MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Lahden kouluissa ja päiväkodeissa Lahden kaupunki
SISÄLLYSLUETTELO 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 2.1. Nykytilan kuvausta 2.2. Kehittämissuunnitelma 2.3. Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus 5.2. Kehittämissuunnitelma 5.3. Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 6. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 2
1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan 1.2.2004 Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3
2. Opetuksen järjestäminen 2.1. Nykytilan kuvausta a) kunnassa: Opetusta koordinoi Koulutuspalvelukeskuksessa maahanmuuttajakoordinaattori. Koulutoimen koordinaattori on myös kaupungin kotoutumisohjelman seurantatoimikunnan jäsen. Koordinaattori pitää myös yhteyttä kunnan muihin viranomaisiin, jotka vastaavat maahanmuuttajien vastaanotosta. Koordinaattori valmistelee oman äidinkielen opettajien palkkaamisen ja vastaa valtionavustusten hakemisesta sekä seuraa maahanmuuttajaopetukseen liittyviä opetussuunnitelmia. Pedagogisia yhteyshenkilöitä ei ole mutta tämän hankkeen puitteessa on tarkoitus saada jokaiselle koululle ja päiväkotiin monikulttuurisuusasioista vastaava yhteyshenkilö. Lahdessa on kunnalliset opetussuunnitelmat s2-opetukseen ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen. Oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään kaikissa kielissä, joissa saadaan valtionavustukseen oikeutettu neljän oppilaan ryhmä kokoon. Islaminuskonnossa on käytössä vain opetussuunnitelman perusteet ja tulevaisuudessa on tarkoitus saada myös kunnallinen islamin ops. Koulutoimella ei ole erillistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Koulut saavat rahaa opettajien koulutuksiin ja vastaavat itse koulutuksista. Hanke antaa mahdollisuuden isompiin koulutuksiin, myös avustajille. Lahdessa toimi maahanmuuttajanuorten parissa työskentelevien verkostotyöryhmä, johon kuuluu paljon erilaisia toimijoita kuten; poliisi, maahanmuuttajien yhdistyksiä, kunnan eri hallintokuntien edustajia, seurakunta ja maahanmuuttajia. Vetovastuu on Lahden nuorisotoimella. b) päivähoidossa: Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus / esiopetus järjestetään yhdessä muun kasvatuksen ja opetuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin lähtökohtina ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tiivis yhteistyö perheiden kanssa. Esiopetuksessa tuetaan lapsen kasvua sekä kaksikulttuurisuuteen että kaksikielisyyteen. Lapsi oppii tuntemaan ja hyväksymään sekä suomalaista että omaa kulttuuriaan. Kotikielen merkitystä korostetaan kannustamalla vanhempia ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä. Suomen kielen opetuksessa lähtökohtana on Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma. Vuosittain päivähoitojohtaja nimeää Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päivähoidossa - työryhmän, jonka tehtäviin on kirjattu: 1) päivähoitoon tulevien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten sijoittumisen ja määrän seuranta 2) kehitystarpeiden kartoittaminen 3) eri kieli- ja kulttuuritaustaisia koskevan tiedon kerääminen ja välittäminen 4) kieliavustajien sijoittaminen 5) aiheeseen liittyvän koulutustarpeen kartoitus ja koulutuksen suunnittelu yhdessä koulutustyöryhmän kanssa. 4
Varhaiskasvatuksessa toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukena 5 vakituista äidinkielistä avustajaa. Äidinkielisen avustajan keskeisin tehtävä on tukea lapsen oman äidinkielen kehittymistä ja edistää eheän kaksikielisen ja kulttuurisen identiteetin muodostumista. Tarvittaessa äidinkielinen avustaja toimii tulkkina ja lapsen apuna kontaktien ja vuorovaikutuksen luomisessa. Mikäli avustajaa ei ole niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia, toiminta toteutetaan yli ryhmärajojen yhteisenä kerhotoimintana tai niin, että avustaja osallistuu sovittuina aikoina toisen ryhmän toimintaan. Lahdessa varhaiskasvatuksella ei ole omaa s2-opettajaa. Järjestelmällistä suomi toisena kielenä -opetusta annetaan siis hyvin erilaisin menetelmin ja tavoin. Tavoitteena onkin saada jokaiseen päiväkotiin oma s2-yhdysopettaja sekä varhaiskasvatukseen s2- opetuksesta vastaava henkilö, joka koordinoisi, kouluttaisi ja konsultoisi päiväkotien s2-yhdysopettajia. Lisäksi päiväkotien (ja koulujen) s2-yhdysopettajilla olisi hyvä olla ainakin alueellisesti yhteisiä kehittämis- ja arviointipalavereja. b) kouluissa: Lahdessa ei järjestetä valmistavaa esiopetusta. Lahdessa on kolme perusopetukseen valmistavaa luokkaa. Suurimmaksi mahdolliseksi ryhmäkooksi on opetussuunnitelmassa määritelty 15 oppilasta. Opetusryhmän maksimikokoa voidaan harkita pienennettäväksi seuraavalla ops-kierroksella. Opetus kestää yleensä yhden vuoden, tarvittaessa kauemminkin. Integroinnit sujuvat hyvin. Lahdessa on oma perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, joka on laadittu vuonna 2003. Lahdessa on viisi s2-opettajaa, joilla on omat pääkoulunsa ja usein myös muita kouluja, joilla he vastaavat s2-opetuksesta. Muilla kouluilla s2-opetusesta vastaavat koulun opettajat, lähinnä s2-valtionavustuksen turvin. S2-opettajien ja koulujen muiden opettajien yhteistyö sujuu vuosi vuodelta paremmin. Arvioinnissa s2-opettajien ja koulun muiden opettajien yhteistyössä on vielä kehitettävää. Koordinaattori koordinoi s2-opetusta seuraamalla, millä kouluilla s2-opettajien olisi hyvä käydä. S2-opettajilla on yhteisiä palavereja. Oman äidinkielen opetusta järjestetään pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Ryhmäkoot ovat pieniä mutta kovin heterogeenisiä, johtuen pienistä oppilasmääristä kieltä kohden. Oman äidinkielen/kotikielen opetuksessa on paljon kehitettävää: sekä opetussuunnitelmien osalta, että opettajien yhteistyön osalta. Oman äidinkielen opetuksen statusta pitää parantaa. Myös tiedottamista pitää lisätä. Vieraista uskonnoista Lahdessa opetetaan vain islamia. Opettaja käy kaikilla alakouluilla, joilla islamin opetusta tarvitsevia lapsia on. Yläkouluilla ja lukioissa opetus on keskitetty muutamalla koululle. Opettajan lukujärjestys sovitaan kaikkien koulujen kanssa ennen opetuksen alkamista. Tukiopetusta annetaan sitä tarvitseville oppilaille valtioavusteisella tukiopetuskiintiöllä. Joissain kouluissa, joissa on kieliavustajia, voidaan tukiopetusta antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Lahdessa on 13 vakituista kieliavustajaa (omakielistä avustajaa) kouluilla, joilla on eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita. 5
Opettajien vastuita ja kokouskäytäntöjä on syytä parantaa ja jokaiselle koululle tulisi saada oma monikulttuurisen opetuksen yhdyshenkilö. Suoraa yhteystyötä ja -suunnittelua koulujen ja päiväkotien välillä tulee myös kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten osalta. Oppilashuoltoryhmätyö toimii kaikille koululaisille samalla tavalla. Vanhempaintapaamiset ja vanhempainillat ovat kaikille yhteisiä. Joillain kouluilla on kokeiltu maahanmuuttajille omia vanhempainiltoja hyvin tuloksin. Vanhempaintapaamisten osalta on joissain kouluissa hyviä käytänteitä, joita pitäisi saada muidenkin koulujen tietoon ja sitä kautta osaksi koulun toimintaa, sama pätee vanhempainiltoihin. Esimerkiksi valmistavalta luokalta siirryttäessä omaan lähikouluun on vastaanottavan koulun rehtorin ja tulevan luokanopettajan/luokanvalvojan hyvä tavata oppilas ja perhe henkilökohtaisesti. Samoin pitäisi toimia myös, jos oppilas siirtyy kunnan sisällä uuteen kouluun ja tulee toisesta kunnasta. Tämä lisäisi kodin ja koulun välitä yhteistyötä ja luottamusta. Myös vanhempien kynnys ottaa opettajaan tai rehtoriin yhteyttä madaltuisi. Lahdessa toimii tulkkikeskus, jota käytetään aina virallisissa tilanteissa. Kieliavustajat voivat tulkata epävirallisissa asioissa. Koulukuljetuksissa kaikilla on muuten samat säännöt paitsi valmistavien luokkien oppilailla kriteerit koulukyytiin ovat väljemmät (samat kuin erityisoppilailla). 2.2. Kehittämissuunnitelma 1. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan. Samalla laaditaan varhaiskasvatuksen oma S2-opetussuunnitelma. 2. Esiopettajien, alkuopettajien ja kieliavustajien tietoja ja taitoja kielitaidosta ja sen opettamisesta lisätään. Kielenopetus ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, jos siitä vastaa vain S2- opettaja. 3. Kaikkien aineiden opettajia ohjataan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arvioinnissa. 4. Oman äidinkielen opettajien työnkuvaa selkeytetään ja yhteistyötä muiden opettajien kanssa lisätään. 5. Tukiopetuskäytänteitä selkeytetään ja tukiopetusta ohjataan antamaan aina mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen. Oppilaalla on aina paremmat mahdollisuudet osallistua opetukseen luokkatilanteessa, kun hän hallitsee aiheeseen liittyvää perussanastoa ja sisällön ydinkohdat. 6. Parannetaan koulujen ja päiväkotien suoraa yhteistyötä. 2.3. Kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 1. Jokaisen koulun rehtori / päiväkodin johtaja nimeää yksikköönsä monikulttuurisuusasioita koordinoivan ja niistä tiedottavan yhdyshenkilön. Yhdyshenkilöillä on alueellisia ja koko kaupungin laajuisia tapaamisia ja keittämispalavereja. Tapaamisia koordinoi sekä koulupuolen että varhaiskasvatuksen koordinaattorit. Aluerehtoreille asian esittelee eteenpäin vietäväksi koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, joka on myös MOKU-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Suunnitelman toteutusta seuraa maahanmuuttajakoordinaattori. 6
2. Avataan kaupungin verkkosivustolle hankkeen omat sivut, johon kootaan kaikki kaupungin monikulttuurisuusasioihin liittyvät opetussuunnitelmat, ohjeet ja kaavakkeet. Näin ne ovat henkilöstön ja vanhempien saatavilla. 3. Kieliavustajille ja esi- ja alkuopettajille järjestetään syksyllä 2008 koulutukset, jossa keskitytään kielitaidon opettamiseen. Kieliavustajien roolia myös suomen kielen oppimisen tukena korostetaan. 4. Rehtoreita kehotetaan nostamaan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arviointi yhden opettajainkokouksen / veso-päivän aiheeksi. Koulun monikulttuurisuusasioista vastaava yhdyshenkilö ja rehtori valitsevat kokoukseen sopivan arviointia tuntevan kouluttajan. 4. Oman äidinkielen opettajia ohjataan koulutuksiin ja kehittämään omaa ammattitaitoaan sekä verkostoitumaan. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja perheen vastaanotto päivähoidossa ja kouluissa a) päivähoidossa: Päiväkodeissa: Varhaiskasvatuksen piirissä kaikki perheet vastaanotetaan yksilöllisesti. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, hänen perheensä saa tervetuloa päiväkotiin esitteen mahdollisuuksien mukaan omalla äidinkielellään. Alkukeskustelussa vanhempien kanssa keskustellaan arkikäytännöistä ja kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta, tavoitteista sekä keskustellaan lapsen kehityshistoriasta. Varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan myös sellaiset perheet, joissa toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen on jostain muusta kulttuurista. Näiden perheiden lasten identiteetin tasapainoisessa kehittymisessä on omat kehitystarpeensa, jotka tulee myös huomioida. Lahdessa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota joustavan nivelvaiheen onnistumiseksi lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Käytännössä tiedonsiirtiminä toimivat lapsen esiopetussuunnitelmat, jotka vanhemmat toimittavat kouluun. Joillain alueilla toimivat koulutulokaspalaverit, joissa OHR (mm. rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja) ja päivähoidon psykologi sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja pyrkivät yhdessä keskustellen järjestämään koulutulokkaiden (mukaan lukien monikulttuuristaustaiset lapset) koulunaloituksen mahdollisimman joustavaksi ja toimivaksi. Myös tulevien ensimmäisten luokkien opettajat sekä esiopettajat tapaavat keväällä em. asioiden merkeissä. Nämä toimivat käytänteet olisi hyvä saada toimimaan koko Lahden alueella. Lahdessa on olemassa maahanmuuttajalapsille oma kaavake perustiedot eri kieli- ja kulttuuritaustaisista lapsista. Toisena kehittämishaasteena voisikin olla tämän kaavakkeen käyttöönotto kaikissa Lahden päiväkodeissa. b) kouluissa: Jos uudet oppilaat ovat pakolaisia tai paluumuuttajia saavat koulut heidän tulostaan tiedon yleensä etukäteen ja koulupaikat ja muut järjestelyt ehditään hoitaa etukäteen. Samoin perheen vastaanottava taho, sosiaalitoimen maahanmuuttajapalvelut, tietää uusien kouluikäisten kuntalaisten tulevat koulut jne. jo ennen perheiden Suomeen saapumista. Sosiaalitoimen ohjaajat saattavat yleensä uudet tulokkaat ensimmäisenä päivänä kouluun ja koululla on tarvittaessa tulkki silloin paikalla. Systeemi toimii hyvin. Muille uusien tulokkaiden kohdalla toimitaan siten, että kouluilla osataan neuvoa koulupaikkaa kyseleviä vanhempia mihin pitää ottaa yhteyttä. Maahanmuuttajakoordinaattori ohjaa sitten 7
perheet ja oppilaat oikeisiin paikkoihin, esim. valmistaville luokille ja ilmoittaa kouluille heidän tulostaan, että tulokkaisiin osataan varautua tarvittavalla tavalla. Valmistavalta luokalta siirtyvän oppilaan vastaanotto järjestetään lähettävän ja vastaanottavan koulun yhteistyössä. Toiselta paikkakunnalta kesken perusopetuksen muuttavan tai suoraan esiopetuksesta siirtyvän oppilaan ja perheen vastaanoton menettelytavat vaihtelevat kouluittain. Vastaanottovaiheessa koulut tekevät yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Lahdessa ei lapsille kuitenkaan tehdä kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumisen tukemiseksi oppilaista ohjataan harrastuksiin luontevasti lasta opettavien eri opettajien (ja kieliavustajien) toimesta. Yläkoulun puolella tilanne on erilainen kouluittain ja alueittain. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille vaihtelee kouluittain ja saatavilla olevan kieliavustajatilanteen mukaan. Mahdollisia ongelmatilanteita hoitaa koulun jo alettua erityinen oppilashuoltotyötyhmä. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen a) päivähoidossa: Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päivähoidossa -työryhmä on laatinut koko Lahden kaupunkia koskevan ohjeistuksen, jossa on tietoa monikulttuurisuuden ilmapiirissä tehtävästä työstä päivähoidossa ja esiopetuksessa. Käsikirjan teksti selkeyttää terminologiaa ja tuo esille uudistuneen lainsäädännön haasteet päivähoidolle. Käsikirja sisältää myös käytännön ohjeita mm. perheen kohtaamisesta, kasvatuskumppanuudesta, kaksikielisyydestä, äidinkielen merkityksestä, kieliavustajista ja tulkkipalveluista. Tämän käsikirjan tutuksi tekeminen kaikille päiväkodeissa työskenteleville auttaisi varmaan suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen lisääntymistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia kohtaan. Pienimuotoiset koulutustilaisuudet voisi järjestää esimerkiksi alueittain keltojen ja monikulttuurisuus- yhdyshenkilöiden toimesta. Myöhemmin työntekijät voisi tutustuttaa myös uuteen Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen materiaalikansioon ja kaksikieliseksi kasvamassa dvd:hen sekä Monikulttuurinen varhaiskasvatus - kirjaan. Suvaitsevaisuutta ja tietoa monikulttuurisuutta kohtaan voisi lisätä myös ns. benchsmarkkäynneillä Lahden eri päiväkotien välillä. Työntekijät voisivat vierailla jo edistyneemmissä päiväkodeissa, joissa on jo ollut eri kulttuuritaustaisia lapsia ja hyviä käytänteitä on ehditty jo luomaan. Merkittävä osuus asenteiden ja arvojen kehittymiselle olisi myös talon omalla monikulttuurisuus-vastuuhenkilöllä. b) kouluissa: Monikulttuurisuuden hyväksyminen sisältyy sekä valtakunnalliseen että koulujen opetussuunnitelmiin ja se toteutuu koulun arjessa monella eri tavalla. Syrjintään ja rasismin esiintymiseen on kouluissa nollatoleranssi. Koulun monikulttuurisuutta tehdään tunnetuksi niin oppilaille kuin valtaväestön vanhemmille esim. vanhempainilloissa ja erilaisin teemapäivin. Hankkeen avulla ovat esim. äidinkielen opettajat saaneet hankituksia monikulttuurisuutta käsittelevää kirjallisuutta, joita on luetettu opetussisältönä kaikille koulujen oppilailla. Koulut ovat myös järjestäneet hankkeen tuella koko kouluyhteisöä koskevia monikulttuurisuusteema -päiviä. Edellä mainittuja asioita jalkautetaan jatkossa useammalle koululle. 8
Valmistavan luokan oppilas tutustutetaan suomalaiseen kulttuuriin sekä lasten nuorten parissa toimijoihin. Lisäksi kulttuurin tuntemus sisältyy myöhemmässä vaiheessa mm. S2- opetukseen, ympäristötiedon opetukseen ja koulun yleiseen tapakasvatusopetukseen. Retkiä tehdään resursseista johtuen yleensä vain lähiympäristöön. Valtaväestön vanhempien ja eri kulttuuritaustaustaisten vanhempien tutustuminen ja yhteistyö vaihtelee kouluittain, mutta on yleisesti ottaen vähäistä ja on yksi tämän hankkeen puitteissa kehitettävistä alueista. Oppilaan kotoutumisen tueksi tulee koulujen kehittää tukioppilas- ja kummitoimintaa. Kouluyhteisöjen monikulttuuristen taitojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen edellyttää koulujen koko henkilökunnan kattavaa koulutusta ja asennekasvatusta. Tässä työssä rehtorin ja koulun monikulttuurisuus yhdyshenkilön merkitys on suuri. 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus Lahdessa toimii viisi S2-opettajaa, ja kolme valmistavan luokan opettajaa, jotka konsultoivat ja ohjaavat muita opettajia huomioimaan lasten ja nuorten suomen kielen kehitykseen liittyviä asioita. S2-opettajat ja erityisopettajat laativat eriyttävää materiaalia muiden aineiden tunneille yhdessä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Myös kokeita laaditaan yhteistyössä. Oppilaiden opetusta eriytetään tarvittaessa, mutta mielekkäämpää on ohjata opettajia huomaamaan, miten yleisopetuksen opetuskäytänteitä voisi muokata niin, että ne palvelisivat kielitaidoltaan heterogeenisen ryhmän kaikkien oppilaiden tarpeita. Kaupungin S2-opettajat tapaavat säännöllisesti ja siksi monet opetuskäytänteet ovat yhdessä luotuja ja neuvoteltuja. Myös S2-opettajien ja eritysopettajien yhteistyö on tiivistä. S2-opetuksessa ja erityisopetuksessa oppilaille opetetaan ja mallinnetaan jatkuvasti erilaisia oppimistekniikoita ja päättelystrategioita. Muiden aineiden sanasto, sisällöt, luku-, kirjoitus- ja opiskelutekniikat ovat esillä myös S2-opetuksessa, koska tavoitteena on rakentaa oppilaille kielitaitoa, joka auttaa heitä selviytymään arjessa. Koulun kielenkäyttötilanteet ja tekstilajit ovat iso osa jokaisen lapsen ja nuoren arkea. S2-opettajat arvioivat oppilaiden suomen kielen taidon kehittymistä systemaattisesti. Arviointikäytänteet ovat vakiintuneita ja tarvittaessa opettajat konsultoivat toisiaan. Oppilaiden oman äidinkielen taidot kartoitetaan yhdessä oman äidinkielen opettajan kanssa aina kun se on mahdollista. S2-opetuksen ja erityisopetuksen oppilaan oppimisprosesseja seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kunkin oppilaan oppimiseen liittyvistä asioista tiedotetaan koulun sisällä luokanopettajalla, luokanvalvojalle, muille lasta/nuorta opettaville opettajille, vanhemmille ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmälle. S2-opettajat ja kieliavustajat neuvottelevat muiden opettajien kanssa aina jokaisen oppilaan tarpeiden mukaan siitä, millaisia erityisjärjestelyitä he tarvitsevat esimerkiksi kokeissa. Tukiopetusta antavat luokanopettajat, aineenopettajat, S2-opettajat ja kieliavustajat. Jos oppilas on vapautettu jostakin aineesta tai hän opiskelee sitä eri aikaan kuin muu ryhmä (esim. uskonto ja ruotsi), hänelle järjestetään opetusta aineissa, joissa hän tarvitsee tukea. S2-opetuksessa ja 9
eritysopetuksessa oppilaita ohjataan myös itse huomaamaan omia tuen tarpeitaan. Näin heitä pyritään kasvattamaan aktiivisiksi oman oppimisensa seuraajiksi ja rohkaistaan pyytämään apua aina, kun he sitä tuntevat tarvitsevansa. Päävastuu oppilaan oppimisen seuraamisessa on tietysti aina opettajilla. 5.2. Kehittämissuunnitelma 1. Esiopettajien, alkuopettajien ja kieliavustajien tietoja ja taitoja kielitaidosta ja sen opettamisesta lisätään. Kielenopetus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos siitä vastaa vain S2-opettaja. 2. Kaikkien aineiden opettajia ohjataan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arvioinnissa. 3. Kaupungin S2-opettajien yhdessä sovitut käytänteet ja toimintatavat välitetään kaupungin kaikkien opettajien ja rehtoreiden tiedoksi. 4. Tukiopetuskäytänteitä selkeytetään ja tukiopetusta ohjataan antamaan aina mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen. Oppilaalla on aina paremmat mahdollisuudet osallistua opetukseen luokkatilanteessa, kun hän hallitsee aiheeseen liittyvää perussanastoa ja sisällön ydinkohdat. 5.3. Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 1. Kieliavustajille ja esi- ja alkuopettajille järjestetään syksyllä 2008 koulutukset, jossa keskitytään kielitaidon opettamiseen. Kieliavustajien roolia myös suomen kielen oppimisen tukena korostetaan. 2. Kaupungin S2-opettajien yhdessä sovitut käytänteet ja toimintatavat kirjoitetaan auki ja esitellään yhdyshenkilöiden välityksellä muille opettajille ja päiväkotien henkilöstölle. Toimintatapojen perusteella laaditaan toimintaohjeet, jotka laitetaan kaupungin verkkosivuille kaikkien opettajien saataville. 3. Rehtoreita kehotetaan nostamaan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arviointi yhden opettajainkokouksen /veso-päivän aiheeksi. Koulun monikulttuurisuusasioista vastaava yhdyshenkilö ja rehtori valitsevat kokoukseen sopivan arviointia tuntevan kouluttajan. Suunnitelman toteutumista seuraa maahanmuuttajakoordinaattori. 6. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen a) päivähoidossa: Onnistunut varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen hyvään, tasavertaiseen ja toisia kunnioittavaan kumppanuuteen, joka syntyy kanssakäymisellä. Yhteiset tavoitteet luodaan arvoista, näkemyksistä ja vastuista keskustelemalla. Monikulttuuristaustaisten perheiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää varhaiskasvatuksessa erityistä huomiota. Toimintatavat ja kasvatuskumppanuus voidaan yhdessä löytää aidossa dialogissa, joka tarkoittaa toisen kuuntelemista, yhteisen ymmärryksen etsimistä ja tasavertaista asiantuntijuuden jakamista. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita ja siitä syystä perheiden kanssa tehtävä yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Yhteistyön perustana on lapsen varhaiskasvatus/esiopetuksen suunnitelma, joka laaditaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. järjestämällä 10
vanhempainiltoja, käymällä henkilökohtaisia keskusteluja, järjestämällä tapahtumia ja teemailtoja. b) kouluissa: Maahanmuuttajakoordinaattori, luokanopettajat, luokanvalvojat, rehtorit ja S2- opettaja hoitavat koteihin suunnattua tiedotusta. Tiedotusta hoidetaan myös vanhempainvarteissa ja -keskusteluissa, joissa on tarvittaessa tulkki (tai kieliavustaja) mukana. Kutsu vanhempainiltoihin ja -tapaamisiin käännetään tarpeen mukaan. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille vanhemmille on joissakin kouluissa kiintiöpaikkoja vanhempainyhdistyksiin. Huoltajille suunnattua omakielistä tiedotusta tulee kehittää siten, että koulutoimen yleiset koteihin lähetettävät tiedotteet käännetään yleisimmille kielille tai selkokielelle, jotta koulut voivat jakaa ne uusille tulokkaille koulun alettua. Yläkouluihin tulisi kehittää vanhempainvartti-tyyppisiä tapaamisia, tämä on osaksi myös aika- ja resurssikysymys. Ristiriitatilanteiden varalta on lisättävä ennaltaehkäisyä. 11