SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?"

Transkriptio

1 JULKAISU 4/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen hallituksen jäsen, kansanedustaja Pentti Tiusanen. Alustajana toimi tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetty alustus.

3 SISÄLLYSLUETTELO Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava? Tutkimusprofessori Petri Ruutu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

4 Tutkimusprofessori Petri Ruutu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIKAINFLUENSSA MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Sikainfluenssa Mitä se on? Mihin on varauduttava? Petri Ruutu, tutkimusprofessori Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Influenssa A-virusalatyypit Hemagglutinin (HA)-tyypit 1-16 Neuraminidase (NA)-tyypit 1-9 Lukemattomia variantteja ja mutantteja

5 Influenssa A-virukset eläinkunnassa Luonnon reservuaari Influenssapandemia pan demos = kaikki ihmiset Aivan uudentyyppinen influenssa A-virus, jota kohtaan väestössä ei ole immuniteettia Virus leviää helposti ihmisestä toiseen ja yhteisöstä toiseen Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H2N2 H1N1 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N2 H H9 * H Uusi influenssa H1N1v Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar

6 Influenssa A-virus: kuolemat pandemioissa ja tuoreissa pandemiauhkissa Pandemia/epidemia Kuolemia H1N1 Spanish disease milj. H2N2 Asian flu H3N2 Hong Kong flu milj. 0.6 milj. H5N1 Avian flu 1997, (31.5.) 262 H1N1 Swine flu 2009 (8.6.) luvun pandemioiden keskeisiä piirteitä Kolme pandemiaa (1918, 1957, 1968) Kunkin pandemian kulku ja aaltojen lukumäärä toisistaan poikkeavat Eroja tarttuvuuden tehokkuutta kuvaavassa R0-arvossa Ikäryhmät sairastuivat eri tavalla eri pandemioissa Vakavuusaste toisistaan poikkeava, mukaan lukien tappavuus ( tapauskuolevuus = kuolemaan johtaneiden tapausten osuus kaikista oireisesti sairastuneista) Erot aiheuttavat tarpeen tarkastella uudelleen pandemian lähestyessä erilaisia toimintalinjoja epidemian ja sen terveysvaikutusten lieventämiseksi Eri ikäryhmien ylikuolleisuus pandemioissa Ylikuolleisuus < Ikäryhmä Ylikuolleisuus, toinen aalto, 1918 epidemia, Englanti & Wales Ylikuolleisuus Ikäryhmä Ylikuolleisuus, toinen aalto, 1969 pandemia, Englanti & Wales Source: Department of Health, UK, through ECDC

7 1968/1969 pandemia: A(H3N2) kaikki ikäryhmät välittivät tautia ja sairastuivat 1,400 1,200 1, Yleislääkärikäynnit 'ILI :n vuoksi viikon aikana Kausiinfluenssa Pandemian ilmaantuminen viikko ja vuosi 1968/69: Yleislääkärikäynnit, Englanti ja Wales Tartuttavuus: arvioitu Basic Reproductive Number (R o) R o = (World) Cooper et al (PLoS Med.2006) R o = 2.2 (UK) Gani et al (EID 2005) R o = (UK) Hall et al (Epidemiol. Infect. 2006) Courtesy of the Health Protection Agency, UK, through ECDC Teoreettinen epidemiakulku suunnittelua varten Osuus tapauksista, vastaanottokäynneistä, sairaalaanotoista ja kuolemista 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alku Kiihtyminen Huippu Lasku viikko Yksi epidemia-aalto: uusien oireisten tapausten, käyntien sairaalaanottojen ja kuolemien viikottainen %-osuus. Perusteena 2. aalto Lontoossa Source: Department of Health, UK, through ECDC Animated slide: Please wait Epidemiakuvaajia: paikallisten epidemoiden ajoitus eroaa toisistaan Sairastuneiden, lääkärikäyntien, sairaalaanottojen ja kuolemien osuus/vk aths 25% 20% 15% 10% 5% 0% viikko Todellisuudessa suuremmissa maissa voi esiintyä joukko lyhyempiä, mutta lyhytkestoisempia paikallisia epidemioita Courtesy of ECDC Animated slide: Press space bar

8 Sairastuneita väestöstä kausi-influenssassa ja pandemioissa (pandemioissa kokonaissairastuvuus) 45% 40% Sairastuvuus tautiin (%) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kausiinfluenssa 1918 New York State 1918 Leicester 1918 Warrington ja Wigan 1957 SE London 1968 Kansas City Courtesy of ECDC Tapahtumien kulku Meksiko ryhtyi WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan vaiheeseen 4, ja vaiheeseen 5 Sikaperäisen influenssa A/H1N1v-viruksen rakenne PB2 ja PA-geenit, lintuvirus (Amerikka) NA (neuraminidaasi) HA (hemagglutiniini) M1(matrixproteiini) PB2 PB1 PA HA NP NA M NS M2 (ionikanava) NA- ja M-geenit, sikavirus (Euraasia) PB1-geeni, ihmisvirus Rasvakalvo 1 PB1 PB2 PA NP NS2/NEP Viruksen replikaasi HA-, NP- ja NS-geenit, sikavirus (Amerikka)

9 Uuden influenssa A(H1N1)-viruksen varmistetut tapaukset (N=5337) ja kuolemat (N=97) Meksikossa, maalis-toukokuu 2009 MMWR 2009;58:585 Epidemian kulku Meksikossa (5305 laboratoriovarmistettua tapausta) MMWR 2009;58:585 Influenssa A(H1N1)-tapausten kertymä maailmanlaajuisesti mennessä

10 Influenssa A(H1N1)-tapausten kertymä EU ja EFTAmaissa mennessä Epidemiatilanne Yhteensä yli tapausta Teollisuusmaissa taudin vakavuus muistuttaa kausi-influenssaa Laajalle leviäviä epidemioita maan väestössä Meksiko, Yhdysvallat, Kanada Ehdolla pandemian maantieteellisen kriteerin täyttämiseen Australia, Chile, Panama, Japani: nopea tapausten lisääntyminen Toistuvia isojakin paikallisia rypäitä, mutta ei yhteisötartuntoja Iso-Britannia, Espanja Maahantuotuja yksittäisiä tapauksia + satunnaisia tartuntoja noin 60 maassa, lisääntyy lähes päivittäin Suomessa 4 varmistettua tapausta matkailijoilla Yhdysvalloista (2) ja Meksikosta (2) Epidemian kulku pohjoisella pallonpuoliskolla kesän aikana? Mahdollinen epidemiakulku Euroopassa kesä 2009 Osuus tapauksista, vastaanottokäynneistä, sairaalaanotoista ja kuolemista 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alku Kiihtyminen Huippu Lasku huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti kuukausi Alkuvaihe voi pitkittyä erityisesti kesäkuukausina. Etukäteen ei voi ennustaa, milloin kiihtyminen alkaa Courtesy of ECDC Animated slide: Please wait

11 Torjuntatoimet Suomessa Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Suomen tapauksien virukset Pohjois-Amerikan valtavirtaa ja herkkiä viruslääkkeille Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus nykytilanteessa Pandemiaan varautumisen sopeuttaminen uuteen tilanteeseen Maailmanlaajuiset epidemiat: ratkaisu varhainen raportointi ja torjunta TAPAUKSIA Varhainen raportointi Nopea torjunta Potentiaalisesti ehkäistyt tapaukset/ torjuttu kansainvälinen leviäminen David Heymann, WHO, 2008 PÄIVÄ Toiminnan päätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten, vielä harvinaisten tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu: eristäminen, karanteeni ym Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi ( lieventäminen ) Keinot: hygienia, rokotteet, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia

12 Toimintalinjat nykyisessä vaiheessa 5 Tavoite: maatason epidemian viivyttäminen ( rajaamisvaihe ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten, harvinaisten matkailijoiden mukana epidemiaalueilta tulevien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen katkaisu (tuoduista tapauksista) Sairastuessaan 7 vrk kuluessa matkasta yhteys t-huoltoon potilaiden eristäminen ja hoito viruslääkkeellä potilaalle oireisessa vaiheessa lähialtistuneiden jäljittäminen ja neuvominen; oireseuranta 7 vrk, harkinnan mukaan ehkäisevä viruslääkehoito karanteeni eli oireettomien altistuneiden liikkumisen rajoittaminen vain poikkeustilanteessa erityistilanteissa päiväkotien/ryhmien, koululuokkien ym sulkeminen lyhyeksi aikaa, jos todetaan varma H1N1-tapaus Toteaako WHO pandemian, ja mitä se merkitsee? (1) WHO:n pandemiamääritelmä on maantieteellinen ei ota huomioon taudin ja sen väestölle tuoman kokonais-terveyshaitan vakavuutta määritelmän muuttamisesta keskustellaan: ei helppoa ratkaisua nykyinen maantieteellinen määritelmä/kriteeri täyttymässä Pandemian toteamishetkellä eri maiden epidemiat ovat hyvin eri vaiheissa kunkin maan oma epidemiologinen tilanne ratkaisee torjuntatoimien luonteen (ei automatiikkaa) on mahdotonta ennustaa keskipitkällä tähtäimellä, kehittyvätkö viruksen aiheuttama tauti ja epidemia nykyistä vakavammiksi Pandemioita olisi hyvä luokitella vakavuuden perusteella mutta ongelmia on Vakavuus vaihtelee maasta toiseen Vakavuus voi muuttua ajan myötä Osa avaintiedoista vakavuuden arvioimiseksi ei ole käytettävissä aluksi Avaintiedot käsittävät epidemiologisia, taudinkuvaan ja virologiaan liittyviä tietoja merkittävä osa syntyy (vasta) epidemian alkuvaiheessa Myös yhteiskunnallisia ja sosiaalisia näkökohtia väestöryhmien haavoittuvuus torjuntakapasiteetti terveydenhuollon kapasiteetti viestintä etukäteissuunnittelun aste

13 Mitä tarkoitetaan lievällä ja vakavalla? Mitta-asteikko ei ole yksinkertainen Tappavuus. Infektion saaneen henkilön todennäköisyys kuolla (tapauskuolevuus, %) Hengitystieinfektioon sairastuvien kokonaismäärä kyseisenä ajankohtana talvipaineet. Terveydenhuollon kyky hoitaa nämä liittyy valmiuteen Kriittisten toimintojen jatkuvuus. Sairaana olevien tai sairaita hoitavien osuus ko ryhmässä epidemian huippujaksona Eräiden ryhmien odottamattomat kuolemat, esimerkiksi lapset, raskaana olevat, nuoret, terveet aikuiset Väestön ja median mielikuvat Johtopäätös: ei ole helppoa laatia yksinkertaista asteikkoa Hyödyllisempää todeta, mitkä torjuntatoimet ovat hyödyllisiä ja perusteltavissa (ja mitkä eivät) and Toteaako WHO pandemian, ja mitä se merkitsee? (2) Torjuntatoimien kaksi eri vaihetta Rajaamisvaihe (meneillään): maahantuontia rajataan tarmokkaasti, ei vielä yhteisötartuntoja kotimaassa; vaikka kuhunkin tapaukseen liittyvä toiminta on intensiivistä, ei se kuluta suuria määriä materiaali- tai muita resursseja lieventämisvaihe: alkaa, kun omassa maassa esiintyy yhteisötartuntoja, jolloin maahantuonti ei ole enää tärkeää Torjuntatoimien virittäminen epidemian lieventämisvaiheessa otettava huomioon epidemian taudin keskimääräinen vakavuus ja kansanterveydellinen kokonaiskuormitus Kansallinen pandemiaan varautumisen suunnitelma (2006) viritetty vakavaan pandemiaan Lievässä pandemiassa ylilyönnin vaara kuluttaa epätarkoituksenmukaisesti henkilö- ja materiaaliresursseja resurssit riittämättömiä myöhemmissä aalloissa, jotka voivat olla vakavampia Varautuminen pandemiaan Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Esitys suunnitelmaksi maaliskuussa 2006 Viimeistelty suunnitelma v 2006 lopussa STM julkaisuja 2006:25 painottuu terveydenhuoltoon toimintavastuut ja mallit, ei kata kaikkia osa-alueita Hallintosektorikohtaisia suunnitelmia Eri hallinnonalojen suunnittelun tuki ja yhteensovitus Uhkavaiheessa painopisteenä myös eläininfluenssan torjuntaan valmistautuminen (MMM-hallinnonala ym)

14 Osuudet kansallisen influenssapandemiaan varautumisen suunnitelman (2006) tuottamisessa KTL/INFE KTL/ROKO KTL/VIMO STM NAM KTL=THL; STM = Sosiaali- ja terveysministeriö; NAM = Lääkelaitos Suomi varautuu, mutta mihin? 8 viikon aikana Sairaalahoitojaksoja Lievä Keskivaikea Vaikea Kuolemantapauksia Sairastuvuus 35% vaikeassa pandemiassa Tapauskuolleisuus vaikeassa pandemiassa 0.5 % Keskeisten toimintamallinen valinta Pandemian rajuus voidaan ennustaa vasta hyvin lähellä pandemiaa tai sen jo alettua Rajuuden vaikutus toimintamalleihin virus herkkä vs resistentti lääkkeille dramaattisesti erilainen terveydenhuollon toimintamalli viime hetkille saakka epävarmaa, onko hyödyllistä rokottaa koko väestö prepandeemisella rokotteella vai ei

15 Aktiivisten torjuntatoimien tavoitteet Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar Varautumisen toimeenpanon alueita (2006) Valmiussuunnitelmat Lainsäädäntö Kustannukset (kustannusjako) Epidemiologinen seuranta ja ohjeistus Tartunnan leviämisen ehkäisy Voimavarojen ja osaamisen vahvistaminen Materiaalinen varautuminen Viestintä Muut jatkotoimet Kansainvälinen toiminta Materiaalinen varautuminen Bakteerilääkkeet Infuusionesteet Rokotteet Hengityksensuojaimet Viruslääkkeet Laboratoriotoiminta Hengityslaitteet Suojautumistarvikkeiden valmistus Suomessa

16 Influenssaviruslääkkeiden varmuusvarasto Oseltamiviiri 1,3 miljoonaa hoitokuuria valtion varmuusvarastossa Riittänee kaikkien influenssatapausten hoitoon Alustava suunnitelma käytöstä etukäteen Käytön täsmällinen ohjeistus vasta pandemiatilanteessa - Päätöksenteko pandemiaviruksesta (esim vastustuskykyinen lääkkeille vai ei) ja taudista saatavien tietojen perusteella - Päätökset korkealla hallinnon tasolla - Logistiikka vaativaa: tarkka käytön seuranta STM:n työryhmäraportin esitys 12/2008 Tilattu 0,8 milj hoitokuuria tsanamiviiria sekä lapsille paremmin sopivaa annostelukokoa oseltamiviiria Mitä rokotteet ovat ja miten niitä käytetään? Prepandeeminen rokote rokote, joka on valmistettu ennen pandemian tuloa sisältää ihmisestä tai eläimestä eristettyjä viruksia (tai puhdistettuja viruksen osia), jotka voivat aiheuttaa pandemian odotetaan antavan osittaisen suojan mahdollista pandemiavirusta vastaan, vaikka uhkaa aiheuttavasta viruksesta on kehittynyt toisistaan eroavia muunnoksia otetaan Suomessa käyttöön, kun WHO on julistanut pandemian alkaneeksi, mikäli rokote- ja pandemiaviruskannat ovat rakenteellisesti riittävän lähellä toisiaan. Pandemiarokote eli täsmärokote valmistetaan vasta pandemian alettua sisältää pandemian aiheuttavaa viruskantaa saadaan Suomeen aikaisintaan 6 kuukautta pandemian puhjettua. Suomen pandemiarokotteiden saannin turvaaminen Prepandeeminen rokote Suomi solmi hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen GlaxoSmithKlinen (GSK) kanssa helmikuussa M annosta H5N1-prepandeemista rokotetta (Indonesia - kantaa) saapui varastoon Suomeen kesäkuussa 2008 varastoitu kolmessa lääketukkukaupassa rokotteen stabiilius testataan kerran vuodessa, säilyvyys 3-5 vuotta 5.3 M annosta H1N1-prepandeemista rokotetta tilattu em sopimuksen option perusteella toukokuussa 2009

17 Keitä ja milloin rokotetaan prepandeemisella rokotteella Suomen tavoitteena on rokottaa koko väestö pandemian alettua prepandeemisella rokotteella. Rokotuksiin olisivat oikeutettuja Suomessa asuvat henkilöt Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Pandeeminen eli täsmärokote Valmistus vasta pandemian puhjettua Suomeen aikaisintaan 6 kk kuluttua pandemian julistamisesta Kahdelta rokotevalmistajalta (Solvay, GSK) on ostettu maksullinen jonopaikka, jolla varmistetaan rokotteen toimittaminen Suomeen jonopaikan järjestyksessä Täsmärokotetta varataan yksi annos / kansalainen Jos tilanne vaatii, voidaan hankkia kummaltakin em valmistajalta täsmärokote ja näin saada koko kansalle kaksi rokoteannosta Influenssapotilaita hoitavan terveydenhuoltohenkilöstön suojautuminen Hengityksen- ja silmäsuojaimet STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt hankittavaksi koko influenssapotilaita hoitavalle terveydenhuoltohenkilöstölle FFP2/FFP3 -hengityksensuojaimia ja saman määrän silmäsuojaimia (5,8 miljoonaa kpl kumpiakin) Hengityksensuojaimet vanhenevat 3-5 (?) vuodessa; toimivuus voidaan testata määräajoin Viruslääkkeiden käyttö profylaktisesti STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt hankittavaksi koko influenssapotilaita hoitavalle terveydenhuoltohenkilöstölle yhteensä n 0,9 miljoonaa hoitokuuria vastaavan määrän (lisäksi kapseleita pienten lasten hoitoon) Sisältää pääasiassa tsanamiviiria, jolle ei ole raportoitu influenssa A- viruksen lääkeresistenssiä Vanhenee noin 5 (-10?) vuodessa; toimivuus voidaan testata määräajoin Toimeenpano Työryhmän esittämät lääkkeet ja varusteet tilattu Esitettyjen hankintojen vähittäishintojen perusteella arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 50 m

18 Keskeneräisiä asioita Muiden kuin lääkkeellisten torjuntakeinojen käyttö Väestön käyttäytyminen: käsihygienia, yskimishygienia ym Kampanjointi? Uusien, kehitteillä olevien valtakunnallisten terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntäminen (influenssa)epidemian varhaiseksi havaitsemiseksi Viestintä Eri hallinnon sektorien valmius ja yhteensovitus EU:n sisällä maiden välisen toiminnan yhteensopivuus eri osa-alueila Valmiusharjoituksia Bio- eli tartuntatautiuhkiin valmistautuminen Suurelta osin geneeristä, eri tyyppisiin uusiin/uusiutuviin uhkiin valmistautumista (pandemia, mikrobien tahallinen käyttö, isot vesiepidemiat, SARS, muut uudet infektiotaudit) Jatkuvaa, ei kertaluonteista toimintaa Äskettäin sisällytetty Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategiaan sekä valmisteilla olevaan valmiuslakiin olennaisena komponenttina Koulutusta ja tartuntatautien torjunnan henkilöstön kehittämistä sairaanhoitopiireissä tukenut valtion rahoitus (2006-) uhkaa päättyä kokonaan vuoden 2009 lopussa STM:n työryhmä (12/2008) esittänyt, että valtion rahoitusta tulee jatkaa tartuntatautien torjuntavalmiuksien ja pandemiavarautumisen jatkumisen turvaamiseksi. The pandemic clock is ticking; we just don t know what time it is. - Edgar Marcuse

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Pandemia mitä iäolemme oppineet Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora

Lisätiedot

Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010

Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010 Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä

Lisätiedot

Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus

Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 25.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO Kavalkadi asiantuntijatyöstä 2000 luvun biouhkien parissa anthrax

Lisätiedot

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos SARS Figure 1. The geographic distribution

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari 10.10.2016 Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1 Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)

Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille) Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille) oranssit tekstit kommentteja tositapahtumista syksyltä 2009 Lapin läänin johtavien lääkärien kokous 03.12.2009

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja

Lisätiedot

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Ilkka Julkunen Virologian yksikkö, THL, Helsinki ja Virusoppi, Turun yliopisto 07.02.2014 Lintuinfluenssa/MERS-infektiot/Julkunen 1 Respiratoriset

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA. 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä

MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA. 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä VALTIONEUVOSTON KANSLIA MUISTIO 19.1.2006 LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA 1.1. Arvio tilanteen kehittymisestä Suomea lähimmät lintuinfluenssatapaukset siipikarjassa ja eräillä vesilintulajeilla

Lisätiedot

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA Versio 1.0 Päivitetty 11.10.2013 Haapaveden perusturvaosasto Perusturvalautakunta 5.11.2013 80 Sisältö JOHDANTO... 3

Lisätiedot

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sonja Kangastupa A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sosiaali- ja terveysala 2011 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuosina

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Kansallinen varautumissuunnitelma

Kansallinen varautumissuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:25 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Helsinki 2006 ISSN 1236-2050 ISBN 952-00-2198-1 (nid.) ISBN 952-00-2199-X (PDF) Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö 23.1.2018 Etunimi Sukunimi 22.2.18 Sari Vuorinen Projektipäällikkö SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUSI VALMIUSSUUNNITTELUOHJEISTUS Sairaalatekniikan päivät 7.2.2018, Oulu Varautumisen lähtökohdat Uudet

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 6 SAMMANDRAG...

Lisätiedot

HPV-rokotuskattavuusraportti

HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotusohjelman aloitus Terveyskeskus : Järvenpää Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu ajantasaiseen

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus

Lisätiedot

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän ehdotus

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän ehdotus Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän ehdotus Selvityksiä 2006:11 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:11 Kansallinen varautumissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9. KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 KANSALLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA influenssapandemiaa varten SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2012 2 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä.

Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä. MV 24.4.2006 Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A- viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään

Lisätiedot

Influenssarokotuskattavuusraportti

Influenssarokotuskattavuusraportti Influenssarokotuskattavuusraportti Influenssakausi 2013 2014 Terveyskeskus : Mikkeli Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden

Lisätiedot

Pientä positiivista virettä on ollut näkyvissä

Pientä positiivista virettä on ollut näkyvissä 2013 2014 2015 2016 VENÄLÄISTEN MATKAILU SUOMEEN KESÄ 2016 Pientä positiivista virettä on ollut näkyvissä Tammi-heinäkuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 1,5 miljoonaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003

Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 TYÖPAPERI Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 Kansanterveyslaitoksen ohjeistus vuodesta 2003 alkaen 12 2013 TYÖPAPERI 12/2013 Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003 Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09 TYÖPAPERI Sikainfluenssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistus alkaen vuodesta 2009 27 2013 TYÖPAPERI 27/2013 Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1227/2016

Tartuntatautilaki 1227/2016 Tartuntatautilaki 1227/2016 - mitä uutta valmiuden kannalta? 15.5.2017 Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen Lataa Kirjailija: Pekka Reinikainen ISBN: 9789515851574 Sivumäärä: 96 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.12 Mb Milloin lintuinfluenssa on täällä? Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa. Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010

Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa. Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010 Pandemia H1N1 2009 rokottamisesta Suomessa Terhi Kilpi, osastonjohtaja Rokotusten ja immuunisuojan osasto 22.4.2010 Esityksen sisältö Miten Suomessa haluttiin rokottaa? Miten rokotukset toteutuivat? Rokotusten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua?

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua? 100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua? Ilkka Julkunen, LKT, Virusopin professori Turun yliopisto ja TYKS jathl, Helsinki ilkka.julkunen@utu.fi Tarttuvat taudit. (s. 739) Influenssa on kulkutautina

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2017

Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2017 Liikenneonnettomuudet ja uhrit 217 212 kuollutta Poliisin tietoon tuli 46 vakavasti loukkaantunutta 216 Terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa lisäksi 432 vakavasti loukkaantunutta 216 Poliisin tietoon

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot