Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Transkriptio

1 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen

2 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden sisällyttämistä metsänhoitoon Käytännössä esimerkiksi säilytetään elinympäristöjä jätetään laho- ja säästöpuita huomioidaan maisema, vesistöt, riista jne.

3 METSÄLUONNONHOITOON SUOMESSA VAIKUTTAVAT MM. Lainsäädäntö: Metsä-/Vesi-/Luonnonsuojelulaki metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt luonnonsuojelulain suojeluohjelmat ja muu suojelu Monikäyttö Maisemanhoito Kansallinen metsäpolitiikka: Kansallinen ja alueelliset metsäohjelmat Metsäsertifiointi Hyvän metsänhoidon suositukset

4 Monimuotoisuuden turvaamisen lähestymistavat: Metsien arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen ja palauttaminen Metsäluonnossa esiintyvien rakenteiden säilyttäminen ja lisääminen Yksittäisten eliölajien elinympäristöjen huomioon ottaminen

5 UHANALAISET LAJIT

6 Monimuotoisuus ja sen merkitys Monimuotoisuus ilmenee lajien välisenä ja sisäisenä vaihteluna Monimuotoisuutta lisää metsäluonnon elinympäristöjen vaihtelu Monimuotoisuus heikkenee lajien vähentyessä = uhanalaistumiskehitys Lähes 90 % uhanalaisista lajeista esiintyy arvokkaissa elinympäristöissä ja niillä esiintyvässä lahopuussa => turvaamalla metsien arvokkaat elinympäristöt suojellaan samalla valtaosaa uhanalaisista metsälajeista 6

7 TALOUSMETSIEN ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Arvokkaat elinympäristöt ovat avainbiotooppeja, joilla on suurempi merkitys metsäluonnolle kuin metsätalousmaan ympäristöillä yleensä ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT METSÄLAIN 10 ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT MUUT METSÄLUONNON ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELULAIN METSÄISET LUONTOTYYPIT METSO-OHJELMAN MUKAISET LUONTOTYYPIT

8 METSÄLAIN 10 ELINYMPÄRISTÖT Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. elinympäristöjä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälaki 10 MILLAINEN KOHDE ON METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖ? luonnontilainen tai sen kaltainen ympäristöstään selkeästi erottuva yleensä pienialainen

9 METSÄLAIN 10 ELINYMPÄRISTÖT 1. Lähteet, purot, norot sekä pienet lammet ja niiden välittömät lähiympäristöt 2. Rehevät korvet sekä lapin läänin eteläpuoliset letot 3. Rehevät lehtolaikut 4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5. Rotkot ja kurut 6. Pohjoiset jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. Vähätuottoiset hietikot, kalliot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat

10 OMINAISPIIRRE: ELINYMPÄRISTÖJEN PIIRTEITÄ: -ominaisuus, rakenne, biologinen tai geologinen ilmiö, jolla on merkitystä vaateliaiden lajien esiintymiselle esim. varjoisuus, kosteus, viileä pienilmasto, lahopuun esiintyminen, puuston latvuston kerroksellisuus LUONNONTILAINEN: -kohteen ominaispiirteet ovat kehittyneet ilman ihmisen vaikutusta tai ihmisen toiminnan jäljet ovat vähäisiä LUONNONTILAISEN KALTAINEN: -kohteen ominaispiirteet ovat säilyneet ihmisen toiminnasta huolimatta tai palautuneet lähes luonnontilaan

11 METSÄNKÄYTTÖILMOITUS - Metsänomistajan velvollisuus on ilmoittaa tilallaan tapahtuvasta hakkuusta tai muusta metsänkäsittelystä Metsäkeskukseen - Jos kuviolla on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö tai se rajautuu siihen, on ilmoituksessa selvitettävä, kuinka kohteen ominaispiirteet aiotaan säilyttää - Metsänkäyttöilmoituksen voi tehdä maanomistaja itse, metsänhoitoyhdistys tai leimikon ostanut puutavarayhtiö 11

12 ELINYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ JA HOITO KIELLETTYÄ ON: -voimakkaasti maaperään ja puustoon kohdistuva toiminta: avohakkuut, ojitus, purojen perkaus -kemiallisten torjunta-aineiden käyttö -sellaiset toimenpiteet, joilla olennaisesti heikennetään puuston varjostusta SALLITTUA ON: -toiminta, joka ei muuta tai parantaa ominaispiirteitä, kuten varovaiset hakkuut (mm. kuusen poisto lehdoissa) puiden istutus, kuokkalaikutus ja siementen kylvö SUOSITELLAAN LUONNONTILAAN JÄTTÄMISTÄ 12

13 MUUT KUIN METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT MUUT ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT: vanhat lahopuustoiset metsät pienvesien lähimetsät tulvametsät, metsäluhdat puustoiset korvet ja rämeet puustoiset kalliot, louhikot perinnebiotoopit harjujen paahdeympäristöt METSO LUONTO- TYYPIT

14 LUONNONSUOJELULAKI suojellut luontotyypit mm. a) jalopuumetsiköt b) pähkinäpensaslehdot c) tervaleppäkorvet erityissuojellut ja rauhoitetut lajit mm. a) liito-orava b) valkoselkätikka c) maakotka d) korpikolva e) punakämmekkä 14

15 ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT METSÄSUUNNITELMASSA Kuviorajaus kartassa punaisella Maanomistajalle neuvonta ja ohjeistus muiden kuvioiden tapaan Helpottaa leimikon rajauksessa ja korjuun suunnittelussa 15

16 METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI - maanomistaja voi hakea metsäkeskukselta ympäristötukea elinympäristön säilyttämiseksi - tukea voidaan maksaa metsälain ja muista arvokkaista elinympäristöistä - tukea maksetaan vähäisen haitan rajan (4 %) ylittävältä osin - tuki maksetaan kertakorvauksena ja on verosta vapaata tuloa - kohde jätetään luonnontilaan 10 vuodeksi - sopimus tehdään metsänomistajan ja metsäkeskuksen välille - sopimus merkitään kiinteistörekisteriin

17 METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Suomen metsäkeskus on vuodesta 1997 tehnyt ympäristötukisopimuksia yhteensä ha alalle v loppuun Ympäristötuki, METSO luontotyypit Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät 574 Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 17

18 LUONNONSUOJELULAKI luonnonsuojelualueet: a) kansallispuistot b) luonnonpuistot c) muut luonnonsuojelualueet esim. yksityiset rauhoitukset suojeluohjelmat ja -alueet: a) suot b) lintuvedet c) harjut d) lehdot e) rannat f) vanhat metsät 18

19 SUOJELLUT METSÄT tiukasti suojeltuja (7,2%) ja rajoitetussa käytössä olevia (4,5%) metsiä Suomessa metsä- ja kitumailla pinta-alasta YHTEENSÄ 11,7% suojellut metsät pääosin Pohjois-Suomessa 19

20

21 SUOMI SUOJELUN EDELLÄKÄVIJÄ 21

22 SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000 TOTEUTTAMINEN v mennessä - yhteispinta-ala n. 5 milj. ha, josta maata 2/3, loput vettä - ympäristökeskus ja maanomistaja sopivat korvauksesta vapaaehtoisin kaupoin - luonnonsuojelualueet jätetään yleensä kokonaan luonnontilaan 22

23 NATURA perustuu EU:n luonnonsuojelusäännöksiin - turvaa harvinaistuvia luontotyyppejä sekä lajien elinympäristöjä - luonnonarvot turvataan eri laeilla: a) metsälaki b) maa-aineslaki c) luonnonsuojelulaki d) vesilaki e) maankäyttö- ja rakennuslaki Kuva:Eija Kuusisto 23

24 HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET - kehitetty kansallisen metsäohjelman tavoitteiden sekä metsäsertifioinnin mukaisesti Hyvän metsänhoidon tavoitteena on taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muiden käyttömuotojen huomioon ottaminen. Kuva:Eija Kuusisto 24

25 HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Luonnonhoito metsänhoitosuosituksissa: Jatkuvuus = luonnonhoito huomioon metsän koko kiertoajan Keskittäminen = kohdennetaan luonnonhoidon toimenpiteet vaikuttavasti Luonnonhoidon menetelmiä ovat: arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen Säästöpuiden jättäminen ja lahopuun lisääminen Lehtipuusekoituksen, erityisesti haavan, lisääminen Kulotuksen käyttö uudistamisessa Suojavyöhykkeiden jättäminen ja muut vesiensuojelun toimenpiteet Kuva:Eija Kuusisto Kunnostusojituksen kohdentaminen tuottaville soille 25

26 METSÄSERTIFIOINTI METSÄSERTIFIOINTI on menettely, jossa kolmas riippumaton osapuoli antaa todistuksen siitä, että tuote, menetelmä tai palvelu täyttää ennalta määritellyt vaatimukset eli kriteerit. Metsäsertifioinnin tavoite on edistää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Sertifioinnissa lopputuotteelle annetaan ympäristömerkintä, joka edellyttää metsäsertifioinnin lisäksi puuraaka-aineen tuotanto- ja jakeluketjun todentamista sen eri vaiheissa. 26

27 METSÄSERTIFIOINTI: FFCS SUOMEN METSÄSERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄ - lyhenne FFCS (the Finnish Forest Certification System) - osoittaa puolueettomasti ja luotettavasti, että metsiä ja metsäluontoa hoidetaan ja käytetään kestävästi - sisältää vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle, puun alkuperän todentamiselle sekä ulkoisen tarkastuksen pätevyydelle ja laadulle - metsien hoidolle ja käytölle on asetettu kestävän metsätalouden kriteerit - kriteerien noudattamista arvioi puolueeton kolmas osapuoli, sertifiointielin vuosittaisin tarkastuksin 27

28 METSÄSERTIFIOINTI: EKOLOGISET KRITEERIT TAVOITTEENA ON METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN EKOLOGISIA KRITEEREJÄ OVAT MM: kulotuksen lisääminen suojelualueiden ja ohjelmien suojeluarvoa ei vaaranneta arvokkaan elinympäristön säilyttäminen talousmetsissä uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan erityiskohteiden merkitseminen metsäsuunnitelmiin säästöpuustoa jätetään uudistusaloille metsänviljelyssä käytetään kotimaisia puulajeja uudisojituksia ei tehdä kunnostusojituksissa on vesiensuojelusuunnitelma vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeitä jätetään 28

29 METSÄSERTIFIOINTI: EKOLOGISET KRITEERIT LAHOPUUN JA SÄÄSTÖPUUN SÄILYTTÄMINEN säästöpuustoa jätetään hakkuissa -> uudistusaloille jätetään kaikki kuollut ja lahopuu sekä 5-10 kpl vähintään 10 cm läpimitaltaan olevaa elävää tai kuollutta puuta -> suositeltavaa säilyttää myös harvennus- ja muissa hakkuissa kuollut ja lahopuu

30 METSÄSERTIFIOINTI: EKOLOGISET KRITEERIT VESIEN SUOJELU JA SÄILYTTÄMINEN uudisojituksia ei tehdä kunnostusojituksissa on vesiensuojelusuunnitelma -> tehdään vesiensuojelurakenteita; kaivukatkot, pintavalutuskentät, laskeutuskuopat ja -altaat vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet -> hakkuissa ja maanmuokkauksessa jätetään suojavyöhyke vesistön varteen maanmuokkauksen kriteerit; vesiensuojelurakenteet torjunta-aineiden käytön rajoitukset -> pohjavesialueet 30

31 METSÄSERTIFIOINTI: EKOLOGISET KRITEERIT VESIEN SUOJELU JA SÄILYTTÄMINEN vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet vesiensuojelun rakenteet; laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ym.

32 32