Sopimuksenteon dynamiikka: moraalinen uhkapeli

Samankaltaiset tiedostot
Moraalinen uhkapeli: laajennuksia

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Laskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

5 Epäoleellinen integraali

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Riemannin integraalista

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Säännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Matematiikan tukikurssi

Täydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

Riemannin integraali

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Sinilause ja kosinilause

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Matematiikan tukikurssi

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

Pinta-alan laskeminen

VEKTOREILLA LASKEMINEN

3 Integraali ja derivaatta

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

S Laskennallinen systeemibiologia

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia

ANALYYSI I, kevät 2009

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Signalointi: autonromujen markkinat

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

6 Integraalilaskentaa

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

S Fysiikka III (EST), Tentti

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Kertaustehtävien ratkaisut

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Sarjat ja integraalit

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

ANALYYSI I, kevät 2009

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

Matematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää

ELE-3600 Elektroniikan erikoistyö Putkitekniikan perusteet

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Sähkömagneettinen induktio

ANALYYSI I, kevät 2009

2.2 Monotoniset jonot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Moraalinen uhkapeli: perusmalli ja optimaalinen sopimus

Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Yhteistyötä sisältämätön peliteoria jatkuu

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

4 Pinta-alasovelluksia

Polynomien laskutoimitukset

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

Transkriptio:

Sopimuksenteon dynmiikk: morlinen uhkpeli Mt-2.4142 Optimointiopin seminri Ville Venoärvi 15.4.2008 Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Sisältö Hsteit Uudelleen neuvottelu gentin työpnoksen älkeen Konvergenssi optimiin Äärellisesti toistuv morlinen uhkpeli: Agentill ei mhdollisuutt luottoon Agentill mhdollisuus luottoon Kotitehtävä Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Kertust Morlist uhkpeliä esiintyy os Agentti toiminnlln vikutt sekä omn että päämiehen hyötyyn. Päämies hvitsee inostn toiminnn tuloksen ei itse toimint. Agentin spontnisti vlitsem toiminto ei ole Preto-optimlinen. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Hsteit 1/2 Agentin sm korvus työstä määräytyy hänen työpnoksens, sekä hänestä riippumttomst häiriöstä, ok vikutt työsuorituksen lopputulokseen. x = + ε. Näin ollen gentti hlu tsoitt kulutustn säästämällä, linmll ti kuluttmll säästöä. Edellinen seurust oletuksest että gentin hyötyfunktio on idosti konkvi. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Hsteit 2/2 Usein toistuvss morlisen uhkpelin ongelmss on mhdollist että gentti hyötyy yksityisestä informtiostn. Esiintyy esimerkiksi os gentin tuotos riippuu hänen nykyhetkeä edeltävistä työpnoksist. Päämies hvitsee inostn työn lopputuloksen, ei työpnost. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Uudelleen neuvottelu gentin työpnoksen älkeen1/2 Trksteluss yksiperiodinen morlisen uhkpelin ongelm. Agentin tuotos: x = + ε * * * Päämiehen yliäämä optimiss: + ε w + ε Trkstelunkohtn hetki olloin gentti suorittnut työpnoksens, mutt työntulost ei vielä hvit. Oletus: päämies riskineutrli gentti riskiä krttv. * Optimiss tulee plkn w oll vkio. Ospuolet hyötyisivät os kikki riski siirretään päämiehen knnettvksi lkuperäinen optimlinen sopimus ei ole robusti uudelleen neuvottelulle. Tämä gentin vlitsemn itsensä knnlt edullisimmn työpnoksen, sillä plkk ei enää gentille knnustin. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Uudelleen neuvottelu gentin työpnoksen älkeen2/2 Uudelleen neuvottelu stt sd huomttvsti lisää pinorvo tilnteiss oiss intervlli työpnoksen vlitsemisen työn tuloksen hvitsemisess pitenee. Esimerkiksi mittvt rkennusproektit. Stt oht hitllisen vlikoitumisen tehtäväänei käsitellä. Tällisess tilnteess päämies ei enää kykene smn gentti toimimn optimlisesti todennäköisyydellä 1, eli uudelleen neuvottelun mhdollisuus työpnoksen vlitsemisen älkeen ikns tehottomuutt. Näin ollen yhden periodin mittisill morlisen uhkpelin ongelmill on myös dynmisi piirteitä. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Konvergenssi optimiin1/3 Trksteluss tilnne, oss gentin päämiehen välisten knsskäymisten määrä lähestyy ääretöntä. Voidn osoitt että tällöin gentti voidn sd toimimn optimlisell tvll. Perustuu päämiehen kykyyn rvioid gentin työpnost trkkilemll gentin työn tuloksi. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Konvergenssi optimiin2/3 2 Olkoot: xt = + ε t, E ε t = 0, vr ε t = σ. * Olkoot: gentin optimlinen työpnos. t 1 * Tällöin: At = xτ 0, t, os gentti vlitsee t τ = 1 optimlisen työpnoksen kikill periodeill. Näin ollen päämies voi pyrkiä pkottmn gentin * toimimn tvll, rnkisemll gentti os At :n itseisrvo trpeeksi suuri. Ongelmn kuink vlit se r olloin gentti tulee rnkist? Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Konvergenssi optimiin3/3 Eräs vihtoehto on rnkist gentti os: Pätee A t 2 2 λσ ln ln t >, λ t Johto ks. kir: Hyödyntää mm. Iteroidun logritmin lki. Jos päämiehen genttiin soveltm rngistus trpeeksi voimks gentti vlitsee työpnoksekseen * optimlisen. > 1 Mllin heikkouksi/vhvuuksi: kotitehtävä. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Morlinen uhkpeli: äärellisesti toistuv peli. Agentin päämiehen välinen knsskäynti kestää T periodi. Kyseessä siis äärellisesti toistuv morlinen uhkpeli. Olkoot: xt = + ε t T Päämiehen hyöty: x t. w t T t = 1 Agentin hyöty: u c t t t = 1 Missä u ksvv konkvi sekä ct gentin kulutus. Oletuksen että x riippuu inostn :stä t Muutoin gentti sttisi hyötyä siitä että hän tietää iemmt työsuorituksens. Oletuksen ei diskonttust. t Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: ei mhdollisuutt luottoon1/4 Agentin kulutus vst hänen tulons kikiss periodeiss. Voidn osoitt että tässä mlliss täysi sitoutuminen vst pitkänn sitoutumist. Konkvin hyötyfunktions tki gentti hlu kulutt mhdollisimmn tsisesti. x t stt kuitenkin ksv onin periodin voimkksti suotuisn häiriön seuruksen. Päämies voi pyrkiä säilyttämään gentin tulovirrn mhdollisimmn tsisen Agentin päämiehen välinen sitoutuminen mhdollist tämän. Näin ollen gentin tulot riippuvt myös menneistä työtuloksistmuistiefekti. Jos päämiehen gentin välillä ei ole minkäänlist sitoutumist, päämies ei voi tsoitt gentin tulovirt tehottomuutt. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: ei mhdollisuutt luottoon2/4 Täyden sitoutumisen optimiss on seurv ominisuus: Se roitt gentin säästämään vähemmän kuin hän hluisi. Olkoot: T =2kksi periodi, muodostetn: u wi + u wi = Ui, i, C i 1 m wi + p i wi, i 2 = 1 Minimoidn 2 i, s.e C i = 1... m pätee kun ensimmäisen periodin ulostulo on. x i Lgrnge + Jensenin epäyhtälö Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: ei mhdollisuutt luottoon3/4 Edellisen klvon muuttuien selitykset: w i,ensimmäisen periodin plkk, kun ensimmäisen periodin työtulos on x i. w i, toisen periodin plkk, kun ensimmäisen periodin työtulos on x i toisen x. i työpnos, onk gentti vlitsee toisell periodill, kun ensimmäisen periodin työtulos on x i. p työtuloksen x tn. millä thns periodill os vlittu työpnos on. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: ei mhdollisuutt luottoon4/4 u w m p u w i i i = 1 Yllä olevst tuloksest voidn nähdä että gentti tosin hluisi säästää os vin voisi. Edellä esitetty tulos osoitt että tämän mllin soveltminen stt oll hnkl. Eräs rtkisu se että päämies määrää gentin periodikohtisen plkn lisäksi myös hänen kulutuksens. Tässä tpuksess gentin päämiehen välinen sitoutumttomuus, oht smn optimiin kuin täysi sitoutuminen. Esimerkkinä kehittyvien miden vilely sekä tilnhltioiden vuokrien välinen suhde. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: mhdollisuus luottoon 1/5 Agentti voi säästää lint omn thtons mukn. Päämies ei voi hvit Agentin säästöä. Olkoot s T 1 gentin säästöt periodill T-1. Agentin hyötyfunktioksi sdn u w T + s T 1. Kosk päämies ei hvitse gentin säästöä hän ei yleensä tiedä tämän hyötyfunktiot morlisen uhkpelin ongelmn lisäksi, esiintyy myös hitllist vlikoitumist. Näin ollen mm. täyden pitkäikisen sitoutumisen rtkisut erovt toisistn. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: mhdollisuus luottoon 2/5 Merkittävä tulos: Jos pitkäikinen optimi svutetn soveltmll puhtit strtegioit, vst toisest periodist lähtien voidn sovelt kustnnukset minimoiv toimint. Todistus: T = 2 si säästöt kun ensimmäisen periodin ulostulo on i. 0 gentin optimlinen toimint ensimmäisellä periodill. Muuten merkinnät kuten edellä. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: mhdollisuus luottoon 3/5 Oletus: optimlinen sopimus iheutt toiminnon i toisell periodill, kun ensimmäisen ulostulo ollut i. Jos i ei ole kustnnukset minimoiv, tulee onkin toisen periodin knnustin roitteen oll ktiivinen. Näin ollen tulisi s.e p u w s = p u w + s i i + i i i i Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Äärellisesti toistuv peli: mhdollisuus luottoon 4/5 Olkoot s optimlinen säästöen määrä kun gentti vlitsee. Tällöin s mksimoi s:n suhteen: u w i s + p u w Oletetn että sen sin että gentin vste optimliseen sopimukseen w i, w i olisi 0, s i, i gentti vstkin strtegill, s i,, missä =, s s. 0 i Tämän voidn osoitt prntvn gentin odotettv hyötyä. i + s i i = Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Esitelmä 15 Ville Venoärvi Äärellisesti toistuv peli: mhdollisuus luottoon 5/5 Yllä olevss ensimmäinen yhtälöroite seur :n määritelmästä. Epäyhtälö yleensä pätee kosk on prempi vihtoehto säästöen määräksi kuin, nnetull. Kosk epäyhtälö rikkoo ensimmäisen periodin knnustinroitett, tulee oletuksen että ei ole kustnnukset minimoiv toiminto oll väärä. M.O.T + + < + + = + + k k k k k k k k k s w u p s w u p s w u p s w u p s w u p s w u p 0 0 0 0 0 0 i s s i

Yhteenveto Myös yhden periodin mittisess morlisen uhkpelin ongelmss stt oll dynmisi piirteitä. Jos morlisen uhkpelin ongelmn periodien määrä lähestyy ääretöntä voi päämies pyrkiä pkottmn gentin toimimn optimlisesti. Äärellisesti toistettvt pelit: Ei mhdollisuutt luottoon: optimiss gentti hluisi säästää. Mhdollisuus luottoon: optimiss sovellettv sekstrtegioit os sen hlutn omvn hyvät knnustin ominisuudet. Kulutuksen tsminen: muistiefekti : kunkin hetken kulutus riippuu myös menneistä nhetkistä. Eri sitoutumistyyppien suhteellinen tehokkuus määräytyy niiden kyvystä tsoitt gentin kulutust. Esitelmä 15 Ville Venoärvi

Kotitehtävä Äärettömästi toistuv morlinen uhkpeli. pohdi konvergenssi optimiin kohdss esitetyn mllin vhvuuksi/heikkouksi, os sitä pyritään soveltmn käytäntöön? b keksitkö mitään relimilmn tilnnett, oss esitettyä mlli voidn sovelt? Perustele. Esitelmä 15 Ville Venoärvi