Kokemuksia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, kuntakumppanuudesta ja yhteiskunnallisista vaikutuksista



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISÖT BRÄNDI. Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli

Esittelyssä: Toiminta-ajatus ja toimintamalli. Palvelun sisällöt ja metodit. Referenssit

Kolmas sektori ja kulttuuripalvelut

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten kehittämisestä

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten

Näköaloja kulttuurilähtöisiin hyvinvointipalveluihin

Käytännön kokemuksia yhteiskunnallisten yritysten kehittämisestä

Järjestöt palveluntuottajina

Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu Sirkka-Liisa Mikkonen

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Kuntaesimerkkinä Oulu

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu Tervetuloa!

YRITTÄJYYSINFO torstai Auvo Turpeinen

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Liikunta-alan yrittäjyys teollisuutta vai palvelutuotantoa? Kouvola

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi Sirkka-Liisa Mikkonen

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Yhteiskunnallinen yritys -merkki Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu

Järjestöbarometri Mediainfo

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Koukkuniemi hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

KULTTUURIN YHDISTYSILTA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Merkillisiä hyväntekijöitä Kimmo Nekkula

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

Ideasta suunnitelmaksi

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Sosiaaliset yritykset

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Toimintasuunnitelma 2012

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Työ-, tapa- ja liiketoimintakulttuurin erityispiirteitä Venäjällä

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

Espoon Avoimen osallisuuden malli

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kaupunki elinkeinotoiminnan mahdollistajana

Kulttuuriosuuskunta ILME

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

Transkriptio:

Kokemuksia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, kuntakumppanuudesta ja yhteiskunnallisista vaikutuksista Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä 28.5.2013 Tampere Elina Vanhapiha Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus

PIENYRITYSKESKUS Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut Aalto-yhteisölle ja sidosryhmille Mikkeli (1980) Helsinki (1994) Pietari (1993) Tallinna (2004) Euroopan suurimpia yrittäjyyspalvelujen tuottajia: 1. Koulutus- ja kehitysohjelmat 2. Yrityshautomotoiminta (Start-Up Center) 3. T&K&I palvelut KASVUYRITTÄJYYS LUOVIEN ALOJEN YRITTÄJYYS UUDET YRITTÄJYYDEN MUODOT JA ALUEET

Kokemusten taustalla www.yhteiskunnallinenyritys.fi Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Yhteiskunnallisten yritysten Living lab 2010-2013

14 150 71 135 326 131 9 PILOTTIHANKETTA, joissa toimii YHDISTYSTÄ hyvinvointipalvelujen tuottajina KUNNAN alueella YRITYSyhteistyökumppania HENKILÖÄ työllistynyt osa- tai kokopäiväisesti HENKILÖTYÖVUOTTA MILJOONAA euroa Suurin osa kehittämisohjelman 14 pilottihankkeesta ja 150 yhdistyksestä kehittää hyvinvointipalveluita yhteistyössä kunnan kanssa, mutta kolmessa pilottihankkeessa kehitetään palveluita myös työyhteisöille. Hankkeen yhtenä teemana on yhteiskunnallinen yrittäjyys kolmannen sektorin palvelutuotannon organisointimallina.

Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Tutkimusyhteisö Jakaminen, ideointi Rahoitus Yhteiskunnallisten yritysten rahasto/pääomasijoitusyhtiö Yrittäjäyhteisöt Mm. SYY ry, Yhteiskunnallisten yritysten koalitio Asiantuntija- ja kehittäjäyhteisöt mm. Syy Akatemia osk. Houkuttelevuus, menestys YHTEISÖT BRANDI Valmennus- ja yrityskehityspalvelut Kasvu- ja ketjumallien koulutus ja valmennus Kasvu- ja ketjumallien liiketoiminnan kehittäminen Markkinoiden luominen, mallien levittäminen Rahoituksen matchaaminen Koulutus- ja valmennuspalvelut Muiden palveluntuottajien palvelut, mm. YY start-up valmennukset, hankevalmennukset jne. Luovuus, toteutus Imago ja näkyvyys Brandin rakennus Arvot ja kriteerit Yhteiskunnallisten yritysten merkki

Sisältö 1. Yhteiskunnallinen yrittäjyys 2. Kuntakumppanuudet 3. Yhteiskunnalliset vaikutukset

1. Yhteiskunnallinen yrittäjyys 7

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämistä monimuotoisella kentällä START-UP - Aloittavat yhteiskunnalliset yritykset Syfo Oy (konsultointi- ja valmennus) SendMeHelp (mikromarkkinoiden toimintaa ja vapaaehtoistyön koordinointia edistävä verkkopalveluidea) SYY Akatemia Osuuskunta (Koulutus- ja valmennustoimintaa) MUUTOS ja KASVU - Yhdistysten palvelutoiminnan organisointi /Yrityksestä yhteiskunnalliseksi yritykseksi/vastuulliset hankinnat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (palvelustrategian kehittäminen) & palvelutuottajat (12 organisaatiota: Oy- tai yhdistysmuotoisia) Ensi- ja turvakotien liitto / Turvakotipalvelut MTKL Hyvän mielen yritys > Vireä Mieli Oy palvelut Sosiaalialan osaamiskeskukset (3 kpl, Oy- / kuntataustaisia) Ektakompus Oy (Kotipalveluita, taustana kunta + asukasyhdistykset) Espoon vastuullinen työpooli & hankintakäytäntöjen kehittäminen (6+ org.) Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

KOLMAS SEKTORI Osakeyhtiö Osuuskunta Yhteiskunnallinen yritys ALV:illinen toiminta Palkattu henkilöstö, päätoimiset YRITYKSET Yhteiskunnallinen yritys Ammattimaistuminen Rationalisoituminen Yhteiskunnallinen yritys KANSALAIS- TOIMINTA Vapaaehtoiset Palvelusopimukset Kumppanuudet Yhteistyö Ostopalvelut JULKINEN SEKTORI Kunnat (Ministeriöt) Soveltaen: Heikkala 2009

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä kolmannelta sektorilta = VALINTA

Palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys Case Pii Poo ry Lempääläisen lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen tarkoituksena on tuottaa kulttuuripalveluja erityisryhmille, lapsille ja nuorille. Asiakkaat tulevat palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta. Yhdistysmuoto oli luonteva valinta, koska erityisryhmien kulttuuripalveluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuottamaan: Käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole kustannusten mukainen. Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkosto on tärkeä yhteistyökumppanimme, jonka jäseniä emme yritysmuotoisena pystyisi olemaan, kertoo toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu. Kannatusyhdistyksen jäseniä ovat hallituksen jäsenet, ja ajatus jäsenistöstä, jonka ehdoilla toimintaa toteutettaisiin, tuntuu kaukaiselta. 11

Yritys ja yhdistys Case ValoAurinko osuuskunta ja ry ValoAurinko on turkulainen lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaan erikoistunut osuuskunta sekä yhdistys. Osuuskunta perustettiin ensin, tavoitteena työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä. Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle, koska toimimme myös avustusten pohjalta, ja joissain rahoitushauissa ei osuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetä. Perustettiin yhdistys edistämään lasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta, kertoo Metsämarja Aittokoski. Yhdistys tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kaupungin kanssa, kohderyhminä lapset ja vanhukset. Osuuskunnan tuotolla rahoitetaan yhdistyksen taiteellisia produktioita. Yhdistys ja osuuskunta toimivat rinnakkain ja joustavasti. Yhdistys toteutti esimerkiksi elokuvatyöpajoja osuuskunnan tuottaman tv-sarjan lapsiavustajille. Työn alla on kehityshanke, miten toiminta jatkossa kannattaa järjestää, onko esimerkiksi syytä eriyttää ry:n ja osuuskunnan profiileja enemmän toisistaan. 12

Yritys Case Hipko Oy Hipko on helsinkiläinen kamppailu-, itsepuolustus- ja kuntoilutunteja tarjoava yksityinen koulu. Pohjalla on vuonna 1998 perustettu Taekwondo Tigers ry, joka kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi, että päätettiin perustaa osakeyhtiö. Perustaja ja toimitusjohtaja Timo Räkköläinen näki yritysmuodon parhaaksi koulun vision toteuttamiselle. Ratkaisevia seikkoja olivat halu sitoutua koulun kehittämiseen täysillä ja olla siinä kiinni päätyönä. Toiminnan läpinäkyvyys oli tärkeää. Yrityksessä kaikilla on selkeät vastuualueet, ja päätökset tehdään nopeasti. Alusta alkaen on myös tiedostettu, ettei yrityksenä voi hakeutua julkisen tuen piiriin yhdistysten lailla. Kilpaurheilijoita varten Hipkon kylkeen on perustettu Hipko Team ry, mikä mahdollistaa lajiliittojen kilpailutoimintaan osallistumisen. Perinnelajien aate ja yhteisöllisyys elävät Hipkon toiminnassa. Asiakkaat puhuvat hipkolaisuudesta. 13

Palokolmio malli Y-yrittäjyys (tärkein ajuri josta yritys saa elinvoiman) Esim. yhdistysyrittäjyys Palamisprosessi jossa syntyy positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Y-yritys (alusta toimivalle kaupankäynnille) Yhdistys / Osakeyhtiö / Osuuskunta jne. (Kassavirraksi muutettavissa oleva liikeidea) Esim. hyvinvointipalvelu, tilaajana kunta tai yritys (työyhteisö) Mallin lähde: Yhteiskunnallisten yritysten Living lab 2010-2013

Yleisimpiä haasteita YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS OMISTAJUUS MISSION YLLÄPITÄMINEN vs. TAHTOTILAN YLLÄPITÄMINEN LIIKETOIMINTAAN ENNAKOINTIKYKY JA HALU MYYNTI- JA MARKKINOINTIOSAAMINEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ASIAKASRAJAPINNASSA TOIMIMINEN LIIKEIDEA (rahavirrat) KANNATTAVUUS YHTEISKUNNALLISTEN VAIKUTUSTEN SUUNNITTELU YHTEISKUNNALLINEN YRITYS (tuotantokoneisto) YHTEISKUNNALLISTEN VAIKUTUSTEN OSOITTAMINEN LAADUN YLLÄPITÄMINEN PALVELUKONSEPTOINTI / TUOTTEISTAMINEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET JA VERKOSTOTOIMINNAN MALLIT TUOTANTOPROSESSIEN HALLINTA STRATEGINEN KEHITTÄMINEN

Yhteiskunnallisen yrittäjän yrittäjyysorientaatiosta Yhteiskunnallisten yritysten yrittäjyysorientaatiossa (EO) on selvästi yksi muista yrityksistä erottava piirre: Peräänantamattomuus Taloudellista riskiä otetaan, mutta missiota suojataan kaikin tavoin Lähde: Yhteiskunnalliset yritykset innovatiivisessa arvonluonnissa -tutkimuksen case-esimerkit, KTT Pasi Syrjä ja KTT Helena Sjögren, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Esitys Tutkimuksesta työkaluja yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseen tilaisuudessa 20.5.2013, Helsinki)

Kuntakumppanuudet 17

Ristiriitaisia odotuksia Kolmas sektori tuottaa halvemmalla laadukkaita palveluita Kolmas sektori tuottaa entistä ammattimaisempia palveluita, joissa se hyödyntää vapaaehtoisiaan Kolmas sektori tuottaa pysyvää ja pitkäjänteistä toimintaa, joka pohjautuu hankerahoitukseen > Entäpä yhteiskunnallinen yritys?

Esimerkkejä kohderyhmistä Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret Sairaalapotilaat Kehitysvammaiset lapset Muistihäiriöiset Sosiaalihuollon piirissä olevat perheet Lasten ja ikääntyneiden yhteistoiminta Vanhuspalvelujen asiakkaat Päihdekuntoutujat

Yhteistyötä kunnan palvelurakenteissa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI KULTTUURITOIMI NUORISOTOIMI Päiväkoti Terveyskeskus / sairaala Palvelutalo / vanhainkoti Etsivä perhetyö Perhekuntoutuskeskus Sijaishuolto Perus- ja erityisopetus Taiteen perusopetus Kansanopisto Lastenkulttuuriverkosto Kulttuurikeskus Taidekasvatushankkeet Museo, orkesteri Nuorisotalo Etsivä nuorisotyö Missä on tarve? Mikä on ydinosaamistamme?

Kunnan palvelurakenteisiin Yhdistys RAHOITTAJA Kunnan sosiaalitoimi PALVELU- TUOTE Tanssija kummitaiteilijana TILAAJA Vanhainkoti LOPPUKÄYTTÄJÄT Avoin osallistujajoukko Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa ja toteuttamassa itseään Casebook: Case 50 Läntinen tanssin aluekeskus ry 21

Kenelle markkinoidaan? A. Rahoittajalle / maksajalle B. Palvelun tilaajalle C. Palvelun loppukäyttäjille Palvelun rahoittaja ja tilaaja voi olla myös yksi ja sama taho Kuka maksaa? A. Rahoituksesta päättävä taho, tilaaja ja loppukäyttäjä maksavat kukin osuutensa B. Rahoittaja/tilaajataho järjestää palvelun loppukäyttäjälle maksuttomana C. Käyttäjä maksaa palvelunsa kokonaan itse Tärkeä asia pohtia jatkuvuuden kannalta! Entä kenen kanssa sopimuksia? 22

Kuntayhteistyön edellytykset YHTEISKUNNALLINEN YRITYS KUNTA Vahva missio laadukas palvelutoiminta Aktiivinen yhteys kuntaan Kunnan menettelytapojen tuntemus Hyvin tuotteistetut palvelut Tarjoukset vahvalla pohjalla Laadukas toteutus ja toimitusvarmuus Hankintalain tuntemus Erilaisten palveluntarjoajien tuntemus Aktiivinen tiedonvälitys tulevaisuuden suunnitelmista Vuoropuhelu palveluntarjoajien suuntaan ennen hankintaprosesseja Pitkäjänteisiä kumppanuuksia Vastuulliset hankintakriteerit Lähde soveltaen: Opas kuntapalveluja tuottavalle yrittäjälle, Kuntaliitto 2010

Espoon malli Tilaajapooli Espoon kaupungin virastot ja laitokset Ei ole niin pientä työtehtävää, ettemme olisi siitä kiinnostuneet. Pienet palveluntarpeet on kerätty yhteen ja niistä muodostettu kokonaisuus jonka hankinta-arvo ja työllistävä vaikutus on riittävän houkutteleva Tuottajapooli, YY Yritykset Sosiaaliset yritykset Kuntouttava työtoiminta Oppilaitokset XX euroa TAPIOLAN TERVEYSASEMA Liinavaatevaraston hyllyjen järjestely 1 kertaa viikossa Arvo 40e/kerta =160e/kk TAPIOLAN PÄIVÄKOTI Leikkikatoksen siivous ja kunnostus 2 kertaa kuukaudessa Arvo 40e/kerta =80e/kk TAAVINKOTI TAPIOLA Aulaemäntä 40h/kk Avustava keittiöhenkilö 8h/kk Avustavat tehtävä pesulassa 8h/kk Arvo 2240e/kk Tilauskirja (ennakkotilaukset) Til.no.0001 Tilaava yksikkö: Nimi: Työtehtävän kuvaus: Erityshuomiot: Toimitusaika: Hinta-arvio: Mallin lähde: Yhteiskunnallisten yritysten Living lab 2010-2013

Tärkeää kumppanuudessa Keskusteluyhteys Toimintamalli jatkuvalle vuoropuhelulle (ei perustu vain henkilösuhteisiin) Käsitteiden avaaminen Luottamus Yhteiset tavoitteet Osapuolilla myös omia tavoitteita Pyrkimys pidempikestoiseen yhteistyöhön Avoimuus osapuolten kesken sekä suhteessa ympäristöön Kaikki paikalliset toimijat tietävät pelisäännöt ja tilanteen Kumppanuutta voi tehdä myös ilman rahaa, palvelujen vaihtoperiaatteella ja antamalla työpanosta 25

3. Pekka hymyilee Yhteiskunnalliset vaikutukset

Yhteiskunnalliset vaikutukset = liiketoiminnan positiivinen sivuvaikutus = LISÄARVO Lähde: Rajahonka, M. Hyvinvointipalvelujen vaikuttavuusselvitys. Julkaisematon raporttiluonnos, Kolmas lähde 2013

Tavoitteena hyvinvoinnin ketjureaktio VANHUS OMAISET HOITAJAT Esimerkki: Vanhustyö

Kipeästi kaivattuja, monitasoisia vaikutuksia VAIKUTUKSIA TAIDELÄHTÖISET MENETELMÄT TOIMINTA Kokeilu Tekeminen Uuden luominen Esiintyminen Kokeminen Keskustelu Havainnointi Tulkinta KOKEMUKSIA Osallisuus Oivaltaminen Onnistuminen Omien rajojen rikkominen Positiivis. huomion saaminen Uudet näkökulmat itseen, muihin ja omaan työhön Omasta roolista irrottautuminen Motivoituminen Tasavertaisuus Iloitseminen Itsetuntoon Itsetuntemukseen Kehonhallintaan Elämänhallintaan Arjen toimintakykyyn Omakohtaisen hyvinvointiin Keskinäiseen luottamukseen Yhdenvertaisuuden ilmapiiriin Sosiaalisiin taitoihin Kykyyn oppia uutta Roolien uudelleen jäsentymiseen Työllisyyteen Esimerkki: Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia

Ryhmätaidetoimintaterapia säästää kustannuksia vaativammista palveluista Lähde: Rajahonka, M. Hyvinvointipalvelujen vaikuttavuusselvitys. Julkaisematon raporttiluonnos, Kolmas lähde 2013

Liikunnallinen elämätapa parantaa työssä jaksamista ja vähentää terveys- ja sosiaalipuolen kustannuksia Lähde: Rajahonka, M. Hyvinvointipalvelujen vaikuttavuusselvitys. Julkaisematon raporttiluonnos, Kolmas lähde 2013

Kun laitoksessa asuva Pekka ei ole hymyillyt kahteen vuoteen, ja osallistuessaan sirkusryhmän toimintaan Pekka hymyilee tuon tuosta, on helppo uskoa, että toiminta vaikuttaa. Tai jos huostaan otettujen lasten riitaisa, levoton ja aggressiivisesti käyttäytyvä ryhmä saa elokuvaprojektissa aikaan yhteisen animaatioelokuvan ja iloitsee ensi-illassa perheidensä kanssa, on uskottava, että toiminta vaikuttaa osallistujiin. Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen vetäjä

Toimintaterapeutti ja taiteilija työparina Pienryhmiä lapsille, joilla on lieviä oppimishäiriöitä Koulu- tai päiväkotipäivän aikana tai jälkeen Etsitään lapsen vahvuuksia taiteen menetelmillä Apuvälineitä vanhemmille Koulutusta kasvatushenkilökunnalle Työmahdollisuuksia taiteilijalle Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa ja toteuttamassa itseään Casebook: Case 61 Framil ry ja Salon taiteilijaseura ry, Hymykuopat-hanke

Nukketeatterin taika sai huostaan otetut lapset uskaltamaan Sijaisperheille elämystyöpajoja yhdistyksen voimauttavan nukketeatterin menetelmällä Palvelua suunniteltiin yhdessä yhdistyksen ja sosiaaliviraston kesken, ja sosiaalivirasto tarjosi sille puitteet sekä tiedotti palvelusta asiakkailleen Tärkeäksi tehtäväksi määriteltiin tuoda lapsille ja perheille positiivisia kokemuksia ja siten vahvistaa lasten itseluottamusta Lapset rohkaistuivat, vanhemmat saivat vertaistukea elämäntilanteeseen, sosiaalivirasto tukea omalle työlleen Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa ja toteuttamassa itseään Casebook: Case 9 Nukketeatteri Sampo ry: Elämystyöpajat

Robin Hoodin jalanjäljillä eli kun asiakkaat ostavat vaikutuksia Case: WAU! kerho: Maksuton liikuntakerho koulujen iltapäivään Meitä ei tarvita siellä, missä toimintaa on. Toimimme siellä, missä tarvetta on Yritys ostaa palvelun, jolla se pyrkii lisäämään henkilöstönsä hyvinvointia. Samalla se lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvaa terveempää tulevaa sukupolvea. Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa ja toteuttamassa itseään Casebook: Case 22 WAU ry www.wau-ry.fi

Tukea ja työvälineitä

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUJA www.yhteiskunnallinenyritys.fi > Tukea > Työkaluja http://www.yhteiskunnallinenyritys.fi/yhteiskunnallinen-yritys/tukea/tyoekaluja/

CASEBOOK Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa ja toteuttamassa itseään - 77 casea, julkaistu 15.5.2013 http://www.kolmaslahde.fi/tietoa HANDBOOK Opas yhdistysten palvelutoimintaan - tulossa syksyllä 2013

VINKKI KEHITTÄJILLE Neuvontatarve riippuu yhteiskunnallisen yritystoiminnan tavoitteesta ja kehitysvaiheesta, mutta myös toimijoiden taustakulttuurista ja maailmankuvasta! > Yritysneuvojilta ja valmentajilta vaaditaan yhtä paljon tulkkina toimimista eri maailmojen välillä kuin teknistä tukea Tule oppimaan: Muuntuva yrittäjyys. Asiantuntija-kehittäjä koulutus. Valmistava koulutus yritysneuvojan erikoisammattitutkintoa varten. Pienyrityskeskus, 11/2013-10/2014 Katso lisää: www.pienyrityskeskus.aalto.fi > Koulutuskalenteri

Yhdessä luomme kauniimman kuvion Kiitos! Elina Vanhapiha elina.vanhapiha@aalto.fi p. 050 315 2163 40

Kuvat Hymykuopat-ESR-hanke, Salon kaupunki 2009-2012. Meltio, Niklas 2012: Kuvia kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013. Kolmas lähde ESRkoordinaatiohanke 2011-2013. Sosiaalinen sirkus ESR-hanke, Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskus 2009-2011 Image Polychromatic Assortment by Joel Penner (Dia 7) http://www.flickr.com/photos/featheredtar/3983076770/sizes/l/in/photostream/ Image Shapes (3) by Richard Taylor (Dia 18) http://www.flickr.com/photos/34094515@n00/6342970816/sizes/l/in/photostream/ Image Synchronized swimming by uwdigitalcollections (Dia 41) http://www.flickr.com/photos/uwdigicollec/2247502690/sizes/o/in/photostream/ 41