Ajankohtaista näyttötutkinnoista Minna Bálint 30.1.2014
Näyttötutkinnon suorittaneet 2012, kymmenen kärjessä 34 144 Lähihoitaja, sos-terv. perust. 4592 Johtamisen eat 1892 Myynnin at 1768 Merkonomi, liiketal. perust 1499 Laitoshuoltajan at 1266 Logistiikan perustutk 896 Hierojan at 880 Yrittäjän at 857 Rakennusalan perustutk 842 Sähkö- ja autom. perustutk 629
Lainsäädäntömuutoksia HE 66/2013: koulurauhapaketti HE 67/2013: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE166/2013: opiskelijavalintarekisteri
Valmisteilla rakennepoliittisen ohjelman pohjalta 1. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) 2. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen 3. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen 4. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistyy 5. Nuorisotakuu - Nuorten aikuisten osaamisohjelma - - Näyttötutkintoaineistojen kehittäminen
2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmää koskeva HE on tarkoitus antaa keväällä 2014 siten, että rahoituslainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015 lykkääntynee syksyyn Tavoitteena läpäisyn paraneminen, nopea siirtyminen työelämään ja aiemmin opitun tunnustaminen Valmistavan koulutuksen rahoitusta kehitetään siten, että se ei kannusta opetuksen järjestämiseen silloin kun opiskelijalla on jo tutkinnon suorittamisen edellyttämä osaaminen Vahvistetaan tulosrahoitteisuutta - tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen Keskitytään tutkintojen rahoittamiseen
3 Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014 Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on tarkoitus uudistaa viimeistään 1.1.2017 Ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestönkehityksen mukaisesti. Huolehditaan, että koulutuksen järjestäjät ovat riittävän vahvoja toimijoita vastaamaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin. Järjestämislupien määrää karsitaan Vahvojen järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan
4 Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistetään alkuvuodesta 2014 Ehdotusten odotetaan olevan valmiina 10/2014
5 Nuorisotakuu - Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ohjelmalla lisätään 20 29 vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutusmahdollisuuksia Osaamisohjelman määrärahat (2014 2016 n. 150 milj) myönnetään koulutuksen järjestäjille valtionavustuksina pt:jen suorittamisen rahoittaminen ollut haastavaa OKM/73/592/2013 jaossa valtionavustus näyttötutkintona suoritettavien pt:n, at:n ja eat:n valmistavaan koulutukseen ja näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ( oppilaitosmuotoinen ) Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa aloittajatavoite tultaneen saavuttamaan ja oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa siitä jonkin verran jäädään
Näyttötutkintoaineistojen kehittäminen OKMn työryhmän tehtävänä on määritellä, miltä osin tutkintotilaisuuksissa tarvitaan erityisiä näyttötutkintoaineistoja ammattitaidon osoittamiseksi ja arvioimiseksi ja mitä aineistot voisivat olla Ehdottaa myös muista toimenpiteistä, joilla kehitetään näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta Toimikausi päättyy 31.3.2014 Valmistelutyö ei ole sidoksissa olemassa oleviin näyttötutkintoaineistoihin Maksuttomuus Tavoitteena yhtenäistää käytäntöjä Kohderyhmänä tutkintotoimikunnat, tutkinnon järjestäjät ja tutkinnon suorittajat
Näyttötutkintojen tukimateriaali = näyttötutkintoaineisto Voi sisältää sekä yleisiä pelisääntöjä että tutkintokohtaisia materiaaleja Tukimateriaalin tarve voi lisääntyä, jos tutkinnon perusteet jatkossa laaditaan normimuotoon edistää näyttötutkintojen tasalaatuisuutta (läpinäkyvyys, yhdenvertaisuus) varmistaa niiden työelämävastaavuutta edistää näyttötutkintojärjestelmän joustavuutta ja innovatiivisuutta
Työryhmän ehdotus tarvittavasta materiaalista Yhteiset pelisäännöt Usean tutkinnon yhteiset tukimateriaalit Tutkintokohtaiset tukimateriaalit Tukimateriaali Tiivistelmä lain ja ohjeiden ydinkohdista Näyttötutkintoprosessin kuvaus Useaan tutkintoon sopivien tutkinnon osien tutkintokohtaistaminen Ammattitaidon osoittamisen tarkennuksia Arvioinnin täsmennyksiä Esimerkkejä tutkintotilaisuuksista
Opetushallituksessa vireillä 1. Tutkinnon peruste -asiakirjan mallin kehittäminen 2. Tutkinnon perusteiden rakenteistaminen (eopetussuunnitelmat) 3. AIPAL- ja AITU-järjestelmien kehittäminen 4. Henkilökohtaistamista koskeva opas 5. Näyttötutkinto-oppaan englanninkielinen käännös
Tutkinnon perusteprosessi Tutkinnon perusteiden muutostarpeen arviointi Perustetyön aikataulun laatiminen. Perusteprojektin suunnittelu Perusteprosessin ja perusteasiakirjan kehittäminen Palautteen keruu ja käsittely Ennakointi Tutkintorakenteen kehittäminen Perusteprojekti Laadintaohje Toimeenpanon tuki Tutkintotoimikuntien ja koulutuksen järjestäjien tuki Määräykset, ohjeet
Lähtökohtia perusteasiakirjan uudistamistyölle Tutkinnon perusteissa ei toisteta jo muussa lainsäädännössä sanottua Tutkinnon perusteissa määrätään vain niistä asioista, joihin on laissa annettu määräysvalta Tutkinnon osat nimetään ja laaditaan sisällöltään vastaamaan työelämän toimintaprosesseja Tutkinnon perusteet ovat selkeät, yksiselitteiset ja ytimekkäät Tutkinnon perusteet ovat määräystekstiä, ei esimerkkejä
Tutkinnon perusteasiakirja jatkossa (luonnos) I. Tutkinnon muodostuminen II. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito, ammattitaidon osoittamistavat ja arvioinnin perusteet 1 Tutkinnon osa 2 Tutkinnon osa jne. III. Tutkintoa koskevat muut määräykset Liite 1. Tutkinnon kuvaus Tutkinnon osat, mahdolliset osaamisalat ja tutkintonimikkeet, mahdolliset pätevöitymiset Jos alakohtainen tarve (esim. SORA)
Esimerkki
Asiakirjalähtöinen malli Moduulilähtöinen malli Julkaisu Hallinta Tuottaminen
TUTKE 2 HE-luonnos muutoksista, jotka koskevat - lakia ammatillisesta koulutuksesta - lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Minna Bálint
TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi tehtävät uudistukset vaolittavat laajasti eri säädöksiin L ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998) A ammatillisesta koulutuksesta (A811/1998) VN päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskolutuksessa (VnP 213/1999) A ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A812/1998) A tutkintorakenteesta (A 47/2012) sekä A ammatillisista perustutkinnoista (A216/2001) HE on tarkoitus antaa keväällä 2014 siten, että uudistus tulisi voimaan 1.8.2015 (näyttötutkintojen perusteet 2018 mennessä)
muutokset lakiin ammatillisesta koulutuksesta
1 Lain nimi muuttuu ammatillisesta koulutuksesta annettu laki > ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki poistuu jaottelu nuorille ja aikuisille annettavasta koulutuksesta - laissa ei oteta kantaa opiskelijavalintaan ikänäkökulmasta (1 Soveltamisala) ammatillinen peruskoulutus määritellään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan järjestettäväksi koulutukseksi (3 Ammatillinen peruskoulutus) ammatilliset perustutkinto määritelty näkökulmista milloin osaamistarve edellyttää omaa tutkintoa milloin osaamisen taso on perustutkintotasoista (4 Ammatillisen perustutkinnon määritelmä
2 Määritellään ammatillisista perustutkinnoista päättävät tahot Yhteen pykälään koottu tutkintorakenteesta päättävät tahot Vn A: koulutusalat Okm A: tutkintorakenne, jossa ammatilliset perustutkinnot säädetään osaamisaloittain sekä sijoitetaan koulutusaloille, tutkintonimikkeiden määrittelyn periaatteet Oph M: tutkinnon perusteet, tutkintonimikkeet, tutkintorakenneesityksen valmistelu (4 a Ammatillisista perustutkinnoista päättäminen)
3 Tutkinnon laajuus määritellään osaamispisteinä tutkinnon ja tutkinnon osien mitoituksessa käyttöön ECVETsuosituksen mukaiset osaamispisteet täysipäiväisesti opiskellen suoritetut oppimistulokset vastaavat keskimäärin 60 pistettä/vuosi ammatillisen perustutkinnon vähimmäislaajuus 180 pistettä tutkinto tulee voida suorittaa kolmessa vuodessa tutkinnon osan osaamispisteet määrittelyssä otetaan huomioon osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin (12 Tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteet)
4 Yhteiset tutkinnon osat hahmottuvat teemoittain perustutkinto määritellään muodostuvan ammatillisista tutkinnon osista (135 op) yhteisistä tutkinnon osista (35 op) vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 op) yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 op) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 op) yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 op) sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 op) (12 a Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen)
5 OPH:n määräykset esitellään kootusti tutkinnon perusteissa määrättävät asiat: tutkintonimike ja tutkinnon muodostuminen tutkinnon osien osaamispisteet ja ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi (13 Tutkinnon perusteet) informoivaan pykälään on koottu muut OPH:n määräämät asiat todistukseen merkittävät tiedot opiskelijan terveyden tilaa koskevat vaatimukset suunnitelma opiskelijoiden suojelemiseksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet sekä arvosanojen muuntaminen kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet (13 a Opetushallituksen määräykset)
6 Käsitteet osaamisen ja oppimisen arviointi määritellään 24 b Oppimisen arviointi 25 Opiskelijan osaamisen arviointi 25 b Osaamisen arvioinnista päättäminen 25 c Osaamisen arvioinnin oikaiseminen 25 d Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Työssäoppiminen omaan, arvioinnista erillään olevassa pykälässä (16 a Työssäoppiminen)
7 Oppisopimuskoulutuksen arviointiin muutoksia Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien yhdistelmästä luovutaan. (25 b Osaamisen arvioinnista päättäminen) Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointiin oikaisua ei jatkossa haeta työnantajalta vaan rehtorilta tai arvioinnista päättäneeltä (25 c Osaamisen arvioinnin oikaiseminen)
8 Asetuksessa olleita pykäliä siirtyy lakiin Suorituksen (osaamisen osoittamisen) uusimista ja arvosanan korottamista koskeva säädös siirtyy asetuksesta lakiin (25 d ) todistuksia koskeva säädös siirtyy asetuksesta lakiin. erotodistus korvautuu todistuksella suoritetuista tutkinnon osista VnA tarkemmin todistuksen sisällöstä ja allekirjoittamisesta Oph M todistukseen merkittävistä tiedoista (25 e Todistukset)
9 Koulutuspoliittisessa keskustelussa pinnalla olleita käsitteitä vahvistetaan opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen rinnastetaan oikeuteen saada opetusta (29 Oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta) Osaamisen tunnustamisen yhteydessä todetaan opiskelijan oikeus osaamisen tunnistamiseen Luovutaan hyväksilukeminen termistä. (30 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) kodin ja oppilaitoksen yhteistyön periaatteista ja tavoitteista Opetushallitus antaa määräyksen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (37 Opiskelijahuolto ja kodin ja oppilaitosten yhteistyö)
muutokset lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
1. Informatiiviset viittaukset muuhun lainsäädäntöön poistuvat poistetaan 1 :n informatiiviset viittaukset ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ammattikorkeakoululakiin ja yliopistolakiin (1 Soveltamisala)
2. Ammatillisen aikuiskoulutuksen määritelmä päivittyy Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa väestön (ei vain aikuisväestön) ammatillista osaamista antaa valmiuksia yrittäjyyteen (ei vain ammatinharjoittamiseen) kehittää työelämää ja vasta sen osaamistarpeisiin (ei mainintaa työllisyyden edistämisestä) tukea elinikäistä oppimista on antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankintatavasta riippumatta (2 Koulutuksen tarkoitus)
3. Kolmen asiakokonaisuuden 8 on jaettu 8 (Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen) on sisältänyt kolme asiakokonaisuutta. Kokonaisuudet on siirretty kukin omaan pykälään: Tutkinnon suorittamismahdollisuudet (7 b ) Näyttötutkintoon valmistava koulutus (8 ) Henkilökohtaistaminen (8 a ) velvoite järjestää henkilökohtaistamisen yhteydessä ohjausta koulutuksen järjestäjän ja tutkinnon järjestäjän vastuuta henkilökohtaistamisessa selkeytetty
4 Erilaisille todistuksille on omat pykälät tutkintotoimikunnan antamat todistukset (7 a ) tutkintotodistus todistus suoritetuista tutkinnon osista pyydettäessä koulutuksen järjestäjän antama todistus näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen tai muuhun laissa tarkoitettuun koulutukseen osallistumisesta (9 a, uusi) valmistavaa koulutusta ei arvioida osaamisen arviointiasteikolla valtuutus asetuksella ja Opetushallituksen määräyksellä tarkentaa todistuksiin merkittäviä tietoja (15 b )
5 Oikeus opetukseen ja ohjaukseen Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. (9 b ) Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.
6 Näyttötutkinnot määritellään näyttötutkinnon yleinen määritelmä (12 ) tutkintotyyppien määritelmät (12 a, uusia) ammatillinen perustutkinto laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella ammattitutkinto työelämän tarpeiden mukaan kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin erikoisammattitutkinto työelämän tarpeiden mukaan kohdentunutta ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista
7 Tutkinnoista päättäminen Tutkinnoista päättämistä koskevat säännökset kootaan yhteen pykälään (12 b ) Okm A säätää: ammatillisista perustutkinnoista ja niiden osaamisaloista, ammattitukinnoista ja erikoisammattitutkinnoista, tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain; osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittelyn periaatteet Oph: valmistelee tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä
8 Tutkinnon perusteissa määrättävät asiat koottuna yhteen pykälään Opetushallitus määrää tutkinnon perusteissa (13 ) osaamisalat ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille (vain tarvittaessa) tutkintonimikkeet (! at:lle ja eat:lle vain tarvittaessa) tutkintojen muodostuminen tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi
9 Tutkintojen muodostumisesta säädetään näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista tutkinnossa vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa (voivat olla osaamisalakohtaisia) yksi valinnainen tutkinnon osa (12 c, uusi)