturmat (297 kpl -07) ja työmatkalla sattuneet tapaturmat (137 kpl -07) ja ammattitaudit (0). 24
IT-päällikkö TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja Tietotekniikka TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Toimintakaudella 2007 toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite Tavoitetaso 2007 Tavoitteena on Yli tunnin kestävät toimintavarmat ja Tietojärjestelmien tietojärjestelmät käyttökatkokset: Alle 10 kpl. Alle 5 kpl - Ei katkoksia Arviointi Suunnittelemattomia tietojärjestelmiä koskevia käyttökatkoksia ei ollut. Suunnitellut katkokset ajoitettiin ilta ja viikonloppuaikoihin. UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite Tavoitetaso 2007 Henkilöstö voi osallistua Koulutukseen ei osallistuta. - riittävästi 2 kurssia / henkilö - 5 koulutustilaisuuksiin oman kurssia / henkilö henkilökohtaisen osaamisen ylläpitämiseksi. Arviointi Tietotekniikan koulutuksiin osallistuttu 4,5 pv/henkilö 25
PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2007 Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita ei ole käytettävissä silloin kun käytettävissä. Yhteistyökumppaneitä käytetään täydentävänä resurssina. Yhteistyökumppaneiden käytössä pääpäino. Arviointi Valtaosa tietojärjestelmien ylläpitotoistä on toteutettu tietotekniikkayksikön omana toimintana. Vaativimmissa ja uusien järstelmien käyttöönotoissa on käytetty yhteistyökumppaneita. Asuntosihteeri TOIMIALA: Anneli Blomström Asuntotoimisto TOIMINTA-AJATUS Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle esim: -välittää asuntoja sosiaalisin perustein -hyväksyä korkotukia yksityishenkilöille asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen -myöntää korjausavustuksia vanhuksille ja asunto-osakeyhtiöille -myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin -valvoa valtion lainojen ja avustusten käyttöä -seurata asuntotilanteen kehitystä kaupungissa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ei muutoksia 26
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS Asuntojen saatavuus ja kysyntä Tavoite Tavoitetaso 2007 Saada kysyntä ja tarjonta Vähemmän tyhjiä asuntoja ja vuokra-asunnoissa enemmän pitkäaikaisia tasapainoon, tekemällä asukkaita. vuokratalot halutuiksi Vähemmän asunnottomia Nostaa vuokratalojen arvostusta. Asukkaiden osallistumista asukasdemokratiaan. Omistajien panostus vuokratalojen ylläpitoon Viihtyvyyden lisäämistä. Houkuttelevat vuokratalot Arviointi Tyhjät asunnot ovat vähentyneet v. 2006 oli 62 asuntoa nyt v. 2007 40 asuntoa. Asunnottomat ovat vähentyneet 15:sta 10:een. 39 taloutta muuttanut toiselta paikkakunnalta valtionlainoittamiin asuntoihin RESURSSIT JA TALOUS Kaupungin omat asunnot ja toimiston henkilökunta Tavoite Tavoitetaso 2007 Kaupungin oman asuntokannan jatkuva ylläpito.jokaiselle asukkaalle kaupungissa kohtuullinen asunto. Vaikeasti sijoitettaville asunnonhakijoille hankitaan asuntoja. Tarpeeksi henkilöstöä Viihtyisiä ja hyväkuntoisia vuokra-asuntoja Vähemmän asunnottomia Sijainen mahdollisten sairaslomien ajaksi Arviointi Kaupunki remontoi omia kiinteistöjään taloudellisten mahdollisuuksien mukaan Riittävästi asuntoja Ei toteutunut Suoritteet/ Tunnusluvut -03-04 -05-06 Talousarvio -07-07 Vapautuvat asunnot. 218 353 328 328 270 307 Tyhjät asunnot 0 22 51 62 15 47 Asunnonhakijat 481 576 462 428 400 474 alle 25 vuotiaat 65 83 95 77 80 37 eläkeläiset 51 51 96 45 78 80 Asunnonvaihtajat 54 71 65 65 68 77 Puutteelliesti asuvat ja 14 21 17 17 10 10 asunnottomat Työvuodet 1,6 2,01 1,7 1,7 1,6 1,6 27
Kestävä kehitys Asuntotoimisto on lisännyt kopiointia lomakkeiden ja julkaisujen tilaamisen sijaan sekä sähköposti toimintaa on lisätty. Toimistotarvikkeita käytetään uudelleen mahdollisimman paljon. Raaka-aine- ja jätemäärää vähennetään käyttämällä ylijääneitä papereita uudelleen. Vuokra- ja asunto-osakeyhtiöitä kehotetaan ylläpitämään kiinteistöjään jatkuvasti. Tällä tavalla vältytään kalliilta korjauksilta tulevaisuudessa. Taloyhtiöitä kehotetaan parantamaan myös rakennuksien lähiympäristöjä joka puolestaan tekee asuinalueet viihtyisimmiksi ja halutuimmiksi.. Kehitysjohtaja Håkan Sundqvist TOIMIALA: Kehittämisyksikkö TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista aloista siitä riippumatta, mikä toimiala hoitaa toimeenpanon: Liikenne Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun joukkoliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että työmatkojakin voidaan tehdä yhä enemmän Vippari-busseilla. Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän etuja. Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä. Kaupunki valvoo jatkuvasti valtion viranomaisiin nähden liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talous- ja muita ajankohtaisia asioita. Liikenteen osalta on yleistavoitteena taata Pietarsaaren kaupungin osalta logistisesti hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti puollettavissa olevat ratkaisut. Hankinnat Yksikkö toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupungin hankintayksikkönä. Tavoitteeena on avustaa kaupungin hallintokuntia asiantuntemuksella ja ammattitaidolla hankintojen tekemisessä. Hankkeet Vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. Ehdotusten tekeminen kaupunginjohtajalle uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. 28
Ulkoisen imagon luominen Kaupungin imagon parantaminen osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen sekä mahdollisesti osallistua EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. Ulkoinen viestintä Infopistettä, Lähi-TV:tä ja muita sisäisiä ja ulkoisia viestintäväyliä käyttämällä lisätään kunta-laisten tietoutta asioista, ja näin helpotetaan osallistumista yhteisiin asioihin ja kannustetaan siihen. Hallinnon kehittäminen Hallintoa tehostetaan ja hallinnon toimintavälineitä kehitetään kaupunginhallituksen ja kau-punginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden koko-naistaloudellisesta kakusta Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutus Henkilöstön tulee saada jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutusta järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa oleva tietoa käytetään hyväksi siten, että sitä välitetään edelleen, kun asialle on perusteita. Erikoiskoulutusta järjestetään eri hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitietoutta, työkykyä ja työmotivaatiota tehokkaan koulutuksen kautta yhteistyössä muiden yksiköiden, varsinkin henkilöstötoimiston kanssa. Näin parannetaan työntekijöiden valmiutta kohottaa palvelun laatua, ja työntekijöitä kannustetaan kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä. Imagoa parantava vaikutus on huomattava. 29
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite Tavoitetaso 2007 Osallistuminen kaupungin hankkeisiin. Ohjeiden mukaan Henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamisen parantaminen. Suunnitelman mukaan. Joukkoliikenne Hankinnat Arviointi 4 0% / 50 % / 60 % Kaupunginhallitus ei ole hyväksynyt hankkeita vuonna 2007. 75 % / 90 % / 100 % * Päällikkötapaamisia on pidetty säännöllisesti. Märit Torkelson luennoi hyvästä isännyydestä ja taloust. maist. Mika D. Rubanovitsch hankintojen tehostamisesta. Läsnäoloprosentti on ollut keskimäärin 27. Syöttöliikenne kaikkiin junaja lentoliikenneyhteyksiin Pännäisistä ja Kruunupyystä. 30 000 matkustajaa Vipparilinjalla 2008. Toiminta kaupungin hankintayksikkönä. Vuoden aikana on 7233 henkilöä käyttänyt liityntäliikennettä Kruunupyyn lentokentälle. Vippari-linjalle asetettu matkustajamäärätavoite on saavutettu: 31117 matkustajaa vuoden aikana. Kehittämisyksikkö on toiminut kaupungin virastojen ja osastojen hankintayksikkönä. Vuoden aikana on hankintayksikön kautta tehty parisenkymmentä hankintaa. * Päällikkötapaamisilla on pyritty tiedottamaan, antamaan uusia ja pätevyyttä parantavia tietoja. Suurille luennoille on kutsuttu sekä kaupungin että seutukunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Useita vuosia olleen vähäisen osallistumisprosentin vuoksi tullaan päällikkötapaamisten nykyistä muotoa muuttamaan. Monet hyviä luennoitsijoita on saatu pitämään luentoja, mutta kuulijoita on ollut ainoastaan 25 %. Osallistujia pitäisi olla vähintään 80 % kustannuksiin nähden. Vuoden aikana tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ovat tapaamisiin osallistuneet virkamiehet kohtalaisen tyytyväisiä. Ongelma on ollut tähän saakka vähän kiinnostusta osoittaneiden virkamiesten saaminen päällikkötapaamisiin. 30