TAKAHUHTI, KIRJAVAISENKATU 1, PUISTO- JA KATUALUETTA, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8616. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivänä marraskuuta 2015 päivättyä ja 16.5.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8616. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 6 km itään kaupungin keskustasta Takahuhdin kaupunginosassa osoitteessa Kirjavaisenkatu 1. Alue sijaitsee Irjalankadun, Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan välisellä kolmiolla. Länsipuolella sen erottaa Irjalankadusta puistoalue, jonka läpi virtaa Rahjukoskenoja. Idässä on muutama erillispientalotontti, etelässä Kirjavaisenkadun toisella puolella on rivitaloja 60-luvulta. Tontin koillispuolella on kävely-/pyörätie yhdistäen Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan. Lähiympäristössä on suurelta osin omakotitaloja, mutta myös muutama rivi-ja kerrostalo. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet, lähin bussipysäkki on välittömässä läheisyydessä. Päiväkotiin on matkaa puolisen kilometriä, ja Takahuhdin koulut (1-9 luokat) ovat runsaan kilometrin päässä. Kaavamuutoksen kohteena ovat Rahjukoski-niminen maarekisteriyksikkö 837:16:4, joka on pinta-alaltaan 810 m 2 sekä osa Kirjavainen-nimisestä maarekisteriyksiköstä (837:16:11), joista muodostuu kaavatontti 4977-1. Tontti on pinta-alaltaan 1107 m 2, ja tehokkuuslukuna e= 0,14. Rakennusoikeutta tontilla on 152 k-m 2. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu puisto- ja katualuetta. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1963 valmistunut yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 40 m 2 sekä talousrakennus. Molemmat rakennukset puretaan. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt alueen omistaja (Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi). Tavoitteena on tontin rakennusoikeuden lisääminen, kaavamääräysten päivittäminen sekä Rahjukoskenojan alueella luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on ollut suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 26.11.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 26.11. 17.12.2015 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Aineistosta saatiin yksi mielipide ja neljä kommenttia. Ympäristönsuojeluyksikön mielipiteessä Rahjukosken suojelua koskevaa kaavamerkintää on hyvä täydentää ohjaavalla merkinnällä, josta käy ilmi kosken luontaisten ominaisuuksien, koskimaisuuden ja kasvillisuuden säilyttäminen. Suojaviheralueen (EV) alue tarkennettiin merkinnällä EV/s.
Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa todettiin, ettei alueella ole suunnitelmaan vaikuttavia arvoja, eikä sillä ole tarvetta osallistua jatkosuunnitteluun, mikäli se ei oleellisesti muutu. Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta kommentoitavaa. Tontin 4977-3 auton säilytyspaikan/talousrakennuksen rakennusalaa tarkistettiin laajentamalla sitä ehdotuksen valmisteluvaiheessa. Saadun mielipiteen mukaan nykyisen rakennusoikeuden lähes tuplaaminen tontilla vaikuttaa oleellisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Rakennusmassaa, -oikeutta ja kerroslukua pidettiin liian suurina ympäristön rakennuskantaan verrattuna. Ajoneuvoliittymää toivottiin Kirjavaisenkadun puolelta Toukomaankujan sijaan. Ajoneuvojen lisääntymistä ja autopaikkojen vähyyttä ahtaalla alueella pidettiin ongelmallisena. Uuden liittymän katsotaan vaarantavan ajoneuvoliikenteen, jalankulkijat, lenkkeilijät ja pyöräilijät Toukomaankujalla. Ympäristön asukkaiden mielestä paras ratkaisu tontille olisi sinne rakennettavan leikkipuisto. Kaavoittajan vastaus: Liikenteen määrä ei oleellisesti muutu ajoneuvoliittymän ollessa Toukomaankujalla. Maaston korkeuserot sekä vilkkaasti liikennöity Kirjavaisenkatu hankaloittavat liittymän tekemistä Kirjavaisenkadun puolelta. Tarkennettu asemakaavamerkintä (r50%iiiy75%) mahdollistaa tontilla rinnerakentamisen. Alueen maastomuotojen johdosta rakennus sijoittunee ympäristöönsä vaikuttamalta liian korkealta naapurustoon verrattuna. Kaavaehdotuksessa muutettiin kaupunkimittauksen palautteen pohjalta kaksi mittauspistettä EV-alueen pienentyessä 32 m 2 :llä katualueeksi ollen nyt 846 m 2. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 3012 m 2, josta suojaviheraluetta (EV/s) on 846 m 2, katualuetta 32 m 2, lähivirkistysaluetta (VL) 977 m 2 ja erillispientalojen korttelialuetta (AO) 1157 m 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 4977 tontti nro 3, joka osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Suunnittelualueen länsipuolelle muodostuu suojaviheralue (EV/s). Itäpuolella alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella on hulevesimerkintä hule-42(1). Rahjukoski on merkitty säilytettäväksi avo-ojaksi (oja-s1). Rakennusoikeutta tontilla on 290 k-m 2, jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,25. Siitä 250 k-m 2 on asuinrakennusta varten ja 40 k-m 2 autotallia / talousrakennusta varten. Kerroslukuna on r50%iii y75%. Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 290 k- m 2. Rakennusoikeus lisääntyy 138 k-m 2.
Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Takahuhdin kaupunginosan tonttia nro 4977 1 ja maarekisteriyksikköjä 16:4, 16:11 sekä puisto- ja katualuetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Dno: TRE: 4054/10.02.01/2015. Vireille tulo: 26.11.2015. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa, noin 6 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Kirjavaisenkatu 1. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Takahuhti, Kirjavaisenkatu 1, puisto- ja katualuetta. Rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro 8616. 1.3 Luettelo asiakirjoista asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 26.11.2015, tark. 16.5.2016 havainnekuva 26.11.2015, tark. 16.5.2016 asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa noin 6 km itään kaupungin keskustasta. Kaavatontin länsipuolella sitä erottaa Irjalankadusta puistoalueeksi kaavoitettu Rahjukosken puisto, jonka läpi virtaa Rahjukoskenoja. Idässä on muutama erillispientalotontti, etelässä Kirjavaisenkadun toisella puolella rivitaloja 60-luvulta. Tontin koillispuolella kulkee kävely-/pyörätie yhdistäen Kirjavaisenkadun ja Toukomaankujan. Alueen lähiympäristö koostuu suurelta osin 1960-luvulla rakennetuista omakoti-, rivi- ja kerrostaloista. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet, ja lähin bussipysäkki on välittömässä läheisyydessä. Takahuhdin palvelukeskus sijaitsee naapurustossa, lähimpään päiväkotiin on matkaa puolisen kilometriä. Takahuhdin koulut (1-9 luokat) ovat runsaan kilometrin päässä. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on huomattavia korkeuseroja, ja se on nykytilassaan rehevöitynyt.
Lännen puolella aluetta erottaa Irjalankadusta Rahjukoskenpuisto, missä virtaa Rahjukoskenoja. Alueen säilyttäminen luonnontilassa on yksi kaavatyön tavoitteista. Ojassa kasvaa runsaasti kasvillisuutta. Sen viheryhteys katkeaa katualueen kohdalla, missä vesiuoma johdetaan rummussa. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Kirjavaisenkadulla, jonka lähiympäristö koostuu suurelta osin 1960-luvulla rakennetuista omakoti-ja rivitalosta. Lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,18-0,5. Kaavatontin 4977-1 pinta-ala on 1107 m 2. Siellä sijaitsee vuonna 1963 valmistunut yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 40 k-m 2. Lisäksi tontilla on talousrakennus. Rakennukset puretaan. Näkymä Toukomaankujalta Irjalankadun suuntaan. Näkymä Kirjavaisenkadulla.
Suunnittelualuetta. Kuvat: Tampereen kaupunki 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki / kiinteistötoimi. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. 2.2.1.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. 2.2.1.3 Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella ovat voimassa asemakaavat nro 3363, 2940,1304 ja 1067. Asemakaava nro 3363 on vahvistettu 7.9.1970. Kaava-alueen osa on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Asemakaavassa nro 2940 (vahvistettu 11.6.1969) alueen osa on niin ikään PL-aluetta. Asemakaava nro 1067 on vahvistettu 9.5.1958. Siinä alue on puistoa. 10.6.1959 vahvistetussa asemakaavassa nro 1304 tontti on asuinrakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta tontilla on 152 m 2, tonttitehokkuus e=0,14. Tontilla on ohjeluontoiset rakennusalat asuin- ja talousrakennukselle. Jokaiselle omakotitontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja talousrakennuksen. Asuinrakennuksen pinta-ala saa olla enintään (10 x 12) m2.
Räystäskorkeus saa olla enintään 4,5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:2. Rakennusten on täytettävä ainakin PL 4 :n DI-luokan vaatimukset. Talousrakennuksen pinta-ala saa olla enintään (4x8)m2, räystäskorkeus saa olla enintään 5,5 m ja kattokaltevuuden on oltava 2:5. Rakennusten on täytettävä ainakin PL 4 :n DII-luokan vaatimukset. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen välimatkan samalla tontilla on oltava vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m. Talousrakennuksen saa rakentaa asuinrakennukseen kiinni, jos siinä olevan autosuojan seinien ja välikaton sisäpinnan verhous on ainakin paloahidastavaa luokkaa. Rakennusten etäisyyden kadusta on oltava vähintään 2,5 m. 2.2.1.4 Tonttijako Kaava-alueella ei ole voimassa tonttijakoa. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2015. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Muutosalueen omistaja (Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi) on hakenut asemakaavan muutosta. Hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen sekä kaavamääräysten päivittäminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen omistaja esittää 26.5.2015 päivätyssä ja 4.6.2015 kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta rakennusoikeuden lisäämistä varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. viranomaispalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos) Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELYkeskus) Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 26.11.2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 26.11 17.12.2015 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten.
Aineistosta saatiin määräajassa yksi mielipide ja neljä kommenttia. Ympäristönsuojeluyksikön mielipiteessä Rahjukosken suojelua koskevaa kaavamerkintää on hyvä täydentää ohjaavalla merkinnällä, josta käy ilmi kosken luontaisten ominaisuuksien, koskimaisuuden ja kasvillisuuden säilyttäminen. Suojaviheralueen (EV) alue tarkennettiin merkinnällä EV/s. Lisäksi alueesta on laadittava hulevesisuunnitelma, jossa on huomioitava erityisesti Rahjukoskenojan säilyttäminen ja mahdollinen tulviminen. Kaavaan osoitettiin määräys hule-42(1). Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa todettiin, ettei alueella ole suunnitelmaan vaikuttavia arvoja, eikä sillä ole tarvetta osallistua jatkosuunnitteluun, mikäli se ei oleellisesti muutu. Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta kommentoitavaa. Tontin 4977-3 auton säilytyspaikan/talousrakennuksen rakennusalaa tarkistettiin laajentamalla sitä ehdotuksen valmisteluvaiheessa Saadun mielipiteen mukaan nykyisen rakennusoikeuden lähes tuplaaminen tontilla vaikuttaa oleellisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Rakennusmassaa, -oikeutta ja kerroslukua pidettiin liian suurina ympäristön rakennuskantaan verrattuna. Ajoneuvoliittymää toivottiin Kirjavaisenkadun puolelta Toukomaankujan sijaan. Ajoneuvojen lisääntymistä ja autopaikkojen vähyyttä ahtaalla alueella pidettiin ongelmallisena. Uuden liittymän katsotaan vaarantavan ajoneuvoliikenteen, jalankulkijat, lenkkeilijät ja pyöräilijät Toukomaankujalla. Ympäristön asukkaiden mielestä paras ratkaisu tontille olisi sinne rakennettavan leikkipuisto. Kaavoittajan vastaus: Liikenteen määrä ei oleellisesti muutu ajoneuvoliittymän ollessa Toukomaankujalla. Maaston korkeuserot sekä vilkkaasti liikennöity Kirjavaisenkatu hankaloittavat liittymän tekemistä Kirjavaisenkadun puolelta. Tarkennettu asemakaavamerkintä (r50%iiiy75%) mahdollistaa tontilla rinnerakentamisen. Alueen maastomuotojen johdosta rakennus sijoittunee ympäristöönsä vaikuttamalta liian korkealta lähiympäristön rakennuskantaan verrattuna. Kaavaehdotuksessa muutettiin kaupunkimittauksen palautteen pohjalta kaksi mittauspistettä EV-alueen pienentyessä 32 m 2 :llä katualueeksi ollen nyt 846 m 2. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen, kaavamääräysten päivittäminen sekä Rahjukoskenojan alueella luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Maankäytön suunnittelun tavoitteena on selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 3012 m 2, josta suojaviheraluetta (EV) on 846 m 2, katualuetta 32 m 2, lähivirkistysaluetta (VL) 977 m 2 ja erillispientalojen korttelialuetta (AO) 1157 m 2, josta muodostuu tontti nro 4977-3. Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 290 k-m 2, josta asuinrakennukselle osoitetaan 250 k-m 2, ja autotallille / talousrakennukselle 40 k-m 2. Tonttitehokkuutena e=0,25. Korkein sallittu kerrosluku on r50%iiiy75%. Tontilla on hulevesimerkintä hule-42(1). Sen mukaan kiinteistön vettäläpäisemättömiltä pinnoilta syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin eteläpuolella on katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Merkinnällä A-11 osoitetaan osa alueen rajasta, johon on istutettava pensasaita tai rakennettava vähintään 1 m korkuinen rakenteellinen aita. Suojaviheralueella (EV/s, alue, jolla ympäristö säilytetään) Rahjukoskenoja osoitetaan säilytettäväksi avo-ojaksi merkinnällä oja-s1. Lähivirkistysalueella (VL) on ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 290 k- m 2. Rakennusoikeus lisääntyy 138 k-m 2. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. 4.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu aikaisemmin asuinkäytössä olleelle tontille. Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Rahjukoskenoja säilyy luonnontilaisena avo-ojana.
4.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 4.3.4. Vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4.4. Ympäristön häiriötekijät Tontin melutaso on alle 55 dba, joten meluselvitystä asemakaavaa laadittaessa ei ole tarpeen tehdä. Melu päivä v. 2012 keskiäänitaso turkoosi: 45-50 db vihreä: 50-55 db Melu päivä v. 2030 keskiäänitaso 4.5. Nimistö Tampereen kaupungin kadunnimitoimikunta päätti asemakaava-alueen nimistöstä kokouksessaan 8.12.2015. Suunnittelualueen itäpuolella oleva virkistysalue nimettiin Rahjukoskenpuistoksi ja siellä kulkeva kävely-/pyörätie Rahjunpoluksi. Avo-ojan kohdalla nimi säilyy Rahjukoskena. Kaava-alueen suojaviheralue Rahjukosken ympärillä (EV/s) on nimeltään Rahjunpiennar. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.