1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 18. kaupunginosan korttelin 148 sekä puistoalueen asemakaavan muutos, Nääpikäntie Liittymä Mäyrämäentieltä Nääpikäntielle Nykyinen rakennus Kaavan tunnus: 18:070 Kaavan päiväys: 28.2.2006 Kaavan laatija: Annaliisa Puustinen, puh. (014) 625 082, GSM 040 559 0687 osoite, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatoimi, kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, 40101 Jyväskylä, e-mail: annaliisa.puustinen@jkl.fi Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 31.5.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivämäärä: 19.9.2006 Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämäärä: 20.11.2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 27.11.2006

1 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Mäyrämäessä Kotalammen liikuntapuiston vieressä Nääpikäntien varressa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nääpikäntien varressa sijaitseva julkisten lähipalvelurakennusten tontti, jolla sijaitsee entinen nuorisotalo, muutetaan liikerakennuksen tontiksi.

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 1 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVA... 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 4 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 4 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireilletulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 5 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 5 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 5 4.4.2 PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET... 6 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 6 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 6 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 6 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 6 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 KAAVAN RAKENNE... 7 5.1.1 Mitoitus... 7 5.1.2 Palvelut... 7 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 5.3 ALUEVARAUKSET... 8 5.3.1 Korttelialueet... 8 5.3.2 Muut alueet... 8 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 8 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 8 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 8 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 8 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 8 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 8

3 LIITTEET... 9 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.4.2006 2. Ote seutukaavasta 2.8.1999 3. Ote yleiskaavasta 4.6.1984 4. Ote ajantasa-asemakaavasta 5. Pienennös asemakaavakartasta 6. Tonttijakokartta 7. Maanomistuskartta 8. Maaperäkartta 9. Tavoitteellinen käyttöluokitus 10. Asemakaavan seurantalomakkeet 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jyväskylän Tilapalvelu on hakenut asemakaavan muutosta 13.1.2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 25.4.2006. ja se on lähetetty osallisille 27.1.2006. Hallintokuntien välisiä aloituskokouksia on pidetty 20.6.2005, 22.9.2005 ja 27.4.2006. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 31.5.2006 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen alustavasti 13.6.2006 Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 20.6 7.7.2006. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 19.9.2006. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 25.9.2006 nähtäville asettamista varten. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 29.9.-30.10.2006. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella tontin käyttötarkoitusta ja sijaintia muutetaan. Julkisten lähipalvelurakennusten tontti muutetaan liike- ja toimistorakennusten tontiksi, jolla asuminen sallitaan rajoitetusti. Osa tontista muutetaan lähivirkistysalueeksi ja osa puistoalueesta tonttimaaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tontille on tarkoitus rakentaa kauppa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Tontilla sijaitsee vuonna 1989 valmistunut nuorisotalo, jonka käyttö on loppunut 1997. Nykyisin talo on asumis- ja yrityskäytössä. Ympäristö on luonnontilaista puistoaluetta.

4 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on lounaaseen nousevaa. Maaperä on moreenia ja savea. Alueen puusto on luonnontilaista sekä lehti- että havupuuta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asukkaita lähiympäristössä on Keltinmäessä noin 3000 asukasta, Mäyrämäessä noin 710 asukasta ja Mustalammella noin 440 asukasta. Lähimmät palvelut ovat Keltinmäessä.. Kaava-alueella on yksi työpaikka. Julkinen liikenne kulkee Keltinmäentietä ja Mäyrämäentietä. Alue on liitetty kaupungin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3.1.4 Maanomistus Alueen omistaa Jyväskylän kaupunki / Tonttiosasto 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on voimassa ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistama seutukaava. Seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle tarkoitettuja rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Jyväskylän kaupungin silloinen ensimmäisen asteen yleiskaava 1982 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Yleiskaavassa alue on virkistysaluetta. Alue on tarkoitettu pääasiassa ulkoiluun ja virkistykseen sekä niiden tarvitsemille liikenneväylille. Alueelle voidaan rakentaa teknisen huollon vaatimia laitteita sekä vähäisiä ulkoilua, urheilua ja virkistystä palvelevia laitteita ja rakennuksia, jotka soveltuvat maisemaan. Rakentamisella ja muilla toimenpiteillä ei saa olennaisesti heikentää alueen luonnonympäristöä eikä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueella on voimassa 11.5.1987 vahvistettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen asemakaava ja 22.5.1989 hyväksytty puistoalueen asemakaava, jossa puistoalue on maisemoitava ja sille on istutettava runsaasti lehti- ja havupuita. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.8.2000 ja tullut voimaan 15.10.2000. Tonttijako on hyväksytty 26.4.1988 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 4.5.1988. Pohjakartta on Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen tonttiosaston laatima. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jyväskylän tilapalvelu haluaa luopua rakennuksesta. Kaavamerkintä on kuitenkin sellainen, että rakennuksen myyminen ei onnistu. Kaava ja kaavamerkintä muutetaan sellaiseksi, että sekä rakennus että tontti voidaan myydä yksityiselle henkilölle tai yritykselle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutosta on hakenut Jyväskylän tilapalvelu 13.1.2004.

5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Alueen maanomistajat ja viereisten alueiden maanomistajat Lähiympäristön asukkaat ja yrittäjät Jyväskylän Tilapalvelu Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto JE- siirto Oy Jyväskylän Energia Oy, kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy, vesi Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Keski-Suomen ympäristökeskus Mäyrämäen Asukasyhdistys ry Keltinmäen Asukasyhdistys ry Elisa Oyj 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 30.5.2006. Hallintokuntien välisiä aloituskokouksia on pidetty 20.6.2005, 22.9.2005 ja 27.4.2006. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. Kaavaluonnos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6.2006 MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten, jotta osallisilla on tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.6.-7.7.2006 välisen ajan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 19.9.2006. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 25.9.2006. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 29.9.-30.10.2006. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutos ei edellytä viranomaisneuvottelua Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on saada muodostettua kaavallisesti ympäristöön sopiva ja käyttötarkoitukseltaan myyntikelpoinen tontti.

6 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Ensimmäisessä vaiheessa alueelle oli tarkoitus tehdä asuntokaava. Asuntokaavasta kuitenkin luovuttiin, koska Mäyrämäen alueelta etsittiin tonttia kaupan rakentamiseksi. Nyt kaavoitettava tontti oli sopiva myös tähän tarkoitukseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asuntokaava vaihtoehdossa vanhan rakennuksen säilyttäminen osoittautui hankalaksi. Liikerakennuksen kaavassa vanhan rakennuksen säilyttäminen sen sijaan on mahdollista. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu. Alueelle hyvin suunniteltu asuntorakentamisen kaava olisi edellyttänyt nykyisen rakennuksen purkamista. Liikerakennuksen kaava antaa mahdollisuuden säilyttää nykyinen rakennus myös asumiskäytössä. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksen ollessa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä siitä antoivat lausunnon Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta, JE- Siirto Oy ja katu- ja puisto-osasto. Heillä ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Lausunnonantajista Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta suosittelee, että kaavat pyritään laatimaan siten, että vesihuoltolinjat pyritään sijoittamaan kokonaan yleisille alueille. Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö, rakennusvalvontaosasto ja ympäristöosasto ja tonttiosasto eivät antaneet lausuntoa. Huomautuksen asemakaavan muutosluonnoksesta jättivät Mäyrämäen asukasyhdistys ry ja Markku Uotinen / Kaili Kepler- Uotinen naapureina. Huomautus: Mäyrämäen asukasyhdistys ry Mäyrämäen asukasyhdistys ry:n mielestä liike- ja toimistokäyttöön tarkoitetut rakennukset lisäävät liikennettä vaarallisessa Mäyrämäentien- Nääpikäntien risteyksessä. Suurten urheilutapahtumien aikaisen liikenteen epäillään jumiutuvan Nääpikäntiellä, mikäli sen varrella on myös elintarvikeliike. Kotalammen liikuntapuiston aluetta ei toivota pienennettävän. Vaihtoehtona Nääpikäntien kaavamuutokselle on liiketoiminnan kohdistaminen kaavoissa jo tähän tarkoitukseen varatuille alueille. Vastine: Nääpikäntie on nykyisin varsin vähäliikenteinen eikä sen ja Mäyrämäentien liittymässä ole sattunut liikenneonnettomuuksia viimeisten kuuden (6) vuoden aikana. Kaavaehdotuksen mukaisen kaupan, joka olisi Siwa, aiheuttama liikenteen lisäys ei aiheuta liikenneongelmia alueella. Kaavamuutos ei koske Kotalammen liikuntapuistoa, jolla on pieni pysäköintialue Nääpikäntien päässä. Nääpikäntielle on tarpeen tehdä pieniä korjauksia mm näkemien parantamiseksi Mäyrämäentien liittymässä. Kysymyksessä ei ole vaihtoehtoisten paikkojen etsiminen liiketoiminnalle vaan tontin ja rakennuksen myyminen ja siitä johtuva käyttötarkoituksen muutos. Mäyrämäessä ja Mustalammella on kaksi paikkaa liikerakennuksille. Kolmannen liikerakennuksen paikka on kuitenkin hyväksi, sillä liikerakennusten hajauttaminen nykyisen keskittämisen vastapainona tulevaisuutta ajatellen saattaa olla hyvä ratkaisu. Huomautus ei anna aihetta kaavan tarkistamiseen. Huomautus: Markku Uotinen ja Kaili Kepler- Uotinen

7 Huomautuksessa esitetään liiketontin sijoittamista Keuruuntien varren puistoalueelle, jolloin maksimoitaisiin asiakasvirrat ja minimoitaisiin asumisviihtyvyydelle aiheutuvat haitat. Liikenteellisesti paikkaa pidetään myös turvattomana. Liikenteen lisäystä pidetään myös merkittävänä, mikä lisää meluisuutta ja alentaa asumisviihtyvyyttä. Huomautuksessa edellytetään aidan rakentamista asuintontin ja liikerakennuksen tontin väliselle rajalle. Asemakaavan muutos ei saa muuttaa asuintontin nykyistä rakennusoikeutta ja laajennusmahdollisuuksia heikompaan suuntaan. Vastine: Liiketontin sijoittamista Keuruuntien varren puistoalueelle on aikoinaan tutkittu ja paikka on todettu perustamisolosuhteiltaan rakentamiseen sopimattomaksi. Kaavamuutoksen alaiselle tontille on tarkoitus rakentaa Siwa, jonka omistaja on halukas ostamaan tontin, jota kaupunki on myymässä. Kuten edellisessä vastineessa todetaan, paikkaa ei luokitella liikenteellisesti vaaralliseksi. Kaupan aiheuttama liikenteen lisäys ei aiheuta liikenneongelmia alueella, eikä ole niin merkittävä, että alentaisi asumisviihtyvyyttä. Asemakaavan muutos ei muuta huomauttajan tontin asemakaavaa. Liiketontin asuinrakennuksen tontin puoleiselle rajalle on lisätty aitamääräys. Muilta osin huomautus ei anna aihetta kaavan tarkistamiseen. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen 13.6.2006 MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten, jotta osallisilla on tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 19.9.2006 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 25.9.2006 MRL 65 :n mukaista virallisesti nähtäville asettamista varten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan mukaista tonttia on pienennetty länsi- ja eteläosasta ja muutettu lähivirkistysalueeksi, mutta laajennettu pohjoisosasta puistoalueelle. Näin tontti liittyy kortteliin 18 31. Tontilla on neljä erillistä rakennusalaa, joista yksi on nykyiselle rakennukselle ja kolme uudisrakennuksille. Nykyinen rakennus, toinen uudisrakennus ja autotalli on erotettava tontin etuosasta aidalla. Tontin naapuritontin vastaiselle rajalle on myös rakennettava aita. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutos ei vaikuta väestömäärään eikä asuntojen lukumäärään. Työpaikkoja alueelle tulee muutama. Rakennusoikeus tontilla on 740 kerrosalaneliömetriä, mikä on 367 kerrosalaneliömetriä vähemmän kuin voimassaolevassa kaavassa. Tontin pinta-ala pienenee 1011 neliömetriä. Lähivirkistysaluetta on 2461 neliömetriä, mikä on 1010 neliömetriä enemmän kuin voimassaolevassa kaavassa. 5.1.2 Palvelut Tontille rakennetaan kauppa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan tavoitteena on saada lähikauppa alueelle.

8 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontilla on neljä rakennusalaa. Kaikki rakennukset on toteutettava yksikerroksisina, pääväriltään valkoisina. Rakennusten kattojen on oltava väriltään mustia tai tumman harmaita. Nykyiselle rakennukselle on rakennusoikeutta 200 kerrosalaneliömetriä ja sille tarkoitetulle autotallille ja talousrakennukselle 40 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksen viereen rakennettavalle rakennukselle on rakennusoikeutta 100 kerrosalaneliömetriä. Rakennukseen voisi sijoittaa toimiston. Kaikki nämä rakennukset on erotettava tontin etuosasta vähintään 150 cm korkealla aidalla, jotta niille voidaan muodostaa oma erillinen piha-alue. Tontin pientalotontin vastainen raja on aidattava samanlaisella aidalla. Tontin etuosassa on rakennusala 400 kerrosalaneliömetrin rakennukselle, johon sijoittuisi kauppa. Pysäköintipaikkoja kauppaa varten on 11 kpl. 5.3.2 Muut alueet Muu alue on lähivirkistysaluetta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyisen kaavan mukaiselle rakentamiselle ei ole tarvetta. Kaavamuutos lisää alueen rakentamista, vaikka rakennusoikeus pienenee. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön ei ole. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ei ole. Kaava tarkkoine rakennusaloineen ohjaa suunnittelua. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaa tontin tuleva omistaja oman aikataulunsa mukaisesti. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta perustuu Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan ns. 10 R ohjelmaan.

9 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote seutukaavasta Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Tonttijakokartta Maanomistuskartta Maaperäkartta Tavoitteellinen käyttöluokitus Asemakaavan seurantalomakkeet