Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 25.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO Kavalkadi asiantuntijatyöstä 2000 luvun biouhkien parissa anthrax sars lintuinfluenssa sikainfluenssa Infektioepidemiologian rekisteritutkimuksesta
2000-luvun biouhkatilanteiden haasteita ja oppitunteja Anthrax (pernarutto) ja jauhekirjeet 2001 SARS 2003 Lintuinfluenssa 2005 Influenssapandemia 2009 Anthrax jauhekirjeuhka 2001 Bioterrori runsaat 20 kliinistä tapausta USAssa (kirjeissä anthrax-itiöitä) tapahtui pian World Trade Center:n tuhoutumisen jälkeen: mikä tahansa on mahdollista Bioterrorin uhka tavaton ylivirittyminen tilanteeseen muualla kuin USAssa jauhekirjeitä koskeneet tahalliset ja tahattomat tilanteet Suomessa Riskinarviointi toimenpiteiden pohjaksi välitön menettelytapaohjeiden luonti: altistuneiden määrittely, diagnostiikka, hoitomenettelyt; ympäristön dekontaminaatio; laboratoriodiagnostiikan logistiikka (turvalaboratorio!)(ktl+kliinikot+mikrobiologian laboratoriot+eela) jauhekirjeiden riskinarviointikriteerit ja käsittelyn ohjeisto teoreettiset riskit vs toimien lamauttava vaikutus eri toimintoihin (posti!) intensiivinen yhteistyö poliisin kanssa oikeat roolit/osaaminen Intensiivinen oppitunti mediatyöstä
Postin pernaruttosaastumisepäilystä johtuneet rikosilmoitukset Suomessa 15.10. - 30.11.2001 postilähetysten lukumäärä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 N=271 15 17 19 21 23 25 27 29 31 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 lokakuu marraskuu Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmärekisteri SARS transmission by an individual from Guangdong to Hotel M in Hong Kong, and globally by infected hotel guests CID 2004;38:1422
SARS 2003 Muutaman ensi viikon ajan aiheuttaja täysin tuntematon erittäin massiivinen ja nopea kv yhteistyö (WHO koord.) aiheuttaja selvisi Todellinen uusi humaani-infektioiden aiheuttaja (SARS-koronavirus) alkuviikkoina ei laboratoriodiagnostiikkaa, taudille ei hoitoa Torjunta back to basics tapausmäärittely: oire/syndroomakuvaus + uskottava altistumistilanne eristäminen (tapaukset), jäljittäminen (lentomatkustus!), karanteeni (oireettomat altistuneet) tartuntaketjujen katkaisu äärimmäisen nopea eo toimenpideohjeiden laatiminen yhteistyö terveydenhuollossa intensiivinen kussakin epäilytapauksessa Suomessa 27 epäilyä, ei yhtään varmennettua Epidemia torjuttiin paikallisia epidemioita Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, Kanadassa; Euroopassa ei tartuntaketjuja ei kovin tarttuva (vähemmän kuin influenssa) merkittävä määrä terveydenhuoltohenkilöstöä sairastui, myös kuolemia Viestintäoppitunti verkkoviestintä massiivinen kuormitus sähköinen ja painettu media
Lintuinfluenssa 2003 Influenssa A/H5N1 uhka 1997, 2003 WHOn pandemiauhkatason nosto tasolle 3 (asteikko 1-6) laajoja epidemioita villi- ja tarhalinnuissa lukuisissa maissa tarttuu huonosti ihmiseen eikä käytännössä lainkaan ihmisestä toiseen ihmiseen tarttuessaan usein kuolemaan johtava seuraavan influenssapandemian aiheuttaja? Kansainvälisen ja kansallisen varautumisen parantaminen Suomen kansallisen varautumisen suunnitelma pandemian varalta 2006 jalkauttaminen terveydenhuoltoon (KTL tuotti sisällöstä >70%) mille pandemiaskenaarion vakavuustasolle varautumisessa tähdätään? WHO:n ja EU:n ohjeita Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H3N8 H1N1 H2N2 H3N2 H1N1 H1N1v 1895 1905 1915 1925 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2015 1889 Venäläinen influenssa H2N2 1900 Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N1 1957 Aasialainen influenssa H2N2 1968 Hong Konginfluenssa H3N2 H7 1980 H9 * H5 2009 Uusi influenssa H1N1v 1999 1997 2003 1996 2002 1955 1965 1975 1985 1995 2005 Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar
Tapahtumien kulku - alkuvaihe 12.4. Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut 5.3.-10.4. 15.-17.4. Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja 17.4. Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota 22.-24.4. varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen 25.4. Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan 27.4. vaiheeseen 4, 29.4. vaiheeseen 5, ja 11.6. julisti pandemian alkaneen (vaihe 6) ( moderate pandemic ) Pandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Mitä ei voida olettaa etukäteen: Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Farmakologisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC
Varautuminen pandemiaan Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten STM julkaisuja 2006:25 painottuu terveydenhuoltoon toimintavastuut ja mallit, ei kata kaikkia osa-alueita Hallintosektorikohtaisia suunnitelmia Eri hallinnonalojen suunnittelun tuki ja yhteensovitus Uhkavaiheessa painopisteenä myös eläininfluenssan torjuntaan valmistautuminen (MMM-hallinnonala ym) Todetaan useassa asiayhteydessä: Varautumissuunnitelmaa ja toimintatapaa muunnetaan epidemiauhkan suurentuessa/pandemian tullen perustuen nopeasti kertyvään tietopohjaan uudesta pandemia(uhka)viruksesta Edellyttää nopeaa asiantuntijatiedon haltuunottoa ja soveltamista Pandeeminen (H1N1) 2009 influenssavirus Tunnetaan myös nimillä sikainfluenssavirus ja H1N1v Rakenteeltaan vakaa 4/2009 3/2010 HA- ja NA-geeneissä pieniä muutoksia Resistenssi oseltamiviirille toistaiseksi harvinaista ei havaittu tsanamiviirille resistentti adamantaaneille Tartuttava virus erittyy hengitystie-eritteissä (kausi-influenssa: vaihtelevia tietoja, harvoin > 5-6vrk) useimmilla korkeintaan viikon ajan ei lisääntymiskykyistä virusta 5 vrk hoidon jälkeen Kausi-influenssa A(H1N1) virus pidettävä erillään eri rokote (kampanjat samanaikaisesti) resistentti oseltamiviirille
Toiminnan päätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen ( rajaaminen ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten (harvinaisten) palaavien matkustajien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, karanteeni ym Kuluttaa resursseja intensiivisesti per tapaus Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: käsi- ja yskimishygienia, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen, rokotteet Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia Torjunta Suomessa rajaamisvaihe 24.4.-27.7. Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus Pandemiaan varautumisen (2006) suunnitelman sopeuttaminen uuteen tilanteeseen rajaamis- ja lieventämisvaiheen toimintamallin uudelleen arviointia vähintään viikoittain
250509 Osakysymykset Toimintamallien valintaan vaikuttavia tekijöitä Pandemian vakavuus Nykyinen A(H1N1) (lievä pandemia: aasialaishongkongilainen ) Tappavuus (%) - 0,14% 0,5%/1,9 Tehohoidossa (% sairaalassa hoidetuista) Sairaalaan otettujen osuus (%) Sairastuneiden määrä (per 100 000) Vakavia tapauksia ryhmissä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin - 5-9% 1,51%/? Vakava pandemia (2006 Suomen skenaario/ espanjantauti 1918 USA) - 20 000 35 000 25 000 35 000 - Ei/hyvin vähän? Kyllä Viruslääkkeet Potilaiden hoito -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) -Mahdollistaako lääkkeiden määrä kaikki asetetut hoitoindikaatiot Toimintamalli Normaalit viruslääkkeiden hoitoindikaatiot, tai tarjotaan aktiivisesti hoitoa kausi-influenssan riskiryhmille (48h kuluessa ensi oireista) Normaalit potilaiden vastaanottojärjestelyt Jakeluun käytetään normaalia apteekkilaitosta Toimintamalli Kaikille tarjotaan aktiivisesti (48h kuluessa ensi oireista) Erityiset influenssapkl:t käyttöön Erillinen jakeluketju shp:n kautta terveyskeskuksiin TH-henkilöstön profylaksi -viruslääkeresistenssi -varastotilanne -jakelujärjestelmä -virus S oseltamiviirille ja tsanamiviirille -virus R oseltam, S tsanam (priorisointi) -virus R oselt ja tsanam ( ei viruslääkkeitä ) Toimintamalli Ei profylaksia -poikkeus: kausi-influenssan riskiryhmiin kuuluva henkilöstö? (jakelu työterveyshuolto?) Toimintamalli Kaikille influenssapotilaita hoitaville viruslääkeprofylaksi Jakelu työterveyshuolto Aktiivisten torjuntatoimien tavoitteet Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa erityisesti rokotteiden valmistamiselle/saamiselle Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar
Toimintalinjojen tarkkeneva tietopohja 4-9/09 Tarttuu kuten kausi-influenssa Kuka sairastuu valtaosalla väestöstä ei suojaa: ikääntyvillä >60 v aikaisempaa suojaa vähän tapauksia, mutta tapauskuolevuus korkea erityisesti lapset ja nuoret sairastuvat kausi-influenssa H1N1:n tauti tai rokottaminen: ei suojaa Vakavat tautimuodot uusia komplikaatioiden riskiryhmiä: raskaus, sairaalloinen lihavuus tuoreimmat arviot; < 0.1% oireisista kuolee (tavanomaista nuorempia) viruskeuhkokuumeita enemmän kuin kausi-influenssassa Noin 20-30%:lla sairaalahoitoa tarvinneista ja kuolleista ei komplikaatioille altistavia tunnettuja tiloja (ennen rokotuksia) Terveyspalvelujen kuormitus sairastumisia > kausi-influenssa, paikoin selvästi enemmän eräissä maissa edellyttänyt tehohoidon poikkeusjärjestelyjä Käytännön menettelytapasuosituksia pandemian lieventämisvaiheessa (27.7. alkaen) Ei pyritä enää tunnistamaan kaikkia sikainfluenssatapauksia Viruslääkkeiden käyttöä koskeva suositus (päivitys 28.8.) Aktiivisen hoidon kohteena olevien kliinisten hoitopäätösten kriteerit; riskiryhmät Suositus virologisen diagnostiikan käyttötavaksi Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden lisääminen Muita suosituksia käsi- ja aivastamishygieniasta kotihoito-ohje päiväkotiin/oppilaitoksiin (päivitys 28.8.) raskaana oleville ja imettäville neuvolatoiminnassa hyödyllisten ohjeiden kokooma Influenssan seuranta viesti: ei vielä epidemiaa
Rokottaminen Ostettu 5.3 mi annosta H1N1v rokotetta 5/09 (GSK) Rokotettavat ryhmät päättänyt STM (VN sitova asetus) valmistelu THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM:n tartuntatautien neuvottelukunta korkean prioriteetin ryhmiä: terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, lapset ja nuoret tavoitteena maksimaalinen henkien ja elinvuosien säästäminen ( kilpajuoksu epidemian etenemisen kanssa ) Rokotukset lokakuusta (porrastettu toimitus) terveyskeskukset, työterveyshuolto kaksi EU-maata Suomen edellä rokotusten aloittamisessa Syksyllä rinnakkain H1N1v:n ja kausi-influenssan (H1N1, H3N2, B) rokotuskampanjat PANDEMIAROKOTUSTEN PRIORISOINTI Kumulatiiviset annokset Ryhmä (75% kattavuus/kohderyhmän koko) Lääket. riskiryhmät > 65v (262 500/350 000) Kausi-influenssarokotukset alkaen viikolta 44 -> Terveet 3-24v (975 000/1 300 000) Pikkulapset (112 500/150 000) Lääket. riskiryhmät <65v (262 500/350 000) Raskaanaolevat (37 500/ 50 000) Terveydenhuoltohenkilöstö (150 000/200 000)
H1N1Pandemiarokotelogistiikka päivitetty 12.02.10 H1N1 rokotteiden ( n. 5,3 M annosta) toteutuneet ja alustavat saapumiset ja annosmäärät: saapuu Vk 42 (12.10 + 16.10) 32 000 + 136 000 annosta jaettu Vk 43(23.10) 106 000 annosta jaettu Vk 44(27.10) 163 000 annosta jaettu Vk 45 (2.11.) 200 000 annosta jaettu Vk 46(10.11) 157 000 annosta jaettu Vk 47 (16.11) 199 000 annosta jaettu Vk 48 (23.11+27.11) 100 000 + 236 000 annosta jaettu Vk 49 (30.11) +(6.12) 44 000 + 284 000 annosta jaettu Vk 50 (8.12) 116 000 annosta jaettu Vk 51 (18.12) 188 000 annosta jaettu Vk 52-53 ei rokotelähetyksiä Vk 1 (4.1.2010) 263 000 annosta jaettu Vk 2 (13.1) 283 000 annosta jaettu Vk 3 ( 20.1) 331 000 annosta jaettu Vk 4 (29.1 ) 1 383 500 annosta jaettu yht. 3 716 000 annosta Vk 5 (11.2) 331 500 annosta loput annokset varastoidaan Vk 6 (15.2 arvio) 733 000 annosta ja jaetaan tilauksesta Yhteensä 5 286 000 annosta Suomeen saapuvat rokoteannokset toimitetaan kolmesta lääketukkukaupasta lääkekeskuksiin ja sairaalaapteekkeihin väestömäärään suhteutettuna. Lääkekeskukset ja sairaala-apteekit toimittavat rokotteet terveyskeskuksiin ja mahdollisin muihin rokotuspaikkoihin.. 23 Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset
Tt-rekisteriin ilmoitetut influenssa A tapaukset ikäryhmittäin Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Ohjeet päivitetty 7/09 infektioasiantuntijoiden, työterveys- ja työsuojeluviranomaisten yhteistyö ei odotettavissa muutoksia lähiaikoina infektioasiantuntijoiden ja työsuojelusta sekä työterveydestä vastaavien tahojen näkemysten yhteensovittaminen: kuinka voimakkaasti sovelletaan varovaisuusperiaatetta Hankinnat (asiantuntijaryhmän suositus alkuvuodesta 09) FFP2/FFP3 hengityksensuojaimia 6 milj Kirurgisia maskeja 10 milj + (2010) 10 milj Visiirejä 2 milj Huoltovarmuuskeskuksen varastot vapautettiin 7/09
Seurantajärjestelmät Varmennetut tapaukset (spesifi seuranta) tartuntatautirekisteri: mikrobiologinen seuranta laboratorioista viruskantojen kerääminen THL-asiantuntijalaboratorioon yksittäistapausilmoitusjärjestelmä (varmennettujen lisätiedot) epidemiaepäilyt Epäspesifi tautiseuranta ( kuormitus/tautitaakka ) avohoidon käyntisyyseuranta ( milloin epidemia alkaa ) sairaala(kuormitus)seuranta kuolleisuusseuranta viruslääkkeiden käyttö Rokotusten ja lääkkeiden haittavaikutusseuranta Rokotustehotutkimus Rokotuskattavuus 26.3.2010 Esityksen nimi / Tekijä 27 26.3.2010 Esityksen nimi / Tekijä 28
Kriisiviestintä Tavoite: yksilö, asianosaiset, yhteisö tai kansakunta tekevät parhaita mahdollisia päätöksiä hyvinvointinsa turvaamiseksi (Hyvin) kiireinen aikataulu Erityisesti vaarallisen altistumisen keskeyttäminen ja/tai tartuntaketjujen katkaisu On hyväksyttävä toimintavaihtoehtojen epätäydellinen/epävarma luonne Menestyminen edellyttää Riskiviestinnän periaatteiden taitavaa käyttöä Viestinnän kohteiden psykologian ymmärtämistä Viestinnän kanavat Media (lehdistö, radio, TV) Internet Puhelinneuvonta Kansalaiskirjeisiin ja sähköposteihin vastaaminen Painettujen tiedotteiden jakelu (kotiin, kouluun ym) Maksettu ilmoittelu mediassa Tiedotusjulisteet avainpaikoissa Julkiset sähköiset näyttötaulut (monitorit) Viranomaisten VIRVE-puhelinjärjestelmä
Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä (17.11.2009) noin 400 000 kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä 400 000 hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta Eurobarometri väestön kyselytutkimus Toimeksiantaja EU:n komission DG Health and Consumers Toteuttaja: isoja kansallisia (kaupallisia) kyselytutkimusten toteuttajayhtiöitä Kaikki EU- ja EEA-maat Ajankohta 26.-30.11.2009 Otos Kussakin maassa satunnaistettu 1000 hengen otos 15 vuotta täyttäneistä Strukturoitu puhelinhaastattelu muutamassa uudessa EU-jäsenmaassa myös henkilökohtaisena haastatteluna
http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_287_en.pdf http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_287_en.pdf
http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_287_en.pdf Influenssa A-virus: kuolemat pandemioissa ja tuoreissa pandemiauhkissa Pandemia/epidemia Kuolemia H1N1 Espanjantauti 1918-1919 40-50 milj. H2N2 Aasialainen 1957-1958 H3N2 Hongkongilainen 1968-1969 1-3 milj. 0.6 milj. H5N1 Lintuinfluenssa 1997, 2003-2009 (16.3.) 289 H1N1 Sikainfluenssa 2009 (12.3.2010) > 16 000 Laboratoriovarmistetut punaisella
Eräitä epidemian mittareita Suomessa Laboratoriovarmistettuja tapauksia 7669 (19.3.2010) Laboratoriovarmistettuja sairaalassa hoidettuja1436 (4.3.2010) iän mediaani 32 v raskaana 2% (muualla ennen rokotuksia tehdyissä tutkimuksissa >5%) perustauti 41% Laboratoriovarmistettuja tehohoidossa 116 (8% sairaalahoidetuista) iän mediaani 49 v perustauti 57% (ei yhtään raskaan ollutta) puolet tarvitsi respiraattorihoitoa Laboratoriovarmistettuja kuolemantapauksia 44 usein monivaiheinen taudinkulku iän mediaani 56 v (lapsia 4) perustauti 95% (3 perustervettä, 1 tieto puuttuu)(ei yhtään raskaana ollutta) useimmat perustaudit vakavia Marraskuun loppupuolella 2009 kuormitus päivittäin Suomessa noin 450 varmaa tai epäiltyä tapausta sairaalahoidossa, näistä n 50 tehohoidossa; paikoin leikkausten ja tehohoidon erityisjärjestelyjä Sikainfluenssa vs kausi-influenssa Kuolemien ja tehohoitoon joutuneiden ikäjakauma (eri maita) Kausi-influenssassa 90% yli 65-vuotiaissa Sikainfluenssassa 90% alle 65-vuotiaissa (ennen rokotuksia) Australia + Uusi Seelanti (6-9/09): Tehohoidettuja laboratoriovarmistettuja sikainfluenssatapauksia (2009) 15x kausi-inluenssaan verrattuna USA: Lasten kuolleisuus pneumoniaan ja influenssaan edeltävien vuosien taustaa korkeampi pandemiajaksona 2009 8 EU-maata: Pandemiajaksona 2009 5-14 v lasten ylikuolleisuutta verrattuna 3 edeltävään vuoteen Espanja: pandemiajaksona (Espanjan) 1. aallossa merkittävä >65 v ylikuolleisuus Suomi Vuosittain kausi-influenssan aiheuttamana 500 1000 kuolemaa ( ylikuolleisuus ), mutta laboratoriotestein varmistettuja kuolemantapauksia keskimäärin vain 10
Pandemian ensi aallon 2009 vaikutusten arviointi Suomessa Laboratoriovarmistettujen tapausten määrä on jäävuoren huippu Laboratoriotesti (PCR) on luotettavasti positiivinen sairauden ensi päivinä; komplikaation ilmaantuessa usein jo negatiivinen Laboratoriotestejä ei ole otettu valtaosa sairastuneista ei hakeudu terveydenhuoltoon epätyypillinen taudinkuva johtanut kuitenkin komplikaatioihin taloudellisista syistä Terveysvaikutukset ja terveydenhuollon kuormitus käyttäen rekistereitä ja tilastotieteellisiä menetelmiä Käyntirekisterit Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterit (epidemia-aallon ajalle sijoittuva ylisairastuvuus ICD-koodein: pneumonia, influenssa, kroonisten sairauksien pahenemisvaiheet jne) Väestötietojärjestelmä ( ylikuolleisuus )
Pandemia-aallot Pandemiahistorioitsijat/ arkeologit pandemioiden tarkastelua 1500 luvun alusta lähtien, tarkempaa tietoa alkaen 1800-luvun pandemioista yksityiskohtaisia tietoja 1918 Espanjan taudista lähtien Pandemia- aaltojen esiintyminen vaihteleva Espanjan tautiin (1918-) liittyen useampi aalto ensimmäisen aallon vuodenaika-ajoitus paikoin epätyypillinen vakavuus vaihteli maittain samana vuonna aallot eri järjestyksessä vakavia eri maissa Aasialainen (1957-) toinen aalto integroitui kausi-influenssan aikakulkuun Hongkongilainen (1968-) toinen aalto oli voimakkaampi kuin ensimmäinen aalto, ajoitus kuten kausi-influenssan (tartuttavuuden mittari R0 oli suurempi toisen aallon aikana) Epidemiaskenaariot ja rokotusten tarve Globaalisti tilanne rauhoittumassa Eräin paikoin Afrikassa ja Aasiassa epidemia-aktiviteettia Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tilanne rauhallinen kiertävä valtavirus edelleen pandeeminen virus vähän tietoa siitä, kuinka suuri osuus eri väestöistä on sairastanut infektion oireisena tai oireettomana Suomen väestö karkean arvion mukaan noin puolet vailla suojaa pandeemiselle virukselle ilman rokotuksia alttiiden henkilöiden suuri määrä (>30%?) antaa mahdollisuuden huomattavalle toiselle epidemia-aallolle seuraava aalto todennäköisimmin seuraavalla influenssakaudella 2010-11 mahdollinen, mutta epätodennäköinen kevätkaudella 2010 Influenssaviruksen muuntumispotentiaali huomattava Varautumisen kohdeskenaario on worst case scenario varautumissuunnittelua varten ei ole ennuste siitä, kuinka epidemia ilmenee
Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsi- (ja yskimis?)hygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Influenssarokotusten väestökattavuuden parantaminen ja mahdollinen uusien kohderyhmien tunnistaminen Pneumokokkikonjugaattirokotteen saaminen kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin (purku käynnissä) Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen Infektio- ja kenttäepidemiologia tietoa torjuntaan Tartuntatautiseurannan tietovarannot tutkijan aarreaitta valtakunnallinen tartuntatautirekisteri hoitoon liittyvien infektioiden seuranta sukupuolitautien anturikeskusseuranta mikrobilääkeresistenssin seurantajärjestelmät yhdistäen henkilötunnuksella muihin terveydenhuollon rekistereihin Epidemiaselvitykset uusia epidemian aiheuttajia tai mekanismeja; viimeiset 10 vuotta (luettelo) Nokia esimerkki epidemiaselvitysmahdollisuuksien monipuolisuudesta Influenssa mitä kaikkea merkitseekään väestölle Piakkoin käytössä (?) ajantasainen avohoidon käyntisyyseuranta: epidemian havaitseminen, seuranta ym (AvoHILMO) rokotusrekisteri Monipuolinen pitkäjänteinen tai tilannekohtainen asiantuntijatyö dynaaminen riskinarviointi huomioiden nopeasti muuttuva tietopohja (pandemia) uuden tiedon ja puuttuvan tiedon epävarmuuden jatkuva synteesi torjunnan ohjaukseksi
Rekisteritutkimus menossa olevia projekteja Yleisinfektioiden (bakteremia) epidemiologia (N= n 10 000/v) Vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia (N = 1 000/v) Terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden epidemiologia (potilasturvallisuus) Salmonella- ja muiden suolistoinfektioiden jälkeinen viivästynyt ylikuolleisuus ja jälkitaudit jne KIITOKSET Lähes 100 sikainfluenssan parissa THL:ssa intensiivisesti epidemian eri vaiheissa työskennellyttä yhteistyökumppania Lukuisat yhteistyökumppanit muissa organisaatioissa Euroopan tautikeskus ECDC