Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Transkriptio

1 Kolmas sektori ja julkiset palvelut Kohtaamispaikkapäivät Porvoo Ritva Varamäki, erityisasiantuntija

2 Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

3 Mihin järjestöt ovat menossa?

4

5

6

7

8

9

10 Sote-järjestöjen rooli palveluissa ja muussa tuessa

11 Julkisten palveluntuottajien arvio eri tahojen merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa tällä hetkellä Kunnan koulu/opetustoimi Oma perhe Kunnan terveystoimi Kunnan sosiaalitoimi Kela Omatoimisuus/itseapu Kunnan nuorisotoimi TE-toimisto Vertaistuki Kunnan asuntotoimi Työvoiman palvelukeskus Järjestöjen palvelut Terveysalan yksit. yritykset Kunnan tekninen toimi Järjestöjen muu vapaaehtoistoiminta Sosiaalialan yksit. yritykset Seurakunnat Yhteispalvelupiste Sosiaalibarometri 2014, kuvio PIENI/MELKO PIENI % MELKO SUURI/SUURI

12 Julkisten palveluntuottajien arvio eri tahojen merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa vuoteen 2020 mennessä Oma perhe Omatoimisuus/itseapu Kunnan koulu/opetustoimi Vertaistuki Kunnan terveystoimi Kunnan sosiaalitoimi Kela Terveysalan yksit. yritykset Kunnan nuorisotoimi Järjestöjen muu vapaaehtoistoiminta Järjestöjen palvelut Sosiaalialan yksit. yritykset Työvoiman palvelukeskus TE-toimisto Kunnan asuntotoimi Yhteispalvelupiste Seurakunnat Kunnan tekninen toimi Sosiaalibarometri 2014, kuvio PIENI/MELKO PIENI % MELKO SUURI/SUURI

13 Julkisten palveluntuottajien arviot vertaistuen merkityksestä hyvinvoinnin toteuttamisessa 2003 (n=653) 2004 (n=522) 2005 (n=610) 2007 (n=501) 2011 (n=321) 2014 (n=283) PIENI/MELKO PIENI % MELKO SUURI/SUURI Sosiaalibarometri 2014, kuvio 40.

14 Julkisten palveluntuottajien arviot järjestöjen muun vapaaehtoistoiminnan merkityksestä hyvinvoinnin toteuttamisessa 2003 (n=652) 2004 (n=525) 2005 (n=610) 2007 (n=500) 2011 (n=322) 2014 (n=282) PIENI/MELKO PIENI % MELKO SUURI/SUURI Sosiaalibarometri 2014, kuvio 41.

15 Julkisten palveluntuottajien alueensa sosiaalija terveysjärjestöjen tuntemus Sosiaali- ja terveysjohtajat TE-toimistojen johtajat Kelan toimistojen johtajat 0% 20% 40% 60% 80% 100% kyllä, useita ainakin yhden ei yhtään Sosiaalibarometri 2014, kuvio 43.

16 Julkisten palveluntuottajien yhteistyö sosiaalija terveysjärjestöjen kanssa Sosiaali- ja terveysjohtajat TE-toimistojen johtajat Kelan toimistojen johtajat 0% 20% 40% 60% 80% 100% ei lainkaan jossain määrin runsaasti ei osaa sanoa Sosiaalibarometri 2014, kuvio 44.

17 Vaikuttamisen kokonaisuus muuttuu

18 Järjestöjen tuottama lisäarvo palvelutuotanto yleishyödyllinen toiminta järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta Palvelujen ja vertaistuen tuottaja Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaja ja osallistumisen väylien tarjoaja

19

20 Paikallisyhdistysten yhteistyön sujuminen hyte-toiminnassa kuntien kanssa Järjestöbarometri 2018

21 Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyön sujuminen hyte-toiminnassa kuntien kanssa Järjestöbarometri 2018

22 Järjestöjen toiveet kunnille 22

23 Sote-järjestäjät Kunnan omana toimintana Kuntayhtymämalli Vastuukuntamalli Maakunnallinen sotekuntayhtymä

24 Järjestöjen kannalta erityishuomioita Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoista on huolehdittava ja sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava huomioon yhtenä tärkeänä voimavarana Uudistuksessa on alusta asti tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat

25 Case Järjestölähtöinen auttamistyö Ryhmien tuotokset esitellään yhteisesti, keskustelua Järjestölähtöinen toiminta on suunnitelmallista, kokeiltuun konseptointiin perustuvaa toimintaa, joka tarjoaa tukea ja apua tuen tarpeessa oleville sote-palvelujen rajapinnalla siten, että sote-palveluista -usein P ohjataan järjestölähtöisen tuen piiriin ja päinvastoin. Toiminta on omiaan ehkäisemään toimintaa. Tuotannon rajapinnalle sijoittuu useita järjestöjen toimintoja, joiden asema on sotekentän muutostilassa varmistettava. Järjestölähtöisille toiminnoille voidaan määritellä mm. seuraavia piirteitä: vapaaehtoisten ja vertaistukijoiden merkitys korostuu, ja toiminta on suunnitelmallista ja ammattimaista toiminnot voivat olla osa hyte-hoitopolkua tai verkostoa, mutta eivät kuulu julkisen sektorin ydintoimintaan tai valinnanvapauden piiriin toiminta on järjestöjen autonomiasta lähtevää, se on usein innovatiivista ja perustuu järjestöjen havaintoihin palvelutarjonnan katveista toiminnan piiriin tullaan ilman lähetettä, se on etsivää ja anonyymia

26 Tulevaisuuden suunta?

27 "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. - Mauno Koivisto

28 Järjestöjen pitää pysytellä juurillaan: olla olemassa niitä ihmisiä varten, joita ne auttavat.

29 Ryhmien tuotokset esitellään yhteisesti, keskustelua Lisätietoa SOSTEkirje:soste.fi>uutiskirjeet (Järjestöjen toiveet kunnille)