NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000
OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja naytteenotto Tulosten tarkastelua Tutkimuskohde sijaitsee Ahlaisissa, noin 17 km Poristi pohjoiseen Vaasaan johtavan tien lansipuolella. Sijainti ilmenee liitteena olevalta kartalta. Aluee1,la tehtiin maaperatutkimus kesalla 1974. Siina todettujen korkeiden geokemiallisten Ni-pitoisuuksie~ tarkistamiseksi suoritettiin suppealla alueella Sahakoskella moreeninaytteenotto, joka on erikseen raportoitu. Kyseisen tutkimuksen paaasiallisin tarkoitus oli pyrkia toteamaan, voidaanko taryporanaytteenotolla erottaa kaksi toisistaan poikkeavaa moreenipatjaa ja mshdollisesti seurata niita. Saatujen positiivistr kokemusten perusteella tutkimus ta laa jennettiin Sahakosken ymparistoon, eritoten luoteissuuntaan. Naytteenotto tehtiin 14.-21.10.1975. Naytteenotta2in; toimivat Markku Hyvarinen ja Keijo Lehikoinen. PIZyzteita otettziin 79 pisteesta yhteensa 104 kpl. Paisvastoin kuin edellisena syksyna tehty tutkimus, suoritettiin naytteen~tto nyt uutta lapivirtausputkiter22 kayttaen seka omalla Cobra-kalustolla etta tutkimuslaitokselta lainatulla pienemmalla Partner-kalustoll~. Maksiminaytteenottosyvyys oli 8,5 m. Naytteista analysoitiin Cu, Zn, N i ja Co. Tulokset on esitetty oheisissa taulukoissa seka nyt suori-- tetun etta kaikkien alueelta kerattyjen moreeninaytteiden osalta. Kaikki naytteet ka 46 93 57 21 maksimi 159 372 253 39 Sininen moreeni ka 47 103 59 20 maksimi 84 372 168 31 Ruskea moreenl ka 45 84 56 21 maksimi 159 150 253 39
Kaikki naytteet ka 48 9 3 64 2 3 maksimi 159 372 392 50 Sininen moreeni ka 48 98 63 22 maksini 84 372 168 31 Ruskea moreeni ka 59 9 0 85 25 maksimi 159 165 392 48 Siltti ka 25 83 26 19 maksimi 34 104 38 34 Kuten tuloksista voidaan havaita, on korkeimmat Nija Cu-pitoisuudet todettu ylimmasta ruskeasta moreeni. kerroksesta, kun taas Zn:n korkein pitoisuus on tcdet tu alemmasta sinisesta moreenista. Tutkimuksen laaje: nus on jonkin verran 1.askenut aritmeettisia lieskipit3 suuksia. Kuivatut ja seulotut naytteet luokiteltiin paitsi kentalla my8s laboratorio-olosuhteissa. Talloin sin; nen, alempi moreeni jakautui kahteen osaan, siniseen ja harmaaseen moreeniin. Geokemiallisesti niilla ei kuitenkaan nayta olevan olennaisia eroja, vaan niita voitaneen pitaa salnan moreenipatjan eri osina. Laboratoriossa suoritetun luokituksen hajonta- ja keskiarvotulokset on esitetty liitteena olevassa taulukcssi Kunkin moreenipatjan pitoisuudet on esitetty liitteen; olevilla geokemiallisilla peruskartoilla seka anoraaliset pitoisuudet erikseen symljolikartoilla. NiiltZ voidaan havaita, etta korkeimmat Cu- ja Ni-pitoisuzct sijoittuvat ruskeassa moreenipatjassa suurin piirt2in samalle melko kapealle viivalle, jonka suunta on saira kuin mainitun moreenipatjan todettu liikesuunta. >Iyc: alemmassa sinisessa moreenipatjassa on Cu:n ja Ni:n anomaalisia pitoisuuksia, mutta viuhkamainen luonne ei ole enaa laheskaan niin selva kuin ylemassa ixoreenipatjassa. Yhdistelma Suoritetussa tutkimuksessa cn Ahlaisten Sahakoskelta havaittu moreenissa selvasti anomaalisia Ni- ja Cupitoisuuksia. Ylemmassa, ruskeassa, suunnasta 300" tulleessa rnoreenipatjassa ne ovat huomattavasti voimakkaampia kuin alemmassa, sinisessa, suunnasta 33Cc liikkuneessa moreenipatjassa. Naytteiden korkea Nipitoisuus ja viuhkan ainakin naennainen kapeus viittaavat siihen, etta anomalian aiheuttaja on suhteellisen lahella, korkeintaan muutaman sadan metrin paassa anomalian maksimista. Naytteenottoa ei joen lounaispuolella ole kuitenkaan tehty kuin hyvin suppeaila alueella, joten viuhkan mahdollista jatketta siiher suuntaan ei tunneta. Vaikuttaa kuitenkin epatodennakoiselta, etta anomalian aiheuttaja olisi kovin kaukana Sahakoskelta, koska talloin Sahakoskella todetut
pitoisuudet viittaisivat todella rikkaaseen esiinty- Kaan. Taman maf:dollisuuden selvittamiseksi kannattaisi kuitenkin naytteenottoa jonkin verran laajentaa nykyisesta lounabssuuntaan. Naytteenottomenetelman suhteen on suoritetussa tutkimuksessa voitu osoittaa taryporamenetelma kayttokelpoiseksi kahden riittavan paljon toisistaan poikkeavan moreenipatjan geokemiallisissa tutkimuksissa, varsinki jos kaytetaan ns. lapivirtausnaytteenotinta. Kevyempi Partner-kalusto nopeuttaa kesaolosuhteissa naytteenottoa tuntuvasti, ja silla saadaan kuitenkin riittavan edustavat naytteet. Olari 12.01.1976 /7, -. w r, Marttl Rokkola LIITTEET JAKELU Tutkimusalueen sijaintikartta 1:400 000 Naytepistekartat 1:10 000 Geokemialliset peruskartat 1:10 000 Geokemialliset johdannaiskartat 1:10 000 Moreeninaytteiden hajonta ja keskiarvotulokset (liite 1 ja 2) Eri moreenipatjojen Cu-Ni -suhde (liite 3 ja 4) P Rouhunkoski - M Ketola - Arkisto E Pehkonen M Kokkola
O U T O K U M P U oy Malminetsinta LIITE 1 MOREENILUOKAT, JAKO KENTTALUOKITUKSEN MUKAAN Luokka A Cu Zn Ni Ruskea moreeni, 55 kpl aritmeettinen keskiarvo 45 84 56 maksimi 159 150 253 geometrinen keskiarvo 40 82 48 ha jonta 1.5 1.2 1.7 Luokka B Sininen moreeni, 49 kpl aritmeettinen keskiarvo 47 103 59 maksimi 84 372 168 -geometrinen keskiarvo 45 96 53 ha jonta 1.3 1.4 1.5
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta LIITE 2 MOREENILUOKAT, JAKO LABORATORIOLUOKITUKSEN MUKAAN Cu Zn Ni Luokka A Ruskea moreeni, 3 kpl aritmeettinen keskiarvo rnaks imi geometrinen keskiarvo ha jonta Luokka B a Sininen moreeni, 29 kpl aritmeettinen keskiarvo maksimi.geometrinen keskiarvo hajonta Luokka C - Harmaa moreeni, 29 kpl aritmeettinen keskiarvo maksimi geometrinen keskiarvo hajonta