MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA LUONNOS A_048

Maankäyttö MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA LUONNOS A_048 KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan selostus 2.11.2015 OAS Tekninen lautakunta 21.8.2014 Vireilletulosta kuulutettu 27.8.2014 Luonnos Tekninen lautakunta Luonnos nähtävillä Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus Kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen Kaupunginhallitus

Maankäyttö 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee osaa Sastamalan Mouhijärvellä sijaitsevien Wähätiisalan 790-565-1-2, Kirkkoniityn 790-565-1-5, Tiisalan kylän yhteisen vesialueen 790-565-876-1 sekä yleisen tien 790-895-2-1 alueista. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien puolivälissä Tiisalantien ja valtatie 11 risteyksenkohdalla. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 11, idässä Jänninojaan sekä Häijään taajamaan ja etelässä Saikkalanjokeen. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 048/2014. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla, edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä, tutkia Vähä-Tiisalan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelemista ja turvata suunnittelualueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 Sastamalan kaupunki 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 8 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.5 Maisema... 9 3.1.6 Melu... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireilletulo... 17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 18 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 5.1 Kaavan rakenne... 21 5.1.1 Kaavan mitoitus... 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 23 5.3 Aluevaraukset... 23 5.3.1 Korttelialueet... 23 5.3.2 Muut alueet... 24 5.3.3 Muut määräykset... 24 5.3.4 Yleisiä määräyksiä... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 24 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen... 24 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 25 5.4.4 Vaikutukset maisemaan... 25 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 25 5.6 Nimistö... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 6.2 Toteutuksen seuranta... 26

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Iso- ja Vähä-Tiisala; Rakennetun ympäristön inventointi ; Silomaa, Timo; Sastamalan kaupunki; 2015. Mouhijärven Häijään Tiisalan luontoarvojen selvitys asemakaavoitusta varten 2013 ; Soo, Hanna; Sastamalan kaupunki; 2014 Asemakaavaluonnosten kaavakarttojen ja määräysten pienennös Asemakaavaluonnosten havainnekuvia 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 1. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan suunnitteluaineisto (kaavan 2. ehdotusta valmistellaan) 2. Uotsola (itäosa) Häijää - Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys ; Vainiola, Susanna; Sastamalan kaupunki; 2010 3. Uotsola Häijää Salmi luontoselvitys 2011 ; Lindberg, Naakka & Vahekoski; 2011 4. Mouhijärven muinaisjäänneinventointi 2009 ; Jussila, Poutiainen & Rostedt; Sastamalan kaupunki; 2009 5. Sastamala; Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi-Häijää-Selkee; versio 2 ; Jussila, Timo; Sastamalan kaupunki; 2013 6. Tieliikennemeluselvitys, Mouhijärven rinnakkaisväylä ja valtatie 11 välillä Uotsola Häijää, Sastamala ; Kankare, Jari & Virjonen, Tero; Sastamalan kaupunki; 2014 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tiisalan asemakaava on mukana käynnistettävänä asemakaavahankkeena Sastamalan kaupungin 2014 2015 kaavoitusohjelmassa. Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Kaupungin harjoittaman aktiivisen maanhankintatoiminnan ansiosta kaupunki on saanut ostettua Häijään ja Uotsolan väliltä maata n. 60 ha. Sastamalan kaupunki on tilannut Terhi Kupilalta kaupungin omistamalle alueelle diplomityön, joka on valmis ja hyväksytty Tampereen teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2014. Diplomityön nimenä on Maisema, asumisvisio ja suunnittelukäsikirja; Asuinaluesuunnitelma Mouhijärvelle. Työn tehtävänantona oli tarjota kokonaisvaltaisia idealuonnoksia kaavoituksen tueksi koskien Tiisalan alueen asemakaavaa. Tarkoitus oli tutkia uusien pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia luoda houkutteleva ja nykyaikainen kylä osaksi olemassa olevaa kyläkudelmaa. Uusi rakentaminen on soviteltava maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja luontokohteiden kanssa sopusointuun. Terhi Kupilan diplomityössä on pohdittu taitavasti ja monipuolisesti maaseutuasumista ja se on laadittu varsin laajalle alueelle ja tulee toimimaan hyvänä apuna kaavoitukselle. Diplomityössä asuinrakentaminen on sijoitettu neljään eri kokonaisuuteen, neljään kylään. Työtä esiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa 23.6.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.6.2014 päätettiin että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Nyt on siis tarkoitus kaavoittaa vain osa niistä kaupungin hankkimista maista, joille diplomityö on laadittu. Diplomityössä asemakaavan suunnittelualueelle esitetty asuinrakentaminen sijoittuu pääosin Wähätiisala nimiselle tilalle. Siitä kaavoitushankkeen nimi Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava. 3

Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. KUVA 3: Havainnekuva diplomityössä esitetystä tulevaisuuden visiosta KUVA 4: Suunnittelualue suhteessa diplomityöhön 4

2.2 Asemakaava Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.8.2014 ja kaava kuulutettiin vireille 27.8.2014. 26.2.2015 järjestetyssä Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun ja Pirkanmaan ELYkeskuksen välisessä työneuvottelussa ELY-keskus esitti, että Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavasuunnittelun tulisi edetä Wähätiisalan asemakaavoituksen edellä. Asemakaavaluonnos voi olla kuitenkin nähtävillä yhtä aikaa yleiskaavaehdotuksen kanssa, mutta asemakaavaehdotuksen tulisi odottaa osayleiskaavan hyväksymistä. Samassa neuvottelussa ELYkeskus oli sitä mieltä, että aluetta ei voine liittää liikenneverkkoon ennen Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän toteutumista. Alueen yhteys vanhaan asemakaava-alueeseen tulisi osoittaa kaavassa katualueena. Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavan valmistelua ei ole kiirehditty. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla, edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä, tutkia Vähä-Tiisalan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelemista ja turvata suunnittelualueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen. Asemakaavalla edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan tavoitteena on myös osaltaan mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuutta ja mahdollistetaan Uotsolan ja Häijään välisen alueen kehittäminen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava ja asemakaavanmuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee etelään Saikkalanjokea kohti viettävällä rinteellä. Pohjoisosa alueesta, valtatien läheisyydessä, on kumpuilevaa peltoa, jolla sijaitsee metsäsaarekkeita. Sen eteläpuolella on jyrkkää metsäistä rinnettä ja Saikkalanjoen varrella on kapea tasaisempi vyöhyke, jolla on pieni pelto ja metsää. Alueelle tehdyissä luontoselvityksissä alueelta on löydetty kaksi aluetta, joilla sijaitsee lehtoa ja noro. Lehdot ja norot ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alue muodostuu osittain vanhasta rakennuskannasta ja osittain rakentamattomista alueista. Olemassa olevat rakennukset kuuluvat suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Vähä-Tiisalan tilakeskukseen. Alue sijoittuu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella on voimassa Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava, jota ollaan kumoamassa uudella Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uusi osayleiskaava on tällä hetkellä 2. ehdotusvaiheessa. 5

KUVA 5: Ilmakuva Vähä-Tiisalan tilasta 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä Kaavan pohjoisosassa on Häijään ja Uotsolan välille rakennettava valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaisi nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukisi kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Rinnakkaisväylää varten on tehty selvityksiä ja suunnitelmia vuodesta 2009 alkaen: 6 Ramboll teki Häijään ja Uotsolan välisten liikennejärjestelyiden kehittämisselvityksen 2009 4.1.2011 tehtiin Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa suunnittelusopimus yhteysvälin Häijää Uotsola tiesuunnitelman laatimisesta valtatie 11:n varteen nykyisten Särkijärventien ja Tiisalantien yksityisteiden välille.. Rambollilta valmistui heinäkuussa 2010 Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä katujärjestelyjen lisätarkastelu. 29.9.2011 lähetettiin suunnittelutarjouspyyntö yhteysvälin Häijää-Uotsola suunnittelusta. Destia valittiin suunnittelijaksi 1.11.2011. Hankeryhmän aloituskokous pidettiin 15.11.2011. Osallistujina Sastamalan kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Destian edustajia. Hankeryhmän 2. kokous pidettiin 21.12.2011, jolloin mukana oli myös Pirkanmaan maakuntamuseon edustajia. Hankeryhmän 3. kokous pidettiin 8.2.2012. Yleisötilaisuus, jossa tie- sekä katusuunnitelmia esiteltiin, pidettiin 20.3.2012 Mouhijärven yhteiskoululla. Hankeryhmän 4. kokous pidettiin 16.8.2012.

Uusimmat suunnitelmat saatiin Destialta kesäkuussa 2015. Tällä hetkellä hankkeen toteutus on taloussuunnitelmassa vuosilla 2017 2020. KUVA 6: Vt11:n rinnakkaisväylän ja Tiisalantien alikulun tiesuunnitelman kartta. KUVA 7: Rinnakkaisväyläsuunnitelman havainnekuva. 7

3.1.3 Luonnonympäristö Sastamalan kaupunki Kaavoitettava alue sijaitsee vuonna 2011 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten tehdyn luontoselvityksen alueella. Luontoselvityksessä alueen eteläosaan on merkitty luontokohde, josta sanotaan: Jänninoja laskee Saikkalanjokeen Tiisalanlammin itäpuolella. Jänninoja on metsässä luonnontilainen noro, mutta muuttuu pellon puolella kaivetuksi suoraksi ojaksi. Tiisalan eteläpuolella on myös luonnontilainen noro, joka laskee pellolta metsän läpi Saikkalanjokeen. Norojen välinen alue on mosaiikkimaista vuohenputkityypin kostean runsasravinteisen lehdon (AegT), käenkaali-oravanmarjatyypin tuoreen keskiravinteisen lehdon (OMaT) ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan (OMT) vuorottelua. Koko alueella on runsaasti järeää lahopuuta. Asemakaavoitettavalle alueelle on kuitenkin vuonna 2013 tehty tarkempi luontoselvitys, jossa on jouduttu toteamaan, että norojen välisen alueen lehtomaisen kankaan metsästä suurin osa on hakattu eikä sillä näin ollen ole enää suojeluarvoa. Norot ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lehdot ovat säästyneet hakkuilta ja ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. KUVA 8: 2013 luontoselvityksen kartta, johon on vihreällä merkitty metsäiset alueet ja tummanharmaalla hakkuualueet. Kartan kohteet 4 7 ovat kaava-alueella sijaitsevia lehtoja. Kohteiden 4 ja 6 8 läpi virtaa noro. Lehdot ja norot ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen halki on kulkenut historiallinen tie, joka on yhdistänyt Mouhijärven pitäjän itäosan kyliä toisiinsa, pitäjänkirkkoon sekä maakunnallisen tason tieverkkoon ja esiintyy Suomen pienimittakaavaisissa kartastoissa 1700-luvun lopusta alkaen, esimerkiksi Kuninkaan tiekartastossa ja Hällströmin Suomi-kartastossa. Tie on suurin piirtein noudattanut nykyisen Särkijärventien linjausta välillä Pynnärintie Rusthollinkuja, sen jälkeen se on jatkunut pitkin Rusthollinkujaa, jonka päästä se on jatkunut kohti Vähä-Tiisalaa, jossa se on ilmeisesti suurin piirtein seurannut nykyisen Tiisalantien linjaa. Tie on aikojen kuluessa rakennettu uudestaan useaan otteeseen ja sen alle on kaivettu vesi- ja viemärilinja. Lisäksi melko pitkä pätkä on jäänyt valtatie 12 ja sen rakennustyömaan alle. Historiallisesta tiestä ei ole likimääräisen linjauksen lisäksi juuri mitään jäljellä. Arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2012 on todettu, että 8

tie ei ole muinaisjäännös. Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen kaikki rakennukset kuuluvat Vähä-Tiisalan tila-keskukseen. Vähä-Tiisala on lohkottu itsenäiseksi ratsutilaksi Tiisalan ratsutilasta vuonna 1789. Päärakennus on vuodelta 1835 ja muut tärkeät rakennukset on rakennettu sitä seuranneen sadan vuoden kuluessa. Rakennukset sijaitsevat löyhässä jonossa vanhan kylätien ja eteläisen peltoaukean välissä. Pihapiirin länsilaidassa sijaitsee L-muotoinen talousrakennus, jonka kyljessä on huomattavasti uudempi kuivuri. Seuraavaksi on kaksi aittaa 1800-luvulta ja niiden jälkeen asuinrakennus vuodelta 1889. Sitten on vuorossa päärakennus, joka on rakennettu 1835 ja jonka itäpäähän on rakennettu laajennus 1922. Seuraavaksi on vuorossa kansallisromanttishenkinen talli/sikala/makasiini vuodelta 1914, ja sen jälkeen vanhan tien suuntaisesti rakennettu navetta vuodelta 1896. Viimeiseksi idässä on suuli 1800-luvun lopulta. Navetan eteläpuolella on pieni aitta ja pieni pajarakennus 1800-luvulta. Tallin ja navetan pohjoispuolella on 1930-luvulla rakennettu liiteri. Rakennustyyleistä näkyy hyvin rakentamisen kerroksellisuus. Vähä-Tiisala on erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus, joka edustaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatilarakentamista. Vähä-Tiisalan rakennukset ovat mukana Iso- ja Vähä-Tiisalan rakennetun ympäristön inventoinnissa vuodelta 2015. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. KUVA 9: Vähä-Tiisala: 1. päärakennus, 2. asuinrakennus, 3. talli, sikala, suuli ja makasiini, 4. liiteri, 5. navetta, 6. suuli, 7. paja, 8. 10. aitta, 11. kuivuri/suuli. 3.1.5 Maisema Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee kokonaan maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat maisema-alueella. Suunnittelualueen pohjoisreunalla sijaitsee valtatie 11, joka muodostaa vaikean maisemarikon kulttuurimaiseman halki. Valtatie erottaa ikävällä tavalla sen molemmin puolin levittäytyvät maisemapellot. Suunnittelualueen maasto laskee kumpuillen etelään, kunnes saavuttaa jyrkkärinteisen Saikkalanjoenlaakson, jonka pohjalla virtaavan joen ranta-alueet ovat loivempia. Valtatien ja jokilaakson välisellä alueella on peltoja, joita täplittävät pienet metsäsaarekkeet. Myös jokilaakson 9

pohjalla on pelto- ja niittyalueita. Jokilaakson jyrkät rinteet ovat joko metsän peitossa tai hakkuualueita. Valtatien lähellä, vanhan kylätien varrella, on Vähä-Tiisalan tilakeskus, jolla on oma merkittävä osansa maisemassa. Alueelle on tehty 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten maisemaselvityksiä, joissa on arvioitu maisemaa tarkemmalla tasolla kuin on ollut mahdollista maakuntakaavan selvityksissä. Asemakaavaa laadittaessa on maisemallisia tekijöitä arvioitaessa otettu pääasiassa kyseinen selvitys lähtökohdaksi. Koska suunnittelualue vaikuttaa sijaintinsa vuoksi arvokkaisiin maisema-alueisiin, on maisema-alueet otettu kaavan suunnittelussa huomioon samoin kuin ne tulee ottaa kaavan toteuttamisessa huomioon. KUVA 10: Ote vuoden 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvityksen kartasta. Karttaan on merkitty sinisellä asemakaava-alueen rajaus ja vihreällä uusien pientalokorttelialueiden sijainti. 10

3.1.6 Melu Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen pohjoislaidalla kulkevasta valtatiestä aiheutuu liikennemelua. Suunniteltu rinnakkaisväylä tulee toteutuessaan myös aiheuttamaan jonkin verran liikennemelua vaikka ei siinä mittakaavassa, mitä valtatie aiheuttaa. Liikennemelun takia Sastamalan kaupunki tilasi Promethor Oy:ltä ympäristömeluselvityksen ja -mallinnuksen, jossa on selvitetty valtatien ja rinnakkaisväylän aiheuttamaa melua Uotsolan ja Häijään välillä.. Selvitys valmistui joulukuussa 2014. Ohjemeluarvojen mukaan uusia asuinrakennuksia tai virkistysalueita ei tule ilman melusuojausta sijoittaa alueille, joilla päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db eikä alueille, joilla yöajan keskiäänitaso on yli 45 db. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Vähä-Tiisalan tilakeskuksen rakennukset sijaitsevat alueella, jolla ohjearvot ylittyvät. Tilakeskuksen ja Saikkalanjoen välisellä alueella ohjearvot eivät ylity eikä melu rajoita rakentamista. KUVA 11: Meluselvityksen kartta suunnittelualueen kohdalta. 11

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat maisema-alueella. Kaava-alueen eteläreunassa pitkin Saikkalanjokea kulkee seudullisesti merkittävä melontareitti. KUVA 12: Ote maakuntakaavasta 2007 ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti 12

rakennesuunnitelma 2030 Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupunginvaltuusto on 17.2.2014 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi kaupunkirakennesuunnitelman päivityksen, joka on hyvin yleispiirteinen strateginen maankäyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut osoittaa väestön sijoittuminen ja taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle Uotsola Häijään välille. Taajamien välille on osoitettu asumiskatu ja kevyenliikenteen kehittämisväylä. KUVA 13: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti 13

Yleiskaava Sastamalan kaupunki Suunnittelualueella on voimassa Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava vuodelta 2002. Yleiskaavassa osa alueesta on osoitettu kyläalueeksi (AT), joka on varattu maa- ja metsätalouden sekä pientalojen rakentamiseen ja jolle voidaan rakentaa myös ympäristöön soveltuvia työtiloja. Osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva ja haja-asutusluonteinen pientalojen rakentaminen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Osa on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) eli maatalousalueeksi, johon liittyy erityisiä kulttuuri- ja maisema-arvoja ja jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Lisäksi Vähä-Tiisalan tilakeskus on merkitty merkinnällä sk/28, jolla merkitään rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen ympäristöineen on toivottavaa. Numero viittaa selostuksen rakennusinventointiluettelon numeroon. KUVA 14: Ote Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 14

Osayleiskaava korvataan lähitulevaisuudessa 2. ehdotusvaiheen suunnittelussa olevalla Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualueella on merkinnät AP-1, MA, V-1, sr12 ja luo. KUVA 15: Ote suunnitteluvaiheessa olevasta Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavasta ja asemakaava-alueen likimääräinen sijainti AP-1. Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kumpuilevaan peltomaisemaan ja maisemakuvaan sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tiet ja rakennukset tulee sijoittaa mahdollisimman maastonmukaisesti. Rakennukset tulee sijoittaa maisemaan istuviksi ryhmiksi, joita reunustavat istutettavat tai olemassa olevat puut ja/tai kasvillisuus. Asemakaavassa tulee huomioida vesistön ja sen rantavyöhykkeen virkistyskäyttömahdollisuudet. 15

Sastamalan kaupunki MA. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Merkinnällä on osoitettu peltoalueita, joihin erityisesti liittyy sekä kulttuurihistoriallisia että maisemallisia arvoja. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alueen oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen on sallittua. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, kyläkuvaan ja paikalliseen rakennusperintöön eikä niillä saa sulkea avoimia näkymiä. Rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan myös suuremmalle rakennukselle, mikäli se soveltuu alueen rakennusperintöön eikä turmele maisemaa tai kyläkuvaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuksen maisemalliset vaikutukset rakennusluvan hakemisen yhteydessä, mikäli lupaa haetaan enimmäiskerrosalaa suuremmalle rakennukselle. Tavoitteena on säilyttää alueen pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei saa heikentää alueen ympäristöä eikä luontoarvoja. Alueen ranta-alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). Rantarakennusoikeus on siirretty kantatilan kaavassa osoitetuille rantarakennuspaikoille. V-1. Virkistysalue. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä ja joka mahdollistaa alueen säilymisen mahdollisimman luonnontilaisena. Alueen erityisiä luontoarvoja ei saa heikentää. sr12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, rakennus tai rakennusryhmä Kohde on merkittävä osa kulttuurihistoriallista ympäristöä ja sen arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja täydennysrakentaminen on sovitettava pihapiiriin, ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan ympäristön perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen. Rakennuksen purkamiseen tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukainen lupa. Purkamislupa on tarpeen myös huomattavan talousrakennuksen purkamiseen. Merkintään liittyvä numeroindeksi viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevaan Rakennetun ympäristön selvitykseen (2012), jossa kohde nro 12 on Vähä-Tiisala. luo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on varmistettava luontoarvojen säilyminen. Noroja ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu (vesilaki luku 2 11 ). Norojen välittömät ympäristöt tulisi jättää käsittelemättä. (Metsälaki) Suunnittelualueen pohjoisosaan on merkitty ohjeelliset tie-, joukko- ja kevyenliikenteen yhteystarpeet. Alueiden toteutus tulee tutkia yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien yhteystarve on jatkuvasti kasvanut. Valtatien käyttö tällaiseen lyhyenmatkan paikallisliikenteeseen ei ole turvallista varsinkaan kevyelle liikenteelle. Kaavalla on tavoitteena osaltaan mahdollistaa uuden liikenneyhteyden rakentaminen taajamien välille. Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Asemakaava mahdollistaa kaivattua pientalorakentamista alueella. 16

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 17 Sastamalan kaupunki Tiisalan asemakaava on mukana käynnistettävänä asemakaavahankkeena Sastamalan kaupungin 2014 2015 kaavoitusohjelmassa. Sastamalan kaupunki tilasi Terhi Kupilalta kaupungin Mouhijärvellä omistamalle maa-alueelle diplomityön, joka on valmis ja hyväksytty Tampereen teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2014. Terhi Kupilan diplomityössä pohdittiin maaseutuasumista ja se on laadittu varsin laajalle alueelle ja tulee toimimaan hyvänä apuna kaavoitukselle. Työtä esiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa 23.6.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.6.2014 päätettiin että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Nyt on siis tarkoitus kaavoittaa vain osa niistä kaupungin hankkimista maista, joille diplomityö on laadittu. Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.8.2014 ja kaava kuulutettiin vireille 27.8.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Sastamalan kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puhelinyhtiö Caruna Oy (sähkönsiirtoyhtiö) Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 27.8.2011. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos Luonnos lähetetään lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan liitolle. Luonnos lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten

aluepelastuslaitokselle, Sastamalan vedelle, ja alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoitettava alue sijaitsee Uotsolan ja Häijään taajamien puolessavälissä valtatie 11 eteläpuolella. Alueelle on tehty meluselvitys 2015, jossa on otettu huomioon valtatien aiheuttama melu ja oletettu tulevan rinnakkaisväylän aiheuttama melu. Asemakaavassa alueelle tulevien uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa selvityksessä osoitetut melualueet otetaan huomioon. Häijään ja Uotsolan välille on suunniteltu valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaa nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukee kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Koko rinnakkaisväylän suunnitelmien mukainen valtatien ja Häijään välinen osa otetaan mukaan asemakaavaan. Tavoitteena on edistää rinnakkaisväylän toteutumista. Alueella on maisemaselvitysten ja maakuntakaavan mukaisesti arvokkaita maisemapeltoja. Asemakaavaa laadittaessa on tavoitteena, että maisemapeltokokonaisuudet säilyvät mahdollisimman eheinä eikä tuleva rakentaminen aiheuta vakavaa maisemarikkoa vaan sijoittuu peltoalueiden reunoille ja kumpareiden sekä metsän katveeseen. Rakennetun ympäristön inventointien perusteella Vähä-Tiisalan tilakeskuksen rakennusryhmä on arvokas kulttuuriympäristökokonaisuus. Asemakaavalla on tutkittu rakennusryhmän ja rakennusten suojelemista ja niiden säilymisen turvaamista. Tehtyjen luontoselvitysten perusteella suunnittelualueen itä- ja länsilaidoilla virtaa noroja joiden reunoilla kasvaa lehtoja. Kaavoituksen tavoitteena on turvata näiden luonnon moninaisuuden kannalta erittäin arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Maakuntakaavassa asemakaava-alueen etelälaidassa Saikkalanjokea pitkin kulkee seudullisesti merkittävä melontareitti. Asemakaavalla pyritään tukemaan melontareitin kehittymismahdollisuuksia. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelualueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosta. Kaavaluonnosten eroavaisuudet koskevat pientaloalueen halki kulkevan kokoojakadun linjausta ja joidenkin uusien pientalotonttien sijaintia. Vaihtoehdossa 1 alueelle on osoitettu kahdeksan erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 27 kpl erillispientalotontteja ja kolme pientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä enintään kahdeksan tonttia. Vaihtoehdossa 2 alueelle on osoitettu kymmenen erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 28 kpl erillispientalotontteja ja neljä pientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä enintään kahdeksan tonttia. Vaikutuksiltaan molemmat vaihtoehdot ovat hyvin samanlaiset. Molemmissa vaihtoehdoissa Vähä-Tiisalan arvokas kulttuuriympäristön säilymistä on pyritty tukemaan ja alueen arvokkaat luontokohteet ovat saaneet niiden suojelutilannetta parantavat merkinnät. Molemmat vaihtoehdot tulevat muuttamaan arvokasta maisema-aluetta jonkin verran. Vaihtoehdoissa on otettu huomioon maiseman ja maaston rakenne ja pyritty sijoittamaan uusi rakentaminen peltojen ja metsien reuna-alueelle kumpareiden ja metsäsaarekkeiden taakse. Vaihtoehtojen merkittävin ero on vaihtoehdon 2 vähän suurempi näkyvyys maisemassa ja hajanaisempi rakenne. 18

KUVA 16: Kaavaluonnos vaihtoehto 1 KUVA 17: Havainnekuva vaihtoehdosta 1 valtatieltä katsottuna. 19

KUVA 18: Kaavaluonnos vaihtoehto 2 KUVA 19: Havainnekuva vaihtoehdosta 2 valtatieltä katsottuna. Kolmas vaihtoehto eli nykyisen tilanteen säilyttäminen ei tuo muutoksia alueelle, muttei myöskään tue kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vähä-Tiisalan kulttuuriympäristön säilymistä tai 20

edistä rinnakkaisväylän toteutumista eikä mahdollista alueen kehittymistä tai uutta asuinrakentamista alueelle, jolla on kysyntää pientalotonteista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavasta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa, joissa molemmissa alueelle on osoitettu erillispientalojen, pientalojen ja maatilojen tilakeskusten korttelialueita, puistoa, lähivirkistysaluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta, suojaviheraluetta, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, vesialuetta sekä katualuetta. Maatilojen tilakeskusten korttelialueelle on esitetty suojelumääräyksiä, joilla pyritään turvaamaan arvokkaan kulttuuriympäristön säilyminen. Osalle lähivirkistysalueita on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Merkinnöillä on pyritty vahvistamaan arvokkaiden luontokohteiden säilymismahdollisuuksia. Saikkalanjoen Tiisalanlammin rannalle on esitetty seudullista melontareittiä palvelevia toimintoja varten urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Molemmissa luonnoksissa kaava-alueen voidaan katsoa jakautuvan kolmeen vyöhykkeeseen. Pohjoisimpana, lähimpänä valtatietä, on alue, jolla ympäristö pyritään säilyttämään. Tämä koostuu Vähä-Tiisalan rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja maisemapelloista. Seuraavaksi on uuden pientalorakentamisen vyöhyke, joka sijoittuu maisemapeltojen eteläpuolelle. Eteläisimpänä on virkistysalueiden vyöhyke, jolla sijaitsevat myös urheilupalvelut ja arvokkaat luontokohteet. Näiden lisäksi kaavaan kuuluu valtatien ja Häijään välinen osuus rinnakkaisväylän suunnitellusta tiealueesta. 5.1.1 Kaavan mitoitus Molempien vaihtoehtojen kaava-alueen pinta-ala on n. 35,51 ha. Vaihtoehdossa 1: Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) n. 1,03 ha. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) n. 3,49 ha. Maatilojen talouskeskusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1) n. 2,62 ha. Puistoa (VP) n. 0,57 ha. Lähivirkistysaluetta (VL) n. 11,27 ha. Lähivirkistysalue niittyä (VL-1) n. 1,28 ha. Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta melontareittiä palvelevia toimintoja varten (VU-1) n. 0,79 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) n. 0,40 ha. Suojaviheraluetta (EV) n. 1,82 ha. Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) n. 6,97 ha. Maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) n. 0,31 ha. Vesialuetta (W) n. 0,30 ha. Katu- ja tiealuetta n. 4,61 ha. Asuinpientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 3600 kerrosalaneliömetriä. Erillispientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 8740 k-m 2. Maatilojen talouskeskusten korttelialueelle, jolla ympäristö säilytetään, on osoitettu rakennusoikeutta n. 4500 k-m 2. Yhteensä näillä korttelialueilla rakennusoikeus on n. 16840 k-m 2. 21

KUVA 20: Havainnekuva vaihtoehdosta 1 Vaihtoehdossa 2: Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) n. 1,18 ha. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) n. 3,62 ha. Maatilojen talouskeskusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AM/s-1) n. 2,62 ha. Puistoa (VP) n. 0,47 ha. Lähivirkistysaluetta (VL) n. 10,70 ha. Lähivirkistysalue niittyä (VL-1) n. 1,28 ha. Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta melontareittiä palvelevia toimintoja varten (VU-1) n. 0,79 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) n. 0,40 ha. Suojaviheraluetta (EV) n. 1,82 ha. Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) n. 6,97 ha. Maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) n. 0,31 ha. Vesialuetta (W) n. 0,30 ha. Katu- ja tiealuetta n. 4,64 ha. Asuinpientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 4120 kerrosalaneliömetriä. Erillispientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 9050 k-m 2. Maatilojen talouskeskusten korttelialueelle, jolla ympäristö säilytetään, on osoitettu rakennusoikeutta n. 4500 k-m 2. Yhteensä näillä korttelialueilla rakennusoikeus on n. 17670 k-m 2. 22

KUVA 21: Havainnekuva vaihtoehdosta 2 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla on tutkittu alueen suunnitelmallista rakentamista ja rationaalista maankäyttöä. Samalla mahdollistetaan Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän ja kevytliikenneväylän rakentamista. Alueen arvokkaat historialliset kohteet ja maisemallisesti arvokkaat pellot sekä arvokkaat luontokohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Arvokohteille on annettu suojelumääräykset, joilla niiden säilyminen on pyritty turvaamaan. 5.3.1 Korttelialueet AP AO AM/s-1 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, istutusten ja pihojen yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suoritettavissa korjaustoimissa on huomioitava rakennuksen rakentamisajankohdan rakentamistapa. Olemassa olevan rakennuksen tyylin mukaista julkisivumateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Jos kerrosalaan kuulumattomia tiloja otetaan kerrosalaan laskettavaan käyttöön, on vaaditut muutokset tehtävä rakennuksen tyyliä noudattaen. Täydennysrakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. 23

5.3.2 Muut alueet VP VL VL-1 VU-1 ET EV MA MU W Puisto Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue, niitty. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue melontareittiä palvelevia toimintoja varten Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Maisemallisesti arvokas peltoalue Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Vesialue 5.3.3 Muut määräykset sr-1 sr-2 Kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokas ja/tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta erityisen tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilliset ulokkeet, vesikourut, savupiiput sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vaurioita. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. 5.3.4 Yleisiä määräyksiä 24 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. Rakennusten ja rakennelmien sijoittelussa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen vaihtelevat maastonmuodot. Suuria täyttöjä tai suuria näkyviä maastoleikkauksia ei sallita. Katualueiden reunoilla pengerrysten ja leikkausten tulee olla kivettyjä tai istutettuja. Rakennusten julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää puuta tai rappausta / slammausta. Kirkkaita värejä ei saa käyttää. Kattomuotona tulee olla satulakatto (harjakatto), pulpettikatto tai eritasolapekatto. Kaksilappeisen katon kaltevuuden tulee olla 1:1,5...1:3. Talousrakennuksissa ja asuinrakennukseen liittyvissä sivurakennuksissa kattokaltevuus voi olla loivempi. Katteen värin tulee olla tumma. Korttelialueille on laadittava sitova tonttijako. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaava mahdollistaa Sastamalan kaupungin tavoitteiden mukaisen uuden pientalorakentamisen Häijään ja Uotsolan taajamien palvelujen läheisyyteen, jolloin palvelujen säilymismahdollisuudet paranevat. Samalla uusi rakentaminen edistää taajamien nauhamaista rakennetta ja

rakenteellista yhdistymistä. Tällainen kehitys eheyttää alueen rakennetta ja parantaa Mouhijärven kehittymismahdollisuuksia. Kaava parantaa Mouhijärven rinnakkaisväylän, joka yhdistää Uotsolan ja Häijään taajamat, rakentamisedellytyksiä. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevytliikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Tällöin liikkuminen Uotsolan ja Häijään välillä muuttuu sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Samalla myös parannetaan valtatie 12 liikenteen sujumista ja turvallisuutta. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vähä-Tiisalan arvokas kulttuuriympäristö ja alueen arvokkaat maisemapellot on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Vähä-Tiisala saa suojelumerkinnät sekä kokonaisuutena että yksittäisten rakennusten osalta. Tämä tulee parantamaan arvokohteen säilymismahdollisuuksia. Uusi rakentaminen sijoitetaan riittävän kauas ja kumpareiden sekä metsäsaarekkeiden katveeseen, jotta se ei häiritse merkittävästi Vähä-Tiisalan kokonaisuutta. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tehtyjen luontoselvitysten perusteella suunnittelualueen itä- ja länsilaidoilla virtaa noroja joiden reunoilla kasvaa lehtoja. Kaavoituksen tavoitteena on turvata näiden luonnon moninaisuuden kannalta erittäin arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja ne ovat saaneet kaavassa asianmukaiset merkinnät. Arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle on jäänyt alue, jolla on tehty voimakkaita hakkuita, jolloin alueen luontoarvot ovat merkittävästi heikentyneet. Uusi rakentaminen on osoitettu pääosin tällaiselle alueelle. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan Kaavoitettava alue sijaitsee kokonaisuudessaan Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat maisema-alueella. Alueelle on tehty 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten maisemaselvityksiä, joissa on arvioitu maisemaa tarkemmalla tasolla kuin on ollut mahdollista maakuntakaavan selvityksissä. Selvityksissä suunnittelualueella on merkittäviä maisemapeltoja. Uusi rakentaminen on kaavaluonnoksessa sijoitettu peltoalueiden reunoille ja kumpareiden sekä metsän katveeseen. Lisäksi rakennettavan alueen näkyvimmillä paikoilla sallittu kerrosluku on enintään 1 2 / 3 eikä suuria täyttöjä tai maastoleikkauksia sallita. Tavoitteena on, että Vähä-Tiisalan tilakeskus säilyttää maisemallisen merkityksensä ja maisemapeltokokonaisuudet säilyvät mahdollisimman eheinä eikä tuleva rakentaminen aiheuta merkittävää uutta maisemarikkoa. Rinnakkaisväylä kulkee suunnittelualueella pääosin nykyistä Tiisalantien linjaa pitkin eikä näin ollen aiheuta merkittäviä muutoksia maisemaan. Merkittävin muutos valtatien alikulun lisäksi on tiealueen leveneminen, joka johtuu uudesta kevytliikenneväylästä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. Kaava-alueella otetaan käyttöön uusina kadunniminä Kirkkoniitynkatu, Vähätiisalankatu, Jänninpolku, Jänninkuja, Yliniitynkuja ja Vähätiisalankuja. Lisäksi alueelle tulee uusi puistonnimi Yliniitynpuisto. Tiisalantie säilyttää nykyisen nimensä. 25

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 2.11.2015 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa p. 040 506 2520 sähköposti: timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavavalmistelija Merja Juntunen p. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 26