Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintojen uudelleenjärjestelyjen esiselvitys. Helsingin kaupunki Loppuraportti

Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintojen uudelleenjärjestelyjen esiselvitys Helsingin kaupunki Loppuraportti 6.8.2009

SISÄLLYS sivu 1. Toimeksiannon sisältö 2 2. Yhteenveto ja suositus 6 3. Lähtökohdat strategian, johtamisen ja palveluketjun ohjauksen näkökulmasta 18 4. Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset lähtökohdat 27 5. Tarkasteltavien vaihtoehtojen verovaikutukset 33 6. Tarkasteltavien vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset 50 7. Riskianalyysi 70 Liitteet 83 Liite 1 Seniorisäätiön kehittäminen Liite 2 Selvityksen eteneminen 1

1. Toimeksiannon sisältö

1. SISÄLLYS 1. Toimeksiannon sisältö 4 sivu 3

1. Toimeksiannon sisältö (1) Toimeksiannon tehtävänä oli esiselvityksen laatiminen vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintojen uudelleen järjestelystä. Tarkastelu perustuu toimeksiannossa määriteltyihin vaihtoehtoihin: Vaihtoehto 1 Säätiömalli, jossa sosiaaliviraston vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito siirretään Helsingin Seniorisäätiöön. Vaihtoehto jakaantuu kolmeen alakohtaan kiinteistöjen omistuksen mukaan. Vaihtoehto 2 Virastomalli, jossa Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito siirretään sosiaalivirastoon. Helsingin Seniorisäätiö Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito Kiinteistöt säätiön omistuksessa 2a Vaihtoehto 3 Kiinteistöt kaupungin omistuksessa 2b Helsingin Seniorisäätiö Seniorisäätiön kehittämismalli, jossa arvioidaan Helsingin Seniorisäätiön toiminnan kehittämispotentiaalia, ks. liite 1. Kiinteistöt Seniorisäätiön omistuksessa Kiinteistöt kaupungin omistuksessa Kiinteistöt erillisessä Kiinteistöoy:ssä Helsingin Seniorisäätiö 1a 1b 1c 4

1. Toimeksiannon sisältö (2) Tehtävänä oli tarkasteltavien vaihtoehtojen Vahvuuksien ja kriittisten kehityskohteiden analysoiminen. Juridisten vaikutusten selvittäminen: uudelleenjärjestelyn verovaikutukset arvonlisäverotuksen, varainsiirtoverotuksen, tuloverotuksen ja säätiön kiinteistöverotuksen näkökulmista sekä säätiön purkamiseen liittyvät olennaiset kysymykset. Taloudellisten vaikutusten selvittäminen: tuloslaskelman, taseen ja rahoituksen tarkastelu annetuin ehdoin ja käytettävissä olevin tiedoin sekä eri toimijoiden kustannusrakenteiden vertailu. Riskien analysointi: uudelleen järjestelyn kriittisten riskien tunnistaminen sekä niiden toteutumisen todennäköisyyden ja vaikutuksen arvioiminen. Lähestymistapamme Lähestymistapamme perustuu toimintaympäristön muutoksen ja kokonaispalveluketjun merkityksen ymmärtämiseen. Kokonaispalveluketjun ohjauksen toimivuus on ratkaiseva niin asiakkaan, henkilöstön kuin omistajan ja taloudenkin näkökulmista tarkasteltuna. Työskentelymenetelmämme Työskentely rakentuu pääasiassa haastattelujen, työpajojen ja materiaaliin perehtymisen ympärille. Haastatteluissa ja työpajoissa korostuivat toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet, palveluketjujen ohjaus ja rajapintojen tunnistaminen mm. erikoissairaanhoitoon ja palveluasumiseen sekä uudelleenjärjestelyllä tavoiteltavat synergiaedut. Riskien analysointi perustui KPMG:n riskien itsearviointimenetelmään, jota täydennettiin erillisin haastatteluin. Hankkeeseen osallistuvat tahot Hankkeen ohjausryhmä, työpajoihin osallistuneet henkilöt ja haastatellut henkilöt on esitetty liitteessä 2. Hankkeen rajaukset Esiselvityksessä ei oteta kantaa muihin kuin toimeksiannossa määriteltyihin vaihtoehtoihin vanhuspalvelujen uudelleen järjestämiseksi. 5

2. Yhteenveto ja suositus

2. SISÄLLYS sivu 2.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen ydinkohdat 8 2.2 Tarkasteltavien vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset 10 2.3 Vertaileva yhteenvetoprofiili 11 2.4 Suositus valittavaksi vaihtoehdoksi 12 2.5 Keskeiset perustelut suositukselle 13 2.6 Keskeiset perustelut säätiömallista 15 2.7 Suositukset yleisistä kehittämiskohteista 16 2.8 Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä 17 7

2.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen ydinkohdat (1) 1 a Säätiömalli, kiinteistöt säätiön omistuksessa 1 b Säätiömalli, kiinteistöt kaupungin omistuksessa 1 c Säätiömalli, kiinteistöt erillisen kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa 2 a Virastomalli, säätiön kiinteistöt edelleen säätiön omistuksessa 2 b Virastomalli, kiinteistöt kaupungin omistuksessa Päätöksenteko, palveluketju ja rakenteet Säätiömalli Virastomalli Säätiön kehittäminen Omistajaohjauksen haasteet Palveluasumisen jäädessä sosiaalivirastoon ei vähentäisi rajapintoja merkittävästi Vanhuspalvelujen kokonaisuutta voidaan kehittää hallitusti monipuolisiksi vanhuspalvelukeskuksiksi Kokonaispalveluketjun ohjaus ja sen kehittäminen helpottuu Edellyttää säätiön strategisen aseman kehittämistä osana kaupungin vanhuspalvelukokonaisuutta. Juridiset lähtökohdat Säätiöoikeudellisesti yksinkertainen vaihtoehto 2a yksinkertainen vaihtoehto 2b edellyttää säätiön lakkauttamista jos säätiöön ei jää toimintaa eikä kiinteistöjä Säätiön säännöt mahdollistavat Seniorisäätiön kiinteistöjen siirtämisen Helsingin kaupungille. Verovaikutukset 1a ei alv-oikeutta, säätiö verovelvollinen, poistopohja laajenee, mikä vähentää esitettävää veronalaista voittoa. Aiheuttaa investointien alv-palautusten menetyksen ja siirtyvien kiinteistöjen alv - takaisinmaksun, joka on nettovaikutuksiltaan 6 miljoonaa euroa (ajalta 2010-2013) Säätiö maksaa apporttina siirretyistä kiinteistöstä varainsiirtoveroa, joka on 4 % kiinteistöjen käyvistä arvoista. Kiinteistöjen kirjanpitoarvojen ja Helsingin kaupungin kiinteistöjen teknisen nykyarvon perusteella laskettuna varainsiirtoveron määrä on 7 milj. euroa vaihtoehdossa 1a) ja 8 milj. euroa vaihtoehdossa 1c). 2a ei aiheuta veroseuraamuksia. Vanhuspalvelujen siirto virastolle hyödyntää kaupunkia täysien alvpalautusten muodossa. Lisäksi Säätiö voi hakeutua kiinteistöjen vuokrauksesta alvvelvolliseksi, jolloin kiinteistöjen investointien ja ylläpito-kulujen ns. piilovero poistuu 2b säätiön omaisuuden siirto kaupungille voi aiheuttaa tuloveroseuraamuksia, jos omaisuuden käypä arvo on kirjanpitoarvoja suurempi.. Tätä tulee erikseen arvioida, mutta tuloveroseuraamukset voivat olla vähäiset. Jos Säätiön kiinteistöt siirretään kaupungille ja peruskorjataan, alvpalautus 9 milj. euron investointitarpeelle 2009-2013 on noin 2 milj. euroa. Investointitarpeessa on tuolloin huomioitu ainoastaan kiinteistöjen ylläpitoinvestoinnit, ei merkittäviä käyttötarkoituksen muutoksesta (esim. siirtyminen palveluasumiseen) johtuvia investointeja. Mikäli Kiinteistöjen kuntoarvioiden mukaisia tilojen perusparantamisten ja toiminnallisten muutosten 30,3 milj. euron työt tehdään, alv-palautus noussee enimmillään 6,7 milj. euroon. Säätiö toimii alihankkijana Helsingin kaupungin tiloissa eikä maksa tiloista vuokraa. Tulee muuten ottaa palveluiden hinnoittelussa huomioon. Kaupunki ei maksa varainsiirtoveroa Säätiöltä siirtyvistä kiinteistöistä Säätiölle saattaa syntyä tuloveroseuraamuksia, jotka tulee erikseen arvioida, mutta ne voivat olla vähäiset. 8

2.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen ydinkohdat (2) 1 a Säätiömalli, kiinteistöt säätiön omistuksessa 1 b Säätiömalli, kiinteistöt kaupungin omistuksessa 1 c Säätiömalli, kiinteistöt erillisen kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa 2 a Virastomalli, säätiön kiinteistöt edelleen säätiön omistuksessa 2 b Virastomalli, kiinteistöt kaupungin omistuksessa Säätiömalli Virastomalli Säätiön kehittäminen Synergiaedut Haastatteluissa tuli ilmi, että vanhuspalvelujen keskittäminen saman johdon ja rahoituksen piiriin tuo entistä joustavampien hoitoketjujen, yhtenäisen strategian ja kehityssuunnitelmien ja päällekkäisten toimintojen ja osin epätarkoituksenmukaisten potilaiden sijoittamisten vähentämisen ansiosta synergiahyötyjä, joiden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Synergiaetujen analyysejä tulee mielestämme syventää. Haastatteluissa tuli ilmi, että vanhuspalvelujen keskittäminen saman johdon ja rahoituksen piiriin tuo entistä joustavampien hoitoketjujen, yhtenäisen strategian ja kehityssuunnitelmien ja päällekkäisten toimintojen ja osin epätarkoituksenmukaisten potilaiden sijoittamisten vähentämisen ansiosta synergiahyötyjä, joiden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Synergiaetujen analyysejä tulee mielestämme syventää. Talous- ja rahoitusvaikutukset Kumulatiiviset vaikutukset aikana 2010-2013 1a: -5 MEUR, 1b: 2 MEUR, 1c: -6 MEUR (positiivinen luku = säästöä) Riskit Henkilöstöriskit Muutoksen johtaminen Kumulatiiviset vaikutukset aikana 2010-2013 2a: -1 MEUR, 2b: -1 MEUR (positiivinen luku = säästöä) Mikäli Kiinteistöjen kuntoarvioiden mukaisia tilojen perusparantamisten ja toiminnallisten muutosten 30,3 milj. euron työt tehdään, alv-palautus noussee ja positiiviset vaikutukset ovat maksimissaan 3,4 milj. euroa (2b). Henkilöstöriskit Muutoksen johtaminen Kumulatiiviset vaikutukset aikana 2010-2013 Suositus a) 4 MEUR, mikäli säätiöltä hankittavista palveluista saa laskennallisen palautuksen ja säätiön verollisista kuluista (siirretty virastoon) kuntapalautuksen. Suositus b) 2 MEUR, joka koostuu investointien alvpalautuksista. Mikäli niitä ei saada, vaikutus on -1 MEUR. Mikäli Kiinteistöjen kuntoarvioiden mukaisia tilojen perusparantamisten ja toiminnallisten muutosten 30,3 milj. euron työt tehdään, alv-palautus noussee maksimissaan 8,3 milj. euroon (a suositus) ja 6,7 milj. euroon (b) Tarvittavan palvelurakennemuutoksen riittävyys? 9

2.2 Tarkasteltavien vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Taloudellisten vaikutusten arviointi (aikana 2010-2013) MEUR MEUR MEUR MEUR /hoitovrk Suositus b) /hoitovrk MEUR Säätiömalli (1a) /hoitovrk MEUR /hoitovrk /hoitovrk /hoitovrk Virastomalli (2b) /hoitovrk MEUR Uudelleen järjestäminen 3,8 0,7 2,2 0,4 1,6 0,3 1,6 0,3 1,6 0,3 (1,1) (0,2) (1,1) (0,2) Investointien tarkistusvelvollisuus 0,4 0,1 0,4 0,1 (0,6) (0,1) (0,6) (0,1) (0,6) (0,1) 0,4 0,1 0,4 0,1 Tulevat investoinnt 1,8 0,3 1,8 0,3 (4,5) (0,9) (4,5) (0,9) (4,5) (0,9) 1,8 0,3 1,8 0,3 ALV-vaikutus verollisista kuluista (kuntapalautus) 3,1 0,6 - - (27,3) (5,3) (27,3) (5,3) (27,3) (5,3) 3,1 0,6 3,1 0,6 ALV-vaikutus verottomista kuluista (laskennallinen palautus) (1,5) (0,3) - - 34,1 6,6 34,1 6,6 34,1 6,6 (6,4) (1,2) (6,4) (1,2) Henkilöstösivukulut 0 0 0 0 0/- 0/- 0/- 0/- 0/- 0/- 0 0 0 0 Palvelurakennemuutos + + + + + + + + + + + + + + Transaktiokustannukset - - - - (6,7) (1,3) - - (7,5) (1,4) - - - - Varainsiirtovero - - - - (6,7) (1,3) - - (7,5) (1,4) - - - - Perusparannukset ja toimitilojen muutokset Suositus a) Säätiömalli (1b) Säätiömalli (1c) Virastomalli (2a) Lisä alv-hyöty 4,5 0,8 4,5 0,8 4,5 0,8 Yhteensä 8,3 1,5 6,7 1,2 (5,0) (1,0) 1,6 0,3 (5,8) (1,1) (1,1) (0,2) 3,4 0,7 Negatiivinen luku (punainen) merkitsee kulujen kasvua, positiivinen kulujen vähenemistä Oheinen taulukko kuvaa uudelleen järjestämisen sekä transaktion järjestämisen taloudellisia vaikutuksia sekä palvelurakennemuutoksen vaikutuksen luonnetta. Kvantitatiiviset arviot on laskettu kumulatiivisina erinä ajalta 2010-2013, vuotuinen hoitovuorokausihintavaikutus on laskettu painotettuna keskiarvona samalta ajanjaksolta. Suositus a)-vaihtoehdossa kiinteistöt sekä säätiön verolliset kuluerät on siirretty virastoon, ja säätiön henkilöstö suorittaa alihankintana palveluja Helsingin kaupungin omistamissa tiloissa. Tällöin saavutetaan korkein alv-hyöty, joka muodostuu investointien alv-maksuista, suuremmasta kuntapalautuksesta (sisältää myös säätiön verolliset kulut) sekä laskennallisesta palautuksesta (joka on kuitenkin nykytilaan verrattuna alhaisempi, koska laskennallisen palautuksen osalta menetetään säätiöstä siirretyt verollisia kuluja vastaavat erät). Tähän vaihtoehtoon liittyy suurin riski siitä, että toiminta katsotaan henkilöstövuokraukseksi, jolloin menetetään laskennallinen palautus säätiölle maksetuista kuluista. Tällöin malli vastaa taloudellisilta vaikutuksiltaan virastomallia 2a tai 2b. Suositus b)-vaihtoehdossa vain kiinteistöt on siirretty virastoon, jolloin järjestelystä saatava taloudellinen hyöty koostuu kiinteistöjen investointeihin liittyvistä alv-säästöistä. Tässä vaihtoehdossa edellä kuvattu henkilövuokrausriski on alhaisempi kuin Suositus a)-vaihtoehdossa. Merkintä 0/- kuvaa erään liittyvän kustannusvaikutuksen luonnetta: erä voi olla neutraali tai sitten siihen voi liittyä negatiivinen vaikutus, joka täytyisi selvittää erikseen. Esimerkiksi mallissa, jossa kuntatyöntek jöitä siirtyisi säätiön piiriin, henkilöstökulujen todellista kustannusvaikutusta pitäisi selvittää jopa työntekijätasolla. Huomionarvoista on se, että transaktiokustannuksissa varainsiirtovero on kertaluonteinen kustannus, kun taas ALV-pohjaiset erät (pl. Investointien tarkistusvelvollisuus) ovat jatkuvia säästöjä tuottavia eriä. Lisäksi tulee huomioida, että transaktiokustannukset ovat esimerkinomainen luku, joka on laskettu Seniorisäätiön kohdalla kirjanpitoarvosta, sekä virastojen kohdalla teknisistä arvoista, eivätkä ne siten kuvaa rakennusten käypiä arvoja. Varainsiirtovero tulee laskea rakennusten käyvistä arvoista. Suurimmat säästöt saavutetaan mallissa, jossa Seniorisäätiö on siirtänyt kiinteistönsä kaupungille ja suorittaa palveluja alihankintana kaupungille. Esitetyissä vaihtoehdoissa (Suositus a) ja Suositus b)) oletetaan, että kaupunki voi vähentää Seniorisäätiölle maksetuista kuluista laskennallisen palautuksen. Mikäli näin ei ole, malli on taloudellisilta vaikutuksiltaan samankaltainen virastomallin 2a) tai 2b) kanssa. 10

2.3 Vertaileva yhteenvetoprofiili A. Päätöksen teko, palveluketju ja rakenteet B. Verotus ja talous C. Riskit 1. Säätiömalli, jossa säätiön kiinteistöt siirtyvät Helsingin kaupungille 2. Virastomalli 3. Säätiön kehittäminen 1. Poliittinen päätöksenteko 2. Kokonaisuuden ohjaus/ohjattavuus 3. Kehittämisen johtaminen ja toteuttaminen 4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus 5. Kustannustehokkuus, tuottavuus 6. Rakenteellinen selkeys 7. Osaamisen kehittäminen ja hallittavuus 8. Kiinteistöjen kehittäminen ja hallinnointi 1. Alv-vaikutukset 2. Varainsiirtoverovaikutukset 3. Tuloverovaikutukset 4. Taloudelliset synergiaedut 5. Kust.laskenta; kehittäminen, hallinta ja läpinäkyv. 1. Henkilöstöön liittyvät riskit 2. Muutoksen johtamiseen liittyvät riskit 3. Talouteen liittyvät riskit 4. Operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit 1 4 4 3 3 4 4 5 5 3 3 4 4 1 1 4 2 4 5 4 4 3 5 4 5 5 3 3 4 4 2 2 3 4 3 3 2 3 3 2 3 1 3 3 3 2 2 3 2 2 3 Yhteensä 55 64 43 Kriittinen negatiivinen vaikutus 1 Merkittävä negatiivinen vaikutus 2 Ei merkittävää vaikutusta 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 4 Kriittin. positiivinen vaikutus 5 11

2.4 Suositus valittavaksi vaihtoehdoksi Annetuista vaihtoehdoista suosittelemme mallia, jossa yhdistyvät virastomalli ja säätiön kehittäminen Terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito siirretään sosiaalivirastoon. Terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoidon siirtymisessä huomioidaan suunnitelmat pitkäaikaislaitoshoidon vähentämiseksi ja vanhuspalveluiden painopisteen muuttamiseksi palveluasumiseen. Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito + Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut Seniorisäätiön omistamat kiinteistöt siirretään Helsingin kaupungille. Seniorisäätiön strateginen asema määritellään ja säätiö jatkaa toimintaansa sosiaaliviraston in-house toimijana. Vaihtoehto luo sosiaalivirastosta Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen omistajan, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää vanhuspalvelujen tuottamista keskitetysti. Helsingin Seniorisäätiö Helsingin kaupunki 12

2.5 Keskeiset perustelut suositukselle (1) Poliittinen tahtotila ja omistajaohjaus: virasto on päätöksentekijöille tuttu toimintamalli. Päätösvalta vanhuspalvelujen järjestämisestä ja strategisesta kehittämisestä sekä arvovalintojen tekemisestä säilyy kaupungin omassa organisaatiossa. Johtaminen: sosiaaliviraston johtavan virkamiehen, esimerkiksi sosiaalijohtajan, nimittäminen Seniorisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi tehostaa säätiön hallituksen ja lautakunnan välistä yhteistyötä, mahdollistaa säätiön strategisen kokonaisohjauksen ja tarjoaa sosiaaliviraston tuen säätiön operatiiviselle johtamiselle. Johtamisen keskittäminen on välttämätöntä myös pitkäaikaislaitoshoidon vähentämiseksi ja vanhuspalveluiden painopisteen siirtämiseksi palveluasumiseen. Verotus: Suurin hyöty tulee Säätiön kiinteistöjen siirrossa kaupungille. Kiinteistöinvestointien alvpalautus on 2009-2013 noin 2 milj. euroa. Mikäli Kiinteistöjen kuntoarvioiden mukaisia tilojen perusparantamisten ja toiminnallisten muutosten 30,3 milj. euron työt tehdään, alv-palautus noussee 6,7 milj. euroon. Kiinteistöjen siirrosta ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Mahdollinen tuloveroseuraamus tulee selvittää pyytämällä verottajalta ennakkotietoa. Riskit: Kaupunki työnantajana koetaan turvallisempana vaihtoehtona kuin säätiö. Palveluketjun toimivuus ja yhteneväisyys: organisaatioiden väliset rajapinnat vähenevät, mm. pitkäaikaisten laitoshoidon ja muun vanhuspalvelun välinen rajapinta häviää, joka mahdollistaa palvelujen johtamisen ja kehittämisen keskitetysti. Seniorisäätiön strateginen asema palveluntuottajana selkiintyy. Talous: Rajallinen taloudellinen analyysi: Suosituksen mukaisessa vaihtoehdossa on saavutettavissa eniten taloudellisia etuja, jotka ovat vuositasolla vähintään noin 1,0 milj. euroa. Haastatteluissa tuli ilmi, että vanhuspalvelujen keskittäminen saman johdon ja rahoituksen piiriin tuo entistä joustavampien hoitoketjujen, yhtenäisen strategian ja kehityssuunnitelmien ja päällekkäisten toimintojen ja osin epätarkoituksenmukaisten potilaiden sijoittamisten vähentämisen ansiosta synergiahyötyjä, joiden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Synergiaetujen analyysejä tulee mielestämme syventää. 13

2.5 Keskeiset perustelut suositukselle (2) Vanhuspalveluiden kehittäminen: Sosiaalivirastolla on hyvät edellytykset toimia Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen kehittämisalustana ja tulevaisuudessa mahdollisesti aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen kehittämisessä. Sosiaaliviraston rooli kaupungin vanhuspalvelujen kehittämisen koordinoinnissa korostuu. Tämä mahdollistaa monipuolisen vanhuspalvelukeskuskonseptin etenemisen, palveluinnovaatioiden, parhaiden käytäntöjen ja kustannustehokkuutta lisäävien toimintatapojen käyttöönoton ja varmistaa kehittämishankkeiden yhteensopivuuden kaupungin muiden hankkeiden kanssa. Vanhuspalveluiden keskittäminen auttaa Helsingin kaupunkia kehittämään palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla ja lähestymään vanhuspalveluille asetettuja suositusarvoja. Imago palvelun tarjoajana ja työnantajana: Sosiaalivirastolle on mahdollista luoda imago vanhuspalvelujen järjestäjänä, joka kuvastaa kunnallisena palveluntuottajana samaan aikaan turvallisuutta, joustavuutta, edelläkävijyyttä ja innovatiivisuutta. Toiminnan läpinäkyvyys: Toiminnolle ei ole laadittavissa täydellistä tasetta eikä rahoituslaskelmaa, mutta tärkeämpänä kuin tasetta ja rahoituslaskelmaa näemme kustannuslaskennan kehittämisen, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamisen sekä raportoinnin kehittämisen. Suositeltu malli edellyttää suunnitelmallista muutoksen hallintaa ja johdon ja henkilöstön sitouttamista muutokseen. Viestinnällä ja henkilöstön osallistumisella muutoksen suunnitteluun on ratkaiseva rooli muutoksen onnistumisessa. 14

2.6 Keskeiset perustelut säätiömallista Säätiömalli, jossa sosiaaliviraston vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito siirretään Helsingin Seniorisäätiöön, on houkutteleva vaihtoehto, sillä: säätiö on oma itsenäinen kokonaisuutensa, säätiö noudattaa toiminnassaan liiketoiminnallista ajattelumallia sekä on organisaationa monessa suhteessa joustavampi ja läpinäkyvämpi kuin virasto. Emme kuitenkaan puolla säätiömallia, sillä: 1. Poliittinen tahtotila ja omistajaohjaus: säätiö ei ole päätöksentekijöille tuttu toimintamalli. Mikä on kaupungin mahdollisuus ohjata säätiötä hallitustyöskentelyn ja konserniohjauksen keinoin? 2. Henkilöstö: Seniorisäätiö koetaan virastoissa epävarmemmaksi työnantajaksi kuin sosiaalivirasto. 3. Palveluketjun toimivuus, yhteneväisyys ja kehittäminen: organisaatioiden väliset rajapinnat vahvistuvat, mm. vanhainkotiasuminen vs. palveluasuminen. 4. Verotus: ei puolla säätiömallia. 5. Kulttuuri: Kokemuksemme mukaan virastokulttuuri ei poistu kokonaan sillä, että viraston toiminta siirretään liikelaitokseen, osakeyhtiöön tai säätiöön. Seniorisäätiöstä puuttuu joka tapauksessa aito markkinaehtoisuus ja kilpailluilla markkinoilla harjoitettava ansaintalogiikka. 15

2.7 Suositukset yleisistä kehittämiskohteista Yleisiä kehittämiskohteita ovat mm. Kehittämistoiminnan koordinointi ja päällekkäisyyksien karsiminen. Koko vanhuspalvelukokonaisuuden kehittäminen monipuolisen vanhuspalvelukeskuskonseptin mukaisesti. Säätiön kiinteistöjen siirtäminen kaupungille verotuksellisista syistä. Kustannuslaskennan, tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen. Johtamisjärjestelmän yhtenäistäminen. Rakenteiden kehittämisen tulee viime kädessä aina palvella asiakasta ja hänen tarpeitaan annetut reunaehdot huomioon ottaen. Viereisessä kuviossa on tarkasteltu palvelurakenteen valintaa ohjaavia tekijöitä. 16

2.8 Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä Palvelurakenneuudistuksen toteutumiseen vaikuttaa lukuisa määrä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tahoja. Sisäisiä tekijöitä Ulkoisia tekijöitä Poliittinen tahtotila ja päätöksenteko Taloudelliset suhdanteet Omistajaohjauksen keinot ja toteutuminen Henkilöstön valmius muutokseen Perinteisen virastokulttuurin vahvuus Sosiaali- ja terveystoimen integroituminen, professioiden kohtaaminen Taloudelliset realiteetit Palvelumarkkinoiden ja -innovaatioiden kehittyminen Kysynnän ja kulutuskäyttäytymisen muutos Muutosten ennustettavuus ja niihin varautuminen Valtion rooli Mahdolliset muutokset rahoitusrakenteissa Tietojärjestelmät 17

3. Lähtökohdat strategian, johtamisen ja palveluketjun ohjauksen näkökulmasta

3. SISÄLLYS sivu 3.1 Vanhuspalvelujen strategiset lähtökohdat 20 3.2 Yhteenveto strategisista lähtökohdista palveluketjun näkökulmasta 22 3.3. Vahvuudet ja kriittiset kehittämiskohteet 23 3.4 Uudelleen järjestelyn synergiaedut 24 19

3.1 Vanhuspalvelujen strategiset lähtökohdat (1) Tavoite ja keinot Helsingin kaupungin tavoitteena on parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, muuttaa palvelurakennetta palveluasumispainotteiseksi ja lisätä kotona asumista. Palvelurakenteen muutos on välttämätön, jotta kaupunki pystyy vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Muutostarve Alla olevassa kuvassa on esitetty palvelurakenteen muutokseen pakottavia tekijöitä. Kaupungin kiristyvä taloustilanne Ikärakenteen muutos Palvelurakennetta kevennetään lisäämällä avopalveluja ja vähentämällä laitoshoitoa Asiakkaiden ja omaisten kasvavat odotukset palveluille Yhteiskuntarakenteen muutos Ympärivuorokautisen hoidon rakenteen keventämistä jatketaan ja kotihoidon kuntouttavaan työhön ja muuhun toimintakykyä ylläpitävään y toimintaan siirretään voimavaroja j Varallisuuden muutos Muutostarve Sairauksien yleistyminen Medikalisoituminen Iäkkäiden asukkaiden kotona asumisen tukemiseen kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja ja välineitä Hyödynnetään palveluinnovaatioita Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tarve Yksityisen sektorin palvelutuotannon lisääntyminen Monituottajamallit Palveluinnovaatiot 20

4. Vanhuspalvelujen strategiset lähtökohdat Muutoksen hallinta Muutoksen hallinnan merkitys on huomioitu Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 mm. seuraavasti: Kaupungin on toimittava nopeammin, joustavammin ja uusia toimintatapoja etsien yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden häiriintymättä Palvelutuotannossa ja sen johtamisessa edellytetään lisää muutosvalmiutta ja innovatiivisuutta. Kaupungin henkilöstöstä vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrä nousee vuosina 2010 2012 noin kaksinkertaiselle tasolle verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Palvelukyvyn säilyttäminen tässä muutostilanteessa edellyttää onnistumista tarvittavan uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän tulee tukea palvelurakennemuutoksen johtamista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategisten linjausten selkeys Vanhuspalvelujen strategisia linjauksia ei ole vielä konkretisoitu riittävän yksityiskohtaiselle tasolle; esim. mitä palveluasumisen painottaminen ja kotona asumisen tukeminen tarkoittavat laitospaikkamäärissä kasvava palvelutarve huomioon ottaen. Yhteneväiset ja yksiselitteiset määritelmät sille, minkä muotoinen palvelu on tuettua kotona asumista, mikä palveluasumista, vanhainkotiasumista tai pitkäaikaista laitoshoitoa puuttuvat. Strategisten linjausten ja talouden välinen yhteys ei ole riittävän läpinäkyvä. Johdolle strategisen päätöksenteon tueksi tuotettava taloudellinen informaatio ei aina ole riittävä sisällöltään ja tarkkuudeltaan. Esimerkiksi siirtyminen palveluasumiseen on tällä hetkellä lähinnä arvokysymys; toistaiseksi on osoittamatta, onko palveluasuminen kaupungille kokonaisuutena edullisempaa kuin vanhainkotiasuminen. Selkeä toiminnan strateginen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen edellyttäisi kustannuslaskennan kehittämistä, palvelujen tuotteistamista ja hinnoittelua sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Strategisten linjausten toteuttaminen edellyttää vanhuspalvelukokonaisuuden keskitettyä määrätietoista johtamista. Tällä hetkellä käytännön kokonaisuuden ohjaus ja johtaminen on hajautunut liian monelle taholle. 21

3.2 Yhteenveto strategisista lähtökohdista palveluketjun näkökulmasta Palvelurakenteen tulee tukea Vaikuttavuuden tuottamista, mittaamista ja arviointia Kokonaispalveluketju Helsingissä, nykytila Tuottavuuden mittaamista ja arvioimista Uudistumista Johtamista Ohjattavuutta Tavoitteellisuutta Talouden johtamista Voimavarojen kehittämistä ja ylläpitoa henkiset fyysiset 22

3.3 Vahvuudet ja kriittiset kehittämiskohteet Hankkeen ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin vanhuspalvelujen nykyisiä vahvuuksia ja kriittisiä kehittämiskohteita. Vahvuudet Kriittiset kehittämiskohteet Seuraavassa on esitetty yhteenveto työpajassa tunnistetuista tärkeimmistä vahvuuksista. Yhteistyö Asiakasohjaus Osaaminen, kehittäminen ja laatu Muut vahvuudet Yhteistyö operatiivisessa johtamisessa eri osapuolten kesken koetaan toimivaksi organisaatiorajoista huolimatta; yhteistyö paranisi entisestään, jos organisaatiorakenne tukisi yhteistyötä. Operatiivinen asiakasohjaus (manageeraus) toimii hyvin. Asiakasarviointi ja sijoittaminen on keskitetty ja pitkälle kehitetty. Osaaminen, kehittämistoiminta ja palvelun laatu saavat kiitosta. Kehittämistä tapahtuu kaikissa yksiköissä. Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa; sen sijaan säätiön kiinteistöjä ei ole kunnostettu Toiminnassa on tunnistettavissa parhaita käytäntöjä, joita voidaan monistaa organisaatiossa Taloudelliset voimavarat ovat vahvuus; kaupungin taloudellisen tilanteen katsotaan toistaiseksi olleen hyvä Seuraavassa on esitetty yhteenveto työpajassa tunnistetuista tärkeimmistä kriittisistä kehittämiskohteista. Säätiön strateginen asema Konserniohjaus Kustannuslaskenta Resurssien allokointi Muut kehittämiskohteet Arvoverkon ohjauksen kehittäminen ja säätiön strategisen aseman määritteleminen on olennaista rakenteista päätettäessä Kaupungin konserniohjauksen ja sosiaaliviraston ohjaavaa roolia tulee selkiinnyttää Tarkoituksenmukaista ja luotettavaa kustannuslaskentaa päätöksenteon tueksi ei ole Resurssien allokointi on jäykkää nykyisellä rakenteella Yhteissuunnittelun lisääminen Seniorisäätiön kiinteistöjen korjaus Palvelutuotannon tarkastelu kokonaisuutena; nyt vanhustenpalvelujen järjesteleminen on kallista ja pirstaleista 23

3.4 Uudelleen järjestelyn synergiaedut (1) Toisessa työpajassa tunnistettiin ja analysoitiin vanhuspalvelujen uudelleen järjestelystä syntyviä synergiaetuja. Synergiaedut olivat kiistattomat. Seuraavassa on esitetty toisen työpajatyöskentelyn tuloksia synergiaetujen osalta. Strategisten toimenpiteiden analysointi Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen strategisista toimenpiteistä keskusteltaessa todettiin, että suurin taloudellinen vaikutus on todennäköisesti toimintakykyä ylläpitävään toimintaan panostamisella. Toimintakyvyn ylläpitämisessä korostuvat oikeaaikainen puuttuminen palvelutarpeeseen ja kotihoidon roolin kasvattaminen, esimerkkinä kotiin viety kuntoutus. Palveluinnovaatioiden hyödyntäminen on yksi mahdollisuus vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Väestön ikääntymisen vaatimat resurssitarpeet voidaan osittain kompensoida erityisesti kotona selviytymistä tukevaa teknologiaa kehittämällä. Kotona asumisen tukeminen lykkää laitoshoidon tarvetta ja vaikuttaa siten palvelurakenteisiin ja tarvittavaan laitoshoidon volyymiin. Uudelleen järjestelyn vaihtoehdot Työpajassa kyseenalaistettiin tarkasteltavat vaihtoehdot kokonaispalveluketjun toiminnan näkökulmasta. Todettiin, että toisenlaisilla ratkaisuilla tai ratkaisujen kombinaatioilla päästäisiin todennäköisesti parempaan lopputulokseen. Muita ratkaisuvaihtoehtoja ei tämän toimeksiannon puitteissa kuitenkaan lähdetty tunnistamaan. 24

3.4 Uudelleen järjestelyn synergiaedut (2) Palveluketjun toimivuuteen vaikuttavat synergiaedut Henkilöstön ja johtamisen synergiaedut Asiakkuuden hallinta ja sen kehittäminen Resurssien kohdentaminen tehokkaasti Kehittämisen koordinointi Tietojärjestelmien yhteiskäyttö Tärkeintä on yhteinen potilasohjaus ja asiakkuuksien yhteinen hallinta. Rajapintojen ja osaoptimoinnin väheneminen parantavat resurssien kohdentamista Keskittyminen substanssiosaamiseen lisää tehokkuutta, esim. kiinteistöjen hoitoon tarvittava osaaminen kannattaa keskittää Innovaatioiden ja parhaiden käytäntöjen implementointi ml. yhtenäinen kustannuslaskenta ja tuotteistamisen periaatteet ovat olennaisia toiminnan ohjaamisessa Tietojärjestelmien itsenäisyys ja erillinen kehittäminen eivät palvele kokonaisuuden ohjausta. Henkilöstöresurssien käytön joustavuus Työnantajaimagon kehittyminen Johtamisjärjestelmän yhtenäistäminen Uudelleen järjestely vaikuttaa sijaistarpeeseen vastaamiseen ja varahenkilöjärjestelmän toimivuuteen (huom. eläköityminen ja rekrytoinnin haasteet). Säätiötä pidetään joustavampana organisaationa kuin virastoa. Säätiö työnantajana nähdään uhkakuvana sekä Terveyskeskuksessa että Sosiaalivirastossa ja toisaalta Terveyskeskuksen henkilöstö saattaa kokea Sosiaaliviraston ei-toivottuna työnantajana Henkilöstöpolitiikkaa yhtenäistämällä ja kehittämällä edesautetaan tulevia rekrytointeja. Kokonaisuutta palvelevan johtamisjärjestelmän kehittäminen tukee vanhuspalvelukokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Strategisen johtamisen kehittäminen Konserniohjauksen roolin terävöityminen. 25

3.4 Uudelleen järjestelyn synergiaedut (3) Hallinnon päällekkäisyyksien poistamisen ja kiinteistöjen hallinnan tehostamisen synergiaedut Varsinainen palvelutuotanto Tukitoiminnot Kiinteistöt: uusrakentaminen ja korjaus Kiinteistöt: Kiinteistön hoito Jos toimintaa organisoidaan yhdestä paikasta, syntyy säästöjä. Toiminta on suoraviivaisempaa. Tukitoimintoja on mahdollisuus tehostaa; esim. ruoka- ja siivouspalvelut on organisoitu kaupunkikonsernissa eri tavoin. Kaupungin käytössä oleva kiinteistöihin liittyvä erikoisosaaminen tulee hyödyntää vanhuspalveluissa (mm. remonttien suunnittelu, kilpailuttaminen ja toteutus) Tässä työssä ei oteta kantaa tilakeskuksen toimintaan. Perusperiaate kuitenkin on, että kiinteistöihin liittyvät kysymykset ja niistä vastaaminen voidaan hyvin erottaa varsinaisesta palvelutuotannosta. Suosittelemme, että synergiaetujen analysointia syvennetään ja hankitaan tarvittavaa lisäinformaatiota ja vertailutietoa etujen konkretisoimiseksi. Tarkkoja euromääräisiä arvioita synergiaetujen taloudellisista vaikutuksista ei käytettävissä olevin tiedoin ja aikarajoittein kyetä esittämään. 26

4. Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset lähtökohdat

4. SISÄLLYS 4.1 Vaihtoehtomallit säätiö ja virastomalli tarkastelussa 29 4.2 Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset kysymykset 30 sivu 28

4. Vaihtoehtomallit säätiö ja virastomalli tarkastelussa Vaihtoehto 1 - Säätiömalli Vaihtoehto 1a Säätiömalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Sosiaaliviraston vanhainkotien toiminta siirretään Seniorisäätiöön. Tässä mallissa myös kiinteistöjen omistusoikeus siirtyy säätiölle. Vaihtoehto 1b Säätiömalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Sosiaaliviraston vanhainkotien toiminta siirretään Seniorisäätiöön. Tässä mallissa kiinteistöt vuokrataan Vaihtoehto 1c Säätiömalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Sosiaaliviraston vanhainkotien toiminta siirretään Seniorisäätiöön. Tässä mallissa kiinteistöjen omistus yhtiöitetään. Vaihtoehto 2 - Virastomalli Vaihtoehto 2a Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon, mutta kiinteistöt jäävät säätiölle, joka vuokraa tilat kaupungille. Vaihtoehto 2b Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon ja kiinteistöjen omistus myös siirtyy kaupungille. Vaihtoehto 3 - Säätiön kehittäminen Vaihtoehto 3 Säätiön kehittäminen, jossa säätiö luovuttaa kiinteistönsä kaupungille ja suorittaa palveluja kaupungille alihankintana 29

4.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset kysymykset (1) Taustaa Säätiö on määrätarkoitukseen sijoitetun varallisuuden muodostama itsenäinen oikeushenkilö, jolla ei ole omistajia Säätiön hallituksen on huolehdittava säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja varojen sijoittamisesta varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla lakia ja säätiön sääntöjä noudattaen Helsingin Seniorisäätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on tukea vanhusten asemaa Helsingissä ja se toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tai vuokraamalla toimitilojaan mainittuun tarkoitukseen Vaihtoehdot 1a-c: Säätiömalli Säätiöoikeudelliselta kannalta toiminnan järjestäminen säätiömallien mukaisesti on yksinkertainen vaihtoehto Säätiön säännöt mahdollistavat toiminnan laajentamisen malleissa suunnitellulla tavalla Vaihtoehtojen toteuttaminen ei aiheuta tarvetta muutoksille säätiön säännöissä 30

4.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset kysymykset (2) Vaihtoehto 2a: Virastomalli (toiminta siirretään ja Säätiö vuokraa kiinteistönsä) Säätiöoikeudelliselta kannalta toiminnan järjestäminen mallin 2a mukaisesti on yksinkertainen vaihtoehto Säätiön säännöt mahdollistavat toiminnan supistamisen käsittämään ainoastaan kiinteistöjen vuokrauksen vanhusten asemaa tukevaan tarkoitukseen Vaihtoehdon toteuttaminen ei aiheuta tarvetta muutoksille säätiön säännöissä Vaihtoehto 2b: Virastomalli (toiminta siirretään ja Säätiö luovuttaa kiinteistönsä) Säätiöoikeudellisesti sekä palvelutoiminnan että kiinteistöjen siirtäminen pois säätiöstä on ongelmallista Mikäli Säätiö luopuu toiminnastaan ja kiinteistöistään, se ei voi toteuttaa tarkoitustaan säännöissä määrätyllä tavalla, jolloin säätiö tulisi lakkauttaa Säätiön hallituksen jäsenet ovat vastuussa Säätiön toiminnan järjestämisestä lain ja sen sääntöjen mukaisesti. Toiminnan ja kiinteistöjen siirtäminen pois Säätiöstä on lähtökohtaisesti sääntöjen vastaista 31

4.1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen säätiöoikeudelliset kysymykset (3) Vaihtoehto 2b: Virastomalli (jatkuu) Vaihtoehdon toteuttamiseksi Säätiö tulisi lakkauttaa Säätiön lakkauttamisesta voi päättää hallitus kahden kolmasosan enemmistöllä, minkä lisäksi lakkauttamiselle tarvitaan patentti- ja rekisterihallituksen suostumus ja vahvistus Lakkauttamisprosessi kestää noin puoli vuotta Säätiön omaisuus on käytettävä helsinkiläisten vanhusten huollon edistämiseen Helsingin kaupunginhallituksen määräämällä tavalla Vaihtoehdon 2b mukaiseen virastomalliin on mahdollista siirtyä myös vaiheittain vaihtoehdon 2a kautta Säätiön lakkauttaminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun Säätiöön ei enää jää palvelutoimintaa eikä kiinteistöjä, joita voitaisiin vuokrata vanhusten asemaa tukevaa toimintaa varten Vaihtoehto 3: Säätiön toiminta muutetaan alihankintapalvelujen myynniksi Säätiö luovuttaa kiinteistönsä kaupungille ja toimintakonsepti muutetaan alihankintapalveluiden myynniksi Säätiöoikeudelliselta kannalta toiminnan järjestäminen vaihtoehdon 3 mukaisesti on yksinkertainen vaihtoehto Säätiön säännöt eivät estä kiinteistöistä luopumista ja palvelutoiminnan kehittämiseen keskittymistä Vaihtoehdon toteuttaminen ei aiheuta tarvetta muutoksille säätiön säännöissä 32

5. Tarkasteltavien vaihtoehtojen verovaikutukset

5. SISÄLLYS sivu 5.1 Vaihtoehto 1a: säätiömalli (myös kiinteistöjen omistusoikeus siirtyy säätiölle) 35 5.2 Vaihtoehto 1b: säätiömalli (kiinteistöt vuokrataan) 38 5.3. Vaihtoehto 1c: säätiömalli (kiinteistöjen omistus yhtiöitetään) 41 5.4 Vaihtoehto 2a: virastomalli 44 5.5. Vaihtoehto 2b: virastomalli 46 5.6 Vaihtoehto 3: säätiön kehittäminen 48 34

5.1 Vaihtoehto 1a: säätiömalli (myös kiinteistöjen omistusoikeus siirtyy säätiölle) (1) Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut/ -keskukset Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito/ -sairaalat Helsingin Seniorisäätiö myynti Arvonlisäverotus Seniorisäätiöllä ei ole oikeutta vähentää toimintaan kohdistuviin kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa kaikkiin kustannuksiin (irtain/kiinteä, investointi/vuosikulu) sisältyvä arvonlisävero jää Seniorisäätiölle lopulliseksi kustannukseksi kaupungilla on kuitenkin ns. 5 %:n laskennallinen palautus Seniorisäätiön palvelumaksuista eliminoi osan palvelumaksuihin sisältyvästä piilevästä arvonlisäverokustannuksesta Seniorisäätiön on suoritettava omalla henkilökunnalla toteutetuista kiinteistöhallintapalveluista arvonlisäveroa omana käyttönä, jos palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa Seniorisäätiöllä on ostettujen kiinteistöjen osalta kiinteistöinvestointien arvonlisäveroa koskeva tarkistusvelvollisuus, jos kaupunki investoinut (uudisrakennus- tai perusparannusinvestointi) kiinteistöihin 2005 tai sen jälkeen (oletuksena, että uudelleenjärjestely toteutetaan vuoden 2009 aikana) Kaupungin on suoritettava irtaimen omaisuuden luovutuksesta arvonlisäveroa AVL 19a :n ei sovellu, koska omaisuutta tullaan käyttämään verottomassa toiminnassa 35

5.1 Vaihtoehto 1a: säätiömalli (myös kiinteistöjen omistusoikeus siirtyy säätiölle) (2) Tuloverotus Helsingin Seniorisäätiö on verovelvollinen elinkeinotulostaan Toiminta laajenee ja rakennusten hankkiminen lisää poistopohjaa Kiinteistöverotus Kiinteistövero on kunnallinen vero Kunnat eivät maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä Verovapaus ei koske kunnan omistamaa yhteisöä Yleishyödyllisiä yhteisöjä ei ole vapautettu kiinteistöverovelvollisuudesta Helsingin Seniorisäätiön maksettava kiinteistövero kasvaa, mutta vero tulee Helsingin kaupungille 36

5.1 Vaihtoehto 1a: säätiömalli (myös kiinteistöjen omistusoikeus siirtyy säätiölle) (3) Varainsiirtoverotus Varainsiirtovero on valtiollinen vero, jota eivät maksa valtio ja sen laitokset, lukuun ottamatta valtion liikelaitoksia, eräät luetellut julkisoikeudelliset yhteisöt sekä kunnat ja kuntayhtymät Verovapaus ei koske valtion tai kuntien omistamia yhteisöjä Yleishyödyllisiä yhteisöjä ei ole vapautettu varainsiirtoverosta Kuntien kiinteistönomistuksen yhtiöittämiseksi on säädetty määräaikaisia veronhuojennuksia subventoitu asuntotuotanto kuntien rakennejärjestelyt (sosiaalitoimi, L169/2007) ja koulutus edellytyksenä apporttiluovutus kiinteistöosakeyhtiöön Helsingin Seniorisäätiön on maksettava varainsiirtovero, jos kaupunki siirtää sille kiinteistöjen tai vain rakennusten omistusoikeuden Kiinteistöjen, rakennusten ja kirjaamispakon alaisten vuokraoikeuksien saannosta vero on 4 % ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden saannosta 1,6 % Apporttitilanteessa veron määrä lasketaan siirtyvän omaisuuden käyvästä arvosta Ostosaannossa vero lasketaan käytetyn vastikkeen arvosta Verotuskäytännössä alihintaiseksi leimatussa kaupassa alihinnan osuus on katsottu varainsiirtoverolliseksi muuksi pääomansijoitukseksi, joten lopputulos on tässäkin ollut käyvän arvon vaatiminen (tulkinta riitautettu - kysymys ratkaistavana KHO:ssa) Verotuksessa hyväksyttävää käyvän arvon määrittämiseksi veroviraston ennakkoratkaisu 37

5.2 Vaihtoehto 1b: säätiömalli (kiinteistöt vuokrataan) (1) Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut/ -keskukset Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito/ -sairaalat vuokraus Helsingin Seniorisäätiö Arvonlisäverotus Seniorisäätiöllä ei ole oikeutta vähentää toimintaan kohdistuviin kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa kaikkiin kustannuksiin (irtain/kiinteä, investointi/vuosikulu) sisältyvä arvonlisävero jää Seniorisäätiölle lopulliseksi kustannukseksi kaupungilla on kuitenkin ns. 5 %:n laskennallinen palautus Seniorisäätiön palvelumaksuista eliminoi osan palvelumaksuihin sisältyvästä piilevästä arvonlisäverokustannuksesta Seniorisäätiön on suoritettava omalla henkilökunnalla toteutetuista kiinteistöhallintapalveluista arvonlisäveroa omana käyttönä, jos palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa Kaupungin on suoritettava irtaimen omaisuuden luovutuksesta arvonlisäveroa AVL 19a :n ei sovellu, koska omaisuutta tullaan käyttämään verottomassa toiminnassa 38

5.2 Vaihtoehto 1b: säätiömalli (kiinteistöt vuokrataan) (2) Arvonlisäverotus (jatkuu) Kaupungin tulee vuokrata kiinteistöt Seniorisäätiölle ilman arvonlisäveroa Kaupunki ei voi vähentää tai saada palautuksena säätiölle vuokrattaviin kiinteistöihin kohdistuviin kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa vero jää kaupungille lopulliseksi kustannukseksi Säätiölle vuokrattavien kiinteistöjen osalta kaupungille syntyy kiinteistöinvestointien arvonlisäveroa koskeva tarkistusvelvollisuus, jos kaupunki on toteuttanut myytäviin kiinteistöihin uudisrakennus- tai perusparannusinvestointeja 2005 tai sen jälkeen (tässä oletuksena, että uudelleen järjestely toteutetaan vuoden 2009 aikana) Kaupungilla on velvollisuus suorittaa säätiölle vuokrattaviin kiinteistöihin omalla henkilökunnalla toteutetuista kiinteistöhallintapalveluista arvonlisäveroa omana käyttönä (jos kiinteistöhallinnan palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa) 39

5.2 Vaihtoehto 1b: säätiömalli (kiinteistöt vuokrataan) (3) Tuloverotus Toiminnan ostaminen ilman kiinteistöjä ei aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia Säätiölle Toiminta laajenee ja vuokranmaksu lisää vähennyskelpoisten menojen määrää Kiinteistöverotus Kiinteistön tai rakennuksen omistaja 1.1. on velvollinen maksamaan kiinteistöveron (myös yleishyödylliset) Vuokraaminen ei muuta vallitsevaa kiinteistöverovelvollisuutta eikä kiinteistöveron määrää Varainsiirtoverotus Jos käytetään vuokrasopimusta, joka kuuluu kirjaamispakon alaisuuteen (maakaari 14:2), kyse on varainsiirtoverotuksen piiriin kuuluvasta omaisuudesta Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ei ole vaihdantaa, joka kuuluu veron kohteeseen Mallissa ei siirretä kiinteistöjen, rakennusten tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden omistusoikeutta, joten ei synny velvollisuutta maksaa varainsiirtoveroa 40

5.3 Vaihtoehto 1c: säätiömalli (kiinteistöjen omistus yhtiöitetään) (1) Sosiaalivirasto Vanhuspalvelut/ -keskukset Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito/ -sairaalat Helsingin Seniorisäätiö myynti myynti vuokraus Kiinteistö Oy Yleistä Kiinteistöt ovat Säätiön velkojen vakuutena, joten myös velat siirrettäneen perustettavaan yhtiöön Velallisen vaihtumisella ei ole vero-oikeudellisia seuraamuksia, mutta velkojan suostumus vaaditaan Arvonlisäverotus Seniorisäätiöllä ei ole oikeutta vähentää toimintaan kohdistuviin kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa kaikkiin kustannuksiin (irtain/kiinteä, investointi/vuosikulu) sisältyvä arvonlisävero jää Seniorisäätiölle lopulliseksi kustannukseksi kaupungilla on kuitenkin ns. 5 %:n laskennallinen palautus Seniorisäätiön palvelumaksuista eliminoi osan palvelumaksuihin sisältyvästä piilevästä arvonlisäverokustannuksesta 41

5.3 Vaihtoehto 1c: säätiömalli (kiinteistöjen omistus yhtiöitetään) (2) Arvonlisäverotus (jatkuu) Seniorisäätiön on suoritettava omalla henkilökunnalla toteutetuista kiinteistöhallintapalveluista arvonlisäveroa omana käyttönä, jos palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa Kaupungin on suoritettava irtaimen omaisuuden luovutuksesta arvonlisäveroa AVL 19a :n ei sovellu, koska omaisuutta tullaan käyttämään verottomassa toiminnassa Kiinteistö Oy:n tulee vuokrata kiinteistöt Seniorisäätiölle ilman arvonlisäveroa Kiinteistö Oy:llä ei oikeutta vähentää säätiölle vuokrattaviin kiinteistöihin kohdistuviin ylläpito- ja käyttökustannuksiin sekä investointikustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa vero jää Kiinteistö Oy:lle lopulliseksi kustannukseksi Kiinteistö Oy:lle myytävien kiinteistöjen osalta syntyy kiinteistöinvestointien arvonlisäveroa koskeva tarkistusvelvollisuus (joko kaupunki tai Kiinteistö Oy), jos kaupunki on toteuttanut myytäviin kiinteistöihin uudisrakennus- tai perusparannusinvestointeja 2005 tai sen jälkeen (tässä oletuksena, että uudelleen järjestely toteutetaan vuoden 2009 aikana) kummalle tarkistusvelvollisuus syntyy, riippuu siitä, onko Kiinteistö Oy arvonlisäverovelvollisten rekisterissä kiinteistöjen myyntihetkellä Kiinteistö Oy:n on suoritettava säätiölle vuokrattaviin kiinteistöihin omalla henkilökunnalla toteutetuista kiinteistöhallintapalveluista arvonlisäveroa omana käyttönä, jos kiinteistöhallinnan palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa 42

5.3 Vaihtoehto 1c: säätiömalli (kiinteistöjen omistus yhtiöitetään) (3) Tuloverotus Helsingin Seniorisäätiö luovuttaa omistamansa kiinteistöt perustamalleen kiinteistöosakeyhtiölle Luovutushinnan ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon välinen erotus tuloutuu Säätiön verotuksessa Johtaa veronmaksuun vain, jos tuloutuva voitto on suurempi kuin edellisten vuosien vahvistetut tappiot Kiinteistöverotus K Oy on kiinteistöverovelvollinen normaalisti Varainsiirtoverotus Helsingin Seniorisäätiön omistama kiinteistöosakeyhtiö on varainsiirtoverovelvollinen Mallissa K Oy:lle siirrettäisiin kaupungin kiinteistöjen omistusoikeuden lisäksi Säätiön kiinteistöjen omistusoikeus Varainsiirtovero olisi 4 % siirretyn omaisuuden käyvästä arvosta samoin kuin mallissa 1A 43

5.4 Vaihtoehto 2a (1) Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon, mutta kiinteistöt jäävät säätiölle, joka vuokraa tilat kaupungille vuokraus Seniorisäätiö Vanhustenpalvelut Sosiaalivirasto Vanhustenpalvelut Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito Arvonlisäverotus Seniorisäätiö ei ole velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa toiminnan luovutuksesta kaupungille (AVL 61 ) Kaupungilla toiminnan harjoittajana on oikeus saada palautuksena takaisin toimintaan ja toiminnassa käytettäviin kiinteistöihin kohdistuviin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero tämä edellyttää, että kaupunki on palvelujen vastuullinen tuottaja ja että Seniorisäätiö toimii pelkästään alihankkijana kaupungin omistamissa ja hallitsemissa kiinteistöissä toiminta ei aiheuta arvonlisäverokustannusta Seniorisäätiö voi tarvittaessa hakeutua kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (vuokrauksesta) arvonlisäverovelvolliseksi huom. hakeutuminen on tarpeellista vain, jos säätiölle vuokranantajana kertyy ko. kiinteistöihin kohdistuvia arvonlisäverollisia kustannuksia tai säätiö omalla henkilökunnalla suorittaa kiinteistöihin kohdistuvia kiinteistöhallintapalveluita, joiden palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 35.000 vuodessa Seniorisäätiöllä on täysi vähennysoikeus vuokrattaviin kiinteistöihin kohdistuvista kustannuksista, omalla henkilökunnalla tuotetuista kiinteistöhallintapalveluista ei oman käytön veron suoritusvelvollisuutta Kaupungilla on oikeus saada palautuksena takaisin vuokriin sisältyvä arvonlisävero toiminta ei aiheuta arvonlisäverokustannusta 44

5.4 Vaihtoehto 2a (2) Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon, mutta kiinteistöt jäävät säätiölle, joka vuokraa tilat kaupungille Tuloverotus Toiminnan siirtäminen sosiaalivirastolle on realisointitapahtuma Säätiölle Säätiön toiminta muuttuu elinkeinotoiminnasta kiinteistöjen vuokraustoiminnaksi, mikä palauttanee yleishyödyllisyyden Varainsiirtoverotus Mallissa ei tapahdu varainsiirtoverolaissa tarkoitetun omaisuuden omistajanvaihdoksia, joten varainsiirtoveroa ei tule maksettavaksi Kiinteistöverotus Kunta ei suorita kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä Kiinteistön tai rakennuksen omistaja 1.1. on velvollinen maksamaan kiinteistöveron (myös yleishyödylliset) Vuokraaminen ei muuta vallitsevaa kiinteistöverovelvollisuutta eikä kiinteistöveron määrää 45

5.5 Vaihtoehto 2b (1) Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon ja kiinteistöjen omistus siirtyy kaupungille myynti Seniorisäätiö Vanhustenpalvelut Sosiaalivirasto Vanhustenpalvelut Terveyskeskus Pitkäaikaissairaanhoito Yleistä Kiinteistöt ovat Säätiön velkojen vakuutena, joten myös velat siirrettäneen kaupungille Velallisen vaihtumisella ei ole vero-oikeudellisia seuraamuksia, mutta velkojan suostumus vaaditaan Arvonlisäverotus Seniorisäätiö ei ole velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa toiminnan luovutuksesta kaupungille (AVL 61 ) Kaupungilla toiminnan harjoittajana on oikeus saada palautuksena takaisin toimintaan ja toiminnassa käytettäviin kiinteistöihin kohdistuviin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero tämä edellyttää, että kaupunki on palvelujen vastuullinen tuottaja ja että Seniorisäätiö toimii pelkästään alihankkijana kaupungin omistamissa ja hallitsemissa kiinteistöissä toiminta ei aiheuta lainkaan arvonlisäverokustannusta 46

5.5 Vaihtoehto 2b (2) Virastomalli, jossa terveyskeskuksen pitkäaikaissairaanhoito ja Helsingin Seniorisäätiön vanhuspalvelujen toiminta siirretään sosiaalivirastoon ja kiinteistöjen omistus siirtyy kaupungille Tuloverotus Toiminnan luovutus on Säätiölle realisointitapahtuma ja kiinteistöjen luovutus tulouttaa luovutushinnan ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon välisen erotuksen Elinkeinotoiminta lakkaa eikä tilalle tule edes vuokraustoimintaa Ei voida toteuttaa lakkauttamatta säätiötä Yhteisön lakkauttaminen samastuu purkamiseen, joka on yksittäisten hyödykkeiden luovutukseksi Kiinteistöjen luovutus realisoi arvonmuutoksen tuloverotuksessa Veronmaksutilanne riippuu kiinteistöjen käyvästä arvosta ja verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta sekä mahdollisesti vahvistetuista tappioista Varainsiirtoverotus Kunta ei ole velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa kiinteistön eikä rakennuksen saannostaan Kiinteistöverotus Kunnat eivät maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä 47