Erkki J. Hollo JOHDATUS YMPÄRISTÖOIKEUTEEN

Erkki J. Hollo JOHDATUS YMPÄRISTÖOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2009

JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus 3. Luotto-oikeuden perusteet 4. Työoikeuden perusteet 5. Verotusmenettely ja muutoksenhaku 6. Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus 7. Johdatus vero-oikeuteen 8. Virkamiesoikeuden perusteet 9. Sopimusoikeuden perusteet 10. Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I 11. Suomen kuluttajaoikeus 12. Rikosoikeus Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano 13. Markkinaoikeuden perusteet 14. Suomen vahingonkorvausoikeus 15. Kauppalain pääkohdat 16. Työturvallisuus Perusteet, vastuu ja oikeusturva 17. Osakeyhtiöoikeuden perusteet 18. Immateriaalioikeuden perusteet 19. Ulosottokaaren pääkohdat 20. Johdatus varallisuusoikeuteen 21. Työehtosopimusoikeuden perusteet 22. Prosessioikeuden perusteet 23. Johdatus ympäristöoikeuteen Juridica-kirjasarjan 23. teos 3., uud. painos 2009 Talentum Media Oy ja Erkki J. Hollo ISBN 978-952-14-1372-8 ISSN 1459-7535 Kannen suunnittelu: Sissu Muhujärvi Kansi: Lauri Karmila Sisuksen suunnittelu: Maria Mitrunen Taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy 2009

ALKUSANAT V ENSIMMÄINEN OSA. YLEISET OPIT. 1 JOHDANTO 1 1.1 Ympäristön sosiaalistuminen 1 1.2 Ympäristö ja sen oikeudellinen hahmottaminen 3 1.2.1 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö 4 1.2.2 Sosiaalinen ympäristö ja terveydensuojelu 5 1.3 Ympäristöoikeuden oikeustieteellinen asema 6 1.4 Ympäristöoikeuden metodinen rakenne ja tasot 8 1.5 Ympäristöoikeushistorian kehittyminen 11 1.5.1 Alku 11 1.5.2 Välttämätön herääminen 12 1.5.3 Modernin ympäristöoikeuden vakiinnuttaminen oikeusjärjestyksiin 13 1.5.4 Ympäristöoikeuden kansainvälinen omaksuminen 14 1.6 Teoksen näkökulma 15 VII

2 YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAN SÄÄNTELYN ASEMA 17 2.1 Ympäristönkäyttö 17 2.2 Ympäristönkäytön ohjauksesta 19 2.3 Ympäristöoikeuden periaatteista 20 2.4 Ympäristö perustuslain valossa 27 2.4.1 Ihmisen oikeus ympäristöön 27 2.4.2 Omaisuudensuoja 30 2.5 Ympäristön perustuslaillinen oikeus olemassaoloon 32 2.6 Luonnonvaratalous 33 2.7 Ympäristöoikeuden liitännäiset tarkastelukulmat 35 2.7.1 Ympäristöpolitiikka 36 2.7.2 Ympäristötalous 36 2.7.3 Ympäristöetiikka 38 3 YLIKANSALLINEN YMPÄRISTÖOIKEUS 41 3.1 Sääntelytasot 41 3.2 Kansainvälinen ympäristöoikeus 43 3.2.1 Organisaatiot ja suhde Euroopan yhteisöön 43 3.2.2 Kansainvälisen ympäristöoikeuden synty 45 3.2.3 Kansainvälisen ympäristöoikeuden sisältö 47 3.2.4 Kansainväliset ympäristöperiaatteet 49 3.2.5 Meri ja yksinomainen talousvyöhyke 51 3.3 Kestävän kehityksen tavoite 53 3.3.1 Hyvinvointipoliittinen periaate 53 3.3.2 Oikeudellistamisen vaikeudet 53 3.3.3 Kehitysmaaulottuvuus 55 3.4 Kansainvälisen ympäristöoikeuden osa-alueista 56 3.4.1 Rajavesistöt ja kansainvälinen vesistöyhteistyö 56 3.4.2 Luonnonperintö ja maailmanperintö 59 3.4.3 Ympäristövaikutusten arviointi 62 3.4.4 Ympäristönsuojelu 63 VIII

3.4.5 Ympäristöonnettomuuksien ehkäisy ja hallinta 65 3.4.6 Sosiaaliset eli kansalaisten ympäristöoikeudet 67 3.4.6.1 Ympäristöoikeuden toteuttamisen perusvaatimukset 67 3.4.6.2 Århusin osallistumissopimuksen pilarit 68 4 EUROOPAN YHTEISÖN YMPÄRISTÖOIKEUS 71 4.1 Euroopan unionin toimintaperiaatteet ja primaarioikeus 71 4.2 Yhdentymiskehityksestä 72 4.3 Yhteisön ympäristösääntelyn lähtökohdat 73 4.4 Euroopan unionin ympäristöllisen oikeusjärjestelmän perusteet 75 4.4.1 Perusasiakirjat 75 4.4.2 Ympäristöpolitiikka 76 4.5 Yhteisön toimielimet 77 4.6 Yhteisön oikeusjärjestyksen yleisrakenne 79 4.7 Primaarioikeus 80 4.7.1 Harmonisointi 80 4.7.2 Eriytetty ympäristösääntely 81 4.7.3 Ympäristöpäätöksenteko 83 4.8 Sekundaarioikeuden rakenne 86 5 OHJAUSKEINOT 89 5.1 Ympäristöasioiden oikeudellinen viitekehys 89 5.2 Vertailevia näkökohtia ohjausjärjestelmistä 91 5.3 Ohjauskeinojen ryhmittely 94 5.4 Säädöspohjasta 95 5.4.1 Rakenteellisia näkökulmia 95 5.4.2 Säädöksistä 97 5.5 Maanomistusoikeuden sisällöstä 99 5.6 Ympäristöhallintomenettelyn piirteistä 101 IX

5.7 Oikeusturvaperiaatteet 103 5.7.1 Hallintolain mukaiset yleiset oikeusperiaatteet 103 5.7.2 Asianosaisuus 104 5.7.3 Hallintopäätös 106 5.8 Kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantioikeuden sisältö 109 5.9 Ympäristötiedon saatavuus 112 5.10 Ympäristöviranomaiset 113 5.10.1 Järjestelmän perusteet 113 5.10.2 Aluehallintouudistus 115 5.10.3 Muut viranomaiset 118 5.10.4 Asiantuntemus 120 5.10.5 Muutoksenhakuviranomaiset 120 5.11 Ympäristöhallinnollisten menettelyjen ryhmitys 121 5.11.1 Päätöslajit 121 5.11.2 Ennakkovalvonta 122 5.11.3 Julkisoikeudellisuus 123 5.11.4 Toimitusmenettely 125 5.11.5 Jälkivalvonnan alaan kuuluvat ohjauskeinot 125 5.12 Ennakkovalvontajärjestelmän ohjauskeinojen yleisluokitus 126 5.12.1 Ympäristönsuojelun ennakkovalvonta 126 5.12.2 Luonnonvarojen käytön ennakkovalvonta 127 5.12.3 Maankäyttösuunnitelmat ja -luvat 128 5.12.4 Toiminnallinen erityisohjaus 129 5.12.5 Suojelu- ja käyttörajoituspäätökset 130 5.13 Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja arviointi 130 5.13.1 Yleisiä näkökohtia 130 5.13.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) 132 5.13.3 Ympäristövaikutuksen käsite 133 5.13.4 Ympäristövaikutusten oikeudellinen merkitys arvioinnissa 134 5.13.5 Arvioinnin suhteesta intressivertailuun 138 5.13.6 Selvilläolovelvollisuus 139 X

5.13.7 YVA-menettelyn oikeusvaikutukset 140 5.13.8 Ympäristövaikutusten arviointi ohjelmatasolla 141 TOINEN OSA. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSJÄRJESTELMÄ 6 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 145 6.1 Yhdyskuntasuunnittelun käsitteistö ja yleisrakenne 145 6.2 Alueiden kehittäminen 148 6.3 Maankäytön suunnittelun oikeudellinen kehys 149 6.4 Suunnittelutarve 150 6.5 Viranomaisjärjestelmä 150 6.6 Ohjelmallinen ohjaus 153 6.7 Maankäytön suunnittelutavoitteet 155 6.7.1 Yleiset tavoitteet 155 6.7.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 157 6.8 Rakennusjärjestys 159 6.9 Kaavajärjestelmä 160 6.9.1 Kaavoituksen tehtävät 160 6.9.2 Kunnan kaavoitusvalta 161 6.9.3 Kaavajärjestelmän rakenne 162 6.9.4 Maakuntakaavoitus 163 6.9.4.1 Maakuntakaavan sisältövaatimukset 164 6.9.4.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 165 6.9.5 Yleiskaava 166 6.9.5.1 Yleiskaavan muodot ja sisältö 167 6.9.5.2 Yleiskaavan oikeusvaikutukset 170 6.9.6 Yksityiskohtainen kaavoitus 170 6.9.6.1 Asemakaavan sisältövaatimukset 171 6.9.6.2 Kaupan suuryksikkö 173 6.9.6.3 Maansisäinen tila 174 6.9.6.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset 175 XI

6.10 Kaavan laatiminen 176 6.10.1 Valmistelu 176 6.10.2 Voimaantulo 178 6.10.3 Oikaisukehotus 179 6.11 Kaavan toteuttamisvastuu 180 6.12 Rantarakentamisen ohjaus 181 6.12.1 Historiallinen kehitys 181 6.12.2 Ranta-alueen käsitteistö 182 6.12.3 Rakentamisrajoituksen sisältö 182 6.12.4 Ranta-asemakaavan laatiminen 184 6.13 Erityisalueiden osoittaminen 185 6.13.1 Arvostusalueet 185 6.13.2 Kehittämisalue 187 6.14 Erityinen maankäytön suunnittelu ja liikennealueiden järjestäminen 188 6.14.1 Luonnonsuojelusuunnittelu 189 6.14.2 Väyläsääntely 189 6.14.3 Maantiesuunnittelu 190 6.14.4 Maantien osat 193 6.14.5 Tiesuunnitelman oikeusvaikutukset ja maantien rakentaminen 195 6.14.6 Menettely ja muutoksenhaku 198 6.14.7 Tienpitovastuu 199 6.14.8 Maantien synnyttämät maankäyttörajoitukset 200 6.15 Yksityinen tie 203 6.16 Lentopaikat, satamat, rautatiet 204 7 MAANHANKINTA JA KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ 207 7.1 Yhdyskunnallinen maanhankinnan ohjaus 207 7.1.1 Maanluovutuksen ohjauksesta 207 7.1.2 Etuosto-oikeus 210 7.1.3 Pakkotoimijärjestelmä 211 XII

7.1.4 Maanhankinnallinen pakkolunastus 213 7.2 Kiinteistöjärjestelmä 215 7.2.1 Keskeiset käsitteet 215 7.2.2 Kiinteistönmuodostuksen hallintajärjestelmä 217 7.2.3 Kiinteistötoimitukset 218 7.2.4 Osittamistoimitukset 219 7.2.4.1 Lohkominen 219 7.2.4.2 Maankäyttöpoliittiset osittamisrajoitukset 220 7.2.4.3 Halkominen 221 7.2.5 Kiinteistönjärjestelytoimituksista 222 7.2.6 Yhteisiä alueita koskevista toimituksista 225 7.2.7 Rasitteet 226 7.2.8 Kiinteistötoimitusmenettelyn pääpiirteet 227 7.2.8.1 Toimitusmenettely 227 7.2.8.2 Muutoksenhaku ja virheen oikaisu 229 7.3 Lunastustoimitus ja maantietoimitus 230 KOLMAS OSA. LUONNONVARA- JA MAISEMAOIKEUS 8 LUONNONSUOJELU 235 8.1 Luonnonsuojeluoikeus osana luonnonvaraoikeutta 235 8.1.1 Käsitteistöä 235 8.1.2 Tavoitteen läpäisevä toteuttaminen 236 8.2 Luonnonsuojeluoikeuden viitekehys 238 8.2.1 Aatteesta rauhoitukseen 238 8.2.2 Luonnonsuojelutavoite ja ylikansallinen viitekehys 240 8.2.3 Euroopan yhteisön luonnonsuojeluoikeus 243 8.3 Suomen luonnonsuojeluoikeus 245 8.3.1 Luonnonsuojelun yleiset edellytykset 245 8.3.2 Luonnonsuojeluviranomaiset 246 8.4 Ohjauskeinot 247 8.4.1 Sietovelvollisuuden rajoista 247 XIII

8.4.2 Luonnonsuojelun keinovalikoima 249 8.4.3 Suotuisa suojelutaso 250 8.5 Yleinen luonnonsuojelusuunnittelu 251 8.5.1 Luonnonsuojeluohjelma 251 8.5.2 Natura 2000 -verkosto ja Itämeren alueen merellisen ympäristön suojeluverkosto 254 8.6 Kansalliset luonnonsuojelualueet 258 8.6.1 Kansallis- ja luonnonpuistot ja muut valtion maalle perustettavat luonnonsuojelualueet 258 8.6.2 Yksityinen luonnonsuojelualue ja suojelusopimus 260 8.6.3 Luonnonmuistomerkit 261 8.6.4 Luonnonsuojelualueiden turvaaminen 263 8.6.5 Kohdesuojelun toimeenpano 264 8.7 Kohdesuojelun lakkauttaminen 266 8.8 Luontotyyppien suojelu 267 8.8.1 Yleinen luontotyyppisuojelu 267 8.8.2 Lajin ja niiden elinympäristöjen suojelu 268 8.9 Eläinsuojelu 271 8.10 Metsäluonnon kohdesuojelu 273 8.11 Vesiluonnon kohdesuojelu ja koskiensuojelu 274 8.12 Maisemansuojelualue 276 8.13 Menettelyllisiä seikkoja 277 8.14 Biologinen monimuotoisuus tulevaisuuden haaste 278 9 LUONNONVAROJEN KÄYTÖN OHJAUS 281 9.1 Luonnonvaratalouden oikeudellisesta perustasta 281 9.1.1 Omistajanvallan suhde käytön sääntelyyn 282 9.1.2 Luonnonvarojen hyödyntämisen yleinen ohjausjärjestelmä 284 9.2 Ennakkovalvonnasta 286 9.3 Kiinteistötalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen 287 9.4. Jokamiehenkäyttö, ulkoilu ja luontaiselinkeinot 289 XIV

9.4.1 Määritys 289 9.4.2 Jokamiehenoikeuden sisältö 291 9.4.3 Vesialueiden yleiskäyttö 293 9.4.4 Järjestetty ulkoilu 295 9.4.5 Maasto- ja vesiliikenteen ohjaus 297 10 METSÄLUONNONVARAN KÄYTÖN JA LUONTAISELINKEINOJEN OHJAUS 301 10.1 Metsämaan hallintasuhteet 301 10.2 Metsänhoitosääntelyn kohde ja organisaatiot 303 10.3 Metsälain ohjausjärjestelmä 304 10.3.1 Soveltamisala 304 10.3.2 Metsänkäyttöilmoitus 306 10.3.3 Käsittelykielto 307 10.3.4 Metsäbiotooppien suojelu 308 10.4 Suojametsä 309 10.5 Rikkomukset 310 10.6 Kestävän metsätalouden rahoitus (metsänparannus) 311 10.7 Metsätoimenpiteet maa-aines- ja kaavoitusalueilla ja maatilataloudessa 314 10.8 Metsästys ja kalastus 314 10.9 Luontaiselinkeinojen asemasta 316 11 VESIENKÄYTÖN OHJAUS 319 11.1 Johdatusta aiheeseen suppea ja laaja vesioikeuskäsitys 319 11.1.1 Vesioikeuden taustasta 319 11.1.2 Uudistushankkeet 321 11.2 Vesienkäytön käsite ja vesilainsäädännön soveltamisala 322 11.3 Vesien vallintajärjestys 323 11.3.1 Yhteiset vesialueet ja yleinen vesialue, rantaviiva 323 XV

11.3.2 Oikeus vesiin 326 11.3.3 Kalastus ja vesivoima 327 11.3.4 Pohjavesi 327 11.4 Viranomaisjärjestelmä 328 11.5 Euroopan yhteisön vesipolitiikka ja vesienkäytön ohjausjärjestelmä 329 11.5.1 Tavoitteet ja oikeusvaikutukset 329 11.5.2 Vesienhoidon järjestäminen 330 11.5.3 Vesienhoitosuunnitelma 333 11.5.4 Vesienhoitoalue 335 11.5.5 Vesipalvelu 336 11.6 Vesilain vesitaloushankkeet 336 11.6.1 Vesilain yleiskieltojärjestelmä 337 11.6.2 Vesiluontotyyppien poikkeukset 340 11.6.3 Pohjavesien ja maa-ainesten käytön luvantarve 340 11.6.4 Käyttöoikeus käytön edellytyksenä 343 11.7 Vesitaloushankkeiden lajit 343 11.8 Vesitaloushankkeiden lupaharkinnasta 346 11.8.1 Yleiset edellytykset 346 11.8.2 Erityiset edellytykset 348 11.9 Käyttöoikeuksien perustaminen ja korvausten määrääminen 350 11.10 Eräiden vesitaloushankkeiden erityispiirteitä 351 11.11 Vesilainsäädännön kehitysnäkymistä 355 12 MAISEMAOIKEUS 357 12.1 Maisematoimenpiteiden oikeudellinen ohjaus 357 12.2 Maisemaoikeuden ohjauskeinojen tavoitteista 359 12.3 Suunnittelulliset keinot 361 12.4 Rakentamisen ympäristöoikeudelliset näkökulmat 362 XVI

12.4.1 Lupavalvonnan lajit 363 12.4.2 Rakennuslupa 364 12.4.3 Toimenpidelupa 366 12.4.4 Purkamislupa 366 12.4.5 Maisematyölupa 367 12.4.6 Tulevan kaavoituksen turvaavat kiellot 368 12.5 Suunnittelutarve 369 12.6 Poikkeamisvalta 371 12.7 Lupaviranomainen ja menettely 372 12.8 Kulttuuriympäristön erityissuojelu 375 12.8.1 Rakennussuojelu 375 12.8.2 Muinaismuistojen rauhoitus 378 12.9 Ulkomainonta 380 12.10 Rakennetun ympäristön siisteysvalvonta 383 13 MAA-AINESLUONNONVARAN KÄYTÖN OHJAUS 387 13.1 Lainsäädännön rakenne 387 13.2 Maa-aineslain järjestelmä 389 13.2.1 Maa-ainesten ottamisen yleisrajoitukset 391 13.2.2 Lupajärjestelmä 392 13.2.2.1 Pääsääntöinen luvanvaraisuus 392 13.2.2.2 Luvan hakeminen 394 13.2.2.3 Ottamissuunnitelma 396 13.2.2.4 Viranomaisharkinta 397 13.2.3 Menettelytapasääntely 398 13.2.4 Lupamääräykset 401 13.2.5 Lupapäätös 402 13.2.6 Toiminnan aloittaminen 403 13.2.7 Jälkivalvonta ja luvan muuttaminen 404 13.2.8 Korvaussääntely 405 13.2.8.1 Yhteiskunnan korvausvelvollisuus 405 XVII

13.2.8.2 Luvansaajan ja muun ottajan korvausvelvollisuus 406 13.3 Kaivostoiminta 407 13.3.1 Voimassa oleva kaivosoikeusjärjestelmä 408 13.3.2 Etsintätyö ja valtaus 410 13.3.3 Kaivosoikeus 413 13.3.4 Näkymiä 414 NELJÄS OSA. YMPÄRISTÖN SUOJELU 14 YMPÄRISTÖNSUOJELUOIKEUDEN OHJAUSKEINOT 419 14.1 Ohjauskeinojen yleinen viitekehys 419 14.1.1 Ympäristön pilaantumisen käsite 419 14.1.2 Ympäristönsuojeluoikeuden juuret 421 14.2 Ohjauskeinojen yleinen systematisointi 422 14.2.1 Lähestymistavat 422 14.2.2 Päästökontrolli 424 14.2.3 Ympäristön laatu 427 14.2.3.1 Laadun heikentymisen määrä pilaantumisen ilmentymänä 427 14.2.3.2 Laatuohjauksen käyttöala ja vaikeudet 428 14.2.4 Naapuruusoikeudellinen immissiosääntely 431 14.2.5 Tekninen normitus ja riskinhallinta 433 14.2.6 Jako hallinnollisiin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin 434 14.3 Eurooppaoikeudellinen ympäristönsuojelusääntely 435 14.3.1 Integraatio 435 14.3.2 Muut Euroopan yhteisön keskeiset ympäristönsuojeludirektiivit 436 14.4 Yleinen ympäristönsuojeluoikeus 439 14.4.1 Lainsäädäntö 439 14.4.2 Ennakkovalvonta 440 14.5 Ympäristönsuojelulain järjestelmä 442 XVIII

14.5.1 Lain tavoitteet 442 14.5.2 Ympäristönsuojeluin soveltamisala 443 14.5.3 Ympäristön pilaantuminen sääntelyjärjestelmän soveltamisalakriteerinä 444 14.5.4 Pilaantumisen käsite ympäristönsuojelulain järjestelmässä 447 14.6 Ympäristönsuojelulain normihierarkia ja ennakkovalvontajärjestelmä 450 14.6.1 Johtavat periaatteet 450 14.6.2 Alemmantasoinen norminanto 451 14.6.2.1 Norminannon perusta 451 14.6.2.2 Normiohjauksen lajit 453 14.7 Ympäristölupajärjestelmä 455 14.7.1 Luvantarpeen määräytyminen 455 14.7.2 Luvan hakeminen ja lupamenettely 460 14.7.2.1 Lupahakemus 460 14.7.2.2 Lupaharkinta 462 14.7.2.3 Lupamääräykset 463 14.7.3 Päätöksen julkipano ja muutoksenhaku 464 15 ERITYISET YMPÄRISTÖNSUOJELUN ENNAKKOVALVONTAKEINOT 465 15.1 Jätetoiminta 465 15.1.1 Jätehuoltovelvollisuus 465 15.1.2 Jätetoiminnan valvontaperiaatteet 467 15.1.3 Yhteisön jätedirektiivi 2008 468 15.1.4 Muut jätetoiminnan ennakkovalvonnan muodot 469 15.2 Terveydensuojelun yleisrakenne 470 15.3 Maa- ja metsätalouden ympäristöllinen sääntely 472 16 YMPÄRISTÖN SUOJELUOIKEUDELLISET TEKNIIKKA-ALAT 475 16.1 Tekniikkaoikeus 475 XIX

16.2 Kemikaalitoiminnan yhteisöoikeudellinen perusta 476 16.2.1 Tuotesääntely 476 16.2.2 Kemikaaliturvallisuus 478 16.2.3 Kasvinsuojelu 479 16.3 Biotekniikka 480 16.3.1 Toiminnallinen sijoittuminen 480 16.3.2 Ennakkovalvonta ja vastuu 481 16.4 Ydinenergian hyödyntämisen sääntely 483 16.5 Säteilysuojaus 486 17 TALOUDELLISET OHJAUSKEINOT 487 17.1 Ilmastonmuutosten hallinta ja päästökauppa 487 17.2 Ympäristötaloudelliset ohjauskeinot 490 17.3 Ympäristöauditointi 491 17.4 Maksujärjestelmät 492 18 YMPÄRISTÖVASTUU 495 18.1 Ympäristövahingon ja vahinkotapahtuman käsitteet 495 18.2 Ympäristövahinkolainsäädäntö 498 18.2.1 Lain synty ja tavoite 498 18.2.2 Lain soveltamisala 499 18.2.3 Suhde muuhun lainsäädäntöön 501 18.2.4 Vahinkolajit ja sietokynnys 502 18.2.5 Kustannusvastuu 504 18.2.6 Ankara vastuu ja korvausvelvolliset 505 18.2.7 Korvausmenettelyn pääsäännöt 507 18.2.8 Ympäristölupamenettely 508 18.3 Laillisten vahinkojen korvausjärjestelmät 509 18.3.1 Pakkotoimi- ja vahinkotoimikorvaus 509 18.3.2 Vesilain korvausjärjestelmä 512 18.3.3 Lunastuslainsäädäntö 514 18.3.4 Immissiovahinkojen korvaaminen 515 XX

18.4 Jätehuollollinen tuottajavastuu 517 18.5 Luontoperäisten ympäristövaurioiden ennallistaminen 518 18.5.1 Tavoite ja käsitteet 518 18.5.2 Vastuun sisältö 521 18.5.3 Vastuutaho 522 18.5.4 Vastuu pilaantuneesta maaperästä 523 18.6 Onnettomuusperäisten vahinkojen estämisjärjestelmistä 525 18.6.1 Öljyvahinkovastuu 525 18.6.2 Ydinenergian käyttö 527 18.7 Rakenteiden turvallisuus 528 18.8 Teollisuusonnettomuudet 531 18.9 Ympäristöä muuttavat sodankäyntimenetelmät 532 18.10 Ympäristörikosoikeudellinen järjestelmä 534 18.10.1 Tavoitteet ja suhde ympäristösääntelyyn 534 18.10.2 Ympäristörikoksista 537 18.10.3 Vastuun kohdentuminen, yhteisösakko ja vanhentuminen 538 KIRJALLISUUSLUETTELO 541 KANSAINVÄLISIÄ ORGANISAATIOITA JA SOPIMUKSIA 545 KANSALLISET SÄÄDÖKSET JA VIRANOMAISET 547 EUROOPAN YHTEISÖN SÄÄDÖKSIÄ JA VIRANOMAISIA 553 OIKEUSRATKAISUJA 559 Kansainvälisiä oikeusratkaisuja 559 Euroopan yhteisön tuomio istuimen (EYTI) ratkaisuja 559 Kansallisia ratkaisuja 559 ASIAHAKEMISTO 561 XXI