Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen 16.9.2014
Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuivat Kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Puulajivalinnan säätelyä väljennetty, ei sidottu kasvupaikkaan, vaikutus suuri metsänuudistamisessa Korjuuvauriot runsaina lain vastaisiksi Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty, merkitys vähäinen Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Suomen metsäkeskus 3
Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 4
Runkolukujakauma 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 5
Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 6
Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa Valittava kasvamaan ensisijaisesti hyväkasvuisia ja hyvälaatuisia puita (VNA 4 ) suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 7
Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 8
Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 9
Kasvatushakkuut Vaihtoehtoiset toteuttamistavat tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus ala- ja yläharvennukset eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus poiminta- ja pienaukkohakkuut Puuston jakautuminen hakkuun jälkeen (VNA 3 ) kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava luontaiset kasvuolosuhteet huomioiden tasaisesti käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai joilla ei ole 11 :n mukaisesti taimikkoa (uudistamisvelvoitteen täyttävää taimikkoa) Suomen metsäkeskus 10
Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %) Puuston määrä arvioidaan koko käsittelyalueelta ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin, lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa, erityinen syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa Suomen metsäkeskus 11
Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Korjuussa vaurioitunut puu kasvatuskelpoisen puun puuaines on rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm² laajuudelta juurivauriot otetaan huomioon yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä puunkorjuun jälkeen käsittelyalueelle jäävän puuston vaurioprosentti ei saa ylittää 15 % Suomen metsäkeskus 12
Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen, kangasmaalla kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä painauma Painaumien osuus ei saa ylittää kangasmaalla 20 % ja turvemaalla 25 % käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta Suomen metsäkeskus 13
Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) puunkorjuusta seuraa uudistamisvelvoite 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) vähätuottoiset ojitetut turvemaat ennallistamiskohteet maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu (8 ) Suomen metsäkeskus 14
Termit Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma 1981 2010 Ilmatieteenlaitos 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 15
Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² 22 m, PPA,m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 600 7 9 11 11 Em. aiemmin (*/**) 600/600 7 9 11 13/11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12 Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi 700 9 11 13 14 Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15 Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 16
Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 600 7 9 10 10 Em. aiemmin* 600 7 9 10 10 10 Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 11 11 Pohjois-Suomi aiemmin* 700 8 10 11 11 11 Keskinen Suomi 800 8 11 12 13 Väli-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 Eteläinen Suomi 800 9 11 12 13 Etelä-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 20 m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 17
Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² Valtapituus 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 500 6 7 8 8 Em. aiemmin 500 6 8 8 8 - Muu pohjoinen Suomi 600 7 8 9 9 Pohjois-Suomi aiemmin* 600 7 9 9 9 - Keskinen Suomi 700 8 9 10 10 Väli-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 Eteläinen Suomi 700 8 9 10 10 Etelä-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 20 m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 18
Kasvatushakkuiden tekeminen Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 500 6 6 8 9 Em. Aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi 600 7 7 9 10 Pohjois-Suomi (*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi 600 7 7 9 10 Väli-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi 600 7 7 9 10 Etelä-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 19
Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 20
Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti rajana oli myös 5 v hakkuun aloittamisesta) tarvittaessa raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, turvemaalla vesitalouden järjestely tarvittaessa täydennysviljely ja muu jälkihoito luontaisen uudistamisen edellytyksenä on, että uudistusala melko todennäköisesti taimettuu luontaisesti jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta Suomen metsäkeskus 21
Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (jatkoa) Taimikon perustamista haittaaviksi puiksi tai pensaiksi (VNA 9 ) katsotaan havupuuvaltaisissa taimikoissa siemen- ja vesasyntyiset lehtipuiden taimet, jotka haittaavat taimikon jatkokehitystä ei katsota alueelle jätettäviä verhopuita, ylispuita monimuotoisuutta tai maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita ja vanhoja yksittäisiä puita/puuryhmiä lahopuita, katajia, kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä tai enintään viiden aarin kokoisia riistatiheikköjä Suomen metsäkeskus 22
Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta hieskoivu sallittu pääpuulajina: turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin pohjoinen Suomi enintään 50 % hyväksyttävistä taimista muualla enintään 20 % hyväksyttävistä taimista Suomen metsäkeskus 23
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) Määräaika hyväksyttävän taimikon aikaansaamiseksi on 10 vuotta puunkorjuun päättymisestä (eteläisessä Suomessa) suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 24
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot 1 200 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Lappi mä 1 100 ku 1 000 le 1 000 Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 25
Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa koskee kaikkia elinympäristöjä, alueellisesta soveltamisesta ei enää ole säännöksiä esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. elinympäristöt on jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 26
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 1) Lähteiden, purojen ja norojen (pysyvä vedenjuoksu-uoma) sekä enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Suoelinympäristöt luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous a) lehto- ja ruohokorvet (uutena lähdekorvet) b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet (uusi) c) letot (myös Lapissa) d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot e) luhdat 3) Rehevät lehtolaikut 4) Kangasmetsäsaarekkeet 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Suomen metsäkeskus 27
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Uusi vesilaki (587/2011) voimaan 1.1.2012 PURO on jokea pienempi virtaava vesistö, jonka valuma-alue on 10 99 km 2 (jos soudettavissa veneellä => joki) NORO on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 (1000 ha) ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävässä määrin kalaa, uoma on puro vaikka valuma-alue alle 10 km 2 Suomen metsäkeskus 28
Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 29
Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 30
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous puuston rakenne vanhat ylispuut kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 31
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Ominaispiirteitä säilyttäviä toimenpiteitä: varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut (ei kaikissa kohteissa!) yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen luontaisten puulajien viljely. Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä: suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet luonnontilan ennallistamistoimet. Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä. Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 32
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Erityisiä kohteiden käsittelyjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä elinympäristökohtaisesti (10 b ) Pienvedet (1) ja suoelinympäristöt (2) Voidaan tehdä varovaisia poimintaluonteisia hakkuita: säilyttävät puuston luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena elinympäristön luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous ei muutu suoelinympäristöissä toimenpiteitä vain kun maa jäässä. (VNA 15 ) 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 33
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Erityisiä kohteiden käsittelyjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä (10 b, jatk.) Rehevät lehtolaikut (3) elinympäristön puuston rakenteen säilyttävät varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut sallittuja toimenpiteitä vain kun maa jäässä. (VNA 15 ) Jyrkänteet ja niiden alusmetsät (6) ei sallita lainkaan puunkorjuuta. Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot (7) varovaisia poimintahakkuita säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 34
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 35
Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja 3 000 tai alle 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 36
Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Poikkeuslupa (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 37
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 38
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 39
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 40
Kasvatuskelpoinen puu Käsitteitä VNA 1 metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on vähintään 7 cm Hyväksyttävä taimi sellainen metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin latvukseltaan elinvoimainen ja vaurioitumaton taimi, joka on pienempi kuin edellä määritelty kasvatuskelpoinen puu Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 cm syvyydellä maanpinnasta Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 cm syvyydellä Suomen metsäkeskus 41
Termit A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 42
Soveltamisala Soveltamisalana metsätalousmaa (metsämaa, kitumaa, joutomaa) Metsälakia ei sovelleta: Luonnonsuojelulain suojelualueilla Kaavassa suojelualueeksi osoitetuilla alueilla (esim. maakuntakaava) Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, paitsi maa- ja metsätalousalueeksi tai virkistysalueeksi osoitetulla alueella Asemakaava-alueella, paitsi maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulla alueella Asemakaavan laatimisvaiheen toimenpiderajoitusalueella Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) 16.9.2014 Suomen metsäkeskus 43
Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitus on tehtävä aiotusta hakkuusta ja 10 elinympäristöjen käsittelystä suurialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta esim. moottoritie- tai suurjännitelinjojen hakkuista suojametsäalueen hakkuusta Ilmoitusta ei tarvitse tehdä (ellei 10 kohde) kotitarvehakkuusta pienikokoisen puuston hakkuusta (ennen hakkuuta 13 cm) sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilta (ei sovelleta ML) Suomen metsäkeskus 44
Ilmoitusvelvollisuus maanomistajalla Metsänkäyttöilmoitus (14 ) hallinta- tms. erityisen oikeuden haltijalla em. valtuuttamalla henkilöllä Ilmoituksen määräajat viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajan laskeminen alkaa ilmoituksen saapumispäivää seuraavana arkipäivänä (perjantaina jätetty käyttöilmoitus, määräajan laskenta alkaa seuraavasta arkimaanantaista) Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen em. määräajasta Metsänkäyttöilmoitus löytyy osoitteesta: www.metsakeskus.fi/tulostettavat-lomakkeet Suomen metsäkeskus 45
Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (1/2) MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1 Nimi ja yhteystiedot maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden haltijan, valtuutetun, metsänhakkuuoikeuden haltijan, laatijan Käsittelyaluetta koskevan kiinteistön/kiinteistöjen tiedot (kitu) ja sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina ilmaistuna sekä pinta-ala Kasvatushakkuussa metsikkökuvioittain hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa Uudistushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji (t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä Suomen metsäkeskus 46
Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (2/2) Erityiskohteissa hakkuun tarkoitus ja selvitys kohteen erityisluonteesta sekä sen edellyttämästä hakkuutavasta Uudistushakkuun kohdistuminen vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön Metsätuhon johdosta tehtävässä hakkuussa tuhon aiheuttaja (hyönteis- tai myrskytuhohakkuu ) Jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön, tieto uudesta käyttötarkoituksesta Jos käsittely koskee 10 elinympäristöä mikä elinympäristö, selvitys toimenpiteistä ja miten niissä huomioidaan ominaispiirteiden säilyttäminen Suomen metsäkeskus 47
Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoituksen antajan on tarkistettava ilmoitusta ennen toimenpiteen toteuttamista, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta Metsätuhojen aiheuttamat erityistilanteet jos on kyse laajasta metsätuhosta, käyttöilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa ellei kyse ole 10 kohteesta hakkuun voi siis aloittaa heti kun ilmoitus on toimitettu metsäkeskukseen, poikkeuslupaa ei tarvita edellytyksenä on että metsäkeskus on osoittanut/rajannut tuhoalueen ja ilmoituksen alueella korjataan pääasiassa metsätuhossa kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhossa kuollutta puuta Suomen metsäkeskus 48