SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors



Samankaltaiset tiedostot
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

Kaupunkisuunnittelu

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Matematiikan tukikurssi

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä

9 Lukumäärien laskemisesta

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

AMBIGUITEETTIONGELMA KANTOAALLONVAIHEMITTAUKSESSA. JUKKA TOLONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

RATKAISUT: 21. Induktio

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

S Hahmontunnistus ihmisläheisissä käyttöliittymissä Kasvojen tunnistus ja identiteetin tarkistus: ZN-Face

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

ESIM. ESIM.

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Riemannin sarjateoreema

Luku kahden alkuluvun summana

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Sattuman matematiikkaa III

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Jäykistävän seinän kestävyys

1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

Kaurialan kaavarunko SITO OY,

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

HalliPES 1.0 OSA 14: VOIMALIITOKSET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO

Työ ja energia. Haarto & Karhunen.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

EPOP Kevät

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Energiatehokkuuden analysointi

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 06: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 1.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Transkriptio:

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tenillinen tiedeunta Ympäristöteniian oulutusohelma BH10A0300 Ympäristöteniian andidaatintyö a seminaari SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors Työn tarastaa: Työn ohaaa: Professori, TT Mia Horttanainen Tutiaopettaa, TT Tero Tynälä Lappeenrannassa 21.1.2010 Lassi Karvonen

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 3 1.1 Työn tausta... 3 1.2 Saunan energianulutus... 3 1.3 Tavoitteet... 4 2 LASKENTA... 4 2.1 Esimerisauna... 4 2.2 Lämpötilan a lämmöntuntemusen ero... 5 2.3 Lämmitys... 5 2.4 Saunavuoroen välinen aia... 9 2.5 Saunominen... 14 2.6 Lasennan ohtopäätöset... 17 3 MITTAUKSET... 18 3.1 Mittausmenetelmät... 19 3.2 Tuloset... 19 3.3 Mittausten ohtopäätöset... 23 4 ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN... 24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 LÄHTEET... 27

2 SYMBOLILUETTELO A Pinta-ala [m 2 ] c Ilman ominaislämpöapasiteetti [J/g o C] E Lämmityseen uluva energia [Wh] m Massa [g] P Teho [W] q m, Massavirta [g/s] r Veden höyrystymislämpö [J/g] t Saunan lämmityseen uluva aia [s] T Lämpötila [ o C] T Saunan esimääräinen lämpötila [ o C] T * Lämpötila vaipan ulopuolella [ o C] U Lämmönläpäisyerroin [W/m 2o C] q m, Massavirtoen erotus [g/s] P Kiuaiden tehoen erotus [W] T Lämpötiloen erotus [ o C] Lämpövuo [W] alaindesit 1 tuloilma 2 poistoilma i ilma iuas 1 2 v pienempi iuas suurempi iuas vesi

3 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta IKI-Kiuas Oy teetti Lappeenrannan tenilliseltä yliopistolta eväällä 2009 tutimusen, ossa selvitettiin miten sähöiuaan ivimassa vaiuttaa saunan energianulutuseen. IKI-Kiuas Oy iinnostui asiasta saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta. Asiaaiden sähölasu oli pienentynyt, un vanha iuas vaihdettiin IKI-iuaaseen. Tutimusella haluttiin selvittää voisio pienentynyt energianulutus ohtua iuaasta. Saunan energianulutusta a siihen vaiuttavia teiöitä tarasteltiin lasennan avulla, osta saatua tulosia vertailtiin IKI-Kiuas Oy:n anssa tehtyen äytännön mittausten tulosiin. Tutimusessa esityttiin taloyhtiöiden suuriin iuaisiin a saunoihin, osa IKI-Kiuas Oy aioo atossa esittyä erityisesti niiden valmistamiseen. Aluperäinen tutimus ulaistiin IKI-Kiuas Oy:n otisivulla 3.7.2009 (IKI-Kiuas Oy 2009). Tässä työssä saunoen energianulutusta tarasteltiin aluperäisessä IKI-Kiuas Oy:n tilaamaa tutimusesta laaemmin. 1.2 Saunan energianulutus Kiuas on ylivoimaisesti suuritehoisin sähölaite otitalousissa (Työtehoseura 2010). Työtehoseuran arvion muaan Suomen sähösaunoen äytönaiainen energianulutus tulee vuonna 2010 olemaan noin 1 TWh. Samassa lähteessä sähöiuaiden energianulutusen arvioidaan lisääntyvän noin 2 % vuosittain myös tulevaisuudessa. Kasvu ohtuu muun muassa asuntoohtaisten saunoen yleistymisestä uusissa asunnoissa a puuniuaiden vaihdosta sähöisiin. (Korhonen et al. 2002, 74 75.) Sähöntuotannon ominaishiilidiosidipäästöt vuonna 2008 olivat 168g / Wh (Energiateollisuus Ry 2007). Edellä mainitulla arvolla lasettuna sähöiuaiden sähönulutusen hiilidiosidipäästöt olisivat noin 168 000 tonnia vuodessa.

4 1.3 Tavoitteet Tässä työssä tarasteltiin sähösaunan energianulutusta a siihen vaiuttavia eri teiöitä. Lisäsi selvitetään missä määrin on mahdollista vähentää saunan energianulutusta oiealla iuaalla tai saunan äyttöä osevilla valinnoilla. 2 LASKENTA Tutittaessa iuaan energianulutusta on syytä ensin selvittää, mistä eri teiöistä se riippuu. Energianulutusen tarastelu on aettu olmeen eri osaan: saunan lämmittämiseen, varsinaiseen saunomiseen a saunavuoroen väliseen aiaan. Näissä energianulutus riippuu osittain eri teiöistä a sisi niistä oaista äsitellään eriseen. Lasennassa saatua yhtälöitä sovelletaan teoreettiseen esimerisaunaan, otta yhtälöiden lisäsi saataisiin myös ymmärrettäviä luuarvoa. 2.1 Esimerisauna Lasennassa äytetty esimerisauna uvaa tyypillistä suomalaisen taloyhtiön yhteisösaunaa a on mitoiltaan samansuuruinen uin IKI-Kiuas Oy:n tuoteehityseen äyttämät saunat. Samoissa saunoissa tehtiin myös tämän työn mittauset, oten lasettua a mitattua tulosia on helppo verrata esenään. Sauna on tilavuudeltaan 9 m 3 a sen vaipan sisäpinta-ala A on 24 m 2. Esimerisaunan ilma vaihtuu 4 ertaa tunnissa, eli ilmanvaihdon tilavuusvirta on 0,01 m 3 /s. Ilman tiheyden ollessa noin 1,22 g/m 3, ilmanvaihdon massavirta q m,i on siis 0,0122 g/s. Raenteiden esimääräinen lämmönläpäisyertoimena U äytetään 0,2 W/m 2 C. Lämmitysen aiana ivien lämpötila nousee (T T1) 100 C a ilman lämpötila T 50 C. Ominaislämpöapasiteetit oletetaan vaioisi a ne ovat ilmalle ci = 1008 J/g C (Rinne 2002, 43) a iville c = 800 J/g C (Incopera et al. 2006, 940). Esimerisaunan tietoen a tässä työssä ohdettuen yhtälöiden avulla lasetaan saunan energianulutusta erilaisissa tilanteissa.

5 2.2 Lämpötilan a lämmöntuntemusen ero Ilman lasentaa tai äytännön oeitain on selvää, että saunan lämpötila vaiuttaa energianulutuseen. Saunan energianulutus on sitä suurempi, mitä oreampi on ilman lämpötila. Saunoan annalta lämpötilaa oleellisempi asia on uitenin lämmöntuntemus, oa riippuu myös muista teiöistä, eiä pelästään lämpötilasta. 100 C-asteinen vesi tuntuu iholla aivan erilaiselta uin 100 C-asteinen ilma. Ihminen ei siis tunne varsinaista lämpötilaa vaan ihon a ympäröivän fluidin välisen lämpövirran (Incopera et al. 2006, 38 43). Lämpövirta pinta-alaa ohden yhtälöllä (1). ( T T ) Φ Φ '' voidaan lasea Φ '' = h s (1) h Konvetiolämmönsiirtoerroin W 2 O m C ( T s T ) Pinnan a fluidin esimääräinen lämpötilaero [ C] O Yhtälössä oleva onvetiolämmönsiirtoerroin riippuu lämpötilasta, fluidista, sen virtausnopeudesta a pinnan muodoista. Se on vedellä moniymmenertainen ilmaan verrattuna a sisi uuma vesi tuntuu uumemmalta uin ilma samassa lämpötilassa. (Incopera et al. 2006, 38 43.) Kosteammassa saunassa voidaan saavuttaa yhtä hyvä lämmöntuntemus o pienemmässä lämpötilassa, uin uivassa saunassa uumemmassa lämpötilassa. Siten lämmöntuntemuseen vaiuttamalla voidaan säästää energiaa. 2.3 Lämmitys Saunan lämmityseen uluvaa energiaa voidaan uvata yhtälöllä (2), ossa otetaan huomioon merittävimmät siihen vaiuttavat teiät eli ilmanvaihdossa poistuva energia, vaipan läpi poistuva energia seä ilman a ivien lämmityseen uluva energia.

6 Ilmanvaihdossa a vaipan läpi poistuva energiavirta riippuu saunan ominaisuusista. E t t = Pdt = q, c m i i 1 0 0 o + m c ( T T ) 1 t ( T T ) dt + Φdt + m c ( T T ) i i 2 1 (2) E Saunan lämmittämiseen uluva energia [Wh] t 0 q, c, ( T T1 )dt Ilmanvaihdossa poistuva energia [Wh] m i t Φ dt 0 p i ( T ) Vaipan läpi poistuva energia [Wh] m i c p, i 2 T1 Ilman lämmityseen uluva energia [Wh] m c ( T ) T 1 Kivien lämmityseen uluva energia [Wh] c p, i Ilman ominaislämpöapasiteetti [J/g o C] c p, Kivien ominaislämpöapasiteetti [J/g o C] mi m q m, i Ilman massa [g] Kivien massa [g] Ilmanvaihdon massavirta [g/s] T Poistoilman lämpötila [ o C] T1 Ilman lämpötila ennen lämmitystä [ o C] T2 Ilman esimääräinen loppulämpötila [ o C] T Kivien loppulämpötila [ o C] Saunan lämpötilan odotetaan asvavan lineaarisesti. Kun yhtälöön (2) sioitetaan saunan lämpötila aan funtiona a integroidaan, saadaan lämmityseen uluva energia lasettua yhtälöstä (3). qm, ic i U A E = + t + micv, i T + mcv, ( T T 1 ) (3) 2 2

7 U Vaipan esimääräinen lämmönläpäisyerroin [W/m 2 o C] A Vaipan sisäpinta-ala [m 2 ] Kun halutaan vertailla ahden eri iuaan energianulutusien eroa samaa saunaa lämmitettäessä, voidaan erotus lasea yhtälöstä (4). q E = + 2 ( m m ) c ( T T ) 2 m, i c 1 i U A + 2 1 ( t t ) t 2 t1 T (4) m1 m 2 tt1 tt 2 Pienemmän iuaan ivimassa [g] Suuremman iuaan ivimassa [g] Pienemmän iuaan lämmityseen uluva aia [s] Suuremman iuaan lämmityseen uluva aia [s] Yhtälöstä (4) voidaan päätellä, misi suuret iuaat uluttavat lämmetessään enemmän energiaa. Kiuaan ivien suurempi ivimassa (m 2 > m 1 ) sitoo enemmän energiaa. Lisäsi suurempi ivimassa hidastaa saunan lämpenemistä (t t2 > t t1 ) a siten vaiuttaa epäsuorasti niihin teiöihin, ota riippuvat lämmitysaasta. Ilmanvaihdon massavirta oletetaan vaiosi, oten pitempänä aiana saunan läpi ehtii ulea enemmän ilmaa a siten myös ilmanvaihdon autta poistuu enemmän energiaa. Saunasta poistuu myös seinien a muiden raenteiden läpi sitä enemmän lämpöä, mitä pitempään lämmitys estää. IKI-Kiuas Oy:n tutimusta varten vertailtiin ahden eriooisen iuaan energianulutusia lämmitysen aiana esimerisaunassa yhtälön (4) avulla. Kiuaiden ivimassoen erotus on 100 g ( m ) m a suuremmalla iuaalla saunan 2 1 lämmittämiseen uluu ysi tunti eli 3600 seuntia enemmän ( t ) t. 2 1

8 g J W,0122 1008 O 0,2 24m s g C 2 O E = + m C 2 2 J O + 100g 800 100 C = 9541J O g C 0 2 3600s 50 O C Yhtälön muaan esimerisaunan lämmittämiseen uluu 100 g suuremmalla iuaalla yhteensä 9540 J eli noin 2,63 Wh enemmän energiaa. Tästä 2,2 Wh uluu iuaan suuremman ivimassan lämmityseen ( m m c ( T T ) 2 1) 1. Kiviin varastoitunut energia ei poistu saunasta ympäristöön lämmitysessä, vaan se vähentää vastaavan määrän energianulutusta saunomisen tai saunan uivaamisen aiana. Loput 0,43 Wh menetetään ilmanvaihdon a vaipan läpi ulevan energiavirran muana. Kun aii iuaiden iviin varastoitunut energia saadaan äytettyä hyödysi lämmitysen äleen, ummastain saunasta poistuu yhtä palon energiaa, os 100 g suuremmalla iuaalla on lämmitysen äleisen äytön aiana 0.43 Wh:a pienempi sähönulutus. Tauluossa 1 arvioidaan laaemmin miten iuaan ivimassan asvattaminen lisää energianulutusta saunan lämmittämisen aiana. Tauluossa on myös eroteltu, miä osa lisääntyvästä energianulutusesta poistuu ympäristöön. Kuten aiaisemminin todettiin, vain ympäristöön poistuvalla energialla on meritystä energiatalouden annalta.

9 Tauluo 1. Kiuaan ivimassan lisäysen vaiutus lämmitysaiaan a energianulutuseen Kiuaan ivimassan lisäys ( 2 mm 1 m ) [g] Lämmitysaan piteneminen ( t2 t1) [h] lämmitysen aiana Lämmitysen energianulutus asvaa ( E ) [Wh] Energianulutusen asvusta poistuu ympäristöön [Wh] 20 1/5 0,53 0,09 40 2/5 1,06 0,17 60 3/5 1,59 0,26 80 4/5 2,12 0,34 100 1 2,20 0,43 Tauluosta 1 nähdään, että pienen ivimassan lisäysen vaiutus lämmitysen aiana ympäristöön poistuvan energian määrään on hyvin pieni. 2.4 Saunavuoroen välinen aia Saunavuoroen välisellä aalla taroitetaan tässä stationaarista tilaa, ossa sauna on vaiolämpötilassa, eiä iuaalle aadeta vettä. Energianulutusen siaan lasetaan esimääräinen teho, ona oletetaan pysyvän oo aan samana. Näin lasenta ei ole riippuvainen aasta. Energianulutus [Wh] saadaan ertomalla iuaan esimääräinen teho [W] saunavuoroen välisellä aalla tunneissa [h]. Saunavuoroen välisenä aiana iuaan teho muodostuu ilmanvaihdon muana poistuvasta energiavirrasta seä seinien a muun vaipan läpi poistuvasta lämpövuosta. Kiuas pitää saunan lämpötilan oreana, vaia lämpöä poistuu oo aan ympäristöön. Tilannetta selventää uvassa 1 esitetty tasepiirros.

10 Kuva 1: Taseraapiirros saunavuoroen välisestä aasta Saunan sisään tulevien a siitä poistuvien energiavirtoen summa on 0, osa tilaan ei erry energiaa eiä ainetta. Saunavuoroen välinen tilanne oletetaan siis stationaarisesi. Kun meritään tasetilavuuteen tulevia virtoa positiivisina a poistuvia negatiivisina saadaan energiatase iroitettua yhtälösi (4). Höyrystyvän veden massavirta oletetaan saunavuoroen välisenä aiana nollasi P + q T m, ic it1 qm, ic i 2 Φ = 0 (5) P Kiuaan esimääräinen teho [W] Φ Saunan vaipan läpi ympäristöön siirtyvä lämpövuo [W] qm, ic it1 Tuloilman energiavirta [W] qm, ic it2 Poistoilman energiavirta [W] Yhtälöstä (5) saadaan ohdettua yhtälö (6), ona muaan iuaan esimääräinen teho P on yhtä suuri uin ilmanvaihdon muana poistuvan energiavirran q m, i c i (T 2 -T 1 ) a vaipan läpi poistuvan lämpövuon Φ summa. Todellisuudessa iuaan teho ei ole tasainen, vaan vaihtelee termostaatin säätöen muaisesti. Lasennassa äytetty teho sen siaan on aan suhteen esiarvo. Nimellisteholtaan esimerisi 8 W:n iuaan

11 esimääräinen teho on huomattavasti nimellistehoa pienempi, osa vastuset ovat osan aasta pois päältä. Samoin lasennassa äytettävät lämpötilat ovat esiarvoa, oiden oletetaan pysyvän oo ason aan samana. P = Φ + q ( T ) m, ic i 2 T1 (6) Vaipan läpi ohtuva lämpövuo voidaan lasea yhtälöllä (7). Φ = ΣU A * ( T T ) (7) Yhtälö (7) sioitetaan yhtälöön (6), olloin saadaan alla oleva yhtälö (8). Myös poistuvan ilman lämpötilasi oletetaan saunan esimääräinen lämpötila. Käytännössä näin ei aina ole, mutta oletus ei aiheuta virhettä myöhemmin iuaiden esimääräisiä tehoa vertailtaessa, osa silloin tarvitaan ainoastaan saunoen lämpötiloen ero, oa on suunnilleen sama riippumatta siitä äytetäänö esimääräisiä lämpötiloa vai lämpötiloa ossa ilma poistuu saunasta. P = U A T T ) + q c ( T ) (8) ( 1 m, i i T1 Yhtälö (8) uvaa iuaan äyttämään tehoon vaiuttavia teiöitä. Tehoon vaiuttavat seinien, aton, lattian, oven a iunoiden pinta-alat A a lämmönläpäisyerroin U, vaihtuvan ilman massavirta q m,i a sen ominaislämpöapasiteetti, saunassa oleva esimääräinen lämpötila T, tuloilman lämpötila T 1 a T *, oa uvaa lämpötilaa vaipan eri pintoen ulopuolella. Kyseinen lämpötila ei välttämättä ole sama eri pintoen ulopuolella. Esimerisi iunan T * voi olla uloilman lämpötila a oven T * ylpyhuoneen lämpötila. T * eri pinnoille on tiedettävä, miäli halutaan lasea tarasti iuaan tarvitsema teho, mutta iuaiden tehoen erotusta P lasettaessa ne pyöristyvät yhtälöistä pois, eiä niitä siis tarvitse tietää. Vertailtaessa ahden eri iuaan esimääräisiä tehoa samassa saunassa P, on saunan esimääräinen lämpötila T ainoa iuaasta a sen äytöstä riippuva muuttua. Muut tehoon vaiuttavat teiät riippuvat pelästään saunasta a uloisista teiöistä, oten ne oletetaan vaioisi.

12 Kahden iuaan tehonulutusien ero saadaan yhtälöllä (9). ( U A + q c ) T P = m, i i (9) Yhtälöstä (9) voidaan päätellä, että saunan lämpötilan pienentäminen pienentää tarvittavaa tehoa. Suuressa iuaassa on suurempi ivien pinta-ala a massa. Suureen ivimassaan varastoituneen lämmön ansiosta iuaasta saadaan suurempi hetellinen lämpöteho, vaia vastuset olisivat saman tehoisia. Lisäsi ivien suurempi pinta-ala tehostaa höyrystymistä. Täten suurella iuaalla saadaan ostea löyly o pienemmässä lämpötilassa, uin pienen ivimassan sisältävillä iuailla. Käytännössä tämä näyy niin, että pienissä iuaissa ivet äähtyvät nopeasti löylynheiton aiana a vesi valuu iuaan läpi viemäriin. Suurissa iuaissa samaa ongelmaa ei ole. Kiuaalla höyrystyvä vesi siirtää erittäin tehoaasti lämpöä ihmisen iholle, oten tavallista osteammassa saunassa lämpötilaa voidaan pitää alhaisempana a silti saavuttaa yhtä hyvä lämmöntuntemus uin uivemmassa saunassa oreammassa lämpötilassa. Tällöin myös tarvittava sähöteho on pienempi a energiaa säästyy. Pienemmästä lämpötilasta ohtuva energiansäästö lasetaan samassa esimerisaunassa, ota äytettiin aiaisemmin lämmitysen aiaisia energianulutusia vertaillessa. Tarvittava teho pienenee 17,1 W/ C lämpötilan lasiessa. Tauluossa 2 esitetään tarvittavan tehon muutos erilaisilla lämpötilan muutosilla.

13 Tauluo 2. Saunan lämpötilan lasun vaiutus saunan energianulutuseen Saunan Tarvittava Energianulutus ahden tunnin lämpötilaa teho pienenee tunnin aiana aiana [Wh] lasee [ C] [W] pienenee [Wh] olmen tunnin aiana [Wh] 1 0,017 0,017 0,034 0,051 2 0,034 0,034 0,068 0,102 3 0,051 0,051 0,102 0,153 5 0,086 0,086 0,172 0,258 10 0,171 0,171 0,342 0,513 15 0,257 0,257 0,514 0,771 20 0,342 0,342 0,684 1,026 25 0,458 0,458 0,916 1,374 Suurten iuaiden mainostetaan tarvitsevan 10 C pienemmän lämpötilan saman lämmöntuntemusen aiaansaamisesi, tällöin tarvittava teho pienenisi siis 171 W. Suurella iuaalla lämmitysen aiana saunasta poistuva 0,43 Wh:n energiavirta säästettäisiin siis näissä olosuhteissa noin 2½ tunnissa. Tämän äleen suuren ivimäärän sisältävällä IKI-Kiuaalla a tavallisella iuaalla saunasta olisi poistunut yhtä suuri määrä energiaa ympäristöön. Saunan ollessa pitempään äytössä, suurella iuaalla olisi pienemmän lämpötilan ansiosta pienempi energianulutus. Lämpötilaa lasemalla saatu energiansäästö riippuu lämpötilan lisäsi saunan vaipan pinta-aloista A a lämmönläpäisyarvoista U, seä ilmanvaihdon massavirrasta q m,i. Lämpötilaa pienentämällä saavutettavissa oleva säästö on sitä suurempi, mitä suurempia ovat yseiset arvot. Lämpötilaa alentamalla saadaan siis suurimmat säästöt suurissa saunoissa, oissa on tehoas ilmanvaihto. Tämänlaisia saunoa on esimerisi taloyhtiöissä a ylpylöissä.

14 2.5 Saunominen Saunomisella taroitetaan tässä appaleessa sitä aanasoa, oa alaa un iuaalle aletaan heittää löylyä a loppuu siihen, un saunan a iuaan lämpötilat ovat palautuneet samaan, oita ne olivat ennen saunomista. Saunomisen aiana iuaan tarvitsema teho oostuu aiista niistä teiöistä uin saunavuoroen välissäin, mutta myös iuaalle heitetyllä vedellä on meritystä. Veden höyrystymislämpö on orea, oten o pieni määrä iuaalle heitettyä vettä uluttaa höyrystyessään suuren määrän energiaa a siten aiheuttaa iuaan suuren tehonulutusen. Yhtälössä (10) otetaan huomioon vain se vesi, oa höyrystyy saunassa a poistuu höyrynä ilmanvaihdon muana. Höyrystymättä äävällä vedellä, tai vedellä oa höyrystyy, mutta tiivistyy taaisin vedesi saunan sisällä, ei oleteta olevan meritystä. Viemäriin valuvaa vettä ei huomioida, vaia se lämpeneein saunassa, osa sen meritys on niin pieni. Tilannetta selventää uvassa 2 esitetty tasepiirros. Kuva 2: Taseraauva saunomisen aiaisesta tilanteesta. P + qm, ic it1 + qm, vc vtv1 qm, v ( c vtv2 + r) qm, ic it2 Φ = 0 (10) q q m, ic it1 m, ic it2 Tuloilman energiavirta [W] Poistoilman energiavirta [W]

15 q c T m, v v v1 Kiuaalle heitettävä veden energiavirta [W] qm, v ( c vtv 2 + r) Ilmanvaihdon muana ympäristöön poistuvan Φ höyrystyneen veden energiavirta [W] Saunan vaipan läpi ympäristöön siirtyvä lämpövuo [W] c p, v Veden ominaislämpöapasiteetti [J/g o C] q m, v Veden massavirta [J/g o C] r Veden höyrystymislämpö [J/g] Tv1 Veden alulämpötila [ o C] Tv2 Veden loppulämpötila [ o C] Yhtälöstä (10) voidaan erotella veden lämmittämiseen a höyrystymiseen tarvittava teho omasi yhtälösi (11). P = qm, v[ c v ( T2 T1 ) r] h + (11) Veden lämpötilannousun meritys höyrystymislämpöön verrattuna on hyvin pieni a siten yhtälö voidaan supistaa yhtälösi (12). P = q h m, v r (12) Höyrystymislämmön merittävän vaiutusen energianulutusessa voi todistaa äytännön esimerillä: Kiuaalle aadetaan 1 dl (eli 0,1g) 50 C-asteista vettä minuutin välein. Höyrystyvän veden massavirta on tällöin: 0,1g m, = = 0, 00167 60s q v g s Seuraavasi lasetaan eriseen vesivirran lämmittämiseen a veden höyrystymiseen vaadittava teho. Veden höyrystymislämpönä on äytetty 2260 J/g a ominaislämpöapasiteettina 4,19 J/g C (Incropera et al. 2007, 949).

16 g J O O qm vcp v( T T ),, v2 v1 = 0,00167 4,19 (100 C 50 C) 0, 35W O s g C g J q m, v r = 0,00167 2260 3, 77W s g Tulosia voidaan siis tulita niin, että pelästään yhden desilitran höyrystäminen minuutin välein lisää iuaan esimääräistä tehonulutusta 3,77 W. Eli siis 15 minuutin sanomisen aiana pelästään veden höyrystyminen uluttaa 0,94 Wh sähöä. Vastaavana aiana veden lämmitys höyrystymislämpötilaan lisää sähönulutusta vain 0,09 Wh. Veden höyrystymisen ollessa näin palon veden lämmitystä merittävämpi teiä energianulutusen annalta, voidaan iuaiden energianulutusia vertailtaessa veden lämpenemiseen uluva energia unohtaa tilanteen selventämisesi. Tällöin iuaan esimääräinen teho tehonulutusien ero P yhtälöstä (14). P saadaan yhtälöstä (13) a ahden iuaan P ( T T ) + q c ( T T ) q r = U A 1 m, i i 1 + m, v (13) ( U A + qm, ic i ) T + r qm v (14) P =, q m, v Veden massavirtoen erotus [g/s] Yhtälöstä (14) voidaan päätellä, että iuaiden tehonulutusien mahdolliset erot riippuvat aiista samoista teiöistä uin saunavuoroen välissäin. Pienemmän lämpötilan ylläpitämiseen vaaditaan pienempi teho a tehoen erotus on sitä suurempi, mitä suurempia ovat vaipan pintoen pinta-alat A, lämmönläpäisyertoimet U a vaihtuvan ilman massavirta q m,i.. Toisin uin saunavuoroen välissä, höyrystyvä vesi lisää tarvittavaa tehoa. Osittain tästä syystä iuaiden energianulutus onin saunomisen aiana suurempi uin saunavuoroen välissä.

17 Miäli vedenulutus on sama eri iuailla, se ei tietenään aiheuta mitään eroa energianulutusessa. Toisaalta iuaalle heitetty vesi höyrystyy paremmin suuren ivimassan omaavissa iuaissa. Tällöin suurella iuaalla saattaa olla opa pieniä iuaita suurempi energianulutus, vaia tarvittava lämpötila olisiin pienempi. Kiuasta vaihdettaessa osalla äyttäistä saattaa höyrystyvän veden määrä asvaa huomaamatta, osa vesi ei vanhan mallin muaan valu iuaan läpi lattialle. Kiuaalle siis heitetään sama määrä vettä uin ennenin, mutta suurempi osa siitä höyrystyy. Esimerisaunan olosuhteissa energiantarve tunnissa 10 C pienemmällä lämpötilalla on 0,17 Wh:a pienempi, samalla tavalla uin saunavuoroen välisenäin aiana, miäli höyrystyvän veden määrä ei muutu lainaan. Yhtälöstä (15) voidaan ohtaa yhtälö (16) olla voidaan lasea, uina palon höyrystyvän veden massavirta saa oreintaan lisääntyä, otta pienemmällä lämpötilalla saatu energiansäästö ei häviä. P r q m, v (15) J 0,17 P s, = = 7,52 10 r J 2260 g 5 q m v g s (16) Höyrystyvän veden massavirta saa asvaa oreintaan 7,52 10-5 g/s, eli siis noin 2,7 desilitraa tunnissa. Näin pieni asvu on hyvinin todennäöinen, oten iuaan ivimassan asvattamisella a sillä tavoin tarvittavan lämpötilan pienentämisellä on hyvin pieni säästöpotentiaali saunomisen aiana. 2.6 Lasennan ohtopäätöset Suurin osa lasennassa huomioiduista teiöistä vaiutti ulutuseen lämmitysen, saunomisen a saunavuoroen välisenä aiana samalla tavalla. Täreimmät teiät olivat saunan oo, eristys, ilmanvaihto, saunan lämpötila a iuaalle heitetyn veden määrä. Eristystä luuun ottamatta aiien tulisi olla mahdollisimman pieniä energiataloudellisesti aatellen.

18 Kiuaan ivimassa ei vaiuta saunan energianulutuseen aiina aioina, uten muut teiät. Kivien massan suurentaminen asvattaa lämmityseen uluvaa aiaa a siten lisää myös lämmitysen energianulutusta. Toisaalta ivimassan suurentaminen vähentää energianulutusta saunan varsinaisen äytön aiana, miäli oletetaan että suurempi ivimassa tehostaa veden höyrystymistä a siten saa o pienemmällä lämpötilalla aiaan yhtä hyvän lämmöntuntemusen, uin pienempi iuas suuremmalla lämpötilalla. 3 MITTAUKSET Teoreettisilla laselmilla ei voida täysin orvata äytännön mittausia. Sisi laselmien tuemisesi tehtiin äytännön mittausia 18 a 19.5.2009 Tehtaanatu 13. saunatiloissa Helsingissä. Taloyhtiössä on asi identtistä saunaa, ota vastaavat mitoiltaan teoreettisissa laselmissa äytettyä esimerisaunaa. Kummanin saunan sisämitat ovat 2 2 2,1 [m] a oviauoen sisennysten mitat 0,8 2,1 0,3 [m]. Saunoen tilavuudet olivat siis noin 9 m 3. Saunoissa oli taloyhtiön asuaiden äytössä IKI Sähö 7,5 W iuaat, oita ei uitenaan tässä tutimusessa äytetty. Mittausia varten yhteen saunaan tuotiin äyttämätön 7,5 W IKI-Kiuas a toiseen Helon 8 W:n sähöiuas, oa oli myös äyttämätön. Vertailuiuas on nimellisteholtaan 8 W, osa IKI-iuaan lisäsi ei myynnissä ole toista 7,5 W:n iuasta. Nimellistehon erolla ei uitenaan pitäisi olla suurta meritystä, osa tutimusessa vertailtiin esimääräisiä tehoa. Suuremmat vastuset ovat vähemmän aiaa päällä, miäli energianulutus on sama. Kiuaiden ivet olivat Sauna Graniittia, ivilaatu Oliviini diapaasi alle 10 cm. Kummassain iuaassa äytettiin samoa iviä, oita IKI-Kiuas Oy oli äyttänyt myös aiaisemmissa tuoteehityseen liittyvissä tutimusissaan. Kiuaiden ivet olivat esenään samaniäisiä a yhtä palon äytettyä. IKI-iuaaseen pantiin iviä noin 130 g a Helon vertailuiuaaseen noin 30 g. Kiuaiden ivimassoen ero oli siis sama 100 g, ota äytettiin lasennassa. Merittävä ero teoreettisten laselmien a mittausten välillä on se, että laselmissa äsitellään saunan lämpötilan ylläpitämiseen a veden höyrystymiseen tarvittavaa energiaa, un taas mittausissa mitattiin sähönulutusta.

19 Tarvittava energia on sähönulutusen a ivistä vapautuvan energian summa. 3.1 Mittausmenetelmät Mittausissa mitattiin ummanin saunan energianulutusta Hager ec 310 Wh - mittareilla, oita oli ysi ummallein iuaalle. Saunoen lämpötiloa mitattiin ahdesalla One wire viewer -lämpötilamittarilla, oita oli nelä ummassain saunassa. Mittarit oli sioitettu niin, että ummanin saunan ylälauteen uloreunalla oli mittari ummassain reunassa noin 15 senttimetrin etäisyydellä seinästä. Kolmannet mittarit olivat aton oieassa taaulmassa siaitsevissa poistoilmaventtiileissä a nelännet esellä saunoen taaseiniä selänoien päällä. Nelän eri lämpötilan avulla lasettiin saunoen yläosien esilämpötilat, oita äytettiin lasennassa. Saunoen yläosien lämpötiloen oletettiin antavan paras uva saunoaan vaiuttavista lämpötiloista. Lisäsi mittausissa äytettiin Vaisala HMI 41 -ilmanosteusmittaria a CompuFlow Thermoanemometer Model 8585 -virtausnopeusmittaria, oilla todistettiin saunoen olevan mahdollisimman samanaltaisia. Mittausilla haluttiin vertailla iuaiden energianulutusia lämmitysessä a äytön aiana eri lämpötiloilla. Saunomisen simuloinnissa äytettiin ahta löylyauhaa, oiden ummanin tilavuuden todettiin olevan noin 3 dl desimitan avulla. Saunomisen aiana iuaille heitettiin vettä 3 dl erralla, 2 minuutin 35 seunnin välein. Erioinen löylynheittoväli valittiin, osa lämpömittarien mittausväli oli tasan 1 minuutti. Löylynheittotaauus ei saa olla mittaustaauudella aollinen, osa se heientäisi mittausten taruutta. Vesi aadettiin hitaasti oa puolelle iviä, otta mahdollisimman pieni osa valuisi iuaan läpi. Löylyä heitettiin oaisen saunavuoron aiana ahdesan ertaa. Ensimmäisen a viimeisen löylynheiton välinen aia oli siis noin 18 minuuttia 3.2 Tuloset Kiuaiden asennusten yhteydessä niiden virranulutus mitattiin, niiden taroen tehoen selvittämisesi. Helon virranulutus oli 11,4 A, oten sen sähöteho oli 7,8 W. IKI-Kiuaan virranulutus vastaavasti oli 10,7 A a teho 7,4W. Kummanin iuaan

20 teho erosi siis hieman ilmoitetusta. Saunoista mitattiin ennen iuaiden äynnistämistä lämpötilat, suhteelliset ilmanosteudet a virtausnopeus poistoilmaventtiilin suulla, otta tiedettäisiin eroavato saunat toisistaan merittävästi. Kyseiset suureet mitattiin olmeen ertaan muutaman minuutin välein. Saunoen lämpötilat olivat ennen saunomista noin 23 C a suhteelliset ilmanosteudet noin 30 % eseltä saunaa mitattuna. Virtausnopeudet mitattiin ummanin saunan poistoilmaventtiilistä, ohdasta ossa venttiilin halaisia oli 10 cm. Virtausnopeus oli ummassain venttiilissä noin 1,0 m/s. Vertailtavat saunat olivat siis samanlaisia myös näiden ominaisuusien suhteen a sisi niistä saatua mittaustulosia voidaan helposti vertailla esenään. Kiuaiden energianulutusia mitattiin tiistaina 19.5.2009. Kummanin saunan lämpötila ennen lämmitystä oli noin 23 C. Saunoa lämmitettiin unnes esimääräinen lämpötila oli IKI - iuaan saunassa noin 63 C a vertailusaunalla noin 70 C. Kyseisissä lämpötiloissa ummatin iuaat ovat valmistaien ilmoittamien suosituslämpötiloissa. Kyseiset lämpötilat oletettiin ummallein iuaalle tyypillisesi saunomislämpötilasi. Näissä esimääräisissä lämpötiloissa poistoilman lämpötilat olivat vertailusaunassa 85 C a IKI-iuaan saunassa 74 C. Lämpötila ylälauteen oreudella oli ummassain saunassa noin 55 C. Suuremman iuaan hitaammalla lämmitysellä saatiin siis saunaan alusi hieman tasaisempi lämpötilaaauma. Lämpötilaerot tasoittuivat myöhemmin saunomisen aiana, eiä sillä oleteta olevan meritystä energiatalouden annalta. Ilmanvaihtoa ei sulettu lämmitysen aasi. Lämmitysen aiana IKI-iuas äytti 10,8 Wh a vertailuiuas 8,4 Wh sähöä. Ero lämmitysen aiana oli siis 2,4 Wh pienemmän iuaan edusi. Miäli laselmat pitävät paiansa, IKI-iuaan 100 g:a suurempi ivimassa selittää noin 2,2 Wh energianulutusien erosta. Kuten o aiaisemmin todettiin, iviin varastoitunut energia voidaan saada myöhemmin hyödysi saunan äytön tai uivaamisen aiana. Tällöin IKI-iuaalla menetettiin vain noin 0,2 Wh:a enemmän energiaa ilmanvaihdon a vaipan läpi poistuvan energiavirran muana ympäristöön. Aiaa saunan lämmityseen ului vertailuiuaalla 1h 38 min a IKI - iuaalla 2h 23 min. Lämmitysen osalta mittausten tuloset olivat siis samaa ooluoaa uin teoreettisten laselmien tuloset.

21 Saunavuoroen välisenä aiana iuaiden esimääräiset tehot olivat IKI - iuaalla 2,7 W a Helolla 3,0 W. IKI - iuaalla oli siis 0,3 W pienempi teho, sen saunan esimääräisen lämpötilan ollessa noin 7 C pienempi. Lämpötilan lasu pienensi iuaalta vaadittavaa tehoa siis noin 0,04 W/ C eli hieman enemmän uin laselmissa arvioitiin. Mittausten tuloset ovat uitenin niin lähellä teoreettisten laselmien tulosia, että oletetaan mitattuen sähönulutusten uvaavan saunoen oonaisenergianulutusia. Lämmitysessä IKI-iuaan suurempaan ivimassaan varastoitunutta energiaa ei siis siirtynyt merittävästi ilmaan saunavuoroenvälisenä aiana. Siispä näissä olosuhteissa IKI-iuaalla olisi säästetty lämmitysessä saunasta ympäristöön poistuva 0,2 Wh:n energiavirta alle tunnissa. Tiistain aiana ummallain saunalla saunottiin olme ertaa. Saunoen esimääräiset lämpötilat olivat saunavuoroen aiana IKI-Kiuaalla 68 C, 62 C seä 59 C a vertailuiuaalla 73 C, 64 C a 53 C. Vertailusaunan sähönulutus oli ahden ensimmäisen saunavuoron aiana 2,2 Wh a viimeisessä 2,1 Wh. Sähönulutus on mitattu ensimmäisen a viimeisen löylynheiton väliltä, eli noin 18 minuutin aalta. Vertailuiuaan esimääräinen teho oli saunomisen aiana siis noin 7,3 W, miä on melo lähellä iuaan nimellistehoa. Vastaavissa löylyvuoroissa IKI-iuas ulutti sähöä 0,3 Wh, 0,7 Wh a 0 Wh. Viimeisessä saunavuorossa iuaan vastuset eivät siis olleet lainaan päällä. Viimeisen saunavuoron aiana vertailusaunassa oli IKIiuaan saunaa pienempi lämpötila. Teoreettisten laselmien muaan vertailusaunassa olisi tällöin pitänyt olla myös pienempi energianulutus. Samoin esimmäisen saunavuoron aiana energianulutusien olisi pitänyt olla suurin piirtein samat. Lisäsi aiien saunavuoroen aiana vertailuiuaan läpi valui merittävä osa sille aadetusta vedestä, un taas IKI-iuas höyrysti lähes aien, oten myös veden höyrystyminen ulutti IKI-iuaalla enemmän energiaa uin vertailuiuaalla. Saunat eivät siis olleet stationaarisessa tilassa, vaan voidaan olettaa, että IKI-iuaan pienempi sähönulutus ohtui sen suurempaan ivimassaan varastoituneesta energiasta. Tulos siis vahvistaa sen olettamusen, että lämmitysessä iviin varastoitunut energia saadaan hyvin hyödynnettyä saunomisen aiana.

22 4.3 Tulosten tarastelu Tutimusessa äytettiin IKI-iuaalla noin 10 C pienempiä lämpötiloa uin vertailuiuaalla. Kyseinen lämpötilaero valittiin eri valmistaien ilmoittamien saunomislämpötiloen perusteella. Muava saunomislämpötila uitenin riippuu täysin mielipiteestä. Tieteellisesti on vaiea todeta, uina palon ilmanosteus vaiuttaa lämmöntuntemuseen saunassa. Energianulutusta tarastellessa ei ole uitenaan oleellista, saadaano osteammassa saunassa todellisuudessa täysin sama lämmöntuntemus, uin uivassa saunassa 10 C oreammalla lämpötilalla. Energiaa säästyy vaia ihmiset alentaisivat saunomislämpötilaa pelän mieliuvan taia. Lasennan esimerisaunan a mittausten saunan välillä pitäisiin olla hieman eroa. Poistoilmaventtiileistä mitattu virtausnopeus osoittaa, että ilma vaihtui mittausten saunoissa noin olme ertaa tunnissa, un taas esimerisaunan ilma sen siaan vaihtui nelä ertaa tunnissa. Sisi myös saunasta ilmanvaihdon muana ympäristöön poistuva energiavirta on mittausten saunoissa pienempi uin lasennan esimerisaunassa. Esimerisaunan lasetut arvot a mittausissa saadut arvot olivat uitenin niin lähellä toisiaan, että teoreettisten laselmien voidaan olettaa olevan oieansuuntaisia. Lämpömittarit näyttivät aii samaa arvoa pitän aiaa ennen uin saunoa alettiin lämmittää a myös saunoen äähdyttämisen äleen. Voidaan siis olettaa, että miäli lämpötilamittarien näyttämät arvot heittävät todellisista lämpötiloista, niissä aiissa on samaa ooluoaa oleva virhe. Tällöin virheellä ei pitäisi olla suurta meritystä saunoen lämpötilaeroa lasettaessa. Mitattaessa suhteellista ilmanosteutta a ilman virtausnopeutta, äytettiin ummassain saunassa samaa mittaria. Tällöin myös niiden tulosissa mittarin epätaruuden meritys on pieni, osa oleellista on saunoen välinen ero eivätä tarat arvot.

23 3.3 Mittausten ohtopäätöset Eriooisten iuaiden erot olivat niin suuria, että mittaustulosiin voidaan suuntaaantavasti luottaa. Mitään luuarvoa, uten taraa aiaa olloin IKI-iuas alaa säästää energiaa vähän iviä sisältävään iuaaseen nähden, ei uitenaan voida ottaa iraimellisesti. Tulosista voidaan uitenin päätellä, että lasentaan perustuvat arviot olivat oieansuuntaisia a että suurella iuaalla on mahdollista säästää energiaa vähän iviä sisältävään iuaaseen verrattuna, osa suuren ivimassan ansiosta vesi höyrystyy tehoaasti pienemmässä lämpötilassa uin pienellä iuaalla. Pienemmän lämpötilan ylläpitämiseen iuaalta vaaditaan pienempi teho a sisi energiaa säästyy varsinin saunavuoroen välisenä aiana. Mittausten tuloset myös tuevat teoreettisia laselmia, oiden muaan suurella iuaalla saunan lämmittämiseen uluu enemmän energiaa, uin vähän iviä sisältävällä iuaalla. Suurempi energianulutus lämmitysen aiana ohtuu suurelta osin suurempaan ivimassan sitoutuneesta energiasta, oa saadaan hyödynnettyä myöhemmin saunan äytön aiana, eiä sitä sisi menetä ympäristöön. Suuremmasta energianulutusesta vain murto-osa poistuu ympäristöön. IKI-iuaalla säästetään ilpailioiden pieniin iuaisiin verrattuna energiaa silloin, un äytönaiaisten energianulutusien ero on suuremman iuaan edusi suurempi, uin lämmitysen aiana energianulutusien ero pienemmän iuaan edusi. Energiansäästö saunan äytön aiana riippuu saunan ominaisuusista a siitä uina pitään saunat ovat lämmitysen äleen äytössä. Mittaustuloset osoittavat, että ainain taloyhtiöiden saunoissa, oissa saunotaan useita tuntea päivässä, suurella iuaalla voi olla pienempi energianulutus. Lasennassa äytetty esimerisauna uvasi tavallista errostalon yhteisösaunaa a siinä energiaa säästettiin o alle olmen tunnin päivittäisellä äytöllä. Päivittäiseen äyttöön uuluvat saunavuorot a niiden välinen aia.

24 4 ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN Lasennassa uvattiin saunan energianulutusta lämmitysen aiana yhtälöllä (3), seä tehonulutusta saunavuoroen välisenä aiana yhtälöllä (8) a sanomisen aiana yhtälöllä (13). Kyseiset yhtälöt esitetään uudestaan alla. qm, ic i U A E = + t + micv, i T + mcv, ( T T 1 ) (3) 2 2 P = U A T T ) + q c ( T ) (8) ( 1 m, i i T1 P ( T T ) + q c ( T T ) q r = U A 1 m, i i 1 + m, v (13) Kyseisissä yhtälöissä on monia yhteisiä teiöitä, uten saunan tuloilman lämpötila T 1. Tuloilman lämpötilan nostaminen a toisaalta poistoilman lämpötilan laseminen vähentäisivät iuaan energianulutusta, mutta miäli tuloilman lämmittäminen uluttaisi vastaavan määrän energiaa ossain muualla, energianulutus ei laaemmassa mittaaavassa vähenisi. Lämmöntalteenottoa saunan poistoilmasta vaieuttaa suuri ilmanosteus, oa altistaa lämmöntalteenottolaitteen liaantumiselle a äätymiselle. Saunan poisto- a tuloilman suuri lämpötilaero uitenin teevät lämmöntalteenotosta mahdollisen rataisun energiansäästöön varsinin suurissa saunoissa a tiloissa, oissa saunoa on useita. Lämmöntalteenotto on taloudellisempaa suurilla ilmavirroilla. Saunan vaipan pinta-ala A, lämmönläpäisyerroin U a ilmanvaihdon massavirta q m, i vaiuttavat energianulutuseen oo sen äytön aiana. Kaiien olmen pienentäminen pienentäisi myös energianulutusta. Vaipan sisäpinta-alan pienentäminen olisi yleensä hanalaa ilman tilavuuden pienentämistä. Tilavuuden vähentämiseen taas ainoa mahdollisuus on saunan sopivan pieni mitoitus. Yleensä tämä tapa ei uitenaan tule ysymyseen, osa sauna on mitoitettu saunoien määrän muaan. Lämmönläpäisyertoimen pienentäminen eli äytännössä eristysen parantaminen taas olisi potentiaalinen säästömahdollisuus. Eristys paranisi esimerisi vaihtamalla

25 lasiovista puisiin oviin a välttämällä turhia iunoita a lasiseiniä. Ilmanvaihdon vähentäminen onnistuisi varsinin saunan lämmitysen aiana. Omaotitaloissa näin usein onin, mutta taloyhtiöissä saunan ilmanvaihto toimii monesti vaioteholla myös lämmitysen aan. Energianulutuseen vaiuttavat suuresti iuaan ivimassasta riippuvat iuaan lämpiämisaia a yy höyrystää vettä. Kiuaan ivimassan asvattaminen voi yhtäasoisen äytön pituudesta riippuen oo asvattaa tai pienentää energianulutusta. Suurentunut energianulutus lämmitysen aiana meritsee sitä enemmän mitä vähemmän aiaa sauna on äytössä. Suurissa ylpylöissä iuaat voivat olla päällä ymmeniä tuntea yhtäasoisesti. Näissä lämmitysen energianulutus ää häviävän pienesi osasi oonaisenergianulutusta. Vastaavasti otitalousien saunoa äytetään useimmiten vain lyhyen aiaa errallaan, oten niissä lämmitysellä on vastaavasti erittäin suuri meritys. Voidaanin siis sanoa että iuaan optimaalinen ivimassa on sitä suurempi, mitä pienempi meritys lämmitysellä on oonaisenergianulutusen annalta, eli mitä pitempään iuas on yhtäasoisesti äytössä. Suurten iuaiden energianulutusta lämmitysen aiana voitaisiin pienentää asvattamalla iuaiden tehoa niin, että saunan lämmitysaia pysyisi samana uin pienemmillä iuailla. Käytönaiainen tehon tarve ei asva iuaan tehoa asvattamalla, osa suuremmat vastuset ovat vähemmän aiaa päällä uin pienet vastuset. Käytännössä iuaat mitoitetaan uitenin saunan lattiapinta-alan muaan, eiä ivimassaa oteta huomioon. (Energiateollisuus Ry 2009) 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Lasennan a mittausten perusteella voidaan vahvistaa IKI-Kiuas Oy:n arvio, ona muaan suurella iuaalla voidaan säästää energiaa pienemmän saunomislämpötilan ansiosta. Säästöä voidaan uitenin saada lähinnä taloyhtiöissä, ylpylöissä a muissa saunoissa, oissa lämmitysen äleen saunotaan useita tuntea. Vähän äytetyissä saunoissa suuri ivimassa taas lisää energianulutusta, osa lämmitysen aiainen

26 energianulutus asvaa. Kivimassa tulisiin optimoida saunan äyttötaroitusen muaan a ivimassan asvaessa tehon tulisi myös asvaa, otta saunan lämmittämisaia ei asva liian suuresi. Saunan energianulutusta voitaisiin monessa ohteessa vähentää iuasta vaihtamatta. Helpoimpia tapoa ovat lämpötilan alentaminen a ilmanvaihdon suleminen lämmitysen aasi. Uutta saunaa raentaessa tulisi iinnittää huomiota raenteiden eristävyyteen.

27 LÄHTEET Energiateollisuus Ry. 2007. Sähöiuaalla sauna lämpimäsi [www-doumentti]. [Viitattu 24.11.2009]. Saatavissa: http://www.energia.fi/fi/saho/otiasaho/odinsaholaitteidenaytto/sahoiuaat IKI-Kiuas Oy. 2009. Tutimus IKI-Kiuaan Energiaulutusesta [www-doumentti]. [Viitattu 24.11.2009]. Saatavissa: http://www.iiiuas.fi/aanohtaista.htm Incopera et al. 2006. Fundamentals of Heat and Mass Transfer. United States of America. John Wiley & Sons. 997s. ISBN 13: *978 0-471 45728 2. Korhonen et al. 2002. Kotitalousien a toimistotiloen laitesähön äytön tehostaminen [pdf-doumentti]. [Viitattu: 21.1.2010]. Saatavissa: http://www.tts.fi/images/stories/tts_ulaisut/t384.pdf Rinne. 2002. Puupolttoaineiden uivausmenetelmien artoitus [pdf-doumentti]. [Viitattu 21.1.2010]. Saatavissa: http://aseli.tees.fi/opencms/opencms/ohelmaportaali/ohelmat/puuenergia/fi/doum enttiaristo/viestinta_a_ativointi/julaisut/projektit/rinne_sami_puupolttoaineid en_uivausmenetelmien_artoitus.pdf Työtehoseura. 2010. Sauna [www-doumentti]. [Viitattu 21.1.2010]. Saatavissa: http://www.tts.fi/odinenergiaopas/lammitys/sauna.htm