Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostusluonnos Päivämäärä 18.10.2013 KALAJOEN KAUPUNKI MÖKKIPERÄN-PAHKAMAAN TUU- LIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUSLUONNOS
KALAJOEN KAUPUNKI MÖKKIPERÄN-PAHKAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, KAAVASELOSTUSLUONNOS Tarkastus 18.10.2013 Päivämäärä 18.10.2013 Laatija Erika Kylmänen, Marja Heikkinen Hyväksyjä Kuvaus Jouni Laitinen Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan tuulivoima-alueen osayleiskaavan kaavaselostusluonnos Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 1 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 1.3 Yhteyshenkilöt 4 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 4 2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 6 2.1 Ympäristön nykytila 6 2.1 Maa-alueiden omistus 13 2.2 Kaavoitustilanne 13 3. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 18 3.1 Laaditut selvitykset 19 3.2 Laadittavana olevat ja laadittavat selvitykset 19 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 19 4.1 Kaavaprosessin vaiheet ja viranomaisyhteistyö 19 4.2 Osalliset 20 4.3 Laaditut vaihtoehdot 20 4.4 YVA prosessin tilanne 21 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 22 5.1 Kaavan yleisrakenne 22 5.2 Mitoitus ja sen perusteet 23 5.3 Liittyminen sähköverkkoon 23 5.4 Merkinnät 23 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 25 6.1 Yleistä tuulivoimaloiden vaikutuksista 25 6.2 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 26 6.3 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto 26 6.4 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 27 6.5 Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä yhdyskunta- ja energiatalous ja liikenne 28 6.6 Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö 28 6.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 29 6.8 Yhteenveto vaikutuksista 30 6.9 Toimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämiseksi 30 7. TOTEUTTAMINEN 31 LIITTEET Liite 1 Mökkiperän-Pahkamaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnos 1:10 000 Liite 2 Mutkalammin tuulipuiston melumallinnuskartta Liite 3 Mutkalammin tuulipuiston välkemallinnuskartta
1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 1.1.1 Suunnittelualueen sijainti Mökkiperän-Pahkamaan osayleiskaava-alue (n. 19 km 2 ) sijaitsee Kalajoen eteläosassa, Kannuksen kunnanrajalla, noin 14 kilometrin etäisyydellä Kalajoen keskustasta ja 10 kilometrin etäisyydellä Alavieskan keskustasta. Mökkiperän-Pahkamaan osayleiskaava-alue on osa laajempaa Mutkalammin tuulipuiston hankekokonaisuutta. Tuulipuisto sijoittuu Kalajoen, Kannuksen ja Kokkolan kaupunkien alueelle. Mutkalammin tuulipuiston koko on noin 48 km 2. Osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Osayleiskaava-alueen (harmaa) ja koko tuulipuiston sijainti.
2 Kuva 2. Osayleiskaavan (harmaa) ja koko tuulipuiston rajaukset. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Tuulipuisto liitetään valtakunnan verkkoon rakentamalla uusi 110 kv:n ilmajohto tuulipuiston sähköasemalta Fingrid Oyj:n Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan. Hankkeessa selvitetään liityntäjohdon reittejä (kuva 3). Liityntäjohdon reitin alueelta on valmisteilla oma ympäristöselvityksensä. Kuva 3. Liityntävoimajohdon reittivaihtoehdot.
3 1.1.2 Vaikutusalue Osayleiskaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 250 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumisetäisyydestä". Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1000 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Näkyvyyteen vaikuttaa erityisesti alueen metsäisyys. Metsällä on suuri vaikutus maisemavaikutuksia rajoittavana tekijänä, sillä metsä sulkee näkymiä tehokkaasti. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue, jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä, mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin; voimalat saattavat aukeilla alueilla (esimerkiksi järvet ja suuret pellot) näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä.
4 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille (MRL 77 ). 1.3 Yhteyshenkilöt Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, 85100 KALAJOKI Kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki puh. +358 44 4691 225 Sähköposti: aleksiina.paakki@kalajoki.fi Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy Toimija: Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. +358 40 5500 830 Sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi Projektipäällikkö: Maanmittausinsinööri (AMK) Pekka Kujala puh. +358 40 726 6050 Sähköposti: pekka.kujala@ramboll.fi Vastaava suunnittelija: FM, Maanmittausinsinööri (AMK) Erika Kylmänen puh. +358 50 48 54083 Sähköposti: erika.kylmanen@ramboll.fi PROKON Wind Energy Finland Oy Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Karl Schultheis puh. +49 1773 122 866 Sähköposti: k.schultheis@prokon.net 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelutehtävänä on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittaminen siten, että rakentamisaikaiset sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Laajemmin hank-
5 keen tavoitteena on laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Hankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen liittyviä ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia ovat muun muassa ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset: 1.4.1 Ilmasto ja ilmastonmuutoksen ehkäisy Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi 10.11.2010 julkaistun EU:n uuden energiastrategian tavoitteena on varmistaa energian saatavuus ja tukea talouskasvua. Energia 2020 -strategialla pyritään vähentämään energian kulutusta, edistämään kilpailua ja turvaamaan energiahuolto. Julkaisu käsittelee kuutta eurooppalaisen energiapolitiikan painopistealuetta, joiden toteuttamiseksi Euroopan komissio ehdottaa konkreettisia toimia. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategian päivitys julkaistiin 20.3.2013. Strategian päivittämisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. Vuoden 2008 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena päivitetyssä strategiassa on jouduttaa tuulivoimaloiden rakentamista kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyä ja siten lupien saamista. Tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 asetetaan noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh. Hyvinvointia energiasta. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 Pohjois-Pohjanmaan liitto käynnisti syksyllä 2011 maakunnallisen energiastrategian päivittämishankkeen saattaakseen strategian vastaamaan paremmin valtakunnallisia energia- ja ilmastotavoitteita. Päivittämisen tavoitteena on ollut tunnistaa muutokset, jotka vaikuttavat maakunnallisesti asetettuihin energiatavoitteisiin ja toimenpiteisiin energia-alan kehittämiseksi. 1.4.2 Luonnonsuojelu Natura 2000-verkosto Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura-verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura 2000-verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2006. Tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien 2010 2016 kuluessa, varautua vuoteen 2016 mennessä Suomen luontoa uhkaaviin maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen sekä vahvistaa Suomen vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä maailmanlaajuisesti kansainvälisen yhteistyön keinoin. 1.4.3 Alueidenkäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008.
6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa esitetään tuulivoimaan liittyen mm. seuraavaa: "Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014 2017 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 Ramboll Finland Oy on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen toimeksiantona selvityksen maakuntien potentiaalisista mannertuulialueista. Hankealue sijoittuu osittain selvityksen mukaisille alueille. Tuulivoiman kannalta rajoittavia tekijöitä on vähän. Osa hankealueesta on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle tuulisuustilanteen vuoksi (alle 6,25 m/s). 1.4.4 Tuulivoiman tuotantotuki (syöttötariffi) Vuonna 2011 Suomessa otettiin käyttöön syöttötariffijärjestelmä uusiutuville energialähteille. Se perustuu lakiin 'Uusiutuvilla energialähteillä toteutetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010)'. Lain tarkoituksena on edistää sähkön tuottamista uusiutuvilla energialähteillä ja näiden energialähteiden kilpailukykyä sekä monipuolistaa sähkön tuotantoa ja parantaa omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Sähkön tuottajalle maksetaan syöttötariffina tavoitehinnan ja kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan erotus syöttötariffijärjestelmään hyväksytyssä voimalaitoksessa (tuulivoimalassa) (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Suomessa syöttötariffijärjestelmässä tuulivoimalalle maksetaan takuuhintaa 83,50 /MWh. Vuoden 2015 loppuun asti on mahdollista saada korotettua takuuhintaa (105,30 /MWh). Sitä maksetaan maksimissaan kolme vuotta. Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmää hallinnoiva viranomaistaho on Energiamarkkinavirasto. 2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Maankäyttö ja elinkeinot Suunnittelualue on loivasti kumpuilevaa, paikoin mäkistä, havumetsä- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat metsätalouden piirissä. Peltoaukeita on Mökkiperän ja Pahkamaan kylien läheisyydessä ja näillä alueilla harjoitetaan maataloutta. Turkistarhaus ja maa-ainesten otto ovat myös tärkeitä lähialueen elinkeinoja. Lähin turkistarha sijaitsee noin 400 m lähimmästä tuulivoimalan sijoituspaikasta Mökkiperällä. Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu asutusta (kuva 4). Osayleiskaava-aluetta lähinnä sijaitseva asutus sijoittuu Mökkiperän, Pahkamaan ja Kärkisen kylien alueelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 850 metrin päässä lähimmästä voimalan sijoituspaikasta mitattuna Mökkiperän Iso-Ojalla ja lähin lomarakennus (Kiimala) noin 1280 metrin etäisyydellä lähimmästä Kannuksen osayleiskaa-
7 va-alueella sijaitsevasta tuulivoimalasta Kalajoen suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on useita muuhun käyttötarkoitukseen merkittyjä rakennuksia (esim. eräkämpät, varastot tms. rakennukset). Kuva 4. Rakennukset suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (kuvassa voimaloiden sijoituspaikat kaavaluonnoksen mukaisena. 2.1.2 Liikenne Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee seututie 774 (Kalajoki Sievi), eteläpuolitse kantatie 28 (Kokkola Kajaani) ja kaakkoispuolella kantatie 86 (Kannus Ylivieska). Suunnittelualueen poikki kulkee lounais-koillinen suunnassa yhdystie 7720 (Kannus-Rautio), sekä itä-länsi-suunnassa yhdystie 18057 Ainali-Mutkalampi. Alueen pohjoispuolella kulkee yhdystie 7730 (Himanka-Typpö). Näiden teiden välissä suunnittelualueella ja sen ympärillä kulkee pienempien yhdysteiden ja metsäteiden verkosto. Alueen ympärillä sijaitseva päätiestö yhdessä alempiasteisen tieverkon kanssa tukee alueen käyttöönottoa tuulivoiman tuotantoon. Hankealueen tiestö ja tiestön keskimääräiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Suunnittelualueen tiestö ja keskimääräiset liikennemäärät (ajoneuvoa/vrk).
8 Kalajoen lentoasema sijaitsee noin 19 km luoteeseen suunnittelualueesta, joka ei kuitenkaan sijaitse lentokentän lähestymissuunnassa. Kannuksen pienlentokenttä sijaitsee alueen eteläpuolella lähimmillään noin 7 kilometrin etäisyydellä. Nivalassa sijaitsee lentokoneiden varalaskeutumispaikka. Lentoasemien ympärille sijoittuu lentoestevyöhykkeitä, jotka rajoittavat ko. alueen mahdollista rakentamiskorkeutta. Mutkalammin tuulipuiston osalta lentoesterajoitusta ei ole olemassa. Lopputilanteessa Finavia lentoestelausunnossaan ratkaisee toteutettavien tuulivoimaloiden maksimirakentamiskorkeuden ja Trafi määrää sen jälkeen lentoestelupapäätöksessään luvan ehdot. 2.1.3 Lentoestelupaehto Tuulivoima-alueelle ei ole haettu varsinaista lentoestelupaa. Lupa tullaan hakemaan kaikille tuulivoimaloille myöhemmässä vaiheessa, kun alueen kaavoitus on saatettu loppuun ja voimaloiden sijainteja ei enää muuteta. Finavialta on kuitenkin saatu YVA-ohjelman kuulemisvaiheessa lausunto, jossa heillä ei ollut huomauttamista YVA-ohjelmaa koskien. 2.1.4 Tuulivoima-alueen kuljetusreitistö Kuljetusreitit tullaan selvittämään YVA-selostuksessa. Tuulivoima-alueelle johtaa yhdystie 7720. Myös yhdystie 18057 (Mutkalammintie) kulkee alueen läheltä. Saapuminen Raution kylän suunnasta olisi looginen, mutta Rautiossa yhdystiellä 7720 oleva Vääräjoen silta on monen valmistajan raskaiden komponenttien kuljetuksille kantavuudeltaan riittämätön. Sillan kiertävät yhdystiet 18113 (Löttäläntie) ja 18114 (Niemeläntie) soveltuvat huonosti erikoiskuljetuksille, vaikka yhdystiellä 18114 olevan Nivalan sillan kantavuus onkin Vääräjoen siltaa parempi. Näin ollen raskaimmat kuljetukset on suositeltavaa tuoda yhdystietä 7720 seututien 775 suunnasta. Kevyet kappaleet voidaan kuitenkin ajaa Raution kautta, joskin yhdystie vaikuttaisi olevan paremmassa kunnossa etelän suunnasta tultaessa. Yhdystie 7720 on etelän suunnasta saavuttaessa n. 8 km ajan asfaltoitu, minkä jälkeen tien pinta vaihtuu soralle. Asfaltoitu osuus on hyvätasoista, eikä sillä ole rajoituksia erikoiskuljetusten mitoille tai massoille yksittäisiä korkealla olevia ilmalankoja lukuun ottamatta. Tie kapenee ja muuttuu sorapintaiseksi pian Märsylän risteysalueen jälkeen. Sorapintainen osuus on kuitenkin riittävän hyvätasoinen erikoiskuljetuksille, joskin tie saattaa kärsiä raskaiden kuljetusten aiheuttamasta rasituksesta etenkin sateisina vuodenaikoina. Tämä on syytä ottaa huomioon tienpidossa, jos alueelle rakennetaan tuulipuisto. Soratieosuudella tien yli kulkee myös ilmalankoja, jotka vaikuttavat olevan asfaltoitua osuutta matalammalla. Jos yhdystietä 18057 haluttaisiin käyttää kuljetuksissa, olisi sen ja yhdystien 7720 liittymäaluetta todennäköisesti muotoiltava uusiksi siipikuljetuksia varten. Itse tie on hyvin samantasoinen yhdystien 7720 sorapintaisen osuuden kanssa. Tien yli kulkee matalia ilmalankoja, mutta muutoin se on tarvittaessa hyödynnettävissä tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksissa. Kylän läpi kulkevaa liikennettä voidaan vähentää myös rakentamalla kiertotie kylän vierestä, joka ohjaa raskaan liikenteen suoraan tuulipuiston alueelle. 2.1.5 Virkistyskäyttö ja matkailu Suunnittelualueella ja sen ympäristössä voi jokamiehenoikeudella marjastaa, sienestää ja oleilla luonnossa. Lisäksi alueella metsästetään ja alueelle sijoittuu muutamia metsästysmajoja. Mökkiperän-Pahkamaan osayleiskaava-alueella ei sijaitse merkittäviä virkistyskohteita. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee muutamia vesistöjä, jotka soveltuvat virkistyskäyttötarkoituksiin. Merkittävin lähialueella sijaitsevista virkistyspaikoista on Kannuksen Hietajärvi, joka on myös maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi.
9 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä matkailukohteita. Suunnittelualueen pohjoispuolella, Pitkäjärven rannalla sijaitsee leirikeskus, uimaranta ja useita loma-asuntoja. Pitkäjärven alueella on myös luontoreittejä ja laavu. Mutkalammin eteläpuolella sijaitsee myös Rautaperän luontopolku. Alueelta noin 20 km päässä luoteeseen sijaitsee Kalajoen tärkein matkailuja virkistysalue, Kalajoen Hiekkasärkät. 2.1.6 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualue sijoittuu Svekofenniselle liuskevyöhykeelle (Svecofennia, 1930-1780 Ma). Kallioperä on pääsääntöisesti hapanta granodioriittia (vaalean ruskea), jota pohjoisessa reunustaa Intermediäärinen vulkaniklastinen tuffiittinen hiekkakivi ja konglomeraatti (vaalea vihreä rasteri), (kuva 6). Märsylästä Mökkiperälle ja edelleen Rautioon ulottuu juonne kiillegneissiä, montsodioriittia (tumma vihreä rasteri), kvartsimontsoniittia. Ainoa emäksinen esiintymä on suunnittelualueen ulkopuolella Raution kaakkoispuolella sijaitseva mafinen vulkaniitti (vaalean vihreä). Kuva 6. Suunnittelualueen kallioperä. Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/activemap/. Suunnittelualueen maaperä (kuva 7) koostuu pääosin sekalajitteisesta maa-aineksesta (vaalea ruskea), joka on käytännössä moreenia, sekä turvemaista (vaalean sininen). Myös karkealajitteisia maa-aineksia esiintyy (vihreä) etenkin Mutkalammin maaperässä. Paikoitellen esiintyy myös hienojakoisia maalajitteita (violetti) sekä kalliopaljastumia (punainen). Kuva 7. Suunnittelualueen maaperä. Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/activemap/. Alueen maanpinnan korkeus nousee kaakkoon kohti mentäessä, ollen suunnittelualueen pohjoisosassa +45 m mpy ja kaakkoisosassa korkeimmillaan noin +85 m mpy. Mäkisiä selännealueita ympäröivät pitkälle ojitetut suoalueet. Kaava-alue on loivasti kumpuilevaa, paikoin mäkistä, havumetsä- ja suoaluetta. Selännealueilla on paikoin kivikkoisia alueita. Peltoaukeita on teiden varsilla kylien läheisyydessä. Suunnittelualueen länsipuolella, noin 150 metrin päässä suunnittelualueen rajasta, sijaitsee maakunnallisesti arvokas harjualue. Suunnittelualueen välittömään lä-
10 heisyyteen sen eteläpuolelle sijoittuu Itämaa-Pirttikankaan arvokkaaksi moreenimuodostumaksi luokiteltu kumpumoreenimuodostuma (tarkemmin kohdassa suojelualueet). Hankealueen pääasialliset luontotyypit ovat karuhkot tai karut puolukka- tai puolukkavariksenmarjatyypin eri-ikäiset talousmetsät, joista nuoret metsävaiheet ovat vallitsevia. Suot ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja rämeitä tai turvekankaita. Laajoja luonnontilaisia tai luonnontilaisenkaltaisia metsäalueita ei esiinny ja ojittamattomat suoalueet ovat pieniä. Tarkempi kuvaus kasvillisuudesta ja luontotyypeistä tullaan esittämään erillisenä liitteenä YVAselostuksen yhteydessä. 2.1.7 Vesistöt ja pohjavesialueet Suunnittelualue sijoittuu osittain Pöntiönjoen valuma-alueelle (52) ja osittain Kalajoen valumaalueelle (53). Varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse järviä tai isoja jokia. Alueella on muutamia pieniä lampia. Suunnittelualueen lähialueella sijaitsevia järviä ovat muun muassa Ylijärvi, Peräjärvi, Mustajärvi, Hietajärvi ja Pitkäjärvi. Ojitettujen soiden runsaudesta johtuen suunnittelualueelle sijoittuu runsaasti metsäojia. Suunnittelualueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Uusi- Someron (1031553) 1-luokkaan kuuluva pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä alueen luoteispuolella. Seuraavaksi lähin pohjavesialue, Polehenkankaan pohjavesialue (1042951) sijaitsee lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Sekä Uusi-Someron että Polehenkankaan pohjavesialueilla sijaitsee vedenottamo. 2.1.8 Linnusto Pesimälinnusto Pesimälinnustoselvitys on laadittu 2012 aikana. Linnustollisesti hankealuetta luonnehtivat pääasiassa metsäympäristöjen lintulajit. Hankealueen suot on nykyisin pääosin ojitettu, minkä vuoksi suo- ja kosteikkoalueille ominaisten lajien suosimia elinympäristöjä on alueella vain melko vähän jäljellä. Metsätaloutta ja virkistyskäyttöä lukuun ottamatta hankealueella ei kuitenkaan nykyisin ole juurikaan muuta ihmistoimintaa. Tästä syystä alue muodostaakin potentiaalisen elinympäristön myös selkeämmin ihmistoimintaa vältteleville lajeille, kuten metsolle ja muille kanalinnuille. Suoalueiden lintulajisto on niukkaa Jäkälänevan linnustoa lukuun ottamatta. Hankealueen läheisyydestä ei tunneta uhanalaisten päiväpetolintulajin esiintymiä. Linnustotietoa on kerätty Metsähallitukselta, Eläinmuseolta sekä harrastajilta. Muuttolinnusto Muuttolinnustoselvitys on laadittu vuoden 2011 2012 aikana. Perämeren rannikolle sijoittuu yksi Suomen merkittävistä lintujen päämuuttoreiteistä sekä vesiettä maalinnuille. Useat lajit muuttavat selkeissä maasto-olosuhteissa hajanaisena rintamana. Pohjanlahti toimii muuttoa pakkaavana maastoelementtinä. Rannikolle saapuvat linnut eivät mielellään ylitä laajaa vesistöä, vaan seurailevat muuttosuuntaan hyvin sopivaa rannikkolinjaa. Keskittyneintä muutto on selväpiirteisillä, vähäsaarisilla seuduilla, kuten esimerkiksi Kalajoen ja Pyhäjoen välisellä rannikko-osuudella. Syksyn 2011 havainnointitietojen mukaan rannikon muuttoväylä ei ulotu Raution havainnointipaikalle, mikä sijaitsee lähes 30 km merenrannasta. Kaikkiaan havaintoja kirjattiin 75 lajista, 12 763 lintuyksilöstä. Merkittäviä linnustotiheyden eroja selvitysalueen sisällä ei havaittu. Muutto painottui jonkin verran tornin länsipuolelle, mistä kirjattiin 56 % lintuyksilöistä. Yksittäisten lajien kohdalla eroja oli, mm. kurjista noin 80 prosenttia muutti tornin
11 länsipuolelta. Hankealue ei sijoitu myöskään syysmuuttavien merikotkien tai kurkien pääasiallisille muuttoreiteille. Kurkien pääasiallinen ja kapeahko päämuuttokäytävä sijoittuu n. 45 km etäisyydelle sisämaahan ja merikotkien rannikolle. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei esiinny muuttolinnuston kannalta merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita, kuten pelto- ja kosteikkoalueita. 2.1.9 Natura-alueet ja muut suojelualueet Osayleiskaava-alueen itäpuolella, sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Jäkälänevan Natura 2000 -alue (FI1000008, SCI) (kuva 8). Alueen pinta-ala on 233 hehtaaria. Alue sisältää luonnontilaisen keidassuoalueen, jonka ravinnetaso vaihtelee karusta lähes keskiravinteiseen. Suurimmaksi osaksi suo on avointa rahkarämettä, jossa on harvakseltaan mäntyjä. Keskiosassa suota on allikkoisia rimpipintoja. Alueen kasvilajisto on niukkaa. Valtalajeina ovat rahkasammalet sekä tupas- ja luhtavilla. Jäkälänevalla pesii mm. huuhkaja, metso, sinisuohaukka ja suokukko. Jäkälänevan alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Etelä- ja lounaisosiin on lisätty alueen vesitaloudelle tärkeitä alueita. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Jäkälänevan Natura-alueesta on tekeillä YVA-selostuksen yhteyteen liittyvä Natura-arvio. Aivan osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Itämaa-Pirttikankaan arvokkaaksi moreenimuodostumaksi luokiteltu kumpumoreenimuodostuma. Alueen pinta-ala on 208 hehtaaria. Osayleiskaava-alueen pohjoisosan läheisyydessä sijaitsee Uusi-Someron maakunnallisesti arvokas harjualue ja Lautakodankankaan paikallisesti arvokas harjualue. Pohjois-Pohjanmaan liitto on osoittamassa 1. vaihemaakuntakaavassa uusina luonnonarvokohteina aluevarauksen luonnonsuojelualueelle (SL-1) Jäkälänevan Natura-alueen lounaispuolelle ja valtakunnallisesti arvokkaalle moreenimuodostumalle suunnittelualueen eteläpuolelle. Aluevaraukset on huomioitu Mökkiperän-Pahkamaan osayleiskaavamerkinnöissä. Kuvassa 8 on esitetty suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. Kuva 8. Suojelualueet suunnittelualueen läheisyydessä (OIVA-paikkatietopalvelu).
12 2.1.10 Tuulisuusolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan koko osayleiskaava-alueella sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat melko hyvät. Tuuliatlaksen tietojen mukaan alueen keskituulennopeus vaihtelee 6,0 6,4 m/s. 2.1.11 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa kuntajaossa Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Keski- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Tyypillistä alueelle on kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jäävät karut ja soiset moreeniselänteet. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on runsaasti. Kuvassa 9 on esitetty lähialueen maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY) ja paikallisesti arvokkaat rakennukset. Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle tai sen läheisyyteen ei myöskään sijoitu RKY-kohteita. Lähin paikallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Mutkalammin kylän alueella, josta on paikannettu myös paikallisesti arvokkaita rakennuksia. Mutkalammin kylä sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä Mökkiperän-Pahkamaan suunnittelualueesta. Iso-Hannin ja Nilkkulan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen länsipuolella. Suunnittelualueen pohjoispuolella Kärkisessä, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde Mäkitalon mäki. Rautiossa, suunnittelualueelta noin 5,5 kilometriä itään ja Korhoskylässä noin 5 kilometriä kaakkoon on useita maakunnallisesti arvokkaita kohteita (kuva 9). Kuva 9. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat rakennukset. Kuvassa 10 on esitetty suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä inventoidut kiinteät muinaisjäännökset. Tiedot perustuvat Museoviraston rekistereistä saatuihin tietoihin sekä kesällä 2012
13 suoritettuun suunnittelualueen arkeologiseen inventointiin (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu 2013). Kesän 2013 aikana on tehty vielä tarkistusinventointi, minkä johdosta tiedot suunnittelualueen muinaisjäännöksistä ovat vielä tarkentuneet. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat, kuvassa 10 esitetyt muinaisjäännökset: 1) Ketunhiedat: Kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokkaehdotus 2. 2) Mustolanhauta: Kivikautinen kivirakenne (röykkiö), rauhoitusluokkaehdotus 2. 3) Mustolanhauta 2: Historiallisen ajan tervahauta, rauhoitusluokkaehdotus 2. 4) Riitaharju: ajoittamaton kivirakenne (rakkakuopat), rauhoitusluokkaehdotus 2. 5) Pirttijärvi: Kesällä 2013 inventoitu löydös. Kuva 10. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kiinteät muinaisjäännökset. 2.1 Maa-alueiden omistus Osayleiskaava-alueen maanomistus on pirstoutunutta ja pääosa kiinteistöistä on yksityisomistuksessa. Osayleiskaava-alueella toimijan yhteistyökumppanina toimiva Infinergies Finland Oy on tehnyt maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Alueella on myös Kalajoen kaupungin sekä Kalajoen seurakunnan omistuksessa olevia maita. 2.2 Kaavoitustilanne 2.2.1 Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Kalajoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan ja kaikki maankäyttökysymykset käsittävä ns. kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavassa on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä sellaiset aluevaraukset, jotka ovat tarpeen maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2003. Ympäristöministeriö vahvisti sen 17.2.2005 ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 11.
14 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Taajamatoimintojen alue. Hankealue Kylä. Natura 2000- alue. Luonnonsuojelualue. Pohjavesialue. Kuva 11. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ympäristöministeriön vahvistama 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan osayleiskaava-alueen läheisyyteen on osoitettu taajamatoimintojen alue Raution taajamaan (ruskea viivarajaus A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palveluiden, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueet. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kylä merkinnällä (ruskea ympyrämerkintä at), Kärkisen kylälle on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön ja hyvien peltoaukeiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Natura 2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue, Jäkäläneva. Soidensuojelualuetta (vaaleansininen alue SL merkintä) koskee suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Osayleiskaava-alueen luoteispuolella on maakuntakaavassa osoitettu tärkeä pohjavesivyöhyke (vaalean sininen pystyviivoitus) Pitkäjärven läheisyyteen. Samalla alueella sijaitsee myös Uusi- Someron pohjavesialue. Osayleiskaava-alueen ulkopuolella, sen itäpuolella sijaitsee pohjois-
15 eteläsuuntainen Hollannin pohjavesialue (sininen katkoviiva, pv-merkintä). Pohjavesialuetta koskee suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Vireillä oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen syksyllä 2010. Maakuntakaavan pääteemana on energia, ja siihen sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyviä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto) energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Kuntaliitoksen myötä Keski-Pohjanmaan maakunnasta Kalajoen kaupunkiin, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan siirtynyt Himanka on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa. 1. vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä 28.8. 26.9.2012 ja kaavaehdotus 20.9. 21.10.2013. Tavoiteaikataulun mukaan uusi maakuntakaava tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 lopulla. Kaavaehdotuksessa on osoitettu tuulivoimaloiden alue Mutkalammin tuulipuiston Kalajoen puoleiselle alueelle. Hankealueen välittömään läheisyyteen on osoitettu myös uusina luonnonarvokohteina aluevaraukset Taka-Hakoräme-Kaivorämeen luonnonsuojelualueelle (SL-1) Jäkälänevan Natura-alueen lounaispuolelle ja Itämaa-Pirttikankaan valtakunnallisesti arvokkaalle kumpumoreenimuodostumalle (ge-2) hankealueen eteläpuolelle ja aluevaraus Mustanevan turvetuotantoalueelle (tu-1) hankealueen itäpuolelle. Kalajoen Tyngän alueelle on myös osoitettu tuulivoimaloiden aluevaraus. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Mutkalammin tuulipuiston Kannuksen ja Kokkolan kaupunkien puoleiset osat kuuluvat Keski- Pohjanmaan maakuntaan. Ympäristöministeriö vahvisti 8.2.2012 Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan 1. kokonaismaakuntakaavan. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007 ja se käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 12.
16 Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle ja sen läheisyyteen on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Hankealue Kuva 12. Ote Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavasta. Valtioneuvoston vahvistama 29.11.2007. Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaavassa on osayleiskaava-alueelle osoitettu turvetuotantovyöhyke 2 (vaaleanpunainen paksu viiva, tv2-merkintä). Sitä koskee suunnittelumääräys: Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on alueelle merkintä myös useille muinaismuistokohteille (sininen neliö). Muinaismuistokohde on Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Merkintää koskee suojelumääräys: Toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kuntaliitoksen myötä Himanka liittyi Kalajokeen vuoden 2010 alusta. Entisen Himangan kunnan alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaava. Keski-Pohjanmaan 3. vaiheen maakuntakaava ei ole voimassa Himangan alueella. Keski-Pohjanmaan 3. vaiheen maakuntakaavassa hankealueelle ja sen läheisyyteen on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Kuva 13 on ote Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta. Kaavassa on osoitettu useita toimintoja hankealueelle ja sen läheisyyteen. Maa-ainesten ottoalueet tai ottoon soveltuvat alueet on merkitty kaavaan EO-merkinnällä (punainen alue). EO-2 merkinnällä osoitetaan hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue. Alueet sijaitsevat Kannuksen Hietajärven eteläpuolella ja Märsylän kylän itäpuolella. EO-3 merkinnällä on osoitettu kalliomurskeen ottoalue. Alueet sijaitsevat Märsylän ja Eskolan kylien välissä. EO-4 merkintä osoittaa alueen luonnonkivituotantoon soveltuvaksi. Merkintöjä koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Natura-alueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon.
17 Hankealueen läheisyyteen on maakuntakaavassa osoitettu myös pohjavesialueita (sininen katkoviiva, pv-merkintä). Lähimmät pohjavesialueet ovat Uusi-Someron pohjavesialue osayleiskaavaalueen luoteispuolella ja Polehenkankaan pohjavesialue osayleiskaava-alueen länsipuolella. Ainalin kylän ja Mutkalammin kylän välissä sijaitsee myös arvokas moreenialue (musta vinoviivoitus, ge-3 merkintä). Arvokkaita moreenialueita on myös maakuntarajan tuntumassa Vuorenmaan alueella. Hietajärven läheisyydessä on arvokas harjualue, joka jatkuu luoteeseen Kalajoen kunnan puolelle (musta vinoviivoitus, ge-1 merkintä). Näitä alueita koskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteellä aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Kannuksen Märsylä on osoitettu kylätoimintojen alueeksi. Hietajärvi on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi (vihreä kolmio). Hankealue Kuva 13. Ote Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta. Ympäristöministeriön vahvistama 8.2.2012. Vireillä oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava Keski-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen keväällä 2012. Lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Teemana 4. vaihemaakuntakaavassa on mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueelle. Kaavaluonnos (kuva 14) on ollut nähtävillä 2.5. 31.5.2013 välisenä aikana. Alustavan aikataulun mukaan kaavaehdotus tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2014.
18 Neljännen vaihemaakuntakaavan pohjana on käytetty Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvitystä (2011). Lisäksi maakuntakaavassa on huomioitu ne alueet, joilla tuulivoimatuotantoa mahdollistavien osayleiskaavojen laadinta on käynnissä. Tv-1 merkintä tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen perustuvaa tuulivoimaloiden aluetta ja tv-2 merkintä uutta tuulivoimatuotannolle tutkittavaa aluetta. Merkinnöillä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet vähintään kymmenen voimalan suuruiselle tuulivoimapuistolle. Mutkalammin tuulipuiston osayleiskaavaalue sijoittuu luonnoksessa olevan tuulivoimaloiden alueen sisäpuolelle. Mutkalammin hankealue Kuva 14. Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 12.3.2013. 2.2.2 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 2.2.3 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pitkäjärven ranta-asemakaava-alue (vahvistettu 18.12.1986), sijaitsee hankealueelta noin 1,5 km verran luoteeseen. 2.2.4 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 3. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Alueen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä alueelta on laadittu seuraavat selvitykset. Kaikki selvitykset valmistuvat YVA-selostusvaiheeseen syksyllä 2013. Selvitykset palvelevat osayleiskaavan laadintaa.
19 3.1 Laaditut selvitykset - Arkeologinen inventointi 2012 2013 - Linnuston syysmuuttoseuranta 2011 - Linnuston kevätmuuttoseuranta 2012 - Pesimälinnustoselvitys 2012 - Metsonsoidinkartoitus 2012 - Lepakkoselvitys 2012 - Liito-oravakartoitus 2012 - Luonto- ja kasvillisuuskartoitus 2012 - Maa- ja kallioperäselvitys karttapohjaisesti 2012 - Välkemallinnus 2013 - Melumallinnus 2013 - Näkymäanalyysi 2013 3.2 Laadittavana olevat ja laadittavat selvitykset - Natura-arviointi 2013 - Asukaskysely 2013 - Lentoesteet ja tutkavaikutukset 2013 - Liikennöitävyysselvitys 2013 - Maisemaselvitys ja havainnekuvat 2013 Alueelta on tekeillä myös Mutkalampi Uusnivala 110 kv voimajohdon ympäristöselvitys 2013. 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavaprosessin vaiheet ja viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.5.2012. Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 26.6.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta ja esityksen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen käynnistämisestä Mökkiperän-Pahkamaan alueelle. Toimija on solminut maankäyttösopimuksen Kalajoen kaupungin kesken 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 9.8. 7.9.2012. Yleisötilaisuus 20.2.2013 (yhdessä YVA:n kanssa). Yleisötilaisuus Mutkalampi Uusnivala 110 kv voimajohdosta 6.6.2013. Kaavaluonnoksen valmistelu kevään ja kesän 2013 aikana. 2. viranomaisneuvottelu kaavaluonnoksesta 24.6.2013. Suunnittelutilannetta ja prosessin etenemistä on esitelty työpalavereissa syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Tulevat vaiheet Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen 9.9.2013. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaluonnoksen ja asettaa sen nähtäville. Kaavaluonnos on nähtävillä loka-marraskuussa 2013. Kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet. Yleisötilaisuus kaavaluonnoksesta (yhdessä YVA:n kanssa). Kaavaehdotuksen laadinta. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville alkutalvesta 2013. Mahdollinen viranomaisneuvottelu. Kaava-aineiston viimeistely. Osayleiskaavan hyväksyminen.
20 4.2 Osalliset 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Tuulivoima-alueen toimija: PROKON Wind Energy Finland Oy 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kalajoen kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Kannuksen kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Kokkolan kaupungin eri hallintokunnat ja luottamuselimet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Metsähallitus Ilmavoimien esikunta Pääesikunnan operatiivinen osasto Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Pohjois-Suomen Sotilasläänien Esikunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen metsäkeskus (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa) Fingrid Oyj TLT Engineering Oy Jokilaaksojen pelastuslaitos Finavia K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto WWF Suomi MTK Keski-Pohjanmaa Proagria Oulu Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Kalajoki-Alavieska riistanhoitoyhdistys Kalajoen metsästysyhdistys ry Kalajoen kotiseutuyhdistys ry Pitkäsenkylän Maa- ja kotitalousnaiset Raution kyläyhdistys ry Kärkisen kyläyhdistys ry Korpelan Voima kuntayhtymäkonserni Fortum Oyj Vattenfall Verkko Oy Anvia Oyj Elisa Oyj TeliaSonera Oyj DNA Oy Erillisverkot Oy 4.3 Laaditut vaihtoehdot Mökkiperän-Pahkamaan tuulivoima-alueen osayleiskaavan lähtökohtana on ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkasteltavana olevat hankkeen kaksi vaihtoehtoa ja ns. 0- vaihtoehto.
21 Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehdossa 0 Kannuksen Mutkalammille, Kalajoen Mökkiperälle ja Kokkolan Uusi-Somerolle suunniteltua tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1A (VE1A) Vaihtoehdossa 1A Kannuksen Mutkalammin ja Kokkolan Uusi-Someron alueille rakennetaan noin 57 tuulivoimalaa. Tässä vaihtoehdossa toteutetaan vain Kannuksen ja Kokkolan osuus tuulivoimapuistosta. Kalajoen Mökkiperän alueelle ei rakenneta lainkaan tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW. Tornien korkeus on noin 142 metriä ja lavan pituus noin 55 metriä. Vaihtoehto 1B (VE1B) Vaihtoehdossa 1B Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan alueelle rakennetaan noin 45 tuulivoimalaa. Tässä vaihtoehdossa toteutetaan siten vain Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan osuus tuulivoimapuistosta. Kannuksen ja Kokkolan alueille ei rakenneta lainkaan tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin VE1A:ssa. Vaihtoehto 2 (VE2) Vaihtoehdossa 2 Kannuksen Mutkalammin, Kalajoen Mökkiperän ja Kokkolan Uusi-Someron alueelle rakennetaan noin 102 voimalaa. Tässä vaihtoehdossa hyödynnetään koko hankealue. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin vaihtoehdoissa 1A ja 1B. YVA-ohjelman jälkeiset hankevaihtoehtojen muutokset Mutkalammin tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmassa esitettiin em. hankevaihtoehtojen lisäksi vaihtoehto 1 (VE1), jossa Kannuksen Mutkalammin, Kalajoen Mökkiperän ja Kokkolan Uusi-Someron alueille rakennettaisiin noin 80 voimalan tuulivoimapuisto. Tämä vaihtoehto on kuitenkin jätetty pois YVA-ohjelmavaiheen jälkeen, ja sitä ei ole arvioitu YVA-selostuksessa. YVA-menettelyn ja kaavaprosessin kuluessa Mutkalammin tuulipuiston hankesuunnitelma on tarkentunut. Esiselvitysvaiheessa saatujen tulosten perusteella joidenkin alueiden on todettu olevan huonosti soveltuvia tuulivoima-alueiksi. Muutamat OAS-vaiheessa mukana olleet maanvuokrausalueet eivät ole enää sisältyneet YVA-menettelyyn eivätkä siten kaavaluonnokseen. 4.4 YVA prosessin tilanne Mutkalammin tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt helmikuussa 2012, kun hankkeesta vastaava PROKON Wind Energy Finland Oy on toimittanut yhteysviranomaiselle eli Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) Mutkalammin tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma). Arviointiohjelma oli nähtävillä 18.2. 26.3.2013 välisenä aikana. Kansalaiset ovat voineet esittää mielipiteitään YVA-ohjelmasta. Yhteysviranomainen on pyytänyt lausuntoja YVA-ohjelmasta eri viranomaisilta ja muilta tahoilta. Yhteysviranomainen on koonnut annetut lausunnot ja mielipiteet ja on antanut myös oman lausuntonsa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toinen vaihe on parhaillaan meneillään. Ympäristövaikutusten arviointiselostus asetetaan nähtäville syksyllä 2013. 4.4.1 Osayleiskaavaprosessin suhde YVA-menettelyyn YVA-lain 5 :n mukaan "yhteysviranomaisen, kaavan laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". Mutkalammin tuulipuistohankkeessa on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty YVA-lain mukainen YVA-menettely ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen kaavoitusmenettely. Menettelyjen yhteensovittaminen tarkoittaa tässä hankkeessa ensisijaisesti
22 sitä, että YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat tutkimukset ja selvitykset on laadittu siten, että ne palvelevat myös samaan aikaan käynnissä olevaa yleiskaavoitusmenettelyä. Myös osallistumista ja vuorovaikutusta pyritään yhdistämään soveltuvissa määrin. Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan tuulivoima-alueen osayleiskaavoitus käynnistettiin YVAmenettelyn kanssa rinnakkain. Osayleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin. Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn aikana järjestettiin yhteinen yleisötilaisuus 20.2.2013. Märsylän koululla Kannuksessa pidetyssä yleisötilaisuudessa oli paikalla noin 100 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin tuulipuiston suunnittelutilanne ja keskusteltiin mm. tuulipuiston meluvaikutuksesta, sähkönsiirtoasioista, vaikutuksesta alueella tapahtuvaan metsästykseen, tuulivoimaloiden näkymisestä maisemassa, tuulivoimaloiden lukumääristä, vaikutuksista alueen linnustoon ja eläimistöön. Lisäksi kysymyksiä esitettiin maanvuokrausasioista, teiden kunnostamisesta ja kylien tukemisesta. 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan yleisrakenne Kalajoen Mökkiperän-Pahkamaan kaava-alue muodostaa yhdessä Kannuksen ja Kokkolan osayleiskaava-alueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden Mutkalammin tuulipuiston alueelle. Mökkiperän-Pahkamaan aluevaraukset muodostuvat laajasta maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, pohjois- ja keskiosan maatalousalueesta, yhdyskuntateknisistä huollon alueista, suojeluja muinaismuistoalueista, arvokkaista luontokohteista (luo-kohteet), tuulivoimalan alueista, teistä ja ohjeellisesta sähkölinjasta. Osayleiskaavalle sijoittuu 45 tuulivoimalaa. Voimalat on osoitettu varsin tarkasti yhden voimalan tuulivoimalan alueena, koska voimalan paikat ovat jo kaavaluonnosvaiheeseen hyvin tarkkaan tutkittu. Kuitenkin tuulivoimalan alue mahdollistaa rakennussuunnitteluvaiheessa vähäisen mahdollisuuden siirtää voimalan paikkaa ilman että ratkaisu olisi kaavan vastainen. Lisäksi voimaloille on määrätty suurin tornin korkeus ja kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu huoltotiet. Rakennettavan tiestön osuus osayleiskaava-alueella on 24 km ja kunnostettavien teiden osuus 7,5 km. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) mahdollistaa kaavan ohjausvaikutuksen osoittamisen kaavamääräyksellä. Kaavamääräys on seuraava: Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan oikeusvaikutteisen osan saatua lain voiman kunta voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille. Kaavaluonnos on laadittu YVA-prosessin yhteydessä niin, että vaikutukset Mökkiperän- Pahkamaan ja koko Mutkalammin tuulipuiston lähiympäristön maankäyttöön, virkistykseen, asutukseen, luontoon ja linnustoon jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tuulivoimalat sijoittuvat kaava-alueella osoitettujen arvokkaiden luontokohteiden (luo-kohteet) ulkopuolelle. Pitkäjärven ympäristössä olevien virkistysreittien etäisyys lähimmästä tuulivoimalan sijoituspaikasta on noin 900 metriä, Kannuksen alueella sijaitsevan Hietajärven virkistysalueelta reilu 2200 m. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 850 metrin päässä lähimmästä voimalan sijoituspaikasta mitattuna Mökkiperän Iso-Ojalla. Lähin lomarakennus (Kiimala) sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella noin 1280 metrin etäisyydellä lähimmästä Kannuksen kaava-alueella sijaitsevasta tuulivoimalan sijoituspaikasta. Kaava-alueen itäpuolella, Ylijärven rannalla sijaitseviin loma-asuntoihin on matkaa tuulivoimalan sijoituspaikasta lähimmillään noin 1450 metriä. Kaavaratkaisu on kaavaluonnoksen liitteenä 1.