10/2016 372 Kaupunginhallitus TID - AIKA 05.09.2016 kl./klo 15:00-20:00 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo 174 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 374 175 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 375 176 Esityslistan hyväksyminen 376 177 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman kehys ja laatimisohjeet 377 178 Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2017 ja taloussuunnitelmaksi 2018-2019 380 179 Puolivuotisraportti 06/2016 383 180 Ranta-asemakaava tilalle Sommarö 1:48 Borstössä Nauvossa 384 181 Brännskärin ranta-asemakaava osalle tilasta 1:0 Brännskär Brännskärin kylässä Nauvossa 388 182 Paraisten kaupungin lausunto ehdotuksesta Turun seudun jätetaksan perusteiksi 393 183 Paraisten kaupungin lausunto jätehuoltopoliittisesta ohjelmaehdotuksesta 397 184 Lausunto pelastustoimen palvelutasosta 2017-2020 400 185 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 404 186 Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen vuonna 2016 411 187 Ruotsiksi toteutettavaa pakolaisten kotouttamista suunnittelevan työryhmän asettaminen 415 188 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistus 416 189 Kaupungingeodeetin viran kelpoisuusehtojen vahvistaminen ja viran julistaminen haettavaksi 419 190 Luottamustoimesta vapauttaminen, Riina Mårtensson 420 191 Uuden henkilökohtaisen varajäsenen valitseminen sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon 421 192 Kurt Kronehagin ym. aloite valtion Stortervolandetissa sijaitsevaa Granvikin aluetta koskevien suunnitelmien seurannasta 422 193 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen 424 194 Ilmoitusasiat 425 195 Ajankohtaiset asiat 426 196 Uuden henkilökohtaisen varajäsenen valitseminen sivistyslautakuntaan 427 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa. 13.09.2016 Ordförande/Puheenjohtaja: Mikael Holmberg
10/2016 373 Kaupunginhallitus TID - AIKA 05.09.2016 kl./klo 15:00-20:00 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Holmberg Mikael puheenjohtaja Colliander Cornelius Friis Christer Henriksson Carita Hilke Kaija Järvinen Hanna Koskinen Regina Lundqvist Kurt Nyberg Widar Orell Markku Rinne Tarja ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET von Bergmann Andreas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (läsnä klo 15:15 177-18:88 188) Stolzmann Marianna kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (poistui klo 20:42 188) Elenius Maija talouspäällikkö Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö (poistui klo 17:50) Nygrén Patrik kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä) Avellan Monica kaupunginlakimies (kokouksen pöytäkirjanpitäjä) FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Karlgren Fabian (varajäsen Friis Christer läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Mikael Holmberg Ordförande/Puheenjohtaja Monica Avellan Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 174-196 PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Tarja Rinne Cornelius Colliander on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 6.9.2016 sähköisesti 7.9.2016 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki 13.9.2016 Pykälät 182-184, 188-189 ovat olleet nähtävänä 6.9.2016. PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.
10/2016 374 Kaupunginhallitus 174 05.09.2016 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 05.09.2016 174 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
10/2016 375 Kaupunginhallitus 175 05.09.2016 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 05.09.2016 175 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarja Rinne ja Cornelius Colliander.
10/2016 376 Kaupunginhallitus 176 05.09.2016 Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallitus 05.09.2016 176 Esityslista hyväksyttiin.
10/2016 377 Kaupunginhallitus 177 05.09.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman kehys ja laatimisohjeet 3250/02.02.00/2016 Kaupunginhallitus 05.09.2016 177 Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh. 040 488 6060 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Kaupunki on kolmena vuonna tehnyt positiivisen tuloksen ja myös kuluvan vuoden tuloksen odotetaan olevan positiivinen. Niin rahoituksen kuin määrärahojen käytönkin ennustetaan pysyvän hyvin lähellä tämän vuoden talousarviota. Rahoitus tulee heikkenemään vuonna 2017 ja pysymään samana vuonna 2018. Verotulot pienenevät hieman, vaikka verotettavien tulojen odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan hieman verotettavista tuloista tehtävien vähennysten noustessa. Valtionosuudet vähenevät reilusti vuonna 2017, kun indeksitarkistukset on poistettu ja valtio vähentää valtionosuuksista kuntien laskennallisen hyödyn laissa määrätyistä taksamuutoksista sekä säästömahdollisuuksista. Alustavan arvion mukaan valtionosuudet pienevät 1,5 miljoonalla eurolla, ja tästä 0,42 miljoonaa johtuu perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle. Talouden suunnittelussa on kuitenkin lähdetty siitä, että veroprosentti säilyy ennallaan. Ensi vuoden työsopimukset ja sosiaalikulujen kehitys laskevat henkilöstökuluja. Koska ns. kiky-sopimus kattaa lähestulkoon kaikki alat, kustannusten nousun ja inflaation odotetaan olevan matalia. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on kuitenkin valtionosuusuudistuksen ja heikkona jatkuvan suhdannetilanteen vuoksi kireä ja sen odotetaan pysyvän sellaisena pitkän aikaa jatkossakin. Talousarvion kehyksen laadinnassa on ollut lähtökohtana se, että toimintakulut ja -tulot sopeutetaan ennakoituihin vero- ja valtionosuustuloihin niin, että kertynyt alijäämä/ylijäämä katetaan suunnittelukauden aikana. Kehystä varten tehdyissä laskelmissa on lähtökohtana, että kunnallinen tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti säilyvät muuttumattomina koko suunnittelukauden ajan. Kaupunki pyrkii suunnittelukaudella investointiensa omarahoitukseen ja investoinnit on siten sopeutettava tällaiselle tasolle. Investointien oma rahoituksellinen kantokyky on 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuoteen 2018 tulee mahdollisesti vaikuttamaan sote-uudistus ja vuonna 2019 investointien on oltava huomattavasti pienempiä. Tämä merkitsee nousua suhteessa tämän vuoden talousarvioon, joka on noin 4,4 miljoonaa euroa. Kehykset on sopeutettu odotettavissa oleviin tuloihin siten, että kaupungin rahoituksellinen asema suunnittelukaudella pysyisi muuttumattomana edellyttäen, että investoinnit pysyvät alle 4,6 miljoonan euron nettotasolla. Investointeja priorisoitaessa on otettava huomioon sote-uudistus.
10/2016 378 Kaupunginhallitus 177 05.09.2016 Itsehallintoalueisiin perustuva sote-uudistus tulee toteutuessaan mullistamaan koko kaupungin toiminnan ja talouden. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kaupungille on vielä vaikea arvioida, mutta lopulliseen vuoden 2019 suunnitelmaan tullaan sisällyttämään saatavissa olevan informaation pohjalta tehty laskelma. Talousarviokehys, joka perustuu kustannusten madaltamiseen sekä henkilöstökulujen että muiden menojen osalta ja myös tulotason madaltamiseen, on toiminnoille haasteellinen. Henkilöstökulujen arvioidaan vuonna 2017 alenevan 1,76 % (vuonna 2016 lisäystä 0,6 %). Vuoden 2016 inflaatioksi ennustettiin 1 % ja nyt toteumaksi odotetaan tänä vuonna muodostuvan 0,5 %. Ennuste talousarviovuoden yleisestä inflaatiosta on 1 % ja kuntien kustannusten noususta 0,9 %. Taksakorotusten odotetaan olevan vähäisiä vuonna 2017 ja kehys perustuu tuottojen lisääntymiseen 1,2 %:lla. Valtion 0,4 miljoonan euron osuus perustoimeentulotuesta häviää ja sen seurauksena tuotot vähenevät yhteensä 0,4 %. Onnistuminen edellyttää koko organisaatiolta valmiutta toimenpiteisiin, joilla on pysyvä vaikutus kaupungin kustannuksiin. Kyseeseen voivat tulla erilaiset palveluidemme tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat toimet. Kulujen kurissa pitämisessä hyödynnetään prosessien kehittämistä, työtehtävien muutoksia ja tehokkaita hankintoja. Väistämättä tullaan tarvitsemaan myös toimenpiteitä, jotka jossain määrin heikentävät palvelujen saatavuutta. Talousarvion kehys merkitsee 0 euron tulosta ja 4,6 miljoonan euron vuosikatetta talousarviovuonna 2017. Vuosikatteen on tasapainoisessa kuntataloudessa riitettävä investointikulujen kattamiseen. Tämän ylittävät investointikulut on rahoitettava lainoin. Investointien taso voi olla enintään 4-5 miljoonaa euroa, jos kehys käyttötalouden osalta saavutetaan. Kehykset ovat talousarviovuonna sitovia kunkin osaston osalta toimintakatetasolla sekä yhteenlasketun toimintakatteen osalta. Taloussuunnitelmassa (vuodet 2018-2019) kehykset ovat sitovia kokonaisnettomenojen osalta ja suuntaa antavia osastojen nettomenojen osalta. Kehyksiin sisältyvät sisäiset menot ja tulot, sisäisiä vuokria lukuun ottamatta. Vuoden 2017 sisäiset vuokrat kattavat myös pääomakustannukset ja nousevat noin kaksinkertaisiksi vuoden 2016 tasosta. Kehysten ja niiden muutosten käsittelyn helpottamiseksi sisäiset vuokrat jätetään pois laskelmasta. Vuokrat eivät vaikuta kaupungin toimintakatteeseen, mutta osastotasolla vaikutus on olennainen. Budjetointiprosessi on kuvattu talousarvio- ja taloussuunnitelmakaaviossa (liitteenä), joka on suunniteltu tukemaan sitä, että talousarviotyön tuloksena syntyisi hyväksyttävissä oleva talousarvio ja -suunnitelma. Osastopäälliköt/Toimialapäälliköt vastaavat ensisijaisesti oman
10/2016 379 Kaupunginhallitus 177 05.09.2016 osastonsa/toimialansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta. Budjetointi tehdään kustannuspaikoittain ja tileittäin/kustannuslajeittain kussakin organisaatiosuunnitelmassa niin, etteivät annetut kehykset ylity. Liite 1 Paraisten kaupungin vuoden 2017 talousarvion kehys 2 Talousarviokehyksen tuloslaskelma 3 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laatimisohjeet Oheismateriaali Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaavio 2017-2018 Kaupunginhallitus hyväksyy Paraisten kaupungin vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laatimisohjeet ja kehyksen. Esittelijä teki päätösehdotukseen seuraavan lisäyksen: Valtion budjettineuvotteluista ja niihin liittyvistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista johtuen liittyy kaupungin 2017 vuoden vero- ja valtionosuusrahoituksen määrään merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan muuttamaan osastojen budjettiraameja siinä määrin kuin uudet seuraavien viikkojen aikana saatavat rahoitusennusteet niiden muuttamisen mahdollistavat. Raamin on aina päädyttävä vähintään nollatulokseen. Kaupunginhallitusta informoidaan mahdollisista budjettiraamien muutoksista viimeistään seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Keskustelun kuluessa Tarja Rinne ehdotti vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman kehyksen ja laatimisohjeiden sivulle 6 kohtaan "Vastuualueiden visio ja tavoitteet" seuraavaa lisäystä: Tekstin loppuun lisätään lisäyksenä seuraavaa: "Tekstiosien, esimerkiksi tavoitteiden, on oltava selkeästi muotoiltuja ja mitattavissa olevia ja niihin on sisällyttävä tieto olennaisista muutoksista edellisvuosiin verrattuna." Esittelijä ilmoitti yhtyvänsä Tarja Rinteen lisäysehdotukseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Tiedoksianto Kaupunginvaltuusto, johtoryhmä
10/2016 380 Kaupunginhallitus 178 05.09.2016 Palvelutoimintojen ehdotus talousarvioksi 2017 ja taloussuunnitelmaksi 2018-2019 3250/02.02.00/2016 Kaupunginhallitus 05.09.2016 178 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Budjetti 2017 sisältää uuden elementin vuokran muodostuksessa, aidon pääomavuokran. Aito pääomavuokra tulee nostamaan kokonaisvuokraa merkittävästi, mutta korjausvastuutekijän suuruus ei kasva samasta syystä. Korjausvastuutekijän suuruus määrittää rakennusmassan korjausten määrän ja muu osuus pääomavuokrasta on konsernituottomäärittelyä, joka ei aktivoidu palvelutoimintojen käyttämään korjauspääomaan. Budjetin 2017 lähtökohtana on, kuten aikaisemminkin, pyrkiä pitämään käytössä palvelutoiminnan tarvitsema tehollinen kiinteistömassa. Budjetin perusteet ovat täysin riittämättömät turvaamaan palvelutoiminnan edellytykset ja luomaan mahdollisuudet terveelliselle työympäristölle kokonaisuutena. Kiinteistömassan suhteen ollaan tilanteessa, jossa kiinteistöjä on realisoitava korjausresurssien puuttuessa korjausvastuun osalta. Kiinteistömassan huomattava tehostaminen edellyttää tilapankkia vuoden 2017 budjetissa. Tilapankki on ollut toiminnassa nyt yhden budjettikauden ajan ja voimme seurata kiinteistöjen taloutta pankin kautta entistä selvemmin. Tilapankin kustannuskertymä on 50 000. Kustannusten suuruus on 1,2 /m 2 kuukaudessa. Budjetin elementit: Pääomavuokra 6 % rakennusten teknisestä arvosta. Pääomavuokraa ei käytetä korjaustoimintaan, vaan nettotulos on positiivinen suuruusluokkana 6,8 M. Korjausvastike määrittää kustannuskertymän, jolla rakennuskantaa voidaan korjata. Nykyiset arvot suhteutetaan budjettiraamiin jälleenhankinta-arvojen suhteessa. Nykyiset käyttöbudjetin arvot edeltävän käytön tai kustannusnousun maksimitasolla 2 % mukaisesti muodostavat perusosan budjettikokonaisuudelle, johon lisätään korjausvastuutekijä. Tilapankki, johon siirretään tehottomassa käytössä tai ilman käyttötarvetta olevat kiinteistöt. Pakollisten kustannusten määrä 1,2 /m 2 kuukausitasolla. Budjetin 2017 muodostamisen perusteena on kiinteistömassan kokonaisvaltainen päivittäminen tila- ja arvomuutosten sekä kustannusten mukaisesti edeltävän vuoden laskentana. Budjettiin sisältyy 2 %:n kustannusnousu nykyisten kustannuspaikkojen osalta. Sisäisen vuokran
10/2016 381 Kaupunginhallitus 178 05.09.2016 käyttöbudjetin suuruudeksi muodostuu 4,45 M ja korjausvastuutekijän osuudeksi 0,85 M. Sisäisen vuokran kokonaiskertymäksi muodostuu 5,29 M. Sisäinen vuokra kasvaa 1,2 %, joka vastaa kertymää 0,06 M. Pääomavuokran uusi osuus, joka perustuu 6 %:n korkotuottovaatimukseen, lisää bruttovuokraa 6,79 M, ja sisäisen kokonaisvuokran suuruus on 12,1 M. Yhteensä budjetin suuruudeksi muodostuu uusi pääomavuokra huomioiden 12,6 M. Poistuvat sekä uudet kohteet täydentävät toisiaan. Koivuhaan koulu on kokovuotisessa käytössä, Skräbbölen koulu ja Houtskarin terveysasema lisäävät kustannuskertymää. Korjausvastuutekijän suuruudeksi muodostuu 0,76 /m 2 /kk ja uuden pääomavuokra suuruudeksi 6,09 /m 2 /kk, mutta tämä vuokra yhdessä korjausvastuutekijän kanssa eivät riitä vastaamaan tarpeen muutosta eivätkä ole verrattavissa kaikkien analyyttisen kiinteistöhallinnan piirissä olevien rakennusmassojen arvoihin. Ruokapalvelut tutkii mahdollisuuksia kehittää organisaatiota yhdessä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Budjetti toteutetaan tasolla, joka perustuu vuoden 2016 positiiviseen tulokseen. Sisäiset annos- ja yksikköhinnat eivät kasva ja sisäiset kustannukset ovat suuruudeltaan 3,15 M, mikä merkitsee 0,8 % eli 0,025 M matalampaa tasoa ilman uuden pääomavuokran vaikutusta. Ulkoisten kustannusten suuruus on 0,23 M. Kokonaisbudjetti kasvaa 0,1 % ja suuruudeksi muodostuu 3,37 M. Pääomavuokran vaikutus kasvattaa budjettia 11,2 % ja suuruudeksi muodostuu 3,75 M. Siivoustoimintojen talousarvio on muodostettu saariston oman henkilöstön osalta suuruusluokkana matalamme tasolle. Uuden palvelutuottajan sopimuksen kustannustaso on kiinteä vuositasolla, jolloin palvelutuottajan kustannustaso on edeltävän vuoden tasoa. Eläkemenokertymät ja varhe-maksut laskevat. Uudet kohteet Koivuhaan koulun laajennus, Skräbbölen koulu ja Houtskarin terveysasema lisäävät kustannuskertymää. Omana työnä tehtävä työsuorite vähenee ja korvataan osaksi ostopalveluna henkilöstön saatavuuden takia. Sisäiset kustannukset laskevat -2,4 %, joka vastaa kertymää 29 000. Sisäisten kustannusten budjetin suuruudeksi muodostuu 1,21 M. Siivouskustannusten kokonaisbudjetti pienenee -3,2 %, joka vastaa kertymää 40 000. Kokonaisbudjetin suuruudeksi muodostuu 1,26 M. Kokonaisuutena talousarvion sisäiset kustannukset laskevat -0,1 % ja ovat suuruudeltaan 9,65 M. Kokonaisuutena palvelutoimintojen budjetti on tämän vuoden budjetin tasolla ja kokonaissummaksi muodostuu 10,45 M ilman uuden pääomavuokran vaikutusta. Kaikki kustannukset yhteensä pääomavuokra huomioiden ovat suuruudeltaan 17,24 M. Tilapankilla on erilliset kustannukset suuruudeltaan 50 000. Yhteenvetona todetaan kiinteistöjen akuutin korjaustarpeen olevan niin kattava, ettei budjettikertymää lisäämättä ole mahdollista muulla tavoin taata
10/2016 382 Kaupunginhallitus 178 05.09.2016 palvelutoiminnan edellytyksiä kuin tehostamalla rajusti kiinteistöjen käyttöä tilapankin avulla ja realisoimalla kiinteistömassaa. Siivouksen olemassa olevien kustannusten budjetointi henkilöstökulujen osalta ilman korotuksia tasapainottaa volyymin kasvusta johtuvaa budjetin kasvua. Oheismateriaali Palvelutoiminnot: Talousarvion toimintaympäristö Kiinteistöt: Sisäiset vuokrat Ruokapalvelu: Ruokapalvelun yksikkö- ja annoshinnat Siivous: Sisäinen siivous Kaupunginhallitus hyväksyy palvelutoimintojen sisäiset vuokrat vuoden 2017 talousarvion osalta sekä merkitsee tiedoksi informaation koskien talousarvion toimintaympäristöä ja taloussuunnitelmaa vuosille 2018-2019 liitteissä esitetyssä muodossa. Keskustelun kuluessa Markku Orell ehdotti asian pöydällepanoa. Puheenjohtaja totesi, että Markku Orellin ehdotus ei ollut saanut kannatusta eikä sitä sen vuoksi oteta äänestettäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen.
10/2016 383 Kaupunginhallitus 179 05.09.2016 Puolivuotisraportti 06/2016 3044/02.02.02/2016 Kaupunginhallitus 05.09.2016 179 Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh. 040 488 6060 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Puolivuotisraportti on vastuualueittain laadittu yhteenveto, josta käyvät ilmi talousarvion seurantatiedot sekä ennusteet. Puolivuotisraportti täydentää kolmannesvuosiraportteja ja antaa seurantatietoja talousarviotyöhön. Ennusteen 30.6. on tehnyt talouspalvelut ja siihen vaikuttaneita tekijöitä ovat mm.: - käyttöaste 30.6. mennessä - käyttöaste 30.6.2016 suhteessa tämän vuoden talousarvioon - talousarvio - yksiköiden oma ennuste kuluvasta vuodesta 31.4. mennessä. Talouspalveluiden ennusteen on tarkoitus toimia yksiköiden ja osastojen/toimialojen työvälineenä ja ensiaskeleena vuoden 2017 talousarviokehyksen laatimiseen. Ylitysriskien johdosta talouspalvelut on pyytänyt yksikköpäälliköiltä selvitystä seuraavista asioista: Syyt ylitysriskiin puolivuotisraportissa Toimenpiteet, joihin yksikkö on ryhtynyt ylitysriskin pienentämiseksi Toimenpiteet, joihin yksikkö aikoo vielä ryhtyä Olennaisista riskeistä, jotka oletettavasti tulevat edellyttämään lisämäärärahoja, raportoidaan kaupunginhallituksen kokouksessa 3.10. Oheismateriaali Tiedoksianto Talousraportti ja ennuste 2016, puolivuotis Kaupunginhallitus merkitsee raportin tiedoksi. Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist ja elinkeinopäällikkö Tomas Eklund tekevät selkoa yksiköiden päivähoito, suomenkielinen koulutus, sosiaalipalvelut ja matkailu ylitysriskeistä kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa. hyväksyttiin. Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist ja elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, kaupunginvaltuusto
10/2016 384 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 Ympäristölautakunta 114 17.08.2016 Kaupunginhallitus 180 05.09.2016 Ranta-asemakaava tilalle Sommarö 1:48 Borstössä Nauvossa 2546/10.02.04/2015 Ympäristölautakunta 09.12.2015 207 Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh. 040 488 5918 Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 Maanomistajien aloitteesta alueella on käynnistetty ranta-asemakaavan laatiminen yhden rantarakennusoikeuden siirtämiseksi. Kaavoitettava alue käsittää kokonaisuudessaan tilan Sommarö 1:48 Sommarön ja Sillskärin saarissa Borstössä Nauvossa. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on siirtää Sommaröstä Sillskäriin yksi loma-asuntojen korttelialue (RA). Alueella on voimassa 20.6.1995 hyväksytty Eteläisen Nauvon osayleiskaava, jonka mukaan tilalla Sommarö 1:48 on Sommarön saaressa loma-asuntojen alue, jolla on viisi erillistä rakennuspaikkaa (RA-5). Sillskär on voimassa olevan kaavan mukaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Tämä ranta-asemakaava on huomioitava Paraisten kaupungissa tekeillä olevassa Eteläisen Nauvon osayleiskaavassa ja Eteläisen Nauvon osayleiskaavan muutoksessa. Kaavan laatiminen aloitettiin maanomistajan aloitteesta ja toimesta alkuvuodesta 2015. Aloituskokous pidettiin kaavan laatijan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Paraisten kaupungin kanssa 23.10.2015. Luonnosvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 12.11.2015 alkaen. Kaavaluonnoksesta ei ole sen vireilläoloaikana jätetty mielipiteitä. Kaavaehdotus on nyt valmistunut. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan yhteydessä. Vuorovaikutus toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Liite 12. Kaava 13. Kaavaselostus 14. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15. Luontoselvitys 16. Viranomaisneuvottelumuistio Ympäristölautakunta päättää asettaa julkisesti nähtäville ehdotuksen ranta-asemakaavaksi tilalle Sommarö 1:48 Borstössä Nauvossa. Ellei kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana saada sellaisia lausuntoja tai muistutuksia, jotka edellyttäisivät sen muuttamista merkittävästi, esittää ympäristölautakunta kaavan hyväksymistä.
10/2016 385 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 Ympäristölautakunta 114 17.08.2016 Kaupunginhallitus 180 05.09.2016 Jäsen Aya Lundsten ehdotti Helena Särkijärven kannattamana, että lautakunta päättää olla hyväksymättä kaavaa. Puheenjohtaja ehdotti, että lautakunta äänestäisi esittelijän ehdotuksesta ja jäsen Aya Lundstenin ehdotuksesta nimenhuudolla siten, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Aya Lundstenin ehdotusta äänestävät Ei. Lautakunta päätti hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen äänestysmenettelyksi. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 7 kpl Ei-ääniä 2 kpl Äänestämättä jätti 0 kpl Lautakunta päätti näin ollen hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Äänestystulos liitetään pöytäkirjaan liitteenä 17. Tiedoksianto kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Ympäristölautakunta 17.08.2016 114 Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh. 040 488 5918 Esittelijä Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh. 040 488 5888 Kaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä 29.1. 27.2.2016. Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot nähtävillä oloajan yhteydessä. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia sen nähtävillä oloaikana. Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päätti kokouksessaan että aihetta ei lausunnon antamiseen ei ole koska liitolla ei ole kaavasta huomautettavaa eikä se ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan että ranta-asemakaava ei ole voimassa olevan Nauvon eteläisen saariston osayleiskaavan mukainen ja että rakentamisesta vapaan rannan osuus vähenee. Lisäksi ELY-keskus on sitä mieltä että ranta-asemakaavaratkaisu on tällaisessa tapauksessa perusteltava erittäin hyvin. ELY-keskus toteaa vielä lisäksi että ranta-asemakaavassa Sommaröhön jäävä neljän erillisen loma-asuntojen alueen on muodostettava yhtenäinen
10/2016 386 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 Ympäristölautakunta 114 17.08.2016 Kaupunginhallitus 180 05.09.2016 kokonaisuus ja että kaikki loma-asumista palveleva rakentaminen on kaavakartalla osoitettava loma-asuntojen korttelialueiden sisäpuolelle. ELY-keskuksesta saadun kriittisen lausunnon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu 8.4.2016. Lisäksi kaavan laatija sekä kaupungin edustaja kävivät maastokäynnillä kaava-alueella 3.5.2016. Kaavaehdotusta on työstetty viranomaisneuvottelun ja maastokäynnin jälkeen nähtävillä olleesta versiosta eteenpäin siten että Sillskäriin siirrettävää loma-asuntoaluetta(ra) on pienennetty ja kaikki rakentaminen on osoitettu RA-ruudun sisälle. Sommarön loma-asuntoaluetta on tiivistetty, pienennetty ja siirretty niin että saaren eteläinen Lillön niemi jää kokonaan rakentamisesta vapaaksi ja kokonaisuuden kannalta rakentamisesta vapaan rannan osuus kasvaa. Kaavan laatija on lisäksi täydentänyt ja lisännyt kaavaselostukseen perusteluja rakennusoikeuden siirrolle; lähialueen kaikissa saarissa on jo osayleiskaavassa osoitettu loma-asumista, vapaan rannan osuus kasvaa tämän ranta-asemakaavan myötä erityisesti Sommarön saaren eteläisen Lillön niemen osalta. Paraisten kaupungissa on vireillä eteläisen Nauvon osayleiskaavan muuttaminen. Siinä tavoitteena on laajemmin varmistaa että rakentamisesta vapaan rannan osuus pysyy riittävänä. Tämä ja muut eteläisen Nauvon osayleiskaava-alueella tehdyt ranta-asemakaavat on tuolloin huomioitava. Nyt tehdyt täydennykset ja muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä eivätkä ne anna aihetta asettaa kaavaa uudelleen nähtäville. Kaava-alueen rajanaapuria on kuultu muutetun kaavaehdotuksen johdosta. Liite 2. Kaava 3. Kaavaselostus liitteineen Kaupunginvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan tilalle Sommarö 1:48 Borstössä Nauvossa. hyväksyttiin. Tiedoksianto kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Kaupunginhallitus 05.09.2016 180 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Liite 4 Kaava
10/2016 387 Ympäristölautakunta 207 09.12.2015 Ympäristölautakunta 114 17.08.2016 Kaupunginhallitus 180 05.09.2016 5 Kaavaselostus liitteineen Kaupunginvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan tilalle Sommarö 1:48 Borstössä Nauvossa. hyväksyttiin.
10/2016 388 Ympäristölautakunta 19 30.01.2013 Ympäristölautakunta 38 11.03.2015 Ympäristölautakunta 116 17.08.2016 Kaupunginhallitus 181 05.09.2016 Brännskärin ranta-asemakaava osalle tilasta 1:0 Brännskär Brännskärin kylässä Nauvossa 69/10.02.04/2013 Ympäristölautakunta 30.01.2013 19 Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh. 040 488 5918 Esittelijä: Kaavoituspäällikön sijainen Turkka Michelsson, puh. 040 358 5894 Maanomistajien Åbolands skärgårdsstiftelsenin ja Svenska småbruk och egnahemn Ab:n aloitteesta alueella on käynnistetty ranta-asemakaavan laatiminen, jotta alue voitaisiin pitää asuttuna vuoden ympäri ja sen matkailuelinkeinotoimintoja voitaisiin kehittää. Kaavoitettava alue käsittää osan tilasta Brännskär 1:0 Brännskärin kylässä Nauvossa Brännskärin pääsaaren itäosassa. Kaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle erillinen asumisen ja elinkeinotoimintojen alue (AP-1/s), matkailutoimintojen alue (RM) sekä samoilu- ja retkeilyalue (VR-1). Voimassa olevan Nauvon rantayleiskaavan mukaan vanha kalastajatila lähiympäristöineen on kyläaluetta(at), joka ulottuu etelä-pohjoissuunnassa saaren poikki. Nyt tekeillä olevassa ranta-asemakaavassa esitetään yleiskaavan mukaista kyläaluetta jaettavaksi käyttötarkoituksen mukaan eri alueiksi. Saaren pohjois- ja itä rannoille on suunniteltu matkailutoimintojen alue(rm). Olemassa oleva rakennuskanta sijoittuisi saaren etelärannalle muotoutuvalle asumista ja elinkeinotoimintoja varten tarkoitetulle alueelle(ap-1/s). Kaavan laatiminen aloitettiin maanomistajan aloitteesta ja toimesta vuonna 2011. Kaavoitusprosessin alusta saakka kaavasta järjestettiin työpalavereita, joiden johdosta kaavaa tarkistettiin ja työstettiin. Ranta-asemakaavan laatiminen on ollut mukana Paraisten kaavoituskatsauksessa 2012. Kaavasta on pidetty maanomistajien edustajien, kaavan laatijan, kunnan edustajien ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kanssa aloituspalaveri 2.5.2012. Lisäksi saarelle järjestettiin tutustumiskäynti alkukesällä 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2012. Kaavaehdotus on nyt valmistunut. Kaava-alueen pohjoisosan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan saaren maanomistaja on jättänyt mielipiteen kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotusta on tarkistettu ja muutettu myös pohjoisen rannan maankäytön osalta siten että pienvenesatama(lv-1) on siirretty idemmäs. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan yhteydessä. Vuorovaikutus toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
10/2016 389 Ympäristölautakunta 19 30.01.2013 Ympäristölautakunta 38 11.03.2015 Ympäristölautakunta 116 17.08.2016 Kaupunginhallitus 181 05.09.2016 Oheismateriaali: : : Kaavaehdotus, kaavaselostus liitteineen, palaverimuistioita sekä luontoinventointiraportti Ympäristölautakunta päättää asettaa julkisesti nähtäville ehdotuksen Brännskärin ranta-asemakaavaksi osalle tilasta Brännskär 1:0 Brännskärin kylässä Nauvossa. Ellei kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana saada sellaisia lausuntoja tai muistutuksia, jotka edellyttäisivät sen muuttamista merkittävästi, esittää ympäristölautakunta kaavan hyväksymistä. Esittelijä ilmoitti, että asia vedetään hakijan pyynnöstä esityslistalta pois. Jakelu: kaupunginhallitus, kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Ympäristölautakunta 11.03.2015 38 Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh. 040 488 5918 Esittelijä Kaavoituspäällikön sijainen Turkka Michelsson, puh. 040 358 5894 Kaavaehdotus on jo kertaalleen valmisteltu ympäristölautakunnan kokousta varten 30.1.2013 19 mutta tuolloin kaavaehdotuksesta oli vielä maanomistajien ja naapurin kanssa erimielisyyksiä, joten kaavaenhdotuksen käsittelyä haluttiin lykätä ja asiaa ei tuolloin käsitelty. Kaava-alueen pohjoisosan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan saaren maanomistaja on jättänyt mielipiteen kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotusta on tarkistettu ja muutettu pohjoisen rannan maankäytön osalta siten että pienvenesatama (LV-1) on siirretty pois pohjoisrannalta saaren itäreunalle, RM-aluerajausta on pienennetty ja toinen pohjoisrannan erillnen rantasaunan rakennusala on poistettu. Lisäksi poikkeusluvalla rakennetun rantasaunan rakennusala on tarkistettu ja korjattu oikealle paikalleen kauemmas rantaviivasta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan yhteydessä. Vuorovaikutus toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Liite 2. Kaavaehdotus 3. Kaavaselostus liitteineen 4. Palaverimuistioita 5. Luontoinventointiraportti Ympäristölautakunta päättää asettaa julkisesti nähtäville ehdotuksen Brännskärin ranta-asemakaavaksi osalle tilasta Brännskär 1:0 Brännskärin kylässä Nauvossa.
10/2016 390 Ympäristölautakunta 19 30.01.2013 Ympäristölautakunta 38 11.03.2015 Ympäristölautakunta 116 17.08.2016 Kaupunginhallitus 181 05.09.2016 Ellei kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana saada sellaisia lausuntoja tai muistutuksia, jotka edellyttäisivät sen muuttamista merkittävästi, esittää ympäristölautakunta kaavan hyväksymistä. hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 17.08.2016 116 Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh. 040 488 5918 Esittelijä Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh. 040 488 5888 Kaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä 12.6. 10.7.2015. Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot nähtävillä oloajan yhteydessä. Varsinais-Suomen liitto huomautti lausunnossaan että kaava-alueen koillisosassa olevan pienen erillisen luodon rakennusoikeus tulee poistaa. Varsinais-Suomen maakuntamuseo huomauttaa lausunnossaan että kaava-alueen vanha rakennuskanta tulee huomioida suojelumerkinnöin(sr) ja uudisrakentaminen tulee määritellä alueella niin että turvataan saaristomaiseman säilyminen ja että kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriympäristöön tulee selvittää. Varsinais-Suomen ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan että kaavan mukaisella asumisen ja elinkeinotoimintojen korttelialueella, jolla ympäristö säilytetään(ap-1/s) on tarkennettava määräyksiä, jotka koskevat rakennussuojelua sekä uudisrakentamista. ELY-keskus huomauttaa lisäksi että matkailutoimintojen korttelialueen(rm) kaavamääräystä on tarkennettava niin että rakentamisen on sovelluttava saaren perinteiseen rakennuskantaan ja kulttuuriympäristöön ja että kaavamerkintään on sisällytettävä asuinrakennusten enimmäismäärä. ELY-keskus huomauttaa vielä lisäksi samoilu- ja retkeilyalueen(vr-1) osalta että sen rakentamista tulee välttää ja että sinne mahdollisesti tulevat rakennukset tulee määritellä kaavassa tarkemmin. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia sen nähtävillä oloaikana. Kaavaa on nyt muutettu ja täydennetty lausuntojen johdosta. Samoilu- ja retkeilyalueeseen(vr-1) kuuluva erillinen luoto kaava-alueen koillisosassa on määrätty säilymään luonnontilassa ja muualla tällä kaavan mukaisella alueella saa rakentaa ainoastaan alueen tarkoitukseen sopivia vähäisiä rakennelmia maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 mukaisesti.
10/2016 391 Ympäristölautakunta 19 30.01.2013 Ympäristölautakunta 38 11.03.2015 Ympäristölautakunta 116 17.08.2016 Kaupunginhallitus 181 05.09.2016 Asumisen ja elinkeinotoimintojen korttelialueelle, jolla ympäristö säilytetään(ap-1/s) on lisätty rakennussuojelumääräys(sr), joka koskee vanhaa asuinrakennusta sekä sen eteläpuolella olevaa nykyisin verstaana toimivaa ulkorakennusta. Lisäksi kaavamerkkiin on lisätty vaatimus uudisrakentamisen sopeuttamisesta alueen kulttuurihistorialliseen ja maisemalliseen luonteeseen. Matkailutoimintojen korttelialueen(rm) kaavamääräykseen on lisätty asuinrakennusten enimmäislukumäärä 20 ja lisäksi kaavamääräystä on tarkennettu siten että uudisrakentamisen tulee soveltua saaren perinteiseen rakennuskantaan ja kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseon mukaan alueelta ei löydetty kesällä 2015 tehdyllä maastokäynnillä sellaisia muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä jotka pitäisi huomioida kaavassa. Nyt tehdyt täydennykset ja muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä eivätkä ne anna aihetta asettaa kaavaa uudelleen nähtäville. Liite 7. Kaava 8. Kaavaselostus liitteineen Kaupunginvaltuusto hyväksyy Brännskärin ranta-asemakaavan osalle tilasta Brännskär 1:0 Brännskärissä Nauvossa. hyväksyttiin. Tiedoksianto kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Kaupunginhallitus 05.09.2016 181 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Liite 6 Kaava 7 Kaavaselostus liitteineen Kaupunginvaltuusto hyväksyy Brännskärin ranta-asemakaavan osalle tilasta Brännskär 1:0 Brännskärissä Nauvossa.
10/2016 392 Ympäristölautakunta 19 30.01.2013 Ympäristölautakunta 38 11.03.2015 Ympäristölautakunta 116 17.08.2016 Kaupunginhallitus 181 05.09.2016 hyväksyttiin.
10/2016 393 Ympäristölautakunta 123 17.08.2016 Kaupunginhallitus 182 05.09.2016 Paraisten kaupungin lausunto ehdotuksesta Turun seudun jätetaksan perusteiksi 3179/11.03.02/2016 Ympäristölautakunta 17.08.2016 123 Valmistelija Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Esittelijä Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on 9.6.2016 käsitellyt ehdotusta Turun ja Salon seudun jätetaksan uusiksi perusteiksi ja päättänyt pyytää osakaskunnilta lausuntoa ehdotuksesta ennen päätöksen tekemistä ja perusteiden vahvistamista. Lausunnot tulee toimittaa lautakunnalle viimeistään 15.9.2016. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) ja Rouskis Oy:n fuusion seurauksena uuden yhtiön toiminta-alueella sovelletaan tällä hetkellä kahta eri jätemaksutaksaa. Taksojen välinen olennainen ero on siinä, että entisellä Rouskis-alueella peritään vuotuinen perusmaksu, kun taas entisellä TSJ-alueella ei perusmaksua ole. TSJ-alueen nykyisten taksaperusteiden vahvistamisen yhteydessä päätettiin, ettei perusmaksua oteta käyttöön, vaikka sitä ehdotettiinkin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sekajätteen (polttokelpoisen jätteen) vastaanotto- ja käsittelymaksu on entisellä Rouskis-alueella halvempi kuin vastaava maksu entisellä TSJ-alueella. Se, että nykyisellä toiminta-alueella sovelletaan kahta erillistä taksaa, ei ole ihanteellinen ja se aiheuttaa muun muassa erilaisia käytännön ongelmia, sillä aikaisemmin erillisten toiminta-alueiden jätteitä ei voida sekoittaa keskenään ennen jätteiden punnitsemista, jotta laskutus menisi oikein. Nyt esitetyssä ehdotuksessa uusiksi jätetaksan perusteiksi ehdotetaan perusmaksun käyttöön ottamista Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n koko toiminta-alueella. Perusmaksu olisi vuotuinen kiinteä maksu, joka olisi sidottu kiinteistön käyttöön. Ehdotuksen mukaan perusmaksu vaihtelisi 15,50 eurosta/vuosi 21,50 euroon/vuosi, niin että useamman asunnon kiinteistöt maksaisivat asuntojen lukumäärään pohjautuvan perusmaksun. Jos vastaanottomaksu otetaan käyttöön, polttokelpoisen jätteen vastaanotto- ja käsittelymaksu laskisi ehdotuksen mukaan nykyisestä 181 eurosta/tonni 149,18 euroon/tonni (alv 0 %). Vastaanotto- ja käsittelymaksu laskisi myös entisellä Rouskis-alueella nykyisestä 161 eurosta/tonni 149,18 euroon/tonni. Perusmaksun käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta kustannusten kokonaistasoon, vaan maksu muodostaa osan jätehuollon kokonaistuloista. Jätelain (17.6.2011/646) mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuun voi sisältyä yhtenä osana myös perusmaksu. Perusmaksun perusteina käytetään kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta. Perusmaksu
10/2016 394 Ympäristölautakunta 123 17.08.2016 Kaupunginhallitus 182 05.09.2016 voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena. Perusmaksulla voidaan kattaa esimerkiksi vaarallisen jätteen, hyötyjätteen ja muun jätteen vastaanottopaikkojen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Perusmaksulla voidaan myös kattaa viranomaistehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset; jätehuoltolautakunnan toiminta on viranomaistehtävien hoitamista. Näiden tehtävien lisäksi kunta on jätelain mukaan velvollinen tarjoamaan ja käytännössä antamaan neuvontaa jätehuollon järjestämisestä riittävästi ja riittävän usein. Nämä tehtävät ovat ns. "ilmaisia" palveluja, jotka lain mukaan on järjestettävä ja niiden on oltava saatavilla riippumatta siitä, tuottaako asiakas jätettä vai ei. Perusmaksua ja sen vaikutuksia arvioitaessa muun muassa seuraavat hyödyt nostetaan esiin perusmaksun käyttöönoton puolesta: - mahdollisuus säilyttää ja ylläpitää ns. maksuttomat jätehuoltopalvelut nykyisentasoisina - jätehuollon kustannusten jakautumisen ja muodostumisen parempi läpinäkyvyys - mahdollisuus ylläpitää vähintään nykyiset jätekeskukset ja lajitteluasemat ja tätä kautta vähentää/ehkäistä jätteiden hylkäämistä ympäristöön - mahdollisuus ylläpitää kiinteistökohtaisesti hoidettujen jätekuljetusten rekisteriä tehokkaasti kuljetusjärjestelmästä riippumatta - mahdollisuus tarjota hyvää jätehuoltopalvelua alueesta riippumatta ja tarvittaessa tarjota alueittain jopa nykyistä parempia jätehuoltopalveluja. Lisäksi selvityksessä on myös tarkasteltu ja arvioitu perusmaksun haittapuolia. Haittoina on mainittu muun muassa seuraavat asiat: - työmäärän lisääntyminen laskutuksessa ja rekisterien ylläpitämisessä - perusmaksun maksumuistutusten käsittelyn aiheuttama työmäärän lisääntyminen - lisääntyneet laskutuskustannukset - Vapaaehtoisen kiinteistökohtaisen hyötyjätekeräilyn järjestäneet kiinteistönomistajat voivat pitää perusmaksua epäoikeudenmukaisena. Perusmaksua ei perittäisi yrityksiltä, koska lain mukaan kunta vastaa ainoastaan asutuksen ja julkisen sektorin jätehuollosta. Tämä erotuksena nykytilanteeseen, jossa käsittelymaksuun sisältyvät niiden palvelujen kustannukset, jotka olisi mahdollista rahoittaa erillisellä perusmaksulla. Nykyään myös yritykset maksavat palveluista, joihin niillä ei ole oikeutta ja jotka eivät hyödytä niitä. Paraisten kaupungin ympäristölautakunta on aiemmissa taksaperusteita koskevissa lausunnoissaan suhtautunut myönteisesti erillisen perusmaksun käyttöönottoon joskin sillä ehdolla, ettei perusmaksusta tule ylimääräistä maksua aikaisempien maksujen rinnalle. Oheismateriaali Selvitys jätehuollon perusmaksusta ja sen käytön vaikutuksista Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Paraisten kaupunki
10/2016 395 Ympäristölautakunta 123 17.08.2016 Kaupunginhallitus 182 05.09.2016 suhtautuu myönteisesti koko toiminta-alueen taksaperusteiden harmonisointiin ja että erillinen perusmaksu otetaan käyttöön. Ottaen huomioon haastavat saaristo-olosuhteet ja suuresta loma-asuntojen määrästä johtuvat voimakkaasti vaihtelevat asukasmäärät tarvitaan erityisratkaisuja, jotta myös Paraisilla voidaan taata jätehuollon hyvä taso. Erillistä kiinteistökohtaista perusmaksua voidaan pitää takuuna sille, että palvelut, joihin muun muassa lajitteluasemat, liikkuvat keräysasemat, erityiskeräykset ja hyötyjätepisteet lukeutuvat, voidaan säilyttää ja että niitä voidaan tarvittaessa kehittää ja muuttaa. Paraisilla sijaitsevista yhteensä 38 hyötyjätepisteestä ainoastaan 9:ää hoitaa tuottajavastuuorganisaatio, jollaisen nykylainsäädännön mukaan tulee vastata hyötyjätteiden keräämisestä. Kunta/jäteyhtiö ylläpitää muita hyötyjätepisteitä ja ne tulee nähdä esimerkkinä palvelusta, joka voidaan taata perusmaksulla ja jota voidaan kehittää ja ylläpitää tulevaisuudessakin. Toimiva perusmaksu antaa paremmat mahdollisuudet seudullisiin erityisratkaisuihin, kun kiinteistönomistajat, jotka hyötyvät palveluista, osallistuvat rahoitukseen myös suoraan. Taksan muodostumisen ja kustannusten jakamisen kannalta järjestelmä, jossa jätehuollon koko rahoitusta ei ole leivottu osaksi käsittelymaksuja, on oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi. Perusmaksu ei kuitenkaan saa muodostaa ylimääräistä maksua, ja erillisen perusmaksun käyttöönotosta ja perinnästä aiheutuvien maksujen tulee olla suhteessa muuhun toimintaan. Perusmaksun on oltava suhteessa taloyhtiöiden saamiin palveluihin niiden yhtiöiden osalta, jotka jätehuoltomääräysten mukaan ovat velvollisia järjestämään eri jätejakeiden lajittelun ja keräyksen. Tässä tapauksessa asuntokohtaisen maksun tulee olla huomattavasti matalampi kuin omakotitalojen perusmaksun, sillä omakotitalot voivat käyttää kaikkia perusmaksulla rahoitettavia palveluja. hyväksyttiin. Tiedoksianto Lopullisen päätöksen jälkeen: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta ja kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Kaupunginhallitus 05.09.2016 182 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Oheismateriaali Selvitys jätehuollon perusmaksusta ja sen käytön vaikutuksista
10/2016 396 Ympäristölautakunta 123 17.08.2016 Kaupunginhallitus 182 05.09.2016 Kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan ehdotukseen. tarkastetaan välittömästi. Tiedoksianto hyväksyttiin. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta, ympäristölautakunta
10/2016 397 Ympäristölautakunta 124 17.08.2016 Kaupunginhallitus 183 05.09.2016 Paraisten kaupungin lausunto jätehuoltopoliittisesta ohjelmaehdotuksesta 3179/11.03.02/2016 Ympäristölautakunta 17.08.2016 124 Valmistelija Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Esittelijä Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on 9.6.2016 käsitellyt ehdotusta Turun ja Salon seudun jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi ja päättänyt pyytää osakaskunnilta lausuntoa ehdotuksesta ennen ohjelman hyväksymistä. Lausunnot tulee toimittaa lautakunnalle viimeistään 15.9.2016. Vuosien 2017 2022 jätehuoltopoliittiseen ohjelmaan sisältyy kymmenen tavoitetta jätehuoltopalvelujen kehittämisestä kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteisiin sisältyy muun muassa syntyvän jätteen määrän minimointi, lisääntynyt ympäristötietoisuus ja kestävä kehitys, jätekuljetukset, toimivat ja tasapuoliset jätehuoltopalvelut kaikissa olosuhteissa, kiinteistöjen jätevesilietteiden vastaanotto ja käsittely sekä läpinäkyvät ja kattavat jätemaksut. Ohjelmaan sisältyy ehdotus siitä, miten tavoitteet voidaan saavuttaa ja kenellä on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelmaa on työstetty neljässä eri työryhmässä, johon kiinnostuneet saattoivat ilmoittautua. Työryhmät ovat kokoontuneet kevättalven aikana ryhmävastaavan johdolla. Työryhmien pääteemoja olivat jätehuollon palvelutaso ja rahoitus, yhdyskuntajätteen hyödyntämisen kehittäminen, lietehuollon kehittäminen ja jätehuoltopalvelut asiakkaille. Asiasta kiinnostuneilla oli lisäksi mahdollisuus jättää kommentteja ja vastata aihetta koskeviin kysymyksiin oikeusministeriön ylläpitämän Otakantaa-palvelun kautta. Kummallakin fuusiota edeltäneellä jäteyhtiöllä, Rouskis Oy:llä ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä, oli oma hyväksytty jätehuoltopoliittinen ohjelma toiminta-aluettaan varten. Nyt esillä oleva ehdotus uudeksi jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi korvaa molemmat entiset ohjelmat kaikkien osapuolten hyväksyttyä ehdotuksen. uudeksi jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi on laadittu melko yleistasoiseksi, eikä se ole liian yksityiskohtainen. Ohjelman painopiste on kymmenessä tavoitteessa, joiden lähtökohtana on tehokkaat, saavutettavat, tasapuoliset ja luotettavat jätehuoltopalvelut kaikille toiminta-alueen asukkaille. Useassa tavoitteessa painopiste on kierrätyksen kehittämisessä, jätteiden hyötykäytössä, ympäristökuormituksen vähentämisessä ja neuvonnassa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen lietehuolto sekä kiinteistöjen lietesäiliöiden säännönmukainen tyhjentäminen ja lietteen asianmukainen vastaanotto ja käsittely. Jätelain mukaan yksityisten kiinteistöjen lietesäiliöiden liete luokitellaan kunnan vastuulla
10/2016 398 Ympäristölautakunta 124 17.08.2016 Kaupunginhallitus 183 05.09.2016 olevaksi jätteeksi. Jätehuoltopoliittisen ohjelman on toimittava kuntien ohjekirjana, jossa on vahvistettu jätehuollon kehityssuuntaukset tuleviksi vuosiksi. Oheismateriaali Jätehuoltopoliittinen ohjelma Lounais-Suomessa 2017 2022 Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Paraisten kaupunki toteaa lausuntonaan ehdotuksesta jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi, että Parainen voi hyväksyä ohjelman esitetyssä lukuun ottamatta kielellisiä palveluja ja asiakaspalvelua koskevia osia. Ohjelmassa ei oteta tarkemmin kantaa siihen, miten aiotaan taata ne kaksikieliset palvelut, joita kuntalaisilla ohjelman mukaan on oikeus odottaa. Tämän johdosta Paraisten kaupunki toivoo, että ohjelmasta kävisi selkeämmin ilmi, että kuntalaiset saavat jatkossakin tarvitsemansa informaation sekä suomeksi että ruotsiksi. hyväksyttiin. Tiedoksianto Lopullisen päätöksen jälkeen: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta, Carl-Sture Österman ja Matias Jensén Kaupunginhallitus 05.09.2016 183 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Oheismateriaali Jätehuoltopoliittinen ohjelma Lounais-Suomessa 2017-2022 Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan ehdotuksesta jätehuoltopoliittiseksi ohjelmaksi todeta, että Parainen voi hyväksyä ohjelman esitetyssä muodossa lukuun ottamatta kielellisiä palveluja ja asiakaspalvelua koskevia osia. Ohjelmassa ei oteta tarkemmin kantaa siihen, miten aiotaan taata ne kaksikieliset palvelut, joita kuntalaisilla ohjelman mukaan on oikeus odottaa. Tämän johdosta Paraisten kaupunki toivoo, että ohjelmasta kävisi selkeämmin ilmi, että kuntalaiset saavat jatkossakin tarvitsemansa informaation sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaupunginhallitus huomauttaa myös, että keskeisten asiakirjojen, kuten jätehuoltopoliittisen ohjelman ja jätehuoltomääräysten, jätehuoltotaksan ja jätemaksujen on oltava käännettynä ruotsiksi jo silloin, kun niistä pyydetään
10/2016 399 Ympäristölautakunta 124 17.08.2016 Kaupunginhallitus 183 05.09.2016 lausuntoa. tarkastetaan välittömästi. Tiedoksianto hyväksyttiin. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta, Carl-Sture Österman ja Matias Jensén
10/2016 400 Ympäristölautakunta 125 17.08.2016 Kaupunginhallitus 184 05.09.2016 Lausunto pelastustoimen palvelutasosta 2017-2020 3182/09.05.01/2016 Ympäristölautakunta 17.08.2016 125 Valmistelija Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 Pelastuslain (379/2011) 29 :n mukaan alueen pelastustoimen eli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tulee laatia ehdotus palvelutasosta tietyksi määräajaksi, tässä tapauksessa vuosiksi 2017-2020. Kuultuaan pelastusalueen kuntia (kuntien jätettävä lausunto viimeistään 31.8.2016) Varsinais-Suomen alueellinen pelastuslautakunta tekee palvelutasosta päätöksen. Sisäasiainministeriö on vuonna 2012 antanut ohjeen (SM 18:00/2012) palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Palvelutasopäätöksen tulee kattaa pelastuslaissa mainitut ja valtioneuvoston asetuksessa määritetyt alueen pelastustoimen järjestettäväksi kuuluvat tehtävät. Aluepelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat ihmisten, omaisuuden, ympäristön ja eläinten pelastaminen ja suojaaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuuskulttuurin edistäminen. Esitetty luonnos palvelutasopäätökseksi 2017-2020 on yksityiskohtainen. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Esitetyssä selvityksessä todetaan aluksi, että pelastustointa hoitaa tällä hetkellä 22 alueellista pelastuslaitosta. Hallitus linjasi syksyllä 2015, että pelastustoimi siirtyy vuoden 2019 alusta perustettavien uusien itsehallinnollisten alueiden järjestettäväksi ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella. Tämä edellyttää, että pelastustoimi ja sen ohjausjärjestelmä uudistetaan ja sovitetaan yhteen tulevien sote-alueiden kanssa yhdenmukaisen aluejaon ja palvelujen järjestämismallin mukaisesti ja ne huomioon ottaen. Pelastustoimen kytkeminen aluehallintouudistukseen aiheuttaa muutoksia, jotka on huomioitava palvelutasossa, sekä haasteita kielitaitoon liittyen. Vaaditaan hyvää muutosjohtajuutta ja vuorovaikutusta, hyvä turvallisuusjohtaminen varmistaa myös työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivaation. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksessa todetaan, että laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Tärkeiksi painopisteiksi on määritelty tyytyväiset asiakkaat ja toimivat
10/2016 401 Ympäristölautakunta 125 17.08.2016 Kaupunginhallitus 184 05.09.2016 sopimuspalokunnat. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueen asukkaista 5,7 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten palvelujen varmistamiseksi ja parantamiseksi on tehtävä toimenpiteitä ja sen vuoksi pelastuslaitokselle on päätetty laatia kieliohjelma. Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 27 kunnan alueella. Saaristo ja Saaristomeri aiheuttavat palvelutasolle oman haasteellisen riskitarkastelun. Saaristomeren noin 22 000 saarella on 49 500 loma-asuntoa, ja yhteensä 177 saarella asuu 4 272 henkilöä ilman kiinteää tieyhteyttä. 24 tunnin valmiudessa olevia paloasemia Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueella on kymmenen ja 8 tunnin valmiudessa olevia paloasemia kolme. Paloasemia on yhteensä 83 ja alueella toimii 66 sopimuspalokuntaa. Ikääntyminen vaikuttaa sopimuspalokuntien rekrytointi- ja toimintamahdollisuuksiin, koska myös ihmisten vapaaehtoisuus vähenee. Kiinteistöistä tehty kartoitus osoittaa, että kiinteistöissä on korjausvelkaa, johon on tarkoituksenmukaista reagoida mahdollisimman pian. Korjausvelan poistamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma ja yhteistyö kuntien kiinteistölaitosten kanssa tulee olemaan tarpeen. Esitettyyn luonnokseen palvelutasopäätökseksi sisältyy myös huoli mahdollisuuksista pitää yllä turvallisuuspalvelujen hyvää palvelutasoa vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa. Investointien nettomääräraha on pysynyt koko alueellisen pelastustoimen perustamisen jälkeen samalla tasolla, joka on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Vähäisemmät investointimahdollisuudet ja korkeammat hankintahinnat johtavat siihen, että kaluston kiertoaika pitenee, mikä puolestaan aiheuttaa suurempia korjauskustannuksia ja lisääntyviä käyttöpuolen kuluja. Tavoitteena on palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana kasvattaa investointien nettomääräraha 2 miljoonaan euroon ja vastaavasti saavuttaa säästöjä käyttöpuolen määrärahoista. Yhtenä pelastuslaitoksen yleisempänä tavoitteena on edistää yleisiä kansalaistietoja ja -taitoja koskien paitsi onnettomuuksien ehkäisyä myös toimimista onnettomuustilanteissa. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitoksen valvontatyön, pelastustoiminnan ja nuohousten yhteydessä annetaan tavoitteellista turvallisuuteen liittyvää informaatiota. Vuosittain laaditaan turvallisuusviestinnän suunnitelma, jossa määritellään kohderyhmät ja painopisteet. Öljyntorjuntavalmiuden ja merellisten toimintojen turvaamiseksi jatketaan isompien öljyntorjuntaveneiden uudistamis- ja peruskorjaushanketta. Hankkeen kustannukset katetaan pääosin Öljysuojarahaston varoista. Pelastuslaitoksen nykyinen viesti- ja johtokeskus toimii ympärivuorokautisesti. Viestikeskuksen tehtävä on ylläpitää operatiivista ja päivittäistä tilannekuvaa. Esitettyjen suunnitelmien mukaan valtakunnallisesti perustetaan viisi
10/2016 402 Ympäristölautakunta 125 17.08.2016 Kaupunginhallitus 184 05.09.2016 tilannekeskusta, joista yksi sijaitsee Turussa. Oheismateriaali Luonnos palvelutasopäätökseksi 2017-2020 Ympäristölautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Paraisten kaupunki toteaa lausuntonaan, että luonnos Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseksi 2017-2020 on hyvin laadittu ja riittävän yksityiskohtainen. Palvelutasopäätöksen toimenpideohjelma sisältää tärkeimmät tehtävät, määrittelee toiminnalle tavoitteet ja antaa hyvät suuntaviivat niiden muutosten ja haasteiden kohtaamiseen, joita pelastustoimella toimintakauden aikana todennäköisesti on edessään. hyväksyttiin. Tiedoksianto Kaupunginhallitus, lopullisen päätöksen jälkeen Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Kaupunginhallitus 05.09.2016 184 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Oheismateriaali Luonnos palvelutasopäätökseksi 2017-2020 Kaupunginhallitus päättää, että Paraisten kaupunki toteaa lausuntonaan, että luonnos Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseksi 2017-2020 on hyvin laadittu ja riittävän yksityiskohtainen. Palvelutasopäätöksen toimenpideohjelma sisältää tärkeimmät tehtävät, määrittelee toiminnalle tavoitteet ja antaa hyvät suuntaviivat niiden muutosten ja haasteiden kohtaamiseen, joita pelastustoimella toimintakauden aikana todennäköisesti on edessään. tarkastetaan välittömästi. Keskustelun kuluessa Hanna Järvinen ehdotti päätösehdotukseen seuraavaa lisäystä: "Paraisten kaupunki korostaa, että koska Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa sopimusluontoisesti ensihoitopalveluita Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille, tulee ympärivuorokautinen helikopteripäivystys jatkossakin säilyttää Turussa. Ainoastaan näin voidaan valtakunnallisen kriteeristön mukainen ensihoidon avunsaantiaika korkeintaan 40 minuuttia turvata saaristossa."
10/2016 403 Ympäristölautakunta 125 17.08.2016 Kaupunginhallitus 184 05.09.2016 Esittelijä ilmoitti yhtyvänsä Hanna Järvisen lisäysehdotukseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Tiedoksianto Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
10/2016 404 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015 121 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Kaupungissa on vuosina 2010-2014 useaan otteeseen pohdittu tarvetta ja mahdollisuuksia muuttaa kaupungin teknisten tukipalveluiden järjestämistapaa tehokkaammaksi ja paremmaksi. Raportteja, joissa on pyritty tunnistamaan ongelmat ja antamaan ehdotuksia, on tehty useita. Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kiinteistöjen, ruokapalvelun ja siivouksen vastuualueet muodostavat palvelutoimintojen toimialan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja jonka poliittisesta ohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto. Puistojen ja yleisten alueiden, liikenneväylien (kadut ja tiet) ja vesihuollon vastuualueet toimivat ympäristölautakunnan alaisuudessa. Lisäksi liikuntalaitosten kunnossapito on tällä hetkellä osa kulttuuritoiminnan vastuualuetta. Teknisten tukitoimintojen keskittäminen yhteen organisaatioon merkitsisi huomattavia synergiaetuja, osaamisen keskittymistä ja parantamismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia tehokkaampaan resurssien käyttöön. Mahdolliset synergiaedut koskevat sekä ylläpitoa että investointeja. Uudelleenorganisointi voisi luoda paremmat edellytykset johtaa, koordinoida ja tehostaa ylläpitoa ja kehittää suunnittelu-, projektointi- ja hankintaosaamista. Tämän vuoksi on aiheellista teettää selvitys vaihtoehtoisista realistisista teknisten tukitoimintojen järjestämismalleista. Aikaisemmissa raporteissa on tuotu esille ajatus siitä, että vesihuollon eriyttäminen yhtiöittämällä toisi monia hyötyjä. Sitä, onko toiminnan eriyttämiselle liikelaitokseksi tai yhtiöksi olemassa hyvät ja riittävät perusteet, voidaan hyvin selvittää samalla kun selvitetään kysymystä tukitoimintojen järjestämistavasta. Perusteellinen tuotteistaminen on yksi edellytys organisaation ja sen ohjauksen kehittämistyössä. Se antaa kuvan käytettävistä resursseista ja tuotettavista palveluista ja niiden kokonaiskustannuksista. Tuotteistaminen on perusta kaikelle organisaation tulevalle kehittämistyölle ja se on siksi tärkeä ja välttämätön elementti tehtävässä selvityksessä.
10/2016 405 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki käyttää ulkoista selvitysmiestä, joka A. selvittää realistiset, vaihtoehtoiset mallit teknisten tukitoimintojen järjestämiselle sekä suosittelee Paraisten kaupungille yhtä mallia B. tuotteistaa teknisten tukitoimintojen toiminnan C. selvittää edellytykset vesihuoltotoiminnan eriyttämiselle liikelaitokseksi tai yhtiöksi. Kaupunginhallitus valitsee selvitystyötä varten pienen ohjausryhmän, jonka muodostavat esimerkiksi kaupunginjohtaja, hankintakoordinaattori sekä yksi luottamushenkilöedustaja kaupunginhallituksesta, ympäristölautakunnasta ja palvelutoimintojaostosta. Ohjausryhmä hoitaa ulkoisen selvitysmiehen hankinnan ja valinnan ja ohjaa selvitystyötä esimerkiksi antamalla selvitysmiehen käyttöön tarvittavan aineiston, täsmentämällä selvityksen tavoitteita ja pitämällä huolen siitä, että avainhenkilöitä haastatellaan. Ohjausryhmä kutsuu tarvittaessa työhön mukaan asiantuntijoita organisaation sisältä. Ohjausryhmä valvoo, että kaupunki saa selvityksestä irti suurimman mahdollisen hyödyn. Ohjausryhmä raportoi hallitukselle. Kaupunginhallitus päätti, että ohjausryhmän muodostavat kaupunginjohtaja, hankintakoordinaattori, Kurt Lundqvist kaupunginhallituksesta, Andreas Johansson ympäristölautakunnasta ja Markku Orell palvelutoimintojaostosta. Kaupunginhallitus 06.06.2016 128 hyväksyttiin. Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Ohjausryhmä antoi kesäkuussa 2015 selvitystehtävän FCG Konsultointi Oy:lle. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Raportti teknisten tukitoimintojen järjestämisestä valmistui lokakuussa 2015 ja esiteltiin kaupunginhallitukselle lokakuussa 2015. Vesihuollon yhtiöittämistä koskeva raportti valmistui maaliskuussa 2016 ja esiteltiin kaupunginhallitukselle huhtikuussa 2016. 27.5.2016 pidettiin henkilöstöinfo, jossa kerrottiin asian valmistelusta kaupunginhallitukselle. FCG Konsultointi Oy:n toimeksiantoon sisältyy vielä teknisten tukipalvelujen tuotteistamisen selvittäminen. Teknisiä tukipalveluja koskevassa raportissa todetaan seuraavaa: Nykyisellä organisaatiorakenteella kaupunki ei saavuta synergiaetuja
10/2016 406 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 samankaltaisista tehtävistä, vaikka synergiaedut olisikin tunnistettu. Kaupungilla on maantieteellisesti haastava toimintaympäristö ja tukipalvelujen tuottamisessa on suuria eroja. Suurin osa tarkasteltavasta toiminnasta on kaupungin peruspalveluja, kuten esimerkiksi sivistyspalveluja ja terveyspalveluja, tukevia toimintoja. Peruspalvelujen tarve muuttuu muun muassa demografisen kehityksen seurauksena. Kaupungin vastuu peruspalvelujen tuottamisesta muuttuu dramaattisesti, jos ja kun hallinto- ja sote-uudistus toteutuu. Tukipalvelutoimintojen on pystyttävä joustavasti mukautumaan kaikkiin peruspalveluissa tapahtuviin muutoksiin. Yhden keskitetyn organisaation tuomina etuina ja mahdollisuuksina nostetaan esiin seuraavaa: Selkeyttää kaupungin organisaatiota ja vähentää toimielinten määrää. Oikea delegointi viranhaltijoille selkeyttää ja tehostaa tukipalvelutuotantoa. Poliittinen päätöksenteko tapahtuu silloin, kun sopimus hyväksytään peruspalveluista vastaavassa lautakunnassa. Merkittävistä ja laajakantoisista asioista päätetään kaupunginhallituksessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi investoinnit ja siirtyminen ostopalveluhankintoihin. Talouden johtaminen ja seuranta vahvistuvat. Resurssien yhteiskäyttö helpottuu. Eläköitymisen hyödyntäminen tehostamiskeinona helpompaa yhdessä organisaatiossa. Paremmat edellytykset henkilöstön osaamisen turvaamiseen ja kehittämiseen. Paremmat edellytykset osaamisen ja tiedon levittämiseen. Paremmat edellytykset optimoida oikea tuotantotapa ja -määrä. Helpompi saavuttaa synergiaetuja ja välttyä osaoptimoinnilta. Helpompi varmistaa yhteisten resurssien käyttö (henkilöstö, koneet, laitteet yms.). Työnjohtotehtäviä voidaan keskittää harvemmille työnjohtajille. Teknisten tukipalvelujen poliittinen ohjaus voi tapahtua lautakunnan tai jaoston taikka kaupunginhallituksen kautta. Jos kaupunginhallitus vastaa poliittisesta ohjauksesta, edut ovat seuraavat: Lyhyempi päätöksentekoketju investointien osalta ja kaupunginhallitus pystyy ohjaamaan investointeja kokonaisuutena. Kaupunginhallitus neutraali tukitoimintojen tuottaja. Helpompi muuttaa organisaatiokulttuuria. edellyttää kuitenkin pitkälle vietyä delegointia ja sitä, että kaupunginhallitus ohjaa toimintaa strategisesti. Organisaatiomuutoksen
10/2016 407 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 seurauksena ympäristöosaston päätösvalta ja ohjaus vähenisivät ja selvityksen tekeminen ympäristölautakunnan yhdistämisestä rakennuslautakunnan kanssa olisi aiheellista. Liite 18 Tukipalveluselvitys 19 Esiselvitys vesihuollon yhtiöittämisestä Oheismateriaali Teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi, henkilöstöinfo Kaupunginhallitus päättää seuraavasta organisaatiomuutoksesta ja sen suuntaviivoista: Kaupunginhallitus päättää koota tekniset tukitoiminnot saman operatiivisen johdon ja organisaation alaisuuteen. Teknisiin tukipalveluihin yhdistettävät vastuualueet ovat: Ruokapalvelu Siivous Kiinteistöt Puistot ja yleiset alueet Liikenneväylät Vesihuolto Teknisten tukipalvelujen toimivaltaan siirtyy myös vastuu liikuntapaikoista ja sen myötä myös niiden parissa kulttuuriyksikössä toimiva henkilöstö. Teknisiä tukitoimintoja johtaa oma päällikkö. Tekniset tukipalvelut toimivat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Vesihuolto säilyy nyt siten taseyksikkönä eikä sitä tässä vaiheessa yhtiöitetä eikä muuteta liikelaitokseksi. Edellytykset vesihuollon taloudellisesti tasapainoiselle toiminnalle ovat vielä liian heikot, kuten tehty taloudellinen mallinnus osoittaa. Vesihuollolla on tällä hetkellä jonkin verran jaettuja tehtäviä muiden teknisten tukitoimintojen kanssa. Vesihuollon toiminnassa keskeistä on myös infran kehittäminen yhteisesti liikenneväylien kanssa. Kokonaisarviona on, että yhtiöittämiselle ei tällä hetkellä ole riittäviä perusteita. Asia saattaa nousta uudelleen esiin myöhemmässä vaiheessa. Uudelleenorganisointityössä painotettavat asiat: Johtaminen Synergiaedut Keskitetyt yhteiset kansliatoiminnot Yhteiset päivystysrenkaat Yhteinen paikallinen työnjohto Henkilöstön liikkuminen vastuualueiden ja fyysisten alueiden välillä vallan delegointi
10/2016 408 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 Uusi tekniikka Tuotteistaminen ja kustannustehokkaat ratkaisut Teknisten tukitoimintojen uudelleenorganisointi toteutetaan siten, että organisaatio voi aloittaa 1.1.2017. Seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen valmistellaan teknisten tukipalvelujen esimiehen rekrytointi. Kurt Lundqvist ehdotti, että päätösehdotuksesta poistetaan virke "Tekniset tukipalvelut toimivat kaupunginhallituksen alaisuudessa". Esittelijä ilmoitti yhtyvänsä Kurt Lundqvistin ehdotukseen. Esittelijä muutti lisäksi vesihuoltoa koskevan tekstiosuuden viimeisen virkkeen seuraavasti: "Asia otetaan uudelleen esille vuonna 2018." Kaupunginhallitus päätti siis seuraavasta organisaatiomuutoksesta ja sen suuntaviivoista: Kaupunginhallitus päättää koota tekniset tukitoiminnot saman operatiivisen johdon ja organisaation alaisuuteen. Teknisiin tukipalveluihin yhdistettävät vastuualueet ovat: Ruokapalvelu Siivous Kiinteistöt Puistot ja yleiset alueet Liikenneväylät Vesihuolto Teknisten tukipalvelujen toimivaltaan siirtyy myös vastuu liikuntapaikoista ja sen myötä myös niiden parissa kulttuuriyksikössä toimiva henkilöstö. Teknisiä tukitoimintoja johtaa oma päällikkö. Vesihuolto säilyy nyt siten taseyksikkönä eikä sitä tässä vaiheessa yhtiöitetä eikä muuteta liikelaitokseksi. Edellytykset vesihuollon taloudellisesti tasapainoiselle toiminnalle ovat vielä liian heikot, kuten tehty taloudellinen mallinnus osoittaa. Vesihuollolla on tällä hetkellä jonkin verran jaettuja tehtäviä muiden teknisten tukitoimintojen kanssa. Vesihuollon toiminnassa keskeistä on myös infran kehittäminen yhteisesti liikenneväylien kanssa. Kokonaisarviona on, että yhtiöittämiselle ei tällä hetkellä ole riittäviä perusteita. Asia otetaan uudelleen esille vuonna 2018. Uudelleenorganisointityössä painotettavat asiat:
10/2016 409 Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 Johtaminen Synergiaedut Keskitetyt yhteiset kansliatoiminnot Yhteiset päivystysrenkaat Yhteinen paikallinen työnjohto Henkilöstön liikkuminen vastuualueiden ja fyysisten alueiden välillä vallan delegointi Uusi tekniikka Tuotteistaminen ja kustannustehokkaat ratkaisut Kaupunginhallitus 05.09.2016 185 Teknisten tukitoimintojen uudelleenorganisointi toteutetaan siten, että organisaatio voi aloittaa 1.1.2017. Seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen valmistellaan teknisten tukipalvelujen esimiehen rekrytointi. Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Uudessa organisaatiossa seuraavien vastuunalaisten viranhaltijoiden vastuut säilyvät ennallaan vastuualueittain: Vastuualueiden henkilöstövahvuuteen kuuluva henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon, ellei muita nimenomaisia päätöksiä tehdä. Teknisiin tukipalveluihin siirtyy myös hallinnollinen henkilöstö, joiden henkilötyövuodet ovat olleet jaettuja uuteen organisaatioon siirtyvien yksiköiden kesken. Henkilöstöpäällikkö laatii yhdessä siirtyvien vastuualueiden vastuunalaisten esimiesten, ympäristöosaston päällikön ja teknisten tukitoimintojen päällikön kanssa ehdotuksen hallinnollisten resurssien jakautumisesta. Asianomaisen henkilöstön sijoituspaikkatoiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tällä hetkellä kulttuuriyksikön tehtäviin kuuluva liikuntapaikkojen hoito siirtyy kiinteistöpalveluille, joka vuokraa kiinteistöjä sisäisesti kulttuuriyksikölle.