GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.
- 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden mielenkiinnon kohteena vuosisatamme alkukymmenistä lähtien. Vanhoja koemonttuja löytyy mm. Korpimäestä ja Rautavaaran luoteispuolelta Joutehmäestä, jossa Saastamoinen Oy suoritti koelouhintaa pegmatiitteihin Ja kvartsijuoniin liittyvien borniitti-, kuparikiisu- ja kuparihohdepesäkkeiden johdosta. Näistä peräisin ovat myös GTL:lle Teuvo Korhosen 1961 lähettämät,pitoisuudeltaan kovat kuparinäytteet K/3564, Cu 32 %, Ag 255 g ja Au 0,8 g/ton. Saman tyyppinen on myös Yrjö Korkalaisen 1961 lähettämä kallionäyte Korpimäestä K/3694; Cu 2,18% Ag 16 g/ton. GTL:llä on ollut aikaisemmin tunnustelevia tutkimuksia mm 1955-1956 Onni Oinosen lyijyhohdepitoisen näytteen (K/1925) johdosta Rautavaaran koillispuolella Lievisenmäessä ja Outokumpu Oy:llä Rautavaaran kk:n itä- ja pohjoispuolella 1959-60 käsittäen mm. lentomittauksia ja 1960-1964 geofysikaalisia ja geologisia tutkimuksia Rautavaaran Ahmapurolla pitäjän S-osassa. GTL, Kuopion toimistosta käsin kiinnostui Rautavaaran kk:n ja Hankamäen (n. 17 km Rautavaaran kirkolta etelään) väliseen serpentiniittejä sisältävään jaksoon syksyllä 1976. Alueen oli juuri kallioperäosasto kartoittanut, jonka mukaan ainakin Korpimäessä on suurehko n. 1 km pituinen serpentiniitti, samoin Hankamäessä, joka tosin kuului jo mainittuun Okun tutkimusalueeseen. Korpimäestä oli Unto Mustonen 1974 lähettänyt kaivonsa pohjasta kallionäytteen K/20238, serpentiniittiä, jossa heikosta kiisupirotteesta huolimatta oli nikkeliä 0,24%.
- 4-1976 Yrjö Korkalainen lähetteli eri puolilta serpentiniittiä lukuisia kallionäytteitä K/22282, joissa oli vastaavanlaista kiisupirotetta ja jonkilaista tremoliittiasbestia, yleensä kehnoa laadultaan. Päätimme tutkia Korpimäen serpentiniitin mahdolliset nikkelivarat ja muutkin vajaan parinkymmenen kilometrin pituisen jakson helminauhamaisesti peräkkäin sijaitsevat serpentiniitit. TOIMENPITEET Geologiset tutkimukset Koska kallioperäkartoitus oli tutkimusalueella juuri suoritettu jäi tehtäväksemme revidointi malminetsinnällisesti kriittisellä vyöhykkeellä ja syvämoreenitutkimuksessa saatujen pohjanäytteiden hyväksikäyttö kallioperän detaljitiedon täydentämiseksi. Lohkareetsintää aloitteli T.Kemppainen ja malmikoira UPA syksyllä 1976 ja kesällä 1977 lohkareetsinnässä olivat H.Karvonen ja E.Niskanen + malmikoira Sinober ja tutkimusapumiehet S.Karjalainen ja E.Leinonen. Lohkare-etsintätulos oli jokseenkin heikko. Kiisupitoiset lohkareet ja paljastumat olivat samanlaisia kuin aikaisemmin löydetyt serpentiniitit, karsikivet ja mustaliuskeet. Muutaman anomaalisen kuparipitoisen lohkareen ohella mainittakoon vain H.Karvosen näyte 14 HK-77, pyrokseenigabro, Cu 6300 ppm, Ni 5200 ppm, Co 700 ppm, joka saattaa olla pitkämatkalainen samoin pari heikkoa rautamalminäytettä 18 EN-77, 21 EN-77. Kansannäytteistä mainittakoon Yrjö Korkalaisen Korpimäen serpentiniitin päältä irtolohkareista irrottamat näytteet K/22681, 22682, 22741 ja 22824. Ne
edustavat kiisuisinta osaa serpentiniittikivistä, jolloin paras nikkelipitoisuus oli 0,95 % Ni (ks. Liite 1). Valtaushakemus tehtiin 22.09.1977, ks. valtaukset Korpi l = 2 (Liite 2). Geokemiallinen tutkimus ja pohjanäytteenotto alkoi talvella 1977. Korpimäen serpentiniitin tarkempaa tutkimista varten suunniteltiin syvämoreenilinjoja magneettisestikin erottuvan muodostuman yli. Pohjamoreenituloksia (RP ja RM) tarkastellessa kiinnittyi huomio siihen, että niissä Cu, Ni, Co-määrien suhteet vastasivat M. Huhman diagramman mukaan (kuva 3) Outokumpujakson kiviä siten, että Ni/Co tai Cu/Co suhteella sai selville, oliko pohjakalliossa kiillegneissi, mustaliuske tai serpentiniittikvartsiittikarsimuodostuma. Kallionappinäytteet milloin vain sellainen saatiin, osoitti po suhteella määrityksen pitävän hyvin paikkansa (ks. Liite 4). Kairaussydännäytteistä tehtyjen eri kivityyppien mainitulla metallisuhteilla lasketut kolmiodiagrammat ovat yhteneväiset M. Huhman vastaavien Okujakson kolmiodiagrammojen kanssa (Liite 5 ). Koska Rautavaaran liuskejakso näytti olevan Oku-tyyppiä, katsottiin aiheelliseksi etsiä vastaavanlaisia anomalioita, joita Outokumputyyppinen malmi M. Huhman mukaan aiheuttaa eri ympäristössä. Korpimäen serpentiniitin ylittävillä syvämoreenilinjoilla pohjanäytteet antoivat vain viitteitä allaolevasta kallioperästä. Mitään varsinaista malmimuodostukseen viittaavaa ei ilmennyt lukuunottamatta yhtä pohjanäytettä, jossa Ni/Co saavutti Ni-mineralisaatioalueen ( R 301:n edessä). Liuskejakson kallioperäkarttaan saatiin täsmennystä ja detaljipiirteitä ks. geologinen kartta (Liite 6). Tuloksen varmentamiseksi suunniteltiin muutama kairausreikä vuoden lopussa 1977.
-6 - Syväkairaus Ensimmäinen reikä sijoitettiin Korkalaisen nikkelipitoisten lohkareiden ja yllämainitun anomaalisen pohjanäytteen tuntumaan. Kolme kairausreikää kairattiin slingramilla saatujen serpentiniitin sisäisten sähköindikaatioiden selvittämiseksi. R 301 on kuvattu profiilissa (Liite 7) ja pohjamoreenitulos samassa profiilissa. Reikä analysoitiin 1 m:n pätkissä mahdollisten pitoisuusvaihteluiden johdosta. Ehkä tämäkin oli liian pitkä analyysiväliksi, koska pitoisuudet eivät nousseet pienistä kiisurikastumista huolimatta Korkalaisen näytteiden tasolle vaan tasottuivat normaalipitoisiksi Oku-jakson serpentiniitti-karsi-kiviksi. R 302 ja 303 kairattiin peräkkäin samaan profiiliin n. 700 m edellisestä etelään. Sähköindikaatioille ei saatu varmaa selitystä. R 302:ssa on pahoja ruhjeita, joista saatiin ylös vain magneettikiisua sisältäviä serpentiniitti murusia. R 303:ssa on 69 m:n syvyydellä kapea, 20 cm, rapautumissavea sisältävä osue, joka voisi olla sähköindikaation aiheuttaja. R 304 kairattiin edellämainittujen kairausprofiilien väliin lähinnä serpentiniitin alla olevan mustaliuskeen ja muiden siihen mahdollisesti liittyvien liuskeiden selvittämiseksi. Rautavaaran Korpimäen liuskejakso. Seuraavassa kuvataan po jakso kattopuolelta, lännestä itään. Serpentiniitin W-puolella on kiillegneissiä, jonka liuskeisuus kaatuu länteen n. 45 kulmassa. Sen alakontaktin tuntumassa on kapeita kloriitti-amfiboliraitoja liuskeisuuden myötäisenä. Amfiboliraitojen amfiboli on likaisenvihreääruskehtavaa sarvivälkettä, lisäksi on hiukan plagioklaasia sisältäen muuttumistuloksena serisiittiä ja karbonaattia. Sen alla on kapeita serpentiniitti- ja tremoliittikarsikerroksia, joissa paikoin rikkikiisujuonia.
-7- Varsinainen serpentiniitti, R 301:n profiilissa n. 100 m, etelämpänä n. 200 m paksu, on moninpaiköin karsiutunut. Usein näkyy serpentiniittimurskaleita tremoliittikarressa. Tällaiset karsiutuneet osat sisältävät runsaammin magneettikiisua, myös suhteellisen notkeata tremoliittiasbestia näkyy paikka paikoin. Serpentiniitissä on magneettikiisun lisäksi magnetiittitäpliä. Serpentiniitin alaosa on vuolukiven kaltaista n. 12 m ja sisältää ehkä runsaimmin magneettikiisupirotetta. Serpentiniitin alaosassa vuolukiven alla on vuorotellen karsija serpentiniittikerroksia n. 20 m:n matkalla. Serpentiniiteissä on paikoin oliviinipseudomorfooseja näkyvissä. Edellämainittujen alla on kvartsimaasälpäliuske, jossa ilmeisesti plagioklaasi on hajonnut kiille-kloriittitähkäksi tai tremoliitti, kloriitti ja karbonaattipitoinen kvartsiitti, ehkä metasomaattinen synnyltään. R 301:ssä se on aivan ohut, 0,2 m kun taas R 304:ssä se on 19 m vahva kerros. Ni/Cosuhteella kivi rajoittuu kuitenkin kiillegneissikenttään? Sen koboltti- ja nikkelimäärät ovat serpentiniittiin ja mustaliuskeeseen näh den pienemmät, kupari on suurempi kuin serpentiniitissä, mutta pienempi kuin mustaliuskeessa. Tämän alta alkaa mustaliuske, jossa välikerroksena on edellisen kaltainen, mutta gneissimäisempi kerros. Mustaliuske, rikkikiisutyyppinen, vaihettuu näin vähittäin pohjankaltaiseksi gneissiksi ilman mitään diskordanssia. Siinä lyhyesti Korpimäen serpentiniitti-mustaliuskejakso. Vallatulla alueella ei ollut merkittävää malmimuodostusta. Korpimäen valtaukset Korpi 1-2, kaiv. reik. n:o 2755/1-2 KTM n:o 322/460/77 peruttiin 24.11.1980. Kuopiossa 19.12.1980 Esko Sipilä
8 - - Ohuthieet kairarei istä Pintahieet Karttalehti 3334 R 301 Ku 01230 Ku 01231 Ku 01232-34 Ku 01240 R 302 Ku 01237-42 Ku 01242 Ku 01253 R 303 Ku 01257 Ku 01257-58 R 304 Ku 01254-56 Ku 01277-78 Ku 01277
- 9 - Ohuthieet pintahieet Ku 00620 Ku 00621 Ku 00622 Ku 00638 Ku 00639 Ku 00640.Ku 00641 Ku 00642 Ku 00643 Ku 00693 Ku 00694 Ku 00696 Ku 00697 Ku 00698 Ku 00699 Ku 00701 Ku 00702 Ku 00703 Ku 00806 Ku 00814 Ku 00815 Ku 00815 Ku 00816 Ku 00817 Ku 00818 Ku 00819 Ku 00910 Ku 00911 Ku 00912 Ku 00913 Ku 00954 Ku 00955 Ku 01012 Ku 01016 Ku 01017 Ku 01047 Ku 01048 Ku 01073 Ku 01074 Ku 01079 Ku 01082 Ku 01083 Ku 01106 Ku 01112 Ku 01113 Ku 01125 Ku 01185 Ku 01186.
- 10 - Kallioperäkartta M 11.7/3334 12 B 04.05.09.10/-80 Syväkairausreikien kivilajiselostukset M 19/52/3334/77/R 301 M 19/52/3334/78/302-304 Syväkairausprofiilit M 52.7/3334/77/301 M 52.7/3334/78/302-304 Analyysit Kairausanalyysit: Ra no: 312-414/78, 1022-1036/78, 1052-1057/78 572-582/78, 601-617/78, 647-653/78, 1044-1051/78, 1163 1178/78, 485-487/79 654-661, 703-721/78, 477-478/79, 495-500/79 722-739, 1297-1310/78, 479-484, 488-494/79 2134, 2135/76 2270/76, 2273/76, 2275/76, 2276/76, 2415/76 1255-1260/77, 1427, 1428, 1553, 1555, 1557, 1558/77 1993 76/MON/77, 89/MON/77, 273/MON/77, 813-820/MON/77