1 Rakennushankkeen viranomaisohjaus Rakentamisen luvanvaraisuus ja rakennustyön viranomaisvalvonta Jari Heikkilä, dosentti kaupunginarkkitehti 20.10.2010
2
3
4
5
6
7 Rakennusvalvonnan tehtävä Rakennusvalvonta edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta.
Rakennusvalvonnan tehtävä 8 Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa. Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
9
Rakennusvalvonta toivoo varhaista yhteydenottoa 10
11 Rakennusvalvonnan luonne Rakennusvalvonta on tiukasti sidottu lakiin Pientalorakentamisen osuus lisääntyy koko ajan. Liki 50% käsiteltävistä lupa-asioista on pientalorakentamista eli maallikoiden käsissä Rakennusvalvonnalle pitää olla mahdollista keskittyä luovuutta vaativiin tehtäviin rutiinitehtävien sijasta Hyvä ratkaisu syntyy kolmiosta kaavoittaja rakennuttaja rakennusvalvonta Luovuus ja terve järki eivät ole kiellettyjä kaavoittaja rakentaja rakennusvalvonta
12 Rakennusvalvontatyö jakautuu käytännössä kolmeen kohdealueeseen Ammattirakentaminen liike- ja toimistorakennukset, rivi- ja kerrostalot Pientalorakentaminen omakotitalot Muut toimenpiteet kevyet piharakenteet, puunkaato- ja aitaluvat, mainokset
Rakennusvalvonnan monet roolit 13
Visio 2015 (Oulun rakennusvalvonta) Oulun rakennusvalvonta on koko seutua palveleva, rakennusalan eri toimijoiden kanssa verkottunut ja alan ilmiöihin nopeasti reagoiva viranomaistaho. 14 Oulun rakennusvalvonta on ennakkoluuloton toimialansa toimintojen kehittäjä ja arvostettu edelläkävijä. Oulun rakennusvalvonnan asiakaspalvelun ote on inhimillinen ja aktiivinen. Kestävän kehityksen mukaisten toimien vaikuttavuus ja tuottama lisäarvo rakennetun ympäristön laatuun on huippuluokkaa. Oulun rakennusvalvonta hallitsee omat prosessinsa ja resurssinsa rakentamisen suhdanteen ja tulorahoituksen voimakkaissa vaihteluissa.
Visio uudenlaisesta rakennusvalvonnasta 15 Tuottaa selvästi todettavaa lisäarvoa rakennushankkeille Palvelee ja auttaa kuntalaisia rakennusasioissa ja on siinä työssä viitseliäs Uskaltaa neuvoa ja ottaa kantaa asioihin, ei välttele sitä työvirheidensä pelossa On yhteistyöhaluinen ja -hakuinen, jopa hakee itselleen markkinoita Menee mukaan julkisuuteen tiedotuksen, mainonnan ja osallistumisen keinoin Tekee tavoitteellista kehitystyötä suunnittelijoiden ja ammattirakentajien kanssa Verkottuu muiden toimijoiden kanssa Ei pelkää työnsä jonkin osa-alueen avaamista ulkopuolisille, esim. katselmukset (Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö, Oulun rakennusvalvonta 2005)
Paperien leimaajasta asiakaspalvelijaksi ja rakentamisen laadun kehittäjäksi 16
Rakennusvalvonnan sisäinen organisaatio 17 1. Yleinen osasto vastaa kirjaamon ja arkiston toiminnasta, tilastoista ja tietojärjestelmistä sekä lainopillisista ja hallinnollisista asioista. 2. Kaupunkikuvaosasto vastaa lupahakemusten käsittelystä, neuvoo ja opastaa rakennushankkeisiin ryhtyviä sekä valvoo kaupunkikuvan kehittymistä. 3. Rakennustekninen osasto hoitaa rakennustyön viranomaisvalvontaa. Lisäksi osasto käsittelee erityissuunnitelmat ja valvoo suunnitelmien toteutumista työmaalla.
Oulun rakennusvalvonta 18
Rakentamisen luvanvaraisuus 19 Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Muita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia ovat toimenpidelupa, purkamislupa ja maisematyölupa. Vähäisiin rakennushankkeisiin ei tarvita rakennuslupaa. Sen sijaan niihin on haettava toimenpidelupa tai tehtävä hankkeesta ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Ennen rakennuslupaa saatetaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Jos rakentaminen tapahtuu suunnittelutarvealueella, rakennuslupamenettelyssä on otettava huomioon erityiset rakennusluvan edellytykset. Poikkeamispäätös tarvitaan, kun rakentamisessa halutaan poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rajoituksista.
Rakennuslupa tarvitaan kokonaan uuden rakennuksen rakentamiseen tai olevan rakennuksen laajentamiseen taikka sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sellaiseen rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen muuhun sellaiseen rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen 20
Tilapäinen rakennuslupa 21
22
Toimenpidelupa 23 Toimenpidelupa tarvitaan sellaisten rakennelmien ja laitosten pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan pysyvien ja pitkäaikaisten (yli kaksi viikkoa) mainoslaitteiden asettamiseen muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin
24 Purkamislupa Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueilla ja alueilla, jotka ovat rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten sekä lisäksi yleiskaava-alueilla, jos yleiskaavassa niin määrätään. Purkamistyötä ei saa aloittaa, ennen kuin sille on myönnetty lupa.
25 Purkujätteiden käsittely Purkujätteiden käsittely Rakennuksen purkaminen tulee järjestää niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä (MRL 154 ). Rakennuksen purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen (purkujätteen) määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessa tai ilmoituksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä (MRA 55 ).
Valitusoikeus purkuluvasta 26
27 Maisematyölupa Maisematyölupa tarvitaan maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muihin näihin verrattaviin toimenpiteisiin asemakaava-alueilla, yleiskaava-alueilla, jos yleiskaavassa niin määrätään, alueilla, joilla on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten tai joilla yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten niin on määrätty.
Korjausrakentaminen 28 Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä tehtäessä samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Rakennettua kulttuuriympäristöä eli rakennusperintöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet, sillat tai majakat. Tärkeintä kulttuuriympäristön säilymiselle on sen luonteva käyttö ja jatkuva hoito. Edellytykset kulttuuriympäristön säilymiselle luodaan kuntien maankäytön suunnittelussa. Kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyvät rakennukset, rakennusryhmät ja rakennetut alueet voidaan suojella rakennussuojelulailla, mutta pääasiallisesti maiseman ja rakennusperinnön säilyminen varmistetaan kaavoituksen yhteydessä kunnallisilla päätöksillä.
29 Kuuleminen Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapureille, jollei ilmoittaminen, hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.
Suunnittelutarveratkaisu 30 Haja-asutusalueelle eli asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarvitaan yleensä erillinen suunnittelutarveratkaisu ennen rakennusluvan hakemista. Suunnittelutarveratkaisumenettelyssä selvitetään, saako hakemuksen kohteena olevalle paikalle rakentaa. Suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen - ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle - ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä - on sopivaa maiseman kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä - ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeaminen 31 Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Päätöksen tekee yleensä kunnan päättävä viranomainen. Poikkeamislupaa tarvitaan siis esimerkiksi, kun poiketaan asemakaavasta. Poikkeaminen ranta-alueella Ranta-alueella, jolla ei ole rantarakentamista ohjaavaa rantaasemakaavaa, uudisrakentaminen vaatii poikkeamisluvan. Poikkeamispäätöksen tekee alueellinen ympäristökeskus.
Vähäinen poikkeaminen 32
33 Jätevesi Vesijohtoja sisältävät rakennukset tulee liittää yleiseen viemäriin aina kun se on mahdollista. Kun rakennetaan kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolelle, on jäteveden käsittely järjestettävä siten, ettei jätevesi kuormita ympäristöä. Vuonna 2004 voimaan tulleen haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa on annettu vaatimukset kiinteistön jätevesien käsittelylle.
Miten rakennuslupa haetaan? 34 Rakennuslupa tai toimenpidelupa haetaan kirjallisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupaa hakee rakennuspaikan haltija, joko omistaja tai hänen valtuuttamansa tai sitä vuokra- tai muun sopimuksen perusteella hallitseva. Rakennuslupahakemukseen liitettävien asiakirjojen määrä vaihtelee hankekohtaisesti. Kun lupaa rakennustoimenpiteelle haetaan, pelkkä luvan hakeminen riittää, lupamuodon määrittää viranomainen viran puolesta.
Rakennuslupahakemuksen liitteet 35 1. Rakennuslupahakemus rakennusvalvonnan lomake, 1 kappaleena allekirjoittajana rakennuspaikan kaikki omistajat tai haltijat muulla allekirjoittajalla tulee olla valtakirja edellä mainituilta luvan hakemiseen. nimetyn pääsuunnittelijan allekirjoitus 2. Piirustukset (pääpiirustukset) kolmena sarjana, seläkkein nidottuina, päivättyinä ja pääsuunnittelijan allekirjoittamana pinta-ala- ja tilavuustiedot ryhmiteltyinä uusiin, vanhoihin ja laajennustietoihin sekä niiden summiin asemapiirros, mittakaava 1:200, asemapiirroksessa esitetään muun ohella rakennuksen lattian ja pihan korkeussuhteet, suunnitelma pintavesien poisjohtamiseksi (tontin kuivatussuunnitelma) sekä liittyminen katuun. pohjapiirros 1:100, pohjapiirroksessa esitetään muun ohella vesi- ja viemärikalusteet, palo-osastot poistumis- ja varateineen sekä ilmanvaihtojärjestelyt leikkauspiirustukset 1:100 julkisivupiirustukset 1:100 materiaali ja värisävymerkintöineen rakenneleikkaus 1:20 materiaalimerkintöineen sisältäen tiedot yläpohjasta, ulkoseinästä, alapohjasta, sokkelista sekä kosteiden tilojen vedeneristyksistä hormipiirros 1:20 liittyvine rakenteineen.
36 3. Virallinen rakennuslupakartta oikeaksi todistetut asemakaavaote, tonttikartta, pohjakartta ja naapuriluettelo kartta on voimassa 3 kuukautta ja sillä on noin viikon toimitusaika. 4. Rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeustodistukset oikeaksi todistettu jäljennös vuokrasopimuksesta tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta tai jäljennös lainhuutopöytäkirjasta tai lainhuutotodistuksesta. 5. Tilastolomakkeet (RH-lomake) RH 1 Rakennushankeilmoitus Jokaisesta rakennuksesta erikseen, päärakennus, erillinen autotalli jne. RH 2 Asuinhuoneistolomake Täytetään vain, mikäli hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. Muutostyön yhteydessä, mikäli asunnon pinta-ala tai huoneluku muuttuu, vanha asunto esitetään poistona ja uusi lisäyksenä. RK 9 Poistumislomake Poistuvasta, purettavasta rakennuksesta on täytettävä erillinen poistumislomake. Rakennuksen purkaminen erillisenä toimenpiteenä ilman uuden rakentamista edellyttää purkuilmoituksen tekemistä tai purkuluvan hakemista. Lisäksi tulee toimittaa täytettynä lomake "Selvitys jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden lajittelusta"
37 6. Pohjatutkimus ja perustamistapaselvitys, joka sisältää myös tontin pintavaaituksen ulotettuna naapuritonttien puolelle vähintään 6 metriä. Lisäksi vaaitaan naapurirakennusten sokkelikorko sekä maanpinnan korkeus sokkelin vierellä. 7. Energiaselvitys 8. Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan ja KVV-työnjohtajan (KVV = kiinteistön vesi- ja viemäröintilaitteisto) hyväksyttämisen hakulomakkeet Hyväksyminen on haettava ennen kyseisen työn aloittamista. 9. Selvitys naapureille tiedottamisesta Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta eli lupahakemuksen toimittamisesta viranomaiskäsittelyyn on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tiedotettava naapureille. Naapurien allekirjoittama naapuritiedotuslomake liitetään lupahakemukseen. 10. Selvitys naapurien kuulemisesta (suostumus) Jos asemakaava-alueella rakentamisessa poiketaan vähäisessä määrin asemakaavasta (esim. asemakaavan määräämän rakennusalan ylitys), tulee tällöin kuulla naapurien mielipide asiasta. Naapurien allekirjoittama kuulemislomake, jossa kerrotaan asemakaavasta poikkeaminen, liitetään hakemusasiakirjoihin.
38
39
40
41
42
43
44
45 Luvan voimassaoloaika Rakennusluvan mukaiset työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan antamisesta. Muiden lupien mukaiset työt on tehtävä kolmen vuoden kuluessa valmiiksi. Lupien voimassaoloajalle voidaan hakea pidennystä sekä työn aloittamisen että työn loppuunsaattamisen osalta. Pidennystä on haettava luvan voimassa ollessa.
46 Rakentamismääräykset RakMk eli Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää täydentäviä määräyksiä ja ohjeita maankäyttö- ja rakennuslakiin, sekä ko. asetukseen. Määräykset ovat uudisrakentamisessa kaikkia osapuolia sitovia, ohjeet esimerkkejä määräykset täyttävistä ratkaisuista. Korjausrakentamisessa määräykset ovat sitovia soveltuvin osin, riippuen rakennustyön laajuudesta ja rakennuksen käyttötarkoituksesta. Määräyskokoelmaa ylläpitää ympäristöministeriö. Määräysten velvoittavuus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen 13. pykälään.
Suomen rakentamismääräyskokoelma 47» Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.» Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.» Rakennustuotteille, joille on asetettu vaatimuksia rakentamismääräyskokoelmassa, voidaan myöntää tyyppihyväksyntä.» A Yleinen osa» B Rakenteiden lujuus» C Eristykset» D LVI JA energiatalous» E Rakenteellinen paloturvallisuus» F Yleinen rakennussuunnittelu» G Asuntorakentaminen
48
Pääsuunnittelija 49 "Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset." Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa hakemus omalta osaltaan. Pätevyys Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, DI, rakennusinsinööri). Myös pitkään suunnittelijana toiminut rakennusmestari voi toimia pääsuunnittelija. Tehtävät Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta ja hän voi toimia myös rakennussuunnittelijana. Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa viimeistään arkkitehtisuunnitelmien luonnostelussa tai talotyypin valinnassa. Vastuut Pääsuunnittelijan vastuu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin.
Pääsuunnittelijan tehtävät 50 Pääsuunnittelijan tulee yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja vaativuuden edellyttämällä tavalla huolehtia siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä, osaltaan huolehtia, että laaditussa aikataulussa on suunnittelulle varattu riittävästi aikaa huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi Pääsuunnittelijan tulee lisäksi osallistua hankkeessa mahdollisesti järjestettävään aloituskokoukseen ja osaltaan huolehtia, että siinä edellytetyt suunnittelua koskevat velvoitteet tulevat suoritetuiksi seurata korjaus- tai muutostyössä rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutuksia suunnitteluun huolehtia muutossuunnittelun yhteensovittamisesta ja tarvittaessa muutosten edellyttämän hyväksynnän tai rakennusluvan hakemisesta huolehtia hänelle rakennusluvassa tai aloituskokouksessa mahdollisesti osoitetusta rakennustyön valvonnasta.
Suunnittelijat Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla käytettävissään pätevä henkilöstö. Suunnittelijat ilmoitetaan rakennuslupaa koskevassa hakemuksessa. Ilmoitettavia suunnittelijoita ovat pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Erityissuunnittelijoista ilmoitetaan yleensä rakennesuunnittelija, lvi-suunnittelija tai iv- ja kvv-suunnittelijat. 51
Suunnittelijan tehtävät ja vastuu 52 Suunnittelijan tulee laatia vastuullaan oleva suunnitelma niin, että sillä voidaan osoittaa suunnittelulle ja rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Suunnittelijan tulee huolehtia, että hänellä ovat käytettävissään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot laatia rakennuslupamenettelyssä tai rakennustyön aikana tarvittava oman alansa suunnitelma sekä siihen liittyvät piirustukset ja muut asiakirjat laatia rakennustyön aikaiset mahdolliset muutokset suunnitelmaan laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman suunnittelualansa osalta huolehtia hänelle mahdollisesti määrätystä tai aloituskokouksessa osoitetusta rakennustyön valvonnasta
Suunnittelijan kelpoisuus 53 Rakennus- ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. Vaativuudeltaan vähäisenä pidettävässä suunnittelutehtävässä voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.
54 Suunnittelutehtävän vaativuusluokat AA ERITYISVAATIMUS A B C PERUSVAATIMUS PIENEHKÖ tai teknisiltä ominaisuuksiltaan TAVANOMAINEN rakennus tai tekninen järjestelmä VÄHÄINEN
Erityissuunnitelmat 55 Rakennepiirustukset ja -laskelmat Rakennepiirustuksissa ja lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja mitat työn suoritusta varten. Niissä esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset. Rakennepiirustukset vaaditaan myös pientalossa. Ilmanvaihto- ja lämmityslaitepiirustukset Ilmanvaihtopiirustuksissa esitetään ilmanvaihdon järjestäminen ja toiminta, tavoitearvot, kanavointi, eristykset ja laitteet mitoituksineen. Mikäli pientalon ilmanvaihdossa ei käytetä lämmön talteenottoa, tarvitaan aina lämpöhäviöiden tasauslaskelma rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Lämmityslaitepiirustuksissa esitetään lämmityksen järjestäminen ja toiminta laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistopiirustukset Piirustuksissa esitetään vesijohto, jätevesi- ja hulevesiviemärijärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen sekä niiden liittyminen yleisiin johtoihin.
Vastaava työnjohtaja Vastaavan työnjohtajan tulee johtaa ja valvoa rakennustyötä ja vastata viranomaisiin päin sen suorittamisesta. 56 Pätevyys Omakotirakennuksen vastaavalla työnjohtajalla on oltava vähintään rakennusmestarin koulutus ja kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä. Tehtävät Vastaavan työnjohtajan taidoilla ja aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys rakennustyön oikeaoppisen toteutuksen varmistamisessa. Hänen edellytetään osallistuvan tuntuvalla työpanoksella hankkeeseen. Vastaavan työnjohtajan tulee pitää huolta siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja että työt tehdään niiden ja luvan mukaan. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset pidetään ajallaan. Vastaavan työnjohtajan tulee tehdä vähintään työmaapäiväkirjassa tai rakennusluvan yhteydessä annettavassa valvontakirjassa esitetyt tarkastukset rakennuskohteessa. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että rakennustyömaalla on käytettävissä ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja.
Aloituskokous 57 Aloituskokouksessa käydään läpi tulevaa rakennushanketta ja varmistetaan vastuuhenkilöiden tehtävät. Aloituskokous pyydetään, kun tontti on raivattu sekä tontin ja naapurirakennusten korkeusasema on selvitetty. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuksen korkeusasema on hyväksytty aloituskokouksessa. Aloituskokouksen yhteydessä sovitaan käyttöönotettava tarkastusasiakirja, jota tulee täyttää työmaan edistyessä.
58 Perustuskatselmus Milloin omakoti- tai vastaavilla pienrakennuksilla katsotaan pohjakatselmus tarpeelliseksi, on tämä katselmus pyydettävä rakennusvalvontavirastosta perustusten maankaivutöiden yhteydessä tai päätyttyä. Ennen perustusrakenteiden valamista on vastaavan työnjohtajan aina tarkastettava maapohja-, laudoitus- ja raudoitustyöt sekä valvottava betonityöt. Perustuskatselmus pyydetään rakennusvalvontavirastosta ennen perustusten betonointitöihin ryhtymistä.
59 Rakennekatselmus Kun rakennuksen runko ja muut kantavat rakenteet on tehty ja rakenteet ovat vielä näkyvissä, pyydetään rakennekatselmus rakennusvalvontavirastosta.
60 Savuhormikatselmus Hormikatselmus pyydetään, kun savu- ja muut hormit on tehty ja ennen kuin ne peitetään. Hormikatselmus pyydetään rakennusvalvontavirastosta.
61 KVV-katselmus Tarkastukset pyydetään rakennusvalvontavirastosta, kun tonttiviemäreiden ja -vesijohdon asennustyöt ovat alkamassa kerros- ja rivitaloissa rakenteisiin jäävät kvv-asennukset ovat valmistumassa LVI-laitteistot otetaan käyttöön, LVI-loppukatselmus katselmukset pyydetään tarvittaessa useammassa vaiheessa rakennustyön edistyessä
Käyttöönottokatselmus Jos rakennus tai sen osa halutaan käyttöön ennen varsinaista loppukatselmusta, pyydetään käyttöönotettavalle osalle osittainen loppukatselmus. Käyttöönotettavan osan tulee silloin täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Asuintiloissa tämä tarkoittaa, että lämmitys-, ilmanvaihto, vesi- ja viemärilaitteistot ovat valmiit ja tarkastetut sähkölaitteista ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle portaiden ja parvekkeiden kaiteet sekä muut rakennuksen turvajärjestelyt ovat kunnossa. talotikkaiden ja vesikaton kulkuteiden tulee olla valmiita. Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee tässä vaiheessa olla valmiina ja esitettävä tarkastajalle. sähkötöiden käyttöönottotarkastuspöytäkirja tulee olla valmiina. 62
63 Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennusvalvontavirastolta, kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on hyväksyntä kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa. Loppukatselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että tarkastusasiakirja on asianmukaisesti täytetty ja kopio yhteenvedosta luovutetaan tarkastajalle.
Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista 64 Kaavoituksen lisäksi kunta ohjaa rakentamista rakennusjärjestyksen avulla. Tämä koskee erityisesti alueita, joilla ei ole asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jota voidaan käyttää rakennusluvan perusteena. Harvaan asutun maaseudun lisäksi tällaisia alueita on myös taajamien reunamilla. Jokaisessa kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Se sisältää muun muassa rakennuspaikan pinta-alaa, rakennusten kokoa ja sijaintia, rakentamistapaa, maiseman käsittelyä ja aitaamista koskevia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto.
Rakennusjärjestys 65 HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen 4 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen määräyksistä 5 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 6 Rakentamistapaohjeet II LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 7 Suunnittelutarvealueet Oulun kaupungissa 8 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset 9 Rakennusoikeus 10 Loma-asunnon rakennuspaikan pinta-ala ja rakennusoikeus ranta-alueilla 11 Rakennuksen sijainti rakennuspaikalla ja etäisyys rantaviivasta 12 Rakennuksen etäisyys naapurista sekä yleisestä ja yksityisestä tiestä III LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 13 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 14 Rakennuksen sopeutuminen tontille 15 Rakennuksen korkeusasema 16 Tontin rajan ylittäminen 17 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 18 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit 19 Ikkunamainokset 20 Tontin ja rakennuksen osoitenumerointi 21 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä rakennusten nimeäminen 22 Maanalainen rakentaminen 23 Saastuneiden maiden huomioon ottaminen rakentamisessa
IV LUKU: TYÖMAAT 24 Rakennushankkeesta tiedottaminen 25 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla 26 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen 27 Työmaan jätehuolto sekä työmaan purkaminen ja siistiminen V LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 28 Pihamaan rakentaminen 29 Pihamaan korkeusasema 30 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle 31 Tukimuurit ja pengerrykset 32 Sade- ja pintavesien johtaminen 33 Lumen varastointi 34 Tontin liikennejärjestelyt 35 Tontin ajoneuvoliittymä 36 Aidat ja istutukset 37 Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet VI LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI 38 Rakennuksen käyttöikä ja suunnitteluvalinnat 39 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen 40 Rakennuksen tai sen osan purkaminen VII LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA 41 Julkisen kaupunkitilan määritelmä 42 Suunnittelun ohjaus 43 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot 44 Rakennelmat ja laitteet 45 Tapahtuman järjestäminen VIII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 46 Rakennetun ympäristön hoito 47 Varastointi asuinrakennuksen tontilla 48 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito 49 Rakennetun ympäristön valvonta IX LUKU: YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 50 Vedenjakelu ja jätevesien käsittely 51 Jätehuolto X LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 52 Rakentaminen tärkeille pohjavesialueille 53 Rakennusjärjestyksen valvonta ja kaupungin viranomaisten yhteistyö 54 Rakennusjärjestyksen voimaantulo 66
67 Rakennustapaohjeet Yleensä uusille asuntoalueilla laaditaan asemakaavaa täydentävät rakennustapaohjeet. Niissä annetaan yksityiskohtaisia ohjeita rakennuksille sallituista materiaaleista, värisävyistä ja esim. kattokaltevuuksista. Rakennustapaohjeissa saatetaan antaa ohjeita myös aitauksista, tonttien muotoilusta yms. ympäristörakentamisesta.
68
69
70
71
72 Arkkitehtiohjaus rakennusvalvonnan lupaprosessissa Kaavoituksen ohjausryhmissä asemakaavoituksen yhteydessä ratkaisujen ohjaaminen kaavamerkintöjen arviointi rakentamistapaohjeiden laatiminen kaava-alueille
Rakennussuunnittelun aloituskokous 73 rakennusvalvonta kokoonkutsuja mukana kaavoittaja rakennuttaja pääsuunnittelija Neuvottelussa käydään läpi asemakaavan ja rakennuspaikan asettamat reunaehdot sekä rakennuslakiin perustuvat pääsuunnittelijan velvollisuudet ja vastuut.
74
Tontin käyttösuunnitelmamenettely 75 Ennen rakennusluvan hakemista on asemapiirros tontin hallintamuodosta riippumatta hyväksytettävä rakennusvalvontavirastossa. Ennakkotarkastettu ja rakennusvalvontavirastossa hyväksytty asemapiirros (eli tontinkäyttösuunnitelma) on kaupungin tonttien osalta ehtona tontin luovutukselle. 1 Luonnos Rakennusten sijoittelu Pihajärjestelyt Liittyminen ympäristöön Pysäköinti (autot, pyörät) Tontin rajaus Teknisten tilojen sijoitus 2 Työstö (Tekniset tarkastukset) Korkeudet, kuivatus, liikenneyhteydet Istutukset ja pihajärjestelyt Kaukolämpöjohdot ja lämmönjakohuoneen sijoitus Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyminen ja tonttijohdot 3 Hyväksyminen Rakennusten sijoittelu tontilla ja sopeuttaminen ympäristöön, kerrosluku, kerrosala (vanha ja uusi), käyttötarkoitus; liike- ja toimistotila, asuminen jne. Tontin muu käyttö; auto- ja pyöräpaikat, kulkutiet, istutukset, leikkipaikat ja ulko-oleskelutilat, pihakalusteet, aidat, jätehuolto, valaistus, tontin rajaus, pintamateriaalit, lumen läjitys. Tontin rakennusten tulevat korkeudet niin, että niistä ilmenee tontin pintavesikuivatus Tontille tulevat teknisen huollon verkostot; vesijohto, jätevesiviemäri, sadevesiviemäri, kaukolämpöputkistot ja lämmönjakohuoneen sijoitus. Raskaan liikenteen ajourat ja pelastusreitit Lumen läjitys
76 Rakennuslupavalmistelu suunnittelun ohjaus, konsultoiva työskentely kaupunkikuvatyöryhmässä esittely pientalojen ohjauksessa kaksivaiheinen laatuohjausmenettely, tekninen laatu mukana, asiantuntijoiden valinta, laajat koulutustilaisuudet tontinsaajille
Kaupunkikuvatyöryhmä 77 Nimeää rakennuslautakunta Toimii rakennuslautakunnan apuna pyydettäessä kaupunkikuvallisissa kysymyksissä lausunnonantajana (MRL 117 ) Rakennus soveltuu rakennettuun maisemaan ja ympäristöön Täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset Rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa ei turmella
78 Tekninen katselmustyöryhmä virastopäällikkö (pj) tarkastuspäällikkö (vpj) tarkastusinsinöörit palotarkastusinsinööri johtava terveystarkastaja rakenneinsinööri
Pientalo-ohjauksen sisältö Kaupunkikuva, talomalli Rakennusvalvontavirasto järjestää uusilla kaava-alueilla pientalorakentajille ohjauspalavereja (korttelikokoukset) tulevien naapureiden kesken. Naapuruksille järjestettyjen ohjauspalaverien ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuvat samalla kertaa lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa. 79 Ohjauskertoja on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään alustavat ajatukset ja kysymykset liittyen rakennusten sijoitteluun tontille. Lisäksi keskustellaan tontille sijoitettavista talomalleista sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuudessa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä.
80 Kokonaisvaltainen laatu Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus Firmitas Kestävyys Tekninen laatu Marcus Vitruvius Pollio oli roomalainen 1. vuosisadalla e.kr. elänyt arkkitehti, insinööri ja kirjailija. Vitruvius kirjoitti kymmenosaisen arkkitehtuuria käsittelevän teoksen De architectura libri decem. Vitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään: venustas, firmitas, utilitas (kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus).
81 Ajattomuus - esteettinen kestävyys ajaton= ajasta tai aikakaudesta riippumaton, aina ajankohtainen Mitä muodinmukaisempi ja trendikkäämpi ratkaisu, sitä lyhytikäisempi Sopusuhtaisuus ja kauneus luovat kestävyyttä Sitoutuminen ympäristöön ja perinteeseen luo kestävyyttä
Esimerkki, 5 h + k 82 Huoneistoala 109 m2 Huoneistoala 142 m2 PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 % Huoneistoala 164 m2
Tilankäytön tehokkuuden tunnuslukuja 83
Pientalon tekninen laatu 84 Pientalon teknisen laadun ohjaus Pienrakentajan avuksi Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt pientalon teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, www.pientalonlaatu.fi, jonka tehtävänä on auttaa rakentajaperhettä määrittämään omat teknisen laadun tavoitteensa. Samalla järjestelmä toimii yhteisenä kielenä rakentajaperheen, suunnittelijan, urakoitsijan ja talotehtaan välillä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että pientaloista tulee asetetun laatutavoitteen mukaisia. Hankkeeseen osallistuvien odotetaan asettavan laatutavoitteet (kosteudenkestävyys, energiankulutus, sisäilmasto ja ympäristövaikutukset) tietoisten valintojen pohjalta. Arviointijärjestelmä arvottaa valinnat laatutähdiksi siten, että määräysten mukainen minimitaso on 1 tähti ja maksimitaso 5 tähteä.
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
Esteettömyysselvitys 98
99