Järjestöbarometri Mediainfo

Transkriptio

1 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo

2 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

3 Järjestöjen merkityksestä ja yhteiskunnallisesta muutoksesta

4 Lukuja sote-järjestöistä (1/2) Valtakunnallisia sote-järjestöjä 200 ja niillä n. 300 piiriyhdistystä ja yli paikallisyhdistystä Toiminnassa mukana lähes miljoona täysi-ikäistä Vapaaehtoistoimintaan osallistuu puoli miljoonaa - joista 2/3 naisia - vastaa arvion mukaan henkilötyövuotta Luottamushenkilöinä toimii Vertaistoimintaan osallistuu

5 Lukuja sote-järjestöistä (2/2) Kaikki RAY-avustusta saaneet järjestöt rinnakkaisorganisaatioineen työllistävät n henkilöä (2010) Järjestöt tuottivat v kustannuksilla mitaten 16 % kaikista sosiaalipalveluista - ensikotipalveluista 96 % - turvakotipalveluista 82 % - päihdehuollon asumispalveluista 66 % - katkaisuhoitoasemista 47 % (2010)

6 Toiminnan muutospaineet Ihmisten osallistumistapojen muutos Eriarvoistuminen Väestön ikääntyminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kasvava talouden epävarmuus

7 Järjestöbarometri aineistot Tämän seitsemännen Järjestöbarometrin aineistot: Kyselyaineistot 90 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (60 %) 114 järjestöjen aluetyöntekijää (40 %) paikallisyhdistystä (49 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri

8 Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella

9 Uusia yhdistyksiä rekisteröidään runsaasti Vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin yli uutta yhdistystä Niistä sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on 180 (7 %), eli uusia alan yhdistyksiä rekisteröitiin 3-4 viikossa Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity vuosina : Yhteensä Kaikkiin maakuntiin 190 kuntaan (57 % nykykunnista) Purkautuneita 459 eli nettolisäys 634 yhdistystä

10 Yhdistysten lkm. Vuosina rekisteröidyt ja purkautuneet soteyhdistykset Järjestöbarometri 2012, kuvio 10. Rekisteröidyt Purkautuneet

11 Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä syntyy ja kuolee eri puolilla maata Kunnat, joissa rekisteröity ainakin yksi yhdistys v Järjestöbarometri 2012, kuviot 12 ja 15. Kunnat, joissa purkautunut ainakin yksi yhdistys v

12 Ry-toiminta on voimissaan ja uudistuu ihmisten tarpeiden mukaan Rekisteröity yhdistys on edelleen käyttökelpoinen tapa organisoida kansalaistoimintaa - uudet osallistumismuodot eivät ole syrjäyttäneet perinteistä yhdistysmuotoista toimintaa Järjestökentässä on kaksi samanaikaista kehityssuuntaa: Syntyy suurempia yksiköitä valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten fuusioissa Syntyy yhä pienempien ja spesifimpien potilas-, vammaja diagnoosiryhmien tarpeisiin vastaavia yhdistyksiä

13 Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

14 Työttömien yhdistykset ovat supistamassa toimintaansa Lähes joka toisen (48 %) työttömien yhdistyksen toiminta on supistumassa (kaikista sote-yhdistyksistä vain 10 prosentin) Yli puolella (56 %) palkatun henkilöstön määrä vähentynyt vuodesta 2011 (kaikista sote-yhdistyksistä vain 16 prosentilla) Joka kolmas (35 %) arvioi henkilöstömäärän pienenevän v aikana (kaikista sote-yhdistyksistä vain 11 %)

15 Työttömien yhdistyksillä on taloudellisia ongelmia Joka kolmas (35 %) työttömien yhdistys arvioi taloudellisen tilanteensa huonoksi (kaikista soteyhdistyksistä vain 18 %) Lähes joka kolmas (30 %) ennakoi taloustilanteensa heikkenevän vuoden 2012 aikana (kaikista soteyhdistyksistä 20 %) Lähes puolet (44 %) on menettänyt jonkin keskeisen rahoituslähteen kahden viime vuoden aikana (kaikista sote-yhdistyksistä 21 %)

16 Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava Työttömien yhdistykset ovat tärkeitä pitkittyneesti työttömien ja osatyökykyisten työllistäjiä Ne tarjoavat myös vertaistukea, neuvontaa, ohjausta ja mielekästä toimintaa työttömäksi jääneille TE-toimistojen riittämättömät resurssit vastata henkilöasiakkaiden tarpeisiin sekä lähes päivittäiset irtisanomisuutiset saavat työttömien yhdistysten toiminnan nykymerkityksen korostumaan entisestään Toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti

17 Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

18 Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa pienentynyt % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 21. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

19 Toimipaikkojen lkm Järjestöjen sosiaalipalvelutoimintayksiköt vähentyneet Järjestöbarometri 2011, kuvio 29. Järjestöt Yritykset Lähde: THL: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT.

20 Järjestöjen palvelutuotannossa on taloudellisia ongelmia Kahdeksan prosenttia vastanneista eli viisi järjestöä lopettanut vuonna 2011 jonkin palvelumuodoistaan 17 järjestöä ennakoi jonkin tarjoamansa palvelumuodon olevan erityisen suurissa vaikeuksissa vuonna 2012 Puolet pääosin järjestöjen varassa toimivista sosiaalipalveluista, joille ei ole markkinoita ja joissa ei ole juurikaan muita tuottajia, on taloudellisissa vaikeuksissa Suurimmat vaikeudet ovat kuntoutuspalveluissa, asumispalveluissa ja yksittäisissä erityisryhmille suunnatuissa palveluissa

21 Kuntien kilpailutuskäytännöt ovat hankalia järjestöille Kunnat kilpailuttavat myös palveluja, joissa ei ole markkinoita Kuntien tulee arvioida nykyistä paremmin, onko alueella palvelumarkkinoita ja tarvitaanko kilpailuttamista. Kuntien kilpailutuskäytäntöjen on kehityttävä, koska kunnat eivät osaa tällä hetkellä käyttää edes nykyisessä hankintalaissa olevia joustomahdollisuuksia. Kunnissa tulee laatia palvelustrategiat, joiden kautta syntyy pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavissa palveluissa.

22 Kuntoutuspalveluissa Kelan hankintakriteerit ongelmallisia Järjestöt kritisoivat Kelan hankintakriteerejä ja puitesopimuksia, joissa järjestö joutuu kantamaan yksin palvelun tarpeeseen varautumisen riskin Menettely suosii toimijoita, joilla ei ole pitkäjänteistä, pysyvää toimintaa, vaan jotka palkkaavat työntekijöitä vain erillisiä keikkoja varten Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta järjestöjen osaaminen kuntoutuksessa säilyy Ilman järjestöjen kuntoutuspalveluja yhä useampi jää vaille kuntoutusta tai sen laatu ei vastaa tarpeita