Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin erityisesti syrjäytymis-ilmiöön.

Syrjäytymispuhe Koulu usein nähdään joko neutraalina tai koulutuksen kautta syrjäytymistä ehkäisevänä instituutiona. Mitä syrjäytyminen on? Yksilön ongelma? Sosiaalinen ongelma? Arjessa tuotettu ilmiö?

Syrjäytymispuhe nk. syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jota (huomaamatta) tuotetaan arjen käytänteissä ja puhetavoissa: Toiset asetetaan keskukseen ja toiset syrjälle. (esim. tulotasosta, maantieteellisestä sijainnista, kotikulttuurista, kielestä, sosiaalisista ongelmista riippuen. Toiset tiedot ja taidot asetetaan keskukseen, toiset syrjälle. (Esim. poronhoito, metsästys ja keräily, koneiden korjaaminen, taiteet) Syrjä siis ei ole luonnollinen, staattinen huono tila, vaan normatiivinen kategoria. Ketkä voivat syrjäytyä, ketkä eivät?

Esim. Suomen työttömimmässä kunnassa asuva vajaa 50 -vuotias kouluttamaton pohjoissuomalainen pätkätyöläinen, asuu synnyintalossaan. Oman elämänsä keskellä. Menestystarina.

Syrjällä koulussa, mutta keskellä omaa elämäänsä

Koulu itsenäisenä linnakkeena Koulun edustama kulttuuri voi poiketa kodin tai lähiyhteisön kulttuurista. Kasvattaja/kouluttaja näkee tämän monesti velvollisuutena sosiaalistaa lapsi valtakulttuuriin. Koulun sisälle siirryttäessä lapsen tai nuoren oma kotikulttuuri häipyy seinien ulkopuolelle, ja lapsi tai nuori siirtyy oman elämänsä keskeltä jonkun toisen elämän syrjälle. Kuinka muuttaa tätä?

POIS KOULUTUSSOKEUDESTA: KUINKA KOULUSSA TUNNISTAA MONENLAISET VAHVUUDET, MONENLAISET HYVÄT ELÄMÄT? -eikä nähdä joitain vahvuuksia heikkouksina, koska ne eivät sovi kouluun, tai joitakin elämiä syrjäytyneiksi, koska niihin ei pääse kouluttautumalla

1. SUOMALAISEN KOULUJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET KANSAINVÄLISESTI VERRATTUNA

1. Yhdenmukaisuus koulutussuunnittelussa ja sosiaalipolitiikassa Koulutuksen ilmaisuus, kouluruoka, moniammatillinen yhteistyö, niveltymä päivähoitoon 2. Ei koulutuksellista erottelua vaan pyrkimys tasa-arvoon: Eritasoiset oppilaat yhdessä mahdollisimman pitkään; vähän alueellista erilaistumista, ilmainen koulutus korkeakouluja myöten; ei monia yksityiskouluja. ei niin paljon urautumista 3. Korkeatasoinen, valikoiva, tutkimusperustainen opettajankoulutus, jatkuva. 4. Opettajan vastuu ja ammatillinen autonomia: opettajat suunnittelevat opetukset ja kehittävät koulua kokemus, valta ja vastuu pitkälti samassa paikassa Vähemmän piiloisia kielteisiä kehityskulkuja

Opettajan ammatillinen autonomia, vastuu ja luottamus 1 On arvioitu, että suomalaisilla opettajilla on eniten ammatillista vapautta maailmassa Suomi ei ole lähtenyt mukaan kansainväliseen kehitykseen, jossa painotetaan standardisoituja testijärjestelmiä, joiden myötä opettajat asetetaan tulosvastuuseen työssään. Kaikki viralliset, kansainvälisesti yleiset kontrollinkeinot puuttuvat. Ei: Koulutoimentarkastajia, Yksityiskohtaista kansallista opetussuunnitelmaa, Virallisesti hyväksyttäviä opetusmateriaaleja, Pakollista tuntikohtaista opetuspäiväkirjaa Sen sijaan, on: Ammatillinen autonomia ja ammatilisen kehittymisen tuki läpi uran (saatavuus vaihtelee). Myöskään oppilaita ei mitata, vaan opettajia kannustetaan kehittämään monipuolisia ja luovia arviointimenetelmiä, jotka kannustavat oppimiseen. Numeroarviointi ei ole pakollista ennen 8. luokkaa.

Opettajan ammatillinen autonomia, vastuu ja luottamus 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: opetushallitus, asiantuntijoiden kuuleminen, kommenttikierrokset. Kunta- ja koulukohtainen ops: opettajat tekevät opetussunnitelmatyötä. Perusteiden mukaan huoltajat tulee ottaa mukaan suunnittelutyöhön, ja oppilaat voidaan ottaa mukaan Opetusmenetelmät: opettajat Kaikki menetelmiä ja sisältöä koskevat päätökset ovat opettajien tekemiä ESIM: Matematiikka (10 sivua): Kolme osuutta: 1-2, 3-5, 6-9. Kustakin: tavoitteet, ydinsisällöt, hyvän suorituksen kuvaus luokkien 2 ja 5 lopussa ja koulun lopuksi.

2 yleistä kysymystä: Ulkomailla: Miksi suomalaiset opettajat edes tekevät työnsä? Suomessa: Miksi suomalaiset luokkahuoneet ovat maailman perinteisimpiä?

Miksi suomalaiset opettajat tekevät työnsä hyvin? Ulkoisten kontrollinkeinojen puuttesta huolimatta opettajia kohtaan on korkeat odotukset: Opettajia pidetään vastuullisina ja velvollisina, ja heidän odotetaan jatkuvasti kehittävän ja reflektoivan itseään ammattilaisina ja ammattikuntana. Ammattilaisina opettajien ei pitäisi tarvita ulkoista kontrollia pyrkiäkseen mahdollisiman hyvään työhön.

Miksi suomalaiset luokkahuoneet ovat maailman perinteisimpiä? Suuri tekijä: opettajien normatiivinen vertaispaine. Myös muita osoittelijoita riittää. Ammattikunta on vastuullista, omistautunutta ja tuntee asian tärkeäksi Niin tärkeäksi, että ei aina ole halukas ottamaan pieniäkään riskejä Käytännössä tästä kuitenkin seuraa, ettei suomalainen koulu muutu kovin helposti, mahdollisuuksista huolimatta.

POIS KOULUTUSSOKEUDESTA: KUINKA KOULUSSA TUNNISTAA MONENLAISET VAHVUUDET, MONENLAISET HYVÄT ELÄMÄT? Koulu ei pysty tähän yksin, vaan tarvitsee yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka kykenevät asettumaan koulutussokeuden ulkopuolelle.