.. plitudiodultio (M... Stndrdi M Kntollon plitudi uutelln viestisignlin plitudiuutosten thdiss ( kntolto j oduloiv signli kerrotn keskenään oduloidun signlin tjuus on s kuin kntolloll j plitudi vihtelee oduloivn signlin plitudin ukn viestisignlin inortio siirtyy kntoltotjuuden oleille puolille (tjuustsoss kistleveystrve B*, issä oduloivn signlin tjuus ensiäisen kehitetty j käytetty enetelä yksinkertisin toteutt j käsitellä erkitys pieneneässä sellisenn 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 37 Messge x( plitude odulted signl x ( Envelope Tie M odultor Tie Crrier Tie verhokäyrä on yleisesti uoto [ x( ] ( µ t issä µ odultioindeksi (voidn esittää yös µ k j x( oduloiv signli, jolloin sen plitudi on sklttu ykköseksi µ iloitetn usein prosenttein 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 38
odultioindeksi siniuotoiselle oduloivlle signlille µ x x in in x in 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 39 oduloidun M-signlin kv on s( [ k ( ] os(π k os(π ( os(π kvst nähdään, että spektrissä on viestisignlist riipputon kntoltokoponentti j inortiot sisältävä os verhokäyräilisien (käsitellään yöh. toiinnn ehton on, että >> B (viestisignlin kistnleveys j k ( < ensiäinen ehdoll vristetn, että verhokäyrä sdn näkyviin toinen ehto tk, että plitudi ei ene negtiiviseksi 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 40
lin kuv on tilnteest, joss verhokäyrän plitudi ylittää 0- kselin (eli verhokäyrän kv s negtiivisen rvon, k ( > > yliodultio (ei-hluttu tilnne, iheutt säröä 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 4 oduloidun M-signlin spektri sdn Fourieruuntll s( S( os(π k ( os(π k [ δ ( δ ( ] [ M( M( ] / X ( rg X ( Lower sidebnd Crrier / Upper sidebnd X ( - 0 - W W B T W 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 4
0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 43 ( Spetru o bsebnd signl. (b Spetru o M wve. 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 44 jos oduloiv signli on sinisignli: [ ] os( os( ( t t k t s π π oduloivn signlin Fourier-uunnos (vrt. edellinen sivu [ ] ( ( ( k M δ δ [ ] [ ] [ ] ( ( 4 ( ( 4 ( ( ( k k S δ δ δ δ δ δ jolloin sdn
0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 45 http://ontt.t.gilent.o/gilent/to/n-50-/lsses/livem.htl 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 46 spektrissä on k-tjuus j kksi sivukist knttjuinen spektri siirtyy syetrisesti k-tjuuksien oleille puolille kistleveys B W M:n tehonkulutus tot sb tot sb tot sb tot sb k k k 6 3 8 8 6 6 4 4 µ µ kosk µ Täten vähintään /3 kokonistehost kuluu kntoltoon, jok ei sisällä inortiot!
0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 47 oduloiv signli (sini kntolto M DSBSC (kksisivukistodultio iln kntolto SSB; USB SSB; LSB 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 48
M-signlin uodostus neliölkiodulttori perustuu epälineriseen eleenttiin (esi. trnsistoriin, jok sopivsti bisoitun tuott oiniskäyrän v ( v ( v ( t kun v :ksi kntolto oduloiv signli v( os(π ( > v( ( os(π ( ( os (π 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 49 täytyy oll < 3W, jott hluttu M-teri voidn suodtt erilleen häiriötereistä 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 50
kytkinodulttori perustuu oduloivn signlin j kntollon susignlin v ( ktkoiseen pulssijonoksi kntollon tjuudell kytkineleentissä (toteutus esi. diodeill v( ( ( os(π ( v ( v ( kun ( > 0 0 kun ( < 0 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 5 jos v ( kirjoitetn v (:n j skrpulssijonon tulon j trkstelln Fourier-srj, sdn 4 ( ½ v t ( os(π ½( os (π t... π π nyt pitää < W, jott hluttu M-teri voidn suodtt erilleen häiriötereistä 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 5
M-signlin ilisu neliölki-ilisin perustuu sn oiniskäyrään kuin neliölkiodulttori eli v ( v ( v ( kun sijoitetn M-lto tulojännitteeksi v ( [ k ( ] os(π v( t > v ( [ k( ] os(π [ k( k ( ][ os 4π t] 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 53 hluttu teri sisältyy teriin k (, jok sdn erotettu uist lipäästösuodttll lopputulokseen jää säröä, kosk teri ½ k ( sisältää (:n knss sntjuisen koponentin särösuhteeksi tulee SDR hyötykoponentti/särökoponentti eli sijoittll edelliset SDR / k ( jos odultiosyvyys k ( on pieni, päästään hyvään särösuhteeseen, utt hyötysuhde on huono 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 54
verhokäyräilisin hdollist, kun kntollon teho on riitävä j odultiosyvyys < soveltuu kpekistisen lähetteen ilisuun ( >>W ei vdi trkk tieto kntollon tjuudest ti viheest yleinen kupllisiss M-vstnottiiss, utt ilisun edut eivät enää kovin oleellisi nykyään > M ei kovinkn pljon käytössä nykyään 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 55 oikess itoituksess kondensttorin jännitteessä pientä kntoltotjuist vihtelu, jok poistetn lipäästösuodttiell 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 56
x '( Envelope x ''( verge plitude o the reeived rrier Deteted essge x'( 0 t 0 C t t x '( R R C GC utoti Gin Control 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 57... Kksisivukistodultio iln kntolto (DSBSC Yksi tp prnt M:n tehohyötysuhdett, on vient lähetteestä kntolto, jok sisältää suurin osn lähetteen tehost sdn oduloiduksi signliksi s( ( os(π ( ( 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 58
vihe kääntyy oduloivn signlin nollnylityksissä j verhokäyrä seur signlin itseisrvo Messge x( t - Modulted DSB signl x ( Envelope 0 t - 80 degree's phse shit 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 59 oduloidun signlin spetri S [ M ( M ( ] M ( M ( ( Viestisignlin spektri DSBSC:n spektri kistnleveys W, kuten M:ss 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 60
M- j DSB-odulttorien perusero 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 6 DSBSC-signlin uodostus blnsoitu odulttori sutn khden snlisen Modulttorin signlit toiseen tuodn ( j toiseen ( kntoltokoponentit kuovt suiess toisens > lähdöksi uodostuu DSBSC-signli 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 6
rengsodulttori perustuu diodirenkseen j syetrisiin uuntjiin uuntjien keskipisteisiin kytketty kntolto vikutt vin diodikytkennän suuntn, uttei siirry lähtösignliin kntolloksi syetrinen knttilto > lähdöksi sdn suodttll DSBSCsignli 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 63 DSBSC-signlin ilisu ilisu on DSB:n perusongel trvitn lkuperäisen kntollon tjuinen pikllinen kntolto vtiust kierretään joisskin järjestelissä lähettäällä erillinen pilottitjuus ti jättäällä lähetteeseen heikko k-koponentti (esi. FMstereo odulttorin tulosignlin spektri Lähetteen uodostus Ilisu 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 64
DSBSC-signlin koherentti ilisu Illustrting the spetru o produt odultor output with DSB-SC odulted wve s input. 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 65 vrsininen DSBSC-ilisu tehdään kertoll vstnotettu signli [s((*(] oll kntolloll ( v0( s( '( s( os(π t φ ( os(π os(π t φ ½ ( os( φ ½ ( os(4π t φ lipäästösuodtus > hluttu teri tekijällä osφ vientuneen v 0( ½( os( φ jos (:n j (:n tjuudet ovt st j vihe-ero on vkio, sdn vääristyätön ilisu voikkin ilisu sdn, kun vihe-ero φ 0. Tällöin ilisu kutsutn koherentiksi ti synkroniseksi ilisuksi 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 66
Costs-silukk yleinen synkronisen ilisien toteutus (toiii iln pik. kntolto kksi koherentti ilsisint (kntolloill in 90 o vihesiirto > suor j kvdrtuuri-ilisin I/Q VCO:t ohjtn vihevertjn (koostuu kertojst j lipäästösuotiest signlill tspinotilss (säätöjännite noll VCO värähtelee kntoltotjuudell 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 67..3. Kvdrtuuriplitudiodultio (QM DSB-signlin kistnleveys on kksinkertinen verrttun hyötysignlin kistnleveyteen Jos lähetetään kksi DSB-signli, joiss kntoltojen tjuus on s, utt vihe-ero esi. π/, sdn slle tjuuskistlle päällekkäin kksi signli Signlit voidn deoduloid vstnottopäässä khdell pikllisell synkronisell kntolloll, joiden vihe-ero on π/ Tekniikk kutsutn kvdrtuuriplitudiodultioksi (kyseessä on oikestn M:n j M:n yhdistelä Toist knv kutsutn snviheiseksi (I knvksi j toist kvdrtuuriknvksi (Q Ilisun vtivuus rjoitt QM-enetelän sovelluksi, utt sitä käytetään. väri-tvsignlin värierokoponenttien käsittelyssä ilisin synkronoituu lähetteeseen sisältyvien kntoltopurskeiden vull Käytetään yös digitlisiss odultioiss (käsit. yöh. 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 68
s( ( os(π ( sin(π > spektri S( M ( M ( j j M ( M ( Lähetteen uodostus Ilisu 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 69..4 Yksisivukistodultio (SSB Kosk DSB-oduloidun signlin spektrin ylepi ti lepi sivukist sisältää hyötysignlin koko inortion, voidn toinen sivukist jättää kokonn lähettäättä Tällöin lähetettävän signlin kistnleveys puoliintuu (oduloivn signlin kist, utt järjestelän kopleksisuus j kustnnukset kohovt Lähetetään joko LSB ti USB SSB-signli voidn uodost suodttll DSB-signlist, itä kutsutn tjuuserottelueneteläksi vtii hyvin jyrkkäreunisen suotien, jonk toteuttinen on vrsin vike (vrsinkin jos ( sisältää pienitjuisi koponenttej 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 70
vihe-erotteluenetelä SSB-signli koostuu oduloivst signlist j sen Hilbert-uunnoksest (kv vst QM:n tettist uoto, joss on oduloiv signli j on sen Hilbert-uunnos [Hilbert-uunnos vst signlin -90 o vihesiirto kikille positiivisille tjuuskoponenteille] 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 7 SSB:n ilisu (synkroninen ilisu kerrotn tulosignli pikllisell kntolloll ( koherentisti, kuten DSBSC:n ilisuss j suodtetn yliääräiset koponentit pois oskillttorin vihevirhe iheutt tjuudest riipputont vihevirhettä oduloituun signliin (ei hitt udiosiirross x ( Multiplier y( LF, BW Lowpss y D ( ilter Syn Lol osilltor 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 7
..5 Tynkäsivukistodultio (VSB koproissi DSB- j SSB-enetelistä enetelässä ylepi ti lepi sivukist lähetetään hdollisin täydellisenä j toinen vin osittin kistnleveys tyypillisesti noin,5 * SSB-signlin kistnleveys B W v ( v <<W, v tynkäsivukistn leveys käytetään nlogisess TV-lähetteessä lähetteeseen on lisätty vhv kntoltokoponentti, jott vstnottiiss voidn käyttää yksinkertist verhokäyräilisu 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 73 VSB-signli voidn uodost suodttll DSB-signli erityisellä suotiell (pljon helpopi toteutt kuin SSB:n jyrkkäreuninen suodin, jok uokk yleästä ti lest sivukistst ns. tynkäsivukistn suodttien luiskn keskikoht itoitetn kntollon kohdlle j uotoilln siten, että yös luiskosn signlitjuudet läpäisevät ilisien vääristyättä 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 74
VSB-signli uodostetn DSBSC-odulttorill, jonk jälkeen se suodtetn kistnpäästösuotiell ilisu tphtuu kertoll oduloitu lto koherentill kosiniuotoisell kntolloll j suodttll häiriöterit (sll tvll kuin DSBSC 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 75..6 Tjuusvirheen vikutus koherentiss siirross jos odulttorin j ilisien kntoltotjuuksiss on ero (, syntyy ilistuun signliin vääristyää (olet. oduloiv signli kosiniuotoinen DSBSC-ilisuss stiin lähdössä v ( ½ ( os( φ o hitsti uuttuvss tjuusvirheessä yös vihe-ero uuttuu j sdn vo( os(π os(π perustuu kvn α β osα os β os os[ π ( t] os[ π ( t] 4 4 α os β kksi erilist tjuuskoponentti (ero, ikä iheutt häiritsevän iliön esi. usiikin kuunteluss 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 76
SSB-ilisuss sdn vo ( os π [ ( ± t] ei synny uusi tjuuskoponenttej, vn lkuperäinen tjuus siirtyy ti verrn pieleen tjuuksien lkuperäiset suhteet uuttuvt j esierkiksi usiikiss intervllit vääristyvät, puheensiirross virheestä ei ole yhtä pljon hitt 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 77..7 M-enetelien vertilu stndrdi M huono tehohyötysuhde ilisiess yksinkertinen toteutus (verhokäyräilisu knntt käyttää esi. yleisrdiojärjestelissä, joiss voi oll kllis lähetin j pitää oll hlvt vstnottiet tukhdutetun kntollon enetelät (DSBSC, SSB, VSB, QM prepi tehohyötysuhde ilisien toteutus oniutkinen puuttuvn kntollon vuoksi (koherentti ilisu soveltuvt khden pisteen väliseen siirtoon (esi. rdiolinki prs tjuustehokkuus QM:ll j SSB:llä 0-Jn-04 Siirtotekniikk / JR 78