Henkilöstökertomus 2016

Samankaltaiset tiedostot
Järvikaupunki. Henkilöstökertomus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Sisällys HENKILÖSTÖKERTOMUS

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Henkilöstöraportti Kh Kv

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Henkilöstökertomus 2014

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Henkilöstökertomus 2014

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

HENKILÖSTÖ- RAPORTTI 2017

Aktiivisen tuen avaimet

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2016

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Henkilöstöraportti 2014

Yht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009

Henkilöstöraportti 2016

Pornaisten kunta TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Sisältö. Kannen kuva: Suomen Kuntaliiton ansiomerkkien jakotilaisuus

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Koulutussuunnitelma 2016

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

HENKILÖSTÖRAPORTTI ORIMATTILAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto

HENKILÖSTÖ- RAPORTTI 2018

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

Henkilöstöraportti 2014

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Transkriptio:

Henkilöstökertomus 2016 Kaupunginhallitus xx.xx.2017 xxx Valtuusto xx.xx.2017

2

Sisällys Kaupunginjohtajan tervehdys...5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016...6 Minne seuraavaksi?...6 RIITTÄVIN RESURSSEIN...8 Henkilöstön määrän kasvu taittui...8 AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ...8 Sitoutunut henkilöstö... 10 Henkilöstön vaihtuvuus... 11 Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa... 12 Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan... 12 HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ... 13 Henkilöstö sopimusaloittain... 13 Sairauspoissaoloissa nousua... 15 Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä lievässä nousussa... 17 Työ- ja työmatkatapaturmat... 19 TOIMIVIN PROSESSEIN... 20 Työhyvinvointi... 20 Työterveyshuolto... 21 Yhteistoiminta... 22 Työsuojelutoiminta... 22 Työhyvinvointia tuetaan monin keinoin... 23 HALUTTUUN TULOKSEEN... 24 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA... 25 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 3

4 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Kaupunginjohtajan tervehdys Vuoteen 2016 lähdettiin Lohjan kaupungin henkilöstön kannalta haastavassa tilanteessa. Kaupungin talous oli ollut alijäämäinen koko nykylaajuisen Lohjan ajan. Siksi oli selvitetty palveluverkkoa ja päätetty toteuttaa organisaatiouudistus, jonka valmistelu kesti koko vuoden ajan. Tavoitteena oli löytää uudenlaisia toimintatapoja siten, että ajan myötä voitaisiin pärjätä vähemmällä väellä. Kun nyt käsillä on vuoden 2016 henkilöstökertomus, voidaan arvioida miten vuodesta selvittiin. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy siihen, että kaupungin henkilöstömäärä väheni vuoden aikana selvästi. Tämä näkyy niin euroina kuin henkilöstömäärinä. Hyvin maltillisesti kehittyneet henkilöstömenot ovat yksi osatekijä sille, että vuonna 2016 tehtiin ylijäämäinen tilinpäätös. Tästä voimme olla tyytyväisiä. Organisaatiouudistus saatiin valmisteltua aikataulun mukaisesti. Haluan kiittää henkilöstöä joustavuudesta ja hyvästä työstä sen eri vaiheissa. Käyntiin saatiin monta asiaa, jotka kantavat satoa vielä vuosien päähän eteenpäinkin. Miinuspuolelle sen sijaan täytyy merkitä sairauspäivien määrän merkittävä kasvu. Syitä on varmasti moninaisia ja asia vaatii tarmokasta paneutumista jatkossa. Hyvinvoiva, osaava ja asukaslähtöisellä asenteella toimiva henkilöstö on tärkeintä mitä kaupungilla organisaationa on. Lohjan kaupungin henkilöstö tekee maailman tärkeintä työtä: kasvattaa yhteiskuntamme tulevaisuuden toivoja, hoivaa tarvitsevia, pitää kiinteistöt toimintakunnossa, tiet auki ja vedet virtaamassa, suunnittelee, myöntää lupia, turvaa kansanvallan toteutumista, mahdollistaa ihmisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa. Tästä työstä hienossa kaupungissamme voimme olla ylpeitä. Kiitän henkilöstöä ja luottamushenkilöpäättäjiä hyvästä työstä kokonaisuutena menestyksekkäänä vuonna 2016! Mika Sivula kaupunginjohtaja HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 5

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 Viime vuosi, vuosi 2016, oli varmasti henkilöstölle mietityttävä ja paikoin raskaskin. Vuoden aikana katse suunnattiin kohti uutta 1.1.2017 aloittanutta virkaorganisaatiota; nimettiin uusia esimiehiä, yhdistettiin toimintoja, rakennettiin uusia toimialoja ja yksiköitä, suunnattiin katse kohti tulevaa jalat silti tukevasti arjessa. Syksyn 2016 aikana pidettiin myös koko henkilöstä koskevat yhteistoimintalain kuulemiset osana uuden virkaorganisaation valmistelua ja vaikka missään vaiheessa ei keskusteltukaan esimerkiksi henkilöstön vähentämisestä, on asia varmasti mietityttänyt ja painanutkin henkilöstöä. Tämänkin takia syksyllä käynnistettiin myös ns. viremittaukset, joita toteutettiin (ja toteutetaan edelleen) kolmen viikon välein. Kyselyn tarkoituksena on saada selville se miten henkilöstö voi, riittääkö työaika työn tekemiseen, olemmeko organisaationa menossa oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea onko henkilöstö tyytyväinen työssään. On ollut ilo huomata, että vaikka ilmassa on ollut epävarmuutta, niin vastaukset ovat pysyneet hyvällä tasolla. Henkilöstö on edelleen pääosin työhönsä sitoutunutta ja tyytyväinen työnantajaansa. Koko kaupungin henkilöstömäärä oli 31.12.2016 tilanteessa yhteensä 3181. Laskua edelliseen vuoteen on 59 henkilöä ja se on merkittävä vähennys huomioiden se, että vuonna 2016 todellakin uudistettiin koko organisaatio. Henkilöstömäärään tulee varmasti lähivuosinakin muutoksia, kun eläköityminen kiihtyy. Myös muuta henkilöstövaihtuvuutta on jonkun verran. Tärkeää on huolehtia siitä, että kaupungilla on jatkossakin osaavaa ja innostunutta henkilöstöä, joka tekee työtä tehokkaiden ja toimien prosessien mukaisesti. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 sairauspäiviä oli 16,76 yhtä työntekijää kohden. Sairauspoissaoloja oli edelleen eniten teknisellä toimialalla. Kokonaisuutena tilanne on hieman huolestuttava, mutta vuonna 2017 keskitytään erityisesti juuri osatyökykyisiä koskevan toimintamallin kehittämiseen ja erityisesti siihen miten sairauspoissaoloja voidaan ennakolta estää. Sairauspoissaoloihin vaikuttamiseksi tarvitaan kaikkien työpanosta, niin työntekijöiden, esimiesten, työsuojelun kuin työterveyshuollon. Minne seuraavaksi? Uusi virkaorganisaatio on tässä hetkessä noin 2,5 kuukautta vanha. Moni asia on vielä kesken, mutta todella moni asia on jo löytänyt uomansa. Ns. viremittausten vastauksissakaan ei käytännössä ole ollut muutoksia viime vuoteen nähden. Keskeinen tavoite on edelleen se, että uusilla toimintatavoilla ja keskinäisen yhteistyön parantamisella koko henkilöstö voi hyvin, aina vain paremmin. Muutos oli hyvä siitäkin näkökulmasta, että tutustuimme paremmin toisiimme ja siihen mitä kaikkea me tässä kaupungissa teemme. Vuosi 2016 oli työntäyteinen, mutta antoisa. Henkilöstöasioissa Lohjan kaupungin etu on hyvä yhteistyö henkilöstöhallinnon ja henkilöstöä edustavia luottamusmiesten sekä työsuojeluvaltuutettujen kesken. Erityisesti haluan kiittää heitä antamastaan työpanoksesta viime vuonna. Vaikeitakin asioita oli esillä, mutta meillä on yhteinen päämäärä, hyvinvoiva henkilöstö, jota kohden kuljemme. Toivon, että teemme jatkossakin yhdessä viisaita ratkaisuja ja tämä henkilöstöraportti antaa erityisesti johdolle sekä työyksiköille perusteita toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. 6 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Henkilöstökertomusten historia Lohjalla on pitkä, niitä on laadittu vuodesta 1997 alkaen. Ne toimivat suunnittelun ja johtamisen apuna niin poliittisille päättäjille, kaupungin johdolle, esimiehille kuin henkilöstölle. Kun suunnitellaan tulevaa, mietitään henkilöstörakennetta tai etsitään tulevaisuuden painopisteitä, henkilöstökertomus kannattaa pitää lähellä. Sara Rautiainen henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 7

AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ 2012 2013 2014 2015 2016 Henkilöstömäärä yhteensä 3 148 3 309 3 209 3 240 3 181 Vakinaiset 2 317 2 502 2 491 2 506 2 475 Määräaikaiset(kaikki määräaik.lajit) 831 807 718 734 706 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä, % 26,4 24,4 22,3 22,7 22,2 Henkilöstömäärä / 1000 asukasta 79,0 69,4 67,3 68,4 67,5 Henkilöstön keski-ikä 44,6 45,0 45,6 45,4 45,7 Sairauspäivät / työntekijä 13,8 14,3 14,1 14,8 16,8 Koulutuspäivät / työntekijä 2,5 2,2 2,5 2,6 2,6 Keskimääräinen eläköitymisikä 61,7 62,2 63,0 62,4 63,0 RIITTÄVIN RESURSSEIN Henkilöstön määrän kasvu taittui Vuoden 2016 lopussa Lohjan kaupungin palveluksessa työskenteli yhteensä 3 181 (vuonna 2015 oli 3240) työntekijää eli 59 työntekijää vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa työskenteli 2475 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 706 työntekijää. Lisäksi oppisopimuskoulutuksessa ja työllistettynä oli vuoden lopussa 25 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni hieman edellisvuodesta. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli vuonna 2016 yhteensä 706 henkilöä (ml. työllistetyt ja oppisopimussuhteessa olevat työntekijät) eli määräaikaisen henkilöstön osuus oli 22,2 % henkilöstömäärästä, kun se vuonna 2015 oli 22,7 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenneltiin eniten sivistystoimessa ja perusturvatoimessa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii poissaolevan työntekijän sijaisena, määräaikaisessa tehtävässä tai avoimen tehtävän hoitajana. Lohja on määräaikaisen henkilöstön määrässä vielä jonkin verran yli kunta-alan keskiarvon, joka vuonna 2015 oli keskimäärin 21 % henkilöstöstä. 8 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2013 2014 2015 2016 Yhteensä 3309 3209 3240 3181 Vakinainen 2502 2491 2506 2475 Määräaikainen 732 687 710 681 Oppisopimussuhteinen ja työllistetty 75 31 24 25 Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinaisista työntekijöistä kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 87 % henkilöstöstä ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa 13 % henkilöstöstä. Osa-aikaisista (yhteensä 320) osa-aikaeläkkeellä olevia on 21 ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia 39. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä on hieman vähentynyt ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käytön myötä voidaan välttää työntekijän täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen ja siitä työnantajalle ai- heutuvat taloudelliset seuraukset. Kaupungin henkilöstöstä suurin osa työntekijöistä oli sivistystoimessa, jossa vuoden lopussa työskenteli yhteensä 1647 työntekijää eli yli puolet (51,8 %) kaupungin koko henkilöstöstä. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli perusturvatoimessa (31,6 % henkilöstöstä) ja teknisessä toimessa (11,7 % henkilöstöstä). Keskushallinnon (2,7 %) ja ympäristötoimen (2,2 %) osuus henkilöstöstä on pieni. tekninen toimi 372 ympäristötoimi 70 keskushallinto 86 perusturvatoimi 1006 sivistystoimi 1647 Kuvio 2. Henkilöstö toimialoittain HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 9

Taulukossa 3 on kuvattu asukasmäärään suhteutettu henkilöstömäärä toimialoittain ja sen kehitys. Palveluksessamme oli vuonna 2016 tuhatta asukasta kohti 67,5 työntekijää. Määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 työntekijällä. Henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun on laskenut perusturvatoimen ja teknisen toimialalla. Suhdeluku on vertailukelpoinen vain palvelurakenteen pysyessä samana. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä 2012 2,1 27,1 39,3 10,5 79,0 2013 1,7 21,7 36,0 8,4 1,5 69,4 2014 1,6 20,9 35,1 8,3 1,4 67,3 2015 1,7 21,9 34,9 8,4 1,5 68,4 2016 1,8 21,3 34,9 7,9 1,5 67,5 Kuvio 3. Henkilöstömäärä toimialoittain 1000 asukasta kohti Sitoutunut henkilöstö Vakinaisesta henkilöstöstä 53 % on ollut kaupungin palveluksessa 10 vuotta tai enemmän. Alle 10 vuotta vakinaisessa palveluksessa olleiden osuus on eläkkeelle siirtymisen myötä pikku hiljaa kasvanut. Pisimpään kaupungin palveluksessa olevat löytyvät sivistystoimesta. Yli 29 vuotta olleita on yhteensä 222 henkilöä eli kaikkiaan 9 % kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. 25-29 v. 8 % yli 29 v. 9 % alle 5 v. 19 % 5-9 v. 28 % 20-24 v. 6 % 15-19 v. 12 % Kuvio 4. Palveluaika kaupungin palveluksessa 2016 10-14 v. 18 % 10 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Henkilöstön vaihtuvuus rusturvatoimeen 70, tekniseen toimeen 17 ja ympäristötoimeen 4 ja keskushallintoon 1. tekninen toimi 17 ympäristötoimi 4 Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa on vuonna 2016 aloittanut 151 henkilöä. Uusia työntekijöitä tuli sivistystoimeen 59, pekeskushallinto 1 perusturvatoimi 70 sivistystoimi 59 Kuvio 5. Palvelukseen tulleet vakinaiset työntekijät toimialoittain 2016 Vuoden 2016 aikana päättyi kaikkiaan 157 toistaiseksi voimassa olevaa palvelussuhdetta. Täydelle eläkkeelle lähti vuoden 2016 aikana yhteensä 83 henkilöä ja muun syyn vuoksi palvelussuhteita päättyi 74. Tästä luvusta eniten lähteneitä on ikääntyneiden palveluissa (15), seuraavina tulevat terveyspalvelut (12) ja varhaiskasvatus (8) sekä yleissivistävä opetus (8). Resursseihin vaikuttaa lähivuosina se, että yhä enemmän työntekijöitä jää eläkkeelle. Vuonna 2016 Keva myönsi täyden eläkkeen 83 työntekijälle. Heistä jäi vanhuuseläkkeelle 67 ja kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 16. Osa-aikaeläkkeellä olevia henkilöitä oli 21. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 23 oli perusturvan, 41 sivistystoimen, 15 teknisen toimen, 2 ympäristötoimen ja 2 keskushallinnon tehtävissä. Kevan ennusteen mukaan Lohjan kaupungin henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana yli 1100 työntekijää, keskimäärin yli 100 henkilöä vuodessa. Näistä reilut 800 on vanhuuseläkkeitä ja loput ennusteen mukaan joko työ- tai osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Joustavan eläkeiän (63 68 vuotta) myötä tarkkoja ennusteita eläköitymisestä ei voida tehdä. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi eläkelaki ja vanhuuseläkeikää nostettiin. Ammattiryhmittäin tehdyn ennusteen mukaan suurimmat eläkkeelle jäävät ammattiryhmät Lohjalla ovat lähivuosina opetushenkilöstö, lähihoitajat, laitoshuoltajat ja päiväkotien henkilökunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 11

Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa Vakinaisten työntekijöiden keski-ikä vuonna 2016 oli 46,9 vuotta. Miehet ovat hieman naisia vanhempia, keskimäärin 47,6-vuotiaita, kun taas naisten keski-ikä oli 46,7 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta (45,6 vuotta). Määräaikaiset työntekijät olivat nuorempia, keski-ikä oli määräaikaisilla 41,7 vuotta. yli 11 %. Keskimäärin vanhinta henkilöstö on keskushallinnossa (51 vuotta) ja teknisessä toimessa (50,3 vuotta), nuorinta puolestaan perusturvatoimessa (45,8 vuotta) ja sivistystoimessa (46,3 vuotta). Ikärakenteen tasaisuuden ansiosta myös henkilöstön eläköityminen on tulevina vuosina kohtuullisen tasaista, mutta kuitenkin aikaisempia vuosia suurempaa. Henkilöstöstä lähes 60 % on alle 50-vuotiaita ja alle 40-vuotiaiden osuus on lähes kolmannes henkilöstöstä. Vähintään 60-vuotiaita on taas 55 59v 14,81 % 60 64v 9,72 % 65 69v 1,27 % 70+ 0,09 % alle 20v 0,68 % 20 24v 3,52 % 25 29v 6,76 % 30 34v 9,23 % 35 39v 11,64 % 50 54v 15,25 % 40 44v 12,35 % Kuvio 6. Henkilöstön ikärakenne 2016 45 49v 14,69 % Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan Nimikkeittäin eniten työskenneltiin lähihoitajina, tuntiopettajina, lastenhoitajina, luokanopettajina ja sairaanhoitajina. (Kuvio seuraavalla sivulla.) 12 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 tunti-opettaja 2013 7,67 6,31 4,88 3,90 3,35 2,79 2,08 2,52 0,80 2,68 2014 7,23 6,27 4,97 3,27 3,67 2,68 2,43 2,16 0,73 2,56 2015 8,13 5,72 5,03 3,65 3,23 2,62 2,11 2,47 1,01 2,55 2016 7,85 6,19 4,84 3,67 3,08 2,55 2,08 2,06 1,97 1,46 lähihoitaja lastenhoitaja luokanopettaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja toimistosihteeri koulunkäyntiavustaja palvelutyöntekijä laitoshuoltaja Kuvio 7. Henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin 1000 asukasta kohti 2013 2016 HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstö sopimusaloittain Lohjan kaupungin henkilökuntaa koskevat seuraavat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset: - kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus - kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus - kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus - kunnallinen muusikoiden virka- ja työehtosopimus Lohjalla on tehty myös paikallisia virka- ja työehtosopimuksia, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut sujuvoittaa ja kehittää toimintaa. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 13

aikuisoppilaitokset 10 kansalais- /työväenopistot 150 kunnalliseläinlääkärit 7 lukio musiikkioppilaitokset perhepäivähoitajat 56 44 66 peruskoulu 493 teknisten sopimus terveyskeskushammaslääkärit terveyskeskuslääkärit 37 92 45 yleinen osa, tes 1915 yleinen osa, tuntites yleinen osa, ves 91 175 Kuvio 8. Henkilöstön määrä virka- ja työehtosopimuksittain 14 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Sairauspoissaoloissa nousua Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2016 yhteensä 53 316 (vuonna 2015 47 974) eli 5342 päivää enemmän kuin vuonna 2015. Tässä esitetyt vuoden 2015 ja vuoden 2016 luvut ovat ilman kuntoutustukipäiviä. Keskimäärin poissaoloja työkyvyttömyyden johdosta oli 16,76 (vuonna 2015 14,81) päivää työntekijää kohti. Kunta-alan keskimääräinen sairauspoissaololuku henkilötyövuotta kohden oli 16,5 vuonna 2015. Toimialoittain tarkasteltuna nousua viime vuoteen verrattuna on lähes kaikilla toimialoilla. Keskushallinnossa sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet. Kaikkien eläkepäätösten vuoden 2016 aikana saaneiden työntekijöiden keski-ikä oli 63,04 vuotta. Keski-ikä on noussut hieman vuoden 2015 vastaavasta luvusta (59,8 vuotta). 30 25 20 15 10 5 0 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä 2014 8,05 15,33 12,11 21,5 8,14 14,09 2015 12,08 17,17 12,02 21,98 7,86 14,81 2016 11,92 19,68 13,58 25,68 8,16 16,76 Kuvio 9. Sairauspoissaolot toimialoittain/työntekijä 2014 2016 Seuraavassa taulukossa on esitetty sairauspoissaolot vuonna 2016 tulosalueittain/työntekijä. Kaaviota tulkittaessa on otettava huomioon, että tulosalueet ovat henkilöstömääriltään hyvin erikokoisia. Pienillä tulosalueilla yhdenkin työntekijän pidempi työkyvyttömyysaika nostaa keskiarvoa merkittävästi. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 15

ympäristöterveyspalvelut rakennusvalvonta ympäristönsuojelu kiinteistö- ja kartastopalvelut kaavoitus ympäristötoimen hallintopalvelut vesihuolto ruoka- ja siivouspalvelut tilapalvelut kunnallistekniikka teknisen toimen hallintopalvelut nuorisopalvelut kasvatuksen ja opetuksen tukipalv. kulttuuripalvelut yleissivistävä opetus varhaiskasvatus sivistystoimen hallintopalvelut erityispalvelut terveyspalvelut sosiaalipalvelut ikääntyneiden palvelut perusturvatoimen hallintopalvelut talouspalvelut tietohallinto henkilöstöpalvelut keskushallinnon hallintopalvelut kehittämis- ja elinkeinopalvelut 7,40 3,56 9,27 2,40 9,83 7,75 4,02 9,98 8,86 7,08 9,27 7,04 17,63 18,71 16,20 17,02 17,07 24,22 19,60 18,83 15,53 16,04 22,66 19,71 17,00 29,99 35,29 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 Kuvio 10. Sairauspoissaolot/työntekijä tulosalueittain 2016 16 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Pidemmällä aikavälillä tarkastelua voidaan suorittaa vain muutamien suurimpien tulosalueiden osalta, jotka eivät ole olennaisesti muuttuneet organisaatiomuutosten johdosta. Ruoka- ja siivouspalveluissa on koko tarkastelujakson keskimääräinen sairauspäivien määrä ollut lähellä 30 päivää työntekijää kohden. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa sairausja kuntoutustukityöpäivät on laskettu suhteessa henkilöstömäärään ikäryhmittäin ja keskuksittain. ikääntyneiden palvelut yleissivistävä opetus varhaiskasvatus terveyspalvelut kulttuuripalvelut kasv. ja opetuksen tukipalv. 2014 17,67 8,16 18,82 12,24 2,68 26,36 21,27 10,63 9,16 17,08 10,30 17,27 2015 21,31 7,60 17,52 10,92 3,21 24,87 23,65 11,67 10,87 20,67 10,93 19,00 2016 22,66 9,98 19,60 15,53 4,02 29,99 24,22 16,04 7,75 17,02 16,20 18,83 ruoka- ja siivouspalvelut sosiaalipalvelut nuorisopalvelut kunnallistekniikka tilapalvelut erityispalvelut Kuvio 11. Sairaus- ja kuntoutustukipoissaolot, suurimmat tulosalueet 2014 2016 Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä lievässä nousussa Kaupungin palveluksessa olevat voivat olla omalla ilmoituksella sairauslomalla 1 5 päivää/ työntekijä. Omalla ilmoituksella sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 3,04 päivää/työntekijä. Esimies voi kuitenkin aina yksittäistapauksessa vaatia terveydenhuollon ammattilaisen todistuksen jokaisesta sairauspoissaolopäivästä. Henkilöstökertomukseenkin on koottu erikseen lyhyiden, eli 1 5 päivää kestäneiden sairauspoissaolokertojen määrä työntekijää kohden. Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä henkilöstömäärään suhteutettuna on koko kaupungin tasolla pysynyt edellisvuoden tasolla. Vuonna 2016 on 4 29 päivän mittaisten sairauspoissaolojen lukumäärä kasvanut hieman vuodesta 2015. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään sairauspoissaoloja, on vähentynyt, vuonna 2016 luku on 1084. Lähtökohtaisesti sairauspoissaolojen määrä kasvaa jonkin verran henkilöstön ikääntyessä, ja eniten sairauspoissaoloja on ikäryhmässä 60 64 vuotta. Toiseksi sairaimmat työtekijät olivat ikäryhmässä 50 54 vuotta. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 17

3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä 2014 1,84 2,87 2,19 2,88 1,78 2,47 2015 2,15 2,60 2,22 2,52 1,68 2,37 2016 2,01 2,89 2,28 2,65 1,9 2,5 Kuvio 12. Lyhyet sairauspoissaolokerrat 2014 2016 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 yli 200 päivää 100-199 päivää 60-99 päivää 30-59 päivää 4-29 päivää 1-3 päivää 0 päivää 2012 21 43 81 199 1098 587 1119 2013 24 52 74 205 1151 577 1226 2014 22 55 74 195 1123 565 1175 2015 27 59 76 222 1128 569 1159 2016 28 73 87 201 1145 563 1084 Kuvio 13. Sairauden luonteiset poissaolot 2012 2016 (sis. sairaus, tapaturma, ammattitauti, kuntoutus, kuntoutustuki 31.12. tilanteen mukaan) 18 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v keskushallinto 0,00 6,00 0,00 11,25 7,14 10,89 9,54 20,25 8,33 13,63 5,00 perusturvatoimi 10,80 18,60 13,73 19,61 13,55 22,38 26,89 18,26 20,05 22,49 2,33 sivistystoimi 2,78 10,98 10,95 10,76 10,50 13,09 14,97 12,50 15,61 22,52 4,61 tekninen toimi 31,00 19,60 21,25 23,36 21,03 15,61 16,11 26,50 22,57 49,44 9,00 ympäristötoimi 0,00 0,00 4,80 0,00 4,67 5,73 2,88 9,92 5,82 5,55 0,00 Kuvio 14. Sairauskalenteripäivät / henkilö ikäryhmittäin toimialoittain 2016 Työ- ja työmatkatapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan sekä työssä että työmatkalla sattuneita tapaturmia. Vuonna 2016 kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 158 tapaturmaa, mikä on 27 edellistä vuotta vähemmän. Työmatkalla sattuneiden tapaturmien osuus kokonaismäärästä oli 44. Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä todettiin yksi molempia. Tapaturmista ja niistä johtuevien sairauspäivien määrä oli 1932 päivää, joka oli 306 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vahingoista maksetut korvaukset olivat yhteensä 253 349. Tapaturmataajuus tunnusluku, joka kuvaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuuteen lasketaan mukaan vain työajalla sattuneet vahinkotapahtumat poislukien ammattitaudit, ammattitautiepäilyt, kodin ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työmatkatapaturmat sekä vapaa-ajan vahingot. Vuonna 2016 Lohjan kaupungissa tehtiin 4 miljoonaa työtuntia, jonka mukaan laskettuna tapaturmataajuus oli 28,5. Vuonna 2015 tapaturmataajuus oli 36,5 eli taajuus on laskenut positiiviseen suuntaan. Vertailutietona muihin kuntiin voidaan käyttää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastotietoa vuodelta 2015. Siinä kuntasektorin tapaturmataajuus oli 23,1. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 19

1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä 2013 0,11 0,64 0,49 0,42 0,11 0,51 2014 0,08 0,51 0,40 0,34 0,30 0,42 2015 0,00 0,85 0,49 1,04 0,00 0,65 2016 0,00 0,43 0,45 1,45 0,37 0,55 Kuvio 15. Työ- ja työmatkatapaturmat/henkilö 2013 2016 TOIMIVIN PROSESSEIN Työhyvinvointi Henkilöstön työkykyä kehitetään henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojelun hyvällä yhteistyöllä. Selkeä tavoite on, että työntekijät tunnistaisivat itse oman työkykynsä esteitä, nostaisivat asiat esiin ja näin toimisivat aktiivisesti esteiden poistamiseksi. Työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään työyksiköissä osana työyhteisön normaalia toimintaa, työpaikkakokouksia ja kehityskeskusteluja. Lähimpänä työhyvinvoinnin asiantuntijana jokaisella työntekijällä on oma esimies. Esimiesten ohella ja tukena työhyvinvoinnin edistämisen eteen työtä tekevät työterveyshuolto, työsuojelu ja henkilöstöhallinto. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään varhaisen tuen-mallin mukaisella menettelyllä. Tämän mukaisesti, kun tietty määrä sairauspoissaoloja täyttyy tai esimies havaitsee ongelmia työntekijän työkyvyssä tai työn tekemisessä taikka jos työntekijä itse sitä pyytää, esimiehellä on velvollisuus ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on nostaa ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esiin ja etsiä yhdessä työntekijän kanssa ongelmiin ennakoivasti ratkaisuja niin, että työkyky säilyisi ja sairauspoissaoloilta ja ennenaikaisilta eläkkeiltä vältyttäisiin. Työkuntoisuusneuvottelun tarkoituksena on moniammatillisen (työntekijä, esimies, työterveyshoitaja ja/tai työterveyslääkäri, henkilöstöpalveluiden edustaja ja työntekijän niin halutessa myös ammattijärjestön pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) ryhmän avulla neuvotella työntekijän työn suorittamiseen liittyvistä rajoitteista ja pohtia yhdessä, miten työntekijä voisi jatkaa työssään mahdollisimman pitkään mm. lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen, työkokeilun tai työn keventämisen avulla. Vuoden 2017 keskeisenä tavoitteena on luoda entistä yhtenäisempi prosessi sille miten osatyökykyisiä voidaan tukea työssä jaksamisessa. Kaupunki 20 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

on tiiviissä yhteistyössä Kevan kanssa erilaisten ammatillisten kuntoutuspalvelujen hyödyntämiseksi. Työnantaja myös kannustaa työntekijöitä omasta työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Työnantaja edesauttaa henkilöstön työkyvyn ylläpitoa myös tukemalla sen liikuntamahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla uintia, kuntosaleja ja erilaisia liikuntaryhmiä joko maksuttomana tai tuettuna etuutena. Lisäksi työyksiköissä järjestetään henkilöstölle kaksi liikuntailtapäivää vuosittain. Kaupunki julistautui Savuttomaksi työnantajaksi 31.3.2014 lukien. Kaikissa työpaikkailmoituksissa on maininta, että kaupunki on Savuton työnantaja. Työterveyshuolto Lohjan kaupungin työterveyspalvelut tuottaa pääosin kaupungin oma työterveyskeskus. Jonkin verran palveluja ostetaan myös Mehiläiseltä, Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta sekä Turun työterveystalosta. Työterveyshuolto sisältää sekä lakimääräisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon että yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja erikoislääkärikonsultaatiot. Kaupungin henkilökunnan käytettävissä oli lääkäripalvelujen lisäksi työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja työpsykologin palveluja. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ennaltaehkäisyyn, työperäisten sairauksien hoitoon ja työkyvyn ylläpitoon ja seurantaan. Sekä työterveyshuollon lääkäri- että hoitajakäyntimäärät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 työterveyshuollon kustannukset pienenivät, mutta sairaanhoidon kustannukset kasvoivat. Erityisen paljon työterveyshuolto panosti sisäilmaongelmien selvittämiseen ja työkuntopalavereiden pitämiseen. Työterveyshuollon käynti- ja tutkimusmäärät 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkärit 4 361 5 189 5 793 5 296 5 897 Terveydenhoitajat 2 107 2 312 2 511 3 062 3 135 Fysioterapeutit 478 507 471 569 465 Muut asiantuntijat 219 675 405 307 445 Yksityislääkärit/erikoislääkärit 401 250 133 181 202 Työpaikkaselvitykset ja ohjaus/h 253 514 254 286 345 Laboratoriotutkimukset 9 428 9 179 11 738 13 293 7 974 Radiologia 768 887 804 800 876 Yhteensä 18 015 19 513 22 109 23 794 19 339 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 21

Työterveyshuollon kustannukset 2012 2013 2014 2015 2016 Työterveyshuollon kustannukset 356 827 422 793 458 699 460 755 449 860 Sairaanhoidon kustannukset 381 345 554 492 497 917 535 297 620 701 Kustannukset yhteensä 738 172 977 285 497 917 996 052 1 070 562 Yhteistoiminta Kaupungin yhteistoiminta järjestettiin yhteistoimintalain ja kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta koostuu työntekijöiden sekä työnantajan edustajista. Yhteistyötoimikunnan asettamia jaostoja olivat työsuojelujaosto, virkistysjaosto ja Halstarin asiakastoimikunta. Vuoden 2016 aikana yhteistyötoimikunta kokoontui 9 kertaa. Vuonna 2016 keskeinen teema yhteistyötoimikunnassa oli kaupungin organisaatiouudistus. Sitä käsiteltiin vuoden jokaisessa kokouksessa eri näkökulmista ja mm. uuden hallintosäännön käsittelylle varattiin yksi kokous kokonaisuudessaan. Toinen tärkeä painopiste oli erilaisten henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyen ohjeiden käsittely osana Työkyky 2016 -teemavuotta. Henkilöstön kannalta merkittävä asia oli myös kaupungin yhteistoiminnan periaatteiden uudelleen sopiminen. Kaupunginjohtaja piti jokaisen kokouksen yhteydessä ajankohtaiskatsauksen, jossa hän käsitteli henkilökunnan kannalta tärkeitä valmistelussa olevia ja käsittelyyn tulevia asioita. Edustuksellisen yhteistoiminnan lisäksi henkilökunnalla oli edustajat kaupungin johtoryhmässä, toimialojen johtoryhmissä ja muissa erilaisissa valmistelutyöryhmissä. Työpaikkojen yhteistoimintaa toteutettiin erityisesti työpaikkakokouksissa. Työsuojelutoiminta Työturvallisuuslain mukaan työsuojelutoiminnan tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Lohjan kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Työsuojelujaosto valmistelee omissa kokouksissaan asiat työsuojelutoimikuntaan. Työsuojelujaosto kokoontui 9 kertaa ja on käsitellyt yhteensä 98 pykälää. Toimintaa kehitettiin kahdessa työsuojelun kehittämispäivässä vuoden 2016 aikana. Työterveyshuollon edustajat, työsuojeluvaltuutetut sekä työhyvinvointipäällikkö ovat tehneet työpaikkaselvityksiä sekä etukäteen suunnitellusti että pyyntöperusteisesti yhdessä ja erikseen kaupungin eri työyksiköissä. Varsinaisia työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin yhteensä 26 kappaletta. 22 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Työsuojeluvaltuutetuilla on lakisääteinen oikeus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja työpaikkakäynteihin sekä velvollisuus tutustua työpaikkojen työoloihin. Työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet työpaikkakäyntejä muun muassa kouluilla (painopisteenä tekstiilityöluokkien ja kemian ja fysiikan opetustilojen ja kemikaalien varastointiin liittyvät työturvallisuusasiat) sekä eri työpisteissä kiinteistönhoidon vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin liittyen. Sisäilmaryhmän toimintamallin mukaan työsuojelu on tehnyt työpaikkakäyntejä kohteissa, joista on tehty sisäilmaongelmailmoitus. Työsuojelu on lisäksi osallistunut aluehallintoviraston tekemiin 16 työsuojelutarkastukseen. Yksi AVIn tarkastus tehtiin etukäteen ilmoittamatta, eikä siihen kutsuttu työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelu seuraa aktiivisesti työyhteisöjen tilaa seuraamalla mm. sairauspoissaoloja, työtapaturmia, läheltä piti -ilmoituksia ja työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon antamien toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työsuojeluhenkilöstöä työllistävät myös työyhteisöjen ristiriitatilanteet, joiden selvittelyyn työsuojelu pyynnöstä osallistuu. Työsuojeluvaltuutetut ovat pitäneet yhteensä 19 Työhyvinvointikortti-koulutusta ja Työhyvinvointikortin on suorittanut yhteensä 264 henkilöä. Työhyvinvointikorttikoulutus on yksi tapa parantaa henkilöstön jaksamista sekä edistää työyhteisöjen toimintaa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettujen toimesta on pidetty 3 Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kortin on suorittanut yhteensä 30 henkilöä. Työhyvinvointia tuetaan monin keinoin Henkilökunnan virkistystoiminnasta vastasi yhteistyötoimikunnan alainen virkistysjaosto. Sen keskeinen toimintatapa on erilaisten retkien järjestäminen, joihin kiinnostuneet voivat osallistua. Henkilöstöetuina jaettiin myös alennuslippuja useisiin lohjalaisiin toimintoihin sekä lohjalaisten yrittäjien tuotteisiin ja palveluihin. Kaikilla kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus työpaikkaruokailuun joko kaupungin omissa ruokaloissa tai sopimusruokapaikoissa. Kaupungin kompensaatio ruokalipuista oli enintään 1,30 euroa/ateria ja työntekijät maksoivat aterian hinnasta verotusarvon mukaiset korvaukset. Osana henkilöstön jaksamisen tukemista kaupunki pyrkii mahdollistamaan erilaiset työajan joustot. Vuorotteluvapaalle tai opintovapaalle jääminen pyritään mahdollistamaan ja mm. liukuva työaika on käytössä useassa yksikössä, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Keskitetyssä sisäisessä viestinnässä pääasiallinen väline oli sähköinen viestintä; Intranetin etusivu, sähköposti ja Hjalmar-henkilöstöintra. Tärkeimpänä sisäisen viestinnän välineenä oli kuitenkin suora henkilökohtainen viestintä työpaikoilla. Kaikilla työpaikoilla on velvollisuus järjestää säännöllisiä työpaikkakokouksia. Kaupunki palkitsee pitkään palvellutta henkilöstöään siten, että vähintään 20 tai 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleet työntekijät ovat oikeutettuja saamaan viikon mittaisen vapaan. Vuonna 2016 vapaa myönnettiin 47 työntekijälle. Lisäksi muistettiin 50 ja 60 vuotta täyttäneitä sekä eläkkeelle jääviä. HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 23

HALUTTUUN TULOKSEEN Henkilöstöpalveluissa toiminnan painopisteenä vuonna 2016 oli organisaatiouudistus ja siihen liittyen mm. prosessien tarkastelu. Tavoitteena oli toiminnan kehittämisen tukeminen sekä esimiestyön vahvistaminen. Vuoden aikana yhtenäistettiin työaikamuotoja, tarkistettiin eräiden tehtävien työn vaativuuden arvioinnit sekä laadittiin paikallisia sopimuksia. Merkittävää oli se, että erityisesti henkilöstön jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä työpaikan pelisääntöihin liittyen päivitettiin ohjeita tai laadittiin kokonaan uusia. Tavoitteena on koko ajan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu. 24 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Henkilöstömenojen kehitystä on vertailtu neljän edellisen vuoden osalta. Viime vuoden henkilöstömenot olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna. Henkilöstömenojen kasvun hillinnässä työkyvyttömyyden kustannusten pienentäminen on avainasemassa. Työkyvyttömyyseläkkeelle (luvussa on mukana myös täydet kuntoutustuet) siirtyneitä vuonna 2016 oli 16. 2016 2015 2014 2013 Palkat ja palkkiot Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 287 391 360 297 Viranhaltijoiden kokouspalkkiot 72 90 68 74 Viranhaltijoiden kuukausipalkat 31870 32228 31799 31298 Työsuhteisten kuukausipalkat 48127 48018 47456 47409 Tunti- ja urakkapalkat 4077 4056 4331 4286 Tilapäiset työntekijät 1652 1333 1211 1078 Vuosilomasijaiset ja muut sijaiset 5122 4814 5604 5869 Sairauslomasijaiset 1278 1013 1018 1217 Koulutussijaiset 92 76 119 110 Erilliskorvaukset 5058 4937 4850 4969 Erityistehtävät 1061 969 744 642 Ylitunnit 1396 1402 1510 1476 Lisä/ylityöt 596 686 518 570 Työllisyystyöt 444 429 453 376 Ansionmenetyskorvaukset 3 5 3 6 Asiantuntijapalkkiot 13 27 23 28 Varahenkilöpalkat 151 154 243 477 Tukiopetuspalkkiot 91 104 105 113 Kerhopalkkiot 48 86 88 76 LV-työt, tuntipalkat 26 28 24 23 Sähkötyöt, tuntipalkat 40 38 41 55 Varallaolokorvaukset 13 12 12 21 Vuosipalkkiot 36 37 35 35 Lomapalkkajaksotukset -1086 136 131 837 Siviilipalvelukorvaus 5 12 14 8 Yhteensä 100472 101081 100760 101360 Eläkekulut Eläkevakuutusmaksut 23646 24370 24548 24774 Kunnan maksamat eläkkeet 9 9 14 19 Eläkevarauksen purkaminen -9-9 -14-19 Yhteensä 23646 24370 24548 24774 Muut henkilökulut Sosiaaliturvamaksut 6084 5813 5613 5661 Sairausvakuutuskorvaukset -1457-1336 -1268-1396 Tapaturmakorvaukset -125-140 -103-153 Yhteensä 4502 4337 4242 4112 Palvelujen ostot, henkilökunta Koulutuspalvelut 477 430 507 474 Henkilökunnan ruokailu 57 28 16 31 Henkilökunnan terveydenhoito 498 444 458 443 Henkilökunnan virkistys 13 17 26 30 Tyky-toiminta 78 48 22 21 Yhteensä 1123 967 1029 999 Henkilöstömenot yhteensä 129743 130755 130579 131245 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 25

26 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 27

LOHJAN KAUPUNKI / LOJO STAD Karstuntie 4 / PL 71 / 08101 Lohja Karstuvägen 4 / PB 71 / 08101 Lojo www.lohja.fi