MO6/2332/-83/1/10. HALSUA Esko Sipilä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Koskee
|
|
- Tuomas Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MO6/2332/-83/1/10 Koskee HALSUA Esko Sipilä TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JUURAKKO 1 KAIV. REK. N:O 3207 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
2
3 -2 - YHTEENVETO Halsuan magneettisen kuparilohkareen,k-10174, emäkallion löytämiseksi käytettiin aluksi normaaleja geofysikaalisia mittauksia, magneettisia ja slingramsähkömittauksia yhteensä 18 km2 alalta. Koska lohkare-etsintä ei antanut mainittavia tuloksia vähäkivisistä pelto- ja suomaisemista johtuen, oli pantava pääpaino geokemialliselle malminetsinnälle. Syvämoreenia otettiin 2-3 henkilön ryhmällä cobraporakoneella jatkotankoja ja läpivirtausteriä hyväksikäyttäen. Aluksi käytettiin hakulinjoja kunnes päädyttiin Juurakkolammen alueelle, josta yli 20 m:n syvyydestä saatiin anomaalisia kuparipitoisuuksia. Malmikriittisellä alueella kokeiltiin erikoismittauksia monitaajuusslingramia ja 80 m:n antennivälillä 36 KHz:n slingramia sekä IP-mittauksia. Kuparianomaliaalueelle saatiinkin heikkoja viitteitä, joita käytettiin kairausreikiä suunniteltaessa. Syväkairausta tehtiin kolmessa eri vaiheessa. I 4 kpl reikiä anomalian aiheuttajan löytämiseksi II 4 kpl reikiä sen leveyden selvittämiseksi III 3 kpl reikiä kuparianomaalisen jakson jatkuvuuden selvittämiseksi. Anomaaliselta jaksolta löytyi lohkareenkaltaista kiveä ja kuparimineralisaatioita, joiden pitoisuudet saattaisivat nousta paikoin lähelle lohkareen pitoisuutta jos analyysiväli olisi valittu mineralisaation mukaan, mutta ensimmäisiä reikiä lukuunottamatta analyysiväliksi valittiin 5 m analysoi tavan määrän vähentämiseksi. Kupariaiheissa ei liene muutenkaan järkevää kapeiden saumojen analysointi. Viimeisten lohkaretietojen ja kuparianomalian suunnan perusteella saattaa epäillä, ettei Koskivuoren kuparilohkare olekaan Juurakkolammen anomaliasta vaan sen lounaispuolella olevasta laajemmasta magneettisesta häiriöalueesta, jonka aiheuttanee samanlainen vulkaaninen muodostuma kuin tutkittukin. Magneettisen kartan mukaan se lienee voimakkaammin tektonisoitunut kuin Juurakkolammen vulkaniitit ja siten myös otollisempi rikkaammalle kuparimineralisaatiolle.
4 -3 - JOHDANTO Alueen sijainti, pinnanmuodot ja kulkuyhteydet Tutkimusalue sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Vaasan läänin Halsuan kunnassa, samannimisen järven kaakkoispuolella, tasaisella vesijättömaalla ( Kuva 1 ). Alueen morfologia on hyvin alavaa, vain tutkimusalueen itäreunassa antaa vaihtelua vähäinen harjumuodostuma, jota myöten on tehty Köyhäjoki -Halsua - Karvosen maantie. Tutkimusalueelta on noin 10 km edellämainittua maantietä Jyväskylä -Kokkola kantatielle 13. Lähimmät rautatieasemat ovat Voltti ja Kokkola, molemmat noin 85 km:n päässä. Paljastumaolosuhteet ja tutkimusalueen pinta-ala Paljastumia ei malmikriittisellä alueella Juurakkolammella ole lainkaan. Tutkimusalueen pinta-ala on Juurakkolammella noin 2 km2, ts. alue, jossa allekirjoittanut suoritti jatkotutkimuksia geokemiallisen ja geofysikaalisen tutkimuksen pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset 8 Kallioperäkartoitusta on tiettävästi tehty Halsualla jo vuonna 1914 M. Sauramon toimesta, joilloin koko Vaasan karttalehden geologinen karttatutkimus alkoi jatkuen vuoteen Professori V. Hackman teki alueesta karttalehtiluonnoksen, mutta professori M. Saksela uudisti sen oman kokonaisnäkemyksensä mukaiseksi mittakaavainen kallioperäkartta, 2332 PERHO, ilmestyi 1976, kartan laatijana Fredrik Pipping. GTL:n malmiosaston toimesta on kallioperäkartoitusta ja lohkare- etsintää ollut Halsualla Tutkimusten aiheuttajana olivat kesällä 1975 Koskivuoren, paikallisen kansangeologin, lähettämät malminäytteet K/l0174 ja K/ Edellinen oli
5
6
7 - 6 - granaattipitoinen, emäksinen metatuffiitti, Cu 1.47 % ja 0 toinen kvartsidioriitti, Cu Ensiksimainittu lohkare sijaitsee ns. Tienpään alueella ( Kuva 1 ja 2 ), jossa on useampaan kertaan ollut malminetsintää mm. Oy Malminetsijä Ab:n, tusta Outokumpu Oy:n ja viimeksi GTL:n toimesta. B. Lindmark ja J. Vanne malmiosastosta suorittivat siellä geologista kartoilohkare-etsinässä olivat mm. R. Toivonen, V. Autio, I. Tuomaala ja malmikoira UPA ohjaajana T. Kemppainen. Geofysikaalisia kenttämittauksia suoritettiin pääasiassa vuosina 1977 ja 1978 ( Liite I ) ja mittausalue- lmukaan l ( Liite II kartank ). Vuodesta 1976 lähtien B. Lindmark oli otattanut cobrausryhmällään syvämoreeninäytteitä seuraavasti: nr Pajuoja 35 pist. 140 näyt Karvonen, Kallioranta 30 pist. 86 näyt Pajuoja 33 pist. 128 näyt Juurakkolampi 16 pist. 19 näyt. Ii Halmeneva 32 pist. 116 näyt Pajuoja 37 pist. 95 näyt Ii pist. 210 näyt Juurakkolampi 18 pist. 22 näyt Ii pist. 52 näyt Halmeneva 28 pist. 58 näyt. U Rautamullankangas 20 pist. 46 näyt. Näytteidenottopisteet Juurakkolammella ( kuparipitoisuudet ppm:ssä, pistenumerot suluissa ) on esitetty liitteessä III. TUTKIMUSTEN TAUSTA Vuonna 1978 allekirjoittanut sai tehtäväkseen Halsuan Juurakkolammen tutkimusten jatkamisen. Siellä oli syvämoreenissa selviä kuparianomalioita, jotka keskittyivät kaksiosaisen lammen kuroutuman seuduille aeromagneettisella kartalla pyöreään magneettiseen häiriöön ( Kuva 2).
8
9 - 8 - Kenttätutkimukset olivat allekirjoittaneen mielestä viety niin pitkälle, että muutamia tarkistusmittauksia ja lisänäytteenottoa lukuunottamatta kohteet olivat kairausta vailla. SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Allekirjoittanut jatkoi syvämoreenin näytteenottoa 1978 kevättalvella. Näytteitä otettiin pääasiassa täydentävinä linjoina ja pisteinä sekä yksi hakulinja Halsuan järven ylitse seuraavasti: nr Järvirämäkkö 39 pist. 49 näyt Halsuanjärvi 64 pist. 86 näyt. U Juurakkolampi 24 pist. 39 näyt Halsuanjärvi 13 pist. 19 näyt. H Juurakkolampi 7 pist. 12 näyt. Myös sähköisiä mittauksia täydennettiin helmikuussa 1978 mittaamalla 80 m:n kelavälillä 3600 Hz taajuudella Juurakkolammen paksujen maakerrosten ( yli 20 m ) ja Halsuan järven alueella ( Liite 2 ). Järvialueen merkittävimmän sähköhäiriön yli otettiin mm. cobranäytteet nr Pohjanäytteissä oli ruosteista rapamoreenia ja kivinäytteissä emäksistä vulkaniittia. Parissa pohjanäyteessä, ruosteisessa rapamoreenissa, kuparipitoisuus oli 100 ja 120 ppm. Koska mainittua kummempia anomalioita ei järvialueelta saatu ja Juurakkolammella oli selvä kuparianomaliakeskittymä, kohdistettiin jatkotutkimukset po. alueelle Slingram-mittaus ( 80 m:n antennivälillä ) antoi Juurakkolammen alueelle kolme heikkoa indikaatiojaksoa, joista keskimmäinen ja heikoin idänpuoleinen jakso sijaitsevat voimakkaimman kuparianomalian kohdalla ( Kuva 3 ) kokeiltiin monitaajuus EM-mittausta muutamalla profiililla kuparianomaliavyöhykkeen yli. Saadut indikaatiot vahvistivat edellämainittua slingramtulosta 80 m:n antennivälillä. Maanomistajien luvilla aloitettiin syväkairaus
10 -9 - JUURAKKOLAMMEN KAIRAUSVAIHE I Ensimmäinen kairausreikä R30l suunnattiin n. 50 m voimakkaimmasta kuparianomaliasta, 3550 ppm, luoteeseen siellä olevaan sähköindikaatioon. Maakairaus osoittautui oletettua vaikeammaksi. Noin 20 m:n syvyydessä oli vaikeasti läpäistävä kerros, johon luultavasti cobratangot olivat pysähtyneet ja sen alla muutama metri silttiä ennen kalliopintaa. Koska anomaliat eivät täällä olleetkaan kallion pinnassa niinkuin cobrauksesta oli päätelty, aiheutti se seuraavan reiän sijoittamisen 350 m pohjoisempana olevaan sähköindikaatioon. R30l lävisti granaattistauroliittikiilleliusketta, happamia ja emäksisiä vulkaniitteja ( kvartsimaasälpäporfyyriä, amfiboliittia, jossa paikoin näkyi uraliittiporfyriitin piirteitä). Koko reiässä oli heikohkoa kiisupirotetta, rikkikiisua ja kuparikiisua. Rikkikiisua oli runsaimmin risteilevien ruhjeiden leikkauskohdissa ja kuparikiisua juovina ja liuskepinnoilla ts. jossakin määrin mobiloituneina. Muodostumaa leikkaavissa kvartsijuonissa oli kuparikiisua, magneettikiisua ja molybdeenihohdetta läiskinä, juonet olivat usein pitkin kairaussydäntä. Tämän johdosta reikä lopetettiin 112 m. Kairaussuuntaa muutettiin seuraavilla rei'illä vastakkaiseksi, tosin molybdeenihohdepitoiset juonet olivat sittenkin usein pitkin sydäntä, joten niiden suunta on vulkaniittijakson kulkuun nähden poikittain ja siten vain ristiinkairaamalla juonien keskinäinen tiheys lienee selvitettävissä. Runsaimmin kuparikiisua oli syvyydellä , keskimäärin 0.43 %. Molybdeenin määrä vaihteli muutamasta kymmenestä ppm:stä 680 ppm/m ( Kuva 4 ). R302 oli pääasiassa emäksistä vulkaniittia, uraliittiporfyriittiä ja uraliittiplagioklaasiporfyriittiä, tuffiitteja, lapillituffeja ja agglomeraatteja keskenään vaihdellen, m jälkeen kiillegneissiä. Tällä kiillegneissillä on läheinen yhteys pyrokl.astiseen sedimenttiin, agglomeraattiin, jota se lienee ollut alunperin. Kiisuista mainittakoon magneettikiisu ja rikkikiisu, joita oli paikoin tuffiiteissa ja lapillituffeissa sekä kiillegneississä.
11
12
13 -12 - Mitään varmaa sähköindikaation aiheuttajaa ei havaittu, elleivät sitä aiheuttane rautakiisujuoniset tuffiitit. Kuparikiisua oli vain mainittavasti ja kvartsijuonissa havaittiin jokunen scheeliittitäplä ( Kuva 5 ). R303:ssa oli maakairausta 32 m. Kallioperä reiän alusta oli hyvin risaista, paikoin soijana emäksistä vulkaniittia kuuteen- kymmeneen metriin, sitten 8 m emäksistä tuffiittia, jossa neulasmaisia amfiboliporfyroblasteja kuten K/IO174:ssä. Kuparikiisua ja magneettikiisua on varsinkin vaaleiden kvartsimaasälpäjuonien yhteydessä. Välillä on kuparia 0.35 %, josta puolen metrin analyysivälillä kuparia parhaimmillaan 0.51 %. Tämän jälkeen lävistyksessä seurasivat suuntautunut uraliittiporfyriitti, tuffiittia, lapillituffia.ja amfiboliittia-kalkkituffiittia, Jossa rikki-, magneetti- ja kuparikiisua läiskinä ja juonina, kuparia keskimäärin 0.35 %, maksimi 60 cm:n analyysivälillä 0.63 %. Tämän jälkeen reiässä seurasivat happamat liuskeet, mm. granaattistauroliittikiillegneissi ( alunperin ehkä happamia tuffiitteja) paikoin edellämainittuja kiisuja. 107 m:n jälkeen seurasi sarvivälkeneulasia sisältävä tuffi, magnetiittia, rikkikiisua, kuparikiisua pirotteena ja molybdeeni- hohdetta kvartsijuonissa m välillä ppm Mo. Reikä keskeytyi malmikriittiseen vyöhykkeeseen terän ja putken kengän jäädessä reikään. Kuparia oli keskimäärin 0.35 %, puolen metrin analyysivälillä maksimi 0.59 %. Ks. Kuva 6. Koska kuparikiisua näytti keskittyvän R301 ja R303 väliselle vyöhykkeelle, sijoitettiin R304 tämän jatkeille runsaat 200 m R303:sta etelään kuparianomaliaalueelle Juurakkolammen pohjoisrantaan. Reiän alussa oli emäksisiä laavoja ja tuffeja, joissa vähäistä kiisupitoisuutta, kupari-, magneetti- ja rikkikiisua juonina ja läiskinä. Näitä seurasi noin 25 m intermediäärinen tuffiitti, vihreitä ja vaaleita kerroksia, vaaleissa kerroksissa runsaasti kiillettä, vihreät lähinnä lapillitufiin kaltaisia. Leikkaavissa kvartsijuonissa oli rikki-, magneetti- ja kuparikiisua, harvemmin molybdeenihohdetta. Happamien ja intermediääristen tuffiittien ja niiden välisten
14
15
16 -15- emäksisten laavakerrosten jälkeen noin 85 m:ssä seurasivat pääasiassa emäksiset tuffiitit, joukossa jokin kapea hapan tuffiitti ja erittäin hienojakoinen kuparikiisupöly. Siellä, missä näkyy erikoinen neulasmainen amfiboli, siellä ovat myös kuparikiisu ja rautakiisut mobiloituneet juoniksi, usein happamien juonien kanssa, ja karkeammaksi hajapirotteeksi m välillä kuparia ja molybdeenia oli aikaisempaa runsaammin. ks. Kuva 7, Cu 0.71 %. Reiän loppupuolella on stauroliittikiillegneissiä, välikerroksina tuf- fiitteja ja kapeita, happamia vulkaniitteja sekä emäksistä laavaa ja tuffiittia. Reikä jäi kesken terän katkeamisen johdosta. Kairaukset lopetettiin kesäkuun alussa Kairausta oli kaikkiaan 517 m, josta maakairausta 123 m ( R 4 kpl ). JUURAKKOLAMMEN JATKOKAIRAUSVAIHE II Halsuan Juurakkolammen syväkairauksella todetun kuparikiisupitoisen jakson ei katsottu tyydyttävästi ratkaisevan paikallista kuparianomaliaa, koska magneettisen lohkareen K/lO % kuparipitoisuus oli löydettyjä pitoisuuksia huomattavasti rikkaampi, lisäksi vulkaniittimuodostuman länsireuna osoittautui magneettisimmaksi vastaten paremmin magnetiittia sisältävän kansannäytteen K-arvoa K si 10-5 = Ks. Kuva8. Alueelle tehtiin 6 km 2 :n varaus Kuva 9. Syksyllä 1980 mitattiin IP:llä muutamia profiileja vulkaniittialueen yli. Ominaisvastuskartan mukaan alueen halki on pohjois-eteläsuunnassa noin 300 m leveä matalavastuksinen jakso, jonka itäreunassa on kairauksella tavoitettu kuparikiisupitoinen vyöhyke. Liite IV. Vaihekulmamittaustulos oli sekava. Koska kairauksissa länsireuna jäi avoimeksi kuparikiisun suhteen, suunniteltiin länsi- ja keskiosan ylittävä neljän reiän profiili. Kairaukset aloitettiin kesäkuun alussa 1981, jonka johdosta tehtiin valtausanomus kaiv.rek.n:o 3207 Juurakko 1, Kuva 10. R3ll suunnattiin magneettisimpaan länsireunaan suunnassa 270. Kuva 11.
17
18
19
20
21
22 -21 - Reikä lävisti pääasiassa emäksisiä vulkaniitteja paitsi 95 m:stä m kiillegneissiä ( alunperin hapanta tuffiittia, rikkikiisupitoista, runsaasti muskoviittia ja turmaliinia - propyliittiutumista) lopussa emäksisiä vulkaniitteja. Reiän alussa näkyi magneettikiisupirotetta ja kvartsijuonissa rikkikiisua sekä kuparikiisua jonkin verran, paikoin myös molybdeenihohdetta mm Cu noin 1000 ppm, Mo 370 ppm. Magneettisuus johtui magneettikiisupirotteista. R312 kairattiin 75 m edellisestä itään. Se lävisti emäksisiä vulkanoklastisia kiviä pääasiassa tuffiitteja. Rautakiisuja ja kuparikiisua näkyi paikoin kvartsijuonissa ja pirotteina porfyriiteissa runsaampana kuin tuffiiteissa. Kiisumäärät jäivät vähäisiksi. R313, 75 m edellisestä itään lävisti pääasiassa emäksisiä tuffiitteja,välikerroksina lapillituffeja ja agglomeraatteja ( Kuva 12 ). Tuffiitti vaihettui intermediääriseksi ja reiän lopussa oli ohuet uraliittiporfyriitti- ja uraliittiplagioklaasiporfyriittikerrokset. Kiisupirotteita oli vain vähän, kvartsija karbonaattijuonissa oli edellämainittuja kiisuja sekä magnetiittia ja grafiittia. R314 tuli 78 m edellisestä itään. Siinä oli 53 m saakka pultereita, pientä kivenmurua ja soijaa, pohjalla 1.5 m hiekkaa. Tämä oli todennäköisesti syvälle rapautunutta kuparipitoista vyöhykettä. Ehjempi kallio oli etupäässä intermediääristä lapillituffia, tuffiittia ja sarvivälkekiillegneissiä, lopussa kiillegneissiä-hapanta vulkaniittia. Hienojakoista magneettikiisua pirotteena ja rikkikiisujuonia näkyi siellä täällä, kuparikiisusta ja molybdeenihohteesta vähän merkkejä mm Cu 1260 ppm, Mo alle 100 ppm. Kvartsijuonet olivat kuten ennenkin pitkin sydäntä. Näyttää ilmeiseltä, että kuparikiisu- ja molybdeenihohdepitoiset happamat juonet muodostavat lähes itälänsisuuntaisen verkoston, jonka tiheys selviää vain pohjois-eteläsuuntaisella kairauksella. Kuparikiisupölypitoinen vulkaniitti-tuffiittijakso rajoittui siis R301:n ja R303:n väliin ja leviää etelään kuten R304:ssä. Kairaukset lopetettiin Kairausta oli yhteensä 472 m, josta maakairausta 93 m ( R 4 kpl ).
23
24
25 -24 - JUURAKKOLAMMEN JATKOKAIRAUSVAIHE III Koska kairauksella tavoitetussa kuparikiisujaksossa oli paikoin kuparia 0.7 % saakka siis noin puolet Koskivuoren lohkareen pitoisuudesta ja po. jakson leveneminen ja pitoisuuksien paraneminen etelään oli jo todettu, tehtiin vielä kolmas kairaussuunnitelma Juurakkolammen eteläpuolelle. Syyskuussa 1982 aloitettiin syväkairaus. Reikä 324 ( Kuva 13 ) lävisti ensin emäksisiä, sitten intermediäärisiä ja lopuksi happamia vulkaniitteja ja kiillegneissejä. Kuparikiisua ja rikkikiisua hienojakoisena pirotteena näkyi jonkinverran vaihdellen koko reiässä, kuitenkin loppua kohden pitoisuudet laskivat. Paras pitoisuus 0.3 % Cu oli reiän alkupäässä m välillä. Jos analyysivälit olisivat olleet pienemmät kuin käytetyt 5 m, olisivat pitoisuudet paikoin nousseet korkeammaksi, nyt paikalliset rikastumat tasoittuivat. Sähköindikaatio reiän edessä saattaa selittyä rapautuneella, kiisupitoisella, emäksisellä vulkaniitilla. Happamet vulkaniitit näyttävät muuttuvan metamorfoosiasteen kasvaessa ( matalasta keskiasteiseksi) kiillegneisseiksi ja edelleen stauroliitti- kiillegneisseiksi, paikoin alkuperäisestä koostumuksesta johtuen amfiboli ja granaattipitoisia raitoja sisältäviksi gneisseiksi. Nämä kiisuja sisältäessään muistuttavat Koskivuoren lohkaretta. R325 ( Kuva 14 ) kairattiin edellisen taakse, koska parhaat kuparipitoisuudet olivat reiän 324 alussa ja vulkaniittijakso näytti jatkuvan itään. Reikä oli koostumukseltaan samankaltainen. Alussa oli emäksistä vulkaniittia, hienojakoista ehkä tuffia ja uraliittiporfyriittia, leikkaavia kvartsijuonia, joissa kuparikiisutäpliä, lisäksi magneetti- ja rikkikiisua pirotteena myös juonien tuntumassa. Molybdeenihohteesta näkyi paikoin merkkejä. Noin 55 m:n jälkeen kupari- ja rikkikiisu- pirote paranee jatkuen keskenään vaihtelevien intermediääristen ja emäksisten vulkaniittien puolella. Näiden alla happamissa vulkaniiteissa kiisupirote jatkuu noin 75 m:n syyyydeller, Cu noin 2800 ppm, ja heikkenee. Kvartsijuonissa näkyy myös molybdeenihohdetta. Hapan vulkaniitti muuttuu paikoin stauroliittikiillegneissiksi.
26
27 -26 R328:lla haluttiin selvittää Juurakkolammen keskellä oleva monitaajuusslingramilla saatu sahköindikaatio. Koska R324- R325 profiilin mukaan vulkaaniset kerrostumat olivat täällä lähes vaakasuorassa tai loivasti länteen, muutettiin kairaussuunta vastakkaiseksi. Kairauskone oli jätettävä lammen rannalle yli 50 m:n päähän häiriöstä. Lähteinen lampi on talvellakin konetta kannattamaton. R328 leikkasi edellisistä poikkeavasti alussa verrattain kapeita, keskenään vuorottelevia emäksisiä, intermediäärisiä, happamia vulkaniitteja ja niiden enemmän tai vähemmän muuttuneita muunnoksia. Reiän loppuosa oli emäksistä vulkaniittia. Kiisupirotteita oli parhaiten emäksisissä vulkaniiteissa ja intermediäärisen vulkaniitin amfiboliporfyroblasteja ( neulasia) sisältävissä luiroissa. Kuparin keskiarvo jäi täälläkin pieneksi, m noin 2000 ppm. Reiän lopussa hiertyneessä vulkaniitissa runsaan metrin matkalla oli Cu noin 3000 ppm ja Mo 100 ppm. Molybdeeni liittyy täällä kuten muuallakin kapeisiin kvartsijuoniin ( Kuva 15 ). Tutkimukset lopetettiin Kairausta 430 m, josta maakairausta 71 m ( R 3 kpl ). AIHEEN ARVIOINTI Allekirjoittaneen tehtävänä Halsualla oli ensisijassa saatujen geokemiallisten anomalioiden selvittäminen. Anomaalisesti kuparia sisältävä vulkaniittijakso Juurakkolammella selvitti anomaliat, joskin jakson jatkuvuus etelään jäi avoimeksi. Kuparipitoinen jakso on R303:ssa verrattain kapea, muutamia kymmeniä metrejä kun se taas eteläisimmässä leikkauksessa, 400 m etelään, on yhtenäisenä noin 100 m. Juurakkolammen N-puolella kerrokset lienevät pystyssä, kerroksien yhdistäminen samassa profiilissa reiästä toiseen ei onnistu. Eteläisimmässä profiilissa ne ovat W-osassa lähes vaakasuorassa tai loivasti länteen ja R328:ssa ne viettävät itään. Jos viimeksimainitussa profiilissa yhdistetään runsaimmin kuparikiisua sisältävä emäksinen vulkaniitti ja sen alla oleva
28 -27- intermediäärinen kerros R324:stä R325:n kautta R328:n on se loivasti kallellaan NE ja pintapuhkeama sen mukaan liittyisi eteläosassaan sähköindikaatioon ollen NWsuunnassa ja kääntyen pohjoiseen monitaajuusslingramtuloksen mukaan R30l:n E- puolitse. Jakso on avoin molemmista päistään. Geokemiallisen tuloksen mukaan sen pitäisi jatkua' etelään. Geokemia antaa moreenin kuljetussuunnaksi 310, jolloin Koskivuoren lohkare olisikin lähtöisin lounaispuolella olevasta suuremmasta magneettisesta häiriöalueesta. Se lienee samanlainen vulkaniittialue kuin tutkittukin. Nykyinen lohkaretietous myös sopii paremmin 310 kuljetussuunnalle. Jokatapauksessa Juurakkolammen vulkanoklastisista sedimenteistä löytyi Koskivuoren lohkareen kaltaista vulkaniittia ja vastaavanlaista malmimuodostusta. Käsitykseni mukaan erittäin hienojakoinen ( lupilla havaittava) kuparikiisupöly lienee vulkaanisexhalatiivista alkuperältään. Kun sitten nämä huokoiset vulkanoklastiitit ovat poimuttuneet ja liikunnat ovat myötävaikuttaneet paikoin keskiasteen metamorfoosiin, stauroliitin, granaatin ja porfyroblastisen amfibolin syntymiseen, ovat kupari- ja rikkikiisuhiput mobiloituneet liikuntovyöhykkeisiin ja näin synnyttäneet kohtalaisia kiisurikastumia, jotka lienevät satunnaisia, kooltaan ja muodoltaan arvaamattomia, yleensä pieniä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö ns. Järvirämäkön magneettiselta, ilmeisesti vahvasti poimuttuneelta vulkaniittijaksolta löytyisi parempaa kuparimalmia. Geokemiallinen tutkimus po. alueella vaatii kuitenkin cobraporakonetta jykevämpää näytteenottokalustoa. Pippingin kallioperäkartalla granodioriitti-kvartsidioriitiksi merkitty alue edustaa alempaa, metamorfoituneempaa tasoa, josta löytyy vielä alkuperäisen asunsa säilyttäneitä vulkaanisia kiviä tonaliittien joukosta kuten ns. Tienpäässä ja Pajuojalla, Kvartsijuonet kuparikiisu- ja molybdeenihohdeläiskineen edustaa myöhempää generaatiota ja muodostaa vulkaniittijaksoa leikkaavia juonisarjoja Juurakkolammella R30l:n seutuvilla ehkä runsaimmillaan. Kuopio Esko Sipilä geologi
29 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Espoo No 523/23/80 Viite kaiv.rek.n:o 3207/1 KTM n:o 292/460/81 valtausoikeudesta Asia luopuminen Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu HELSINKI l7 Sen johdosta, ettei Halsuan kunnassa sijaitsevalla Juurakko 1 -nimisellä valtausalueella suoritetuissa tutkimuksissa ole tavattu taloudellisesti käyttökelpoista kaivoskivennäisesiintymää, geologinen tutkimuslaitos ilmoittaa kunnioittaen luopuvansa valtausoikeudesta tähän valtausalueeseen. Selostus tutkimustöistä ja niiden tuloksista toimitetaan ministeriölle erikseen. V tauksessa pyy effin viittaamaan k Jelmån numeroon ja päiviykseen 10 -., Ylijohtaja Osastonjohtaja L K Kauranne. Jouko Talvitie. 1 TIEDOKSI: Puustinen Ekdahl Sipilä Aalto V OSOITE: Kivimiehentie 1 PUHELIMET: Vaihde (90-)46931 TELEX: ESPOO 15
30 Liite I Liittyy Linjoituskaavio M 06.3/ : Magneettiset kartat M 22./ C 1: M 22/ D 1: M 22/ C 09, 14 1:4000 M 2_2/ C, 10, 15, D 06, 11 1 :4000 M 22/ C 19, 24 1:4000 M 22/2332_ 03 C 20, 25, D 16, 21 1:4000 M 22/ D 07, 08, 12, 13 1:4000 M 22/ D 08, 13 1:4000 M 22/ D 17, 18, 22, 23 1:4.000 M 22/ D 18, 19, 24 1:4000 M 22/ D 19, 24 1:4000 Sähkömittauskartat Imaginaarikomponentti M / C 1: M / D 1: M / C 09, 14 1:4000 M / C 10, 15, D 06, 11 1:4000 M / C 19, 24 1:4000 M / C 20, 25, D 16, 21 1:4000 M / D 07, 08, 12, 13 1:4000 M 24,116/ :D 17, 18, 22, 23 1:4000 M / D 19, 24 1:4000 M / D 08, 13 1:4000 M / D 18, 19, 24 1:4000 Reaalikomponentti M / C 09, 14 1:4000 M / C 10, 15, D16, 11 1:4000 M / C 19, 24 1:4000 M / C 20, 25, D16, 21 1:4000
31 M / D 07, 08, 12, 13 M / D 17, 18, 22, 23 M / D 19, 24 M / D 08, 13 M / D 18, 19, 24. Geokemialliset kartat 1:4000 1:4000 1:4000 1: :4000 M 35.1/ /77-78/1 1: M 35.2/ /77-78/1/Cu 1: Syväkairausraportit ja profiilit M 52.7/2332/80/R 301 M 52.7/2332/80/R 302 M 52.7/2332/80/A 303 M 52.7/2332/80/R 304 M 52.7/2332/81/R 311 M 52.7/2332/81/R 312 M 52.7/2332/81/R 313 M 52.7/2332/81/R 314 M 52.7/2332/82/R 324 M 52.7/2332/82/R 325 M 52.7/2332/82/R 328 Analyysit K-näytteet Ra n:o 268, ,458,463, 687,875,939,970/ ,283/78 234/ ,3109,3115,3593,3595,4333,4697,5955/80 Kairausanalyysit Ra n: o Ra n:o / / / / / / /81
32 K K K K K K Ohuthieet Ku ~
33 LOHKARELUETTELO (kansannäytteet) N:o x y Ra n:o Cu Co Zn Ag Au N / / / / K/ / / / , /
34
35
36
ARKISWKAPPALE GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS.M 19/2332/-83/1/10 Halsua ,2, KUPARIMALMITUTKIMUKSET HALSUAN JUURAKKOLAMELLA JA PAJUUALLA
ARKISWKAPPALE GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS.M 19/2332/-83/1/10 Halsua Esko Sipilä 2. 4.1983,2,024 KUPARIMALMITUTKIMUKSET HALSUAN JUURAKKOLAMELLA JA PAJUUALLA SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO 3 Alueen sijainti,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS PERHON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHVENLAMPI 1, KAIV.REK. N:o 2915 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
. Geologian tutkimuskeskus M 06/2332/85/1/1O PERHO Ahvenlampi Kaj J. Västi TUTKIMUSTYöSELOSTUS PERHON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHVENLAMPI 1, KAIV.REK. N:o 2915 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 06/3741/-79/1 Malmiosasto
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotSELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
ARKI STGK.APPALE M 19/4241/-77/1/10 Kiihtelysvaara Särkilampi Lauri Pekkarinen 1977-11-25 SELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1972-1975 SELOSTUS
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotNIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA
M 19 / 3222 /86 / 1 / 10 KONNEVESI Teeri suo Esko Sipilä 1.12.1986 NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA 1983 1985 I 1 SIJAINTI Konneveden nikkelitutkimuskohde sijaitsee Konneveden kirkonkylän
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotAITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/1/10 HAAPAVESI Aittoneva Esko Iisalo 21. 4. 1993 AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ TUTKIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotVOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)
M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää
M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi
ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi 20.3.1995 KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA , VUOSINA
AR. KIS FOKKAr PALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-95/1/10 VIHANTI, PATTIJOKI Jarmo Nikander 17.2.1995 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ
Lisätiedot;* 2. Paltamo. Haapaselka
2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ 1, KAIV.REK. N:O 4701/1, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2132/-94/1/81 LUOPIOINEN Kaukkala Reijo Alviola ja Pirkko Nurmela 29.4.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3479 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ
LisätiedotGÖL- ~TG M19/3311/-80/1/10 LAITOS. Viitasaari Kärnä Elias Ekdahl RAPORTTI VIITASAAREN KÄRNÄSSÄ SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GÖL- ~TG M19/3311/-80/1/10 LAITOS Viitasaari Kärnä Elias Ekdahl 3.5.1980 RAPORTTI VIITASAAREN KÄRNÄSSÄ 1975 -. 1978 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN TAUSTA Geologinen' tutkimuslaitos suoritti
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
Lisätiedot