15 VAALIT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Anu Kalliosaari Vaaleja ei järjestetä vuoden 2010 aikana. Eduskuntavaalit järjestetään 2011 ja presidenttivaalit 2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Controller Antti Kärkkäinen JHTT:n tilintarkastus hoidetaan sopimuspohjalla, joka kilpailutetaan vuoden alussa. Tarkastuspäiviä uusi Loviisa tarvitsee noin 25 pv. Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 47 030 47 030 Tulot 0 0 Netto -47 030-47 030 Suunnitteluvuosi 2012 VALTUUSTO Kaupunginvaltuusto päättää uuden kaupungin strategisista linjauksista. Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 92 250 92 059 Tulot 0 0 Netto -92 250-92 059 Suunnitteluvuosi 2012
16 YLEINEN JA KONSERNIHALLINTO Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Yleinen ja konsernihallinto tukevat ja ohjaavat toimialojen palvelujen tuottamista kaupunginvaltuuston määrittelemän strategian mukaisesti. Yleisen ja konsernihallintoon kuuluvat seuraavat vastuualueet: Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Yleisen ja konsernihallinnon tuloslaskelma Talousarviovuoden ulkoinen toimintakate sitova kaupunginvaltuuston nähden TA 2010 TS 2011 TS 2012 Kaupunginvaltuuston päätös Toimintatuotot Myyntituotot 7 122 870 Maksutuotot 13 500 Tuet ja avustukset 4 054 870 Muut 52 000 toimintatuotot Vuokratuotot 329 000 Toimintatuotot 11 572 240 Toimintakulut Henkilöstökulut 8 796 702 Palvelujen ostot 3 977 075 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 283 629 Avustukset 1 004 350 Muut 1 139 593 toimintakulut Toimintakulut 16 201 349 Ulk. toimintakate -4 629 109 Sisäiset erät Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Suunnitelman mukaiset poistot
17 Vastuualue KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kunnan hallintoa sekä toimeenpanna valtuuston tekemiä päätöksiä. Kaupunginhallitukseen kuuluu elinkeino ja kehittämisjaosto ja henkilöstöjaosto sekä Loviisan Vesiliikelaitos. Määrärahavarauksia: - Jäsenmaksut 260.000 - Kunnallisverotukseen 390.000 ja varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut 674.700 - Kaupunginhallituksen sähköiseen viestintään 15.000 - Talousjohtajan hallinnoima yhdistymissopimuksen avustusmääräraha 805.000+ kuntakohtaisia 533.000 (tulot 2.464.000) - Hallituksen käyttömääräraha 40.000 + palkkavaraus 100.000 - Koululaisten kesätyöpaikat 40.000 - Palvelutalon säätiölle annettava tuki 70.000 - Juhlapäivien järjestely ja ystävyyskuntatoiminta 18.000 - Lomatonttien myynti 2.500.000 Kaupunginhallitus / Vastuualueen ohjeelliset määrärahat (ulkoiset) Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 3 314 380 3 176 308 Tulot 3 471 500 6 073 200 Netto 157 120 2 896 892 Suunnitteluvuosi 2012 Vastuualue: Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Anu Kalliosaari Toiminta-ajatus Hallintopalvelut-vastuualue ohjaa kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista ja huolehtii henkilöstöhallinnon tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Vastuualue koordinoi kaupungin ulkoista ja sisäistä viestintää ja niiden vuorovaikutteisuutta ja ajankohtaisuutta. Hallintopalvelut-vastuualue edistää myönteisen kaupunkikuvan muodostumista ja kuntalaisten yhteenkuuluvuutta markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Vastuualueen tehtävänä on edistää toiminnan tehokkuutta ja vähentää sisäistä ja ulkoista byrokratiaa tuottamalla tehokkaita ja käyttäjäystävällisiä sekä samalla tietoturvallisia ja toimintavarmoja ITpalveluja. Vastuualue luo mahdollisuudet luottamushenkilötyön kehittämiselle ja avoimelle toimintakulttuurille sekä kuntalaisiin, luottamushenkilöihin että työntekijöihin ja muihin sidosryhmiin nähden.
18 Taloussuunnitelma 2010-2012 Toimintaympäristön muutokset ja uudet haasteet Kuntaliitoksen johdosta luodaan uudelle Loviisalle uudet toimintamallit ja kulttuurit. Suurin haaste on sovittaa yhteen useat toimintakulttuurit parhaaksi mahdolliseksi tavaksi toimia. Henkilöstön koulutus, uudet järjestelmät, uudet työyhteisöt ja esimiehet sekä uuden viestintäkulttuurin luominen asettavat haasteen koko suunnittelukaudelle. Luottamushenkilötyön kehittäminen strategisen johtamisen suuntaan vaatii pitkäjänteisen suunnitelman ja koulutuksen. Muutoksen johtaminen tarvitsee avukseen avoimen ja vuorovaikutteisen viestinnän, jonka periaatteet on jalkautettava koko kaupunkiorganisaatioon. Tavoitteet ja toimintalinjat Tavoite 1: Strategisen johtajuuden kehittäminen Uudessa Loviisassa kehitetään strategista hallitustyöskentelyä ja otetaan käyttöön hyvän hallitustyön periaatteet, hallitussopimus sekä johtajasopimus. Tavoite 2: Toiminnan tehokkuus Tehokkuutta parannetaan kehittämällä ja käyttämällä prosesseja ja uusia työmenetelmiä sekä nostamalla henkilökunnan ja luottamushenkilöiden tietoteknisiä valmiuksia. Tietojärjestelmät ovat tehokkaita ja helppokäyttöisiä ja niiden käyttö vapauttaa työaikaa ja vähentää henkilöstön lisäämisen tarvetta. Tavoite 3: Hyvä työnantajakuva Luodaan yhtenäinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen henkilöstöjohtamiskulttuuri, jossa korostuu avoimuus, luottamus, toimiva vuorovaikutus sekä työn hyvä organisointi. Palkkausta kehitetään kilpailukykyiseksi ja kannustavaksi huomioimalla monipuolinen osaaminen, kehittyminen ja henkilökohtainen työpanos. Tavoite 4: Hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö Tavoitteena on turvata tarvetta ja taloudellisia resursseja vastaava, työssään hyvinvoiva, ammatti- ja palvelutaitoinen sekä yhteistyökykyinen henkilökunta. Hyvinvointia ja työssä jaksamista parannetaan panostamalla esimiestoimintaan, yhteistyön ja organisaation toimivuuteen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Tavoite 5: Suunnitelmallinen viestintä Yhtenäiset viestintäkäytännöt juurrutetaan koko kaupunkiorganisaatioon. Avoimeen ja aktiiviseen viestintään kannustetaan, ja erityisesti kuntalaisviestinnän vuorovaikutteisuutta lisätään. Viestintäkoulutuksen järjestäminen on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoite 6: Hyvä kuntamaine Loviisan näkyvyyttä lisätään määrätietoisesti markkinoinnin avulla. Markkinoinnin pohjana ovat Loviisan strategiset vahvuudet. Kaupunkimarkkinointia tehdään koordinoidusti yhdessä erityisesti kehittämispalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden alussa painopiste on erityisesti uuden kaupungin lanseeraamisessa.
19 Talousarvio 2010 Toimintatavoitteet Vastuualueen kaupunginvaltuuston nähden sitovat tavoitteet 2010 Toimintatavoite Strateginen johtajuus Toiminnan tehokkuus Hyvä työnantajakuva Hyvinvoiva ja työkykykyinen henkilöstö Suunnitelmallinen viestintä Hyvä kuntamaine Toimenpide/kehittämisprojekti Luottamushenkilökoulutus Hallituksen esityslistojen sähköinen jakelu. Sähköiset henkilöstöhallinnon päätökset. Työasemien suunnitelmallinen uusiminen. Toimintavarmat järjestelmät. Esimiestoiminnan tukeminen. Oikeudenmukainen palkkaus. Työilmapiirikysely Sairauspoissaolojen vähentäminen (varhaisen puuttumisen toimintamalli sekä yhteistyön tiivistäminen työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa) Yhtenäinen viestintä. Kuntalaisviestinnän tehostaminen. Uuden Loviisan lanseeraaminen. Asumismarkkinointi Talousarviovuoden avainsuoritteet ja tunnusluvut/hallintopalvelut Suorite/tunnusluku Ta 2010 Tav 2012 Sairauspoissaolot 12600 11600 (työpäivinä) Virat ja tehtävät 975 970 Uudet työasemat 139 100 Nettomuutto, hlöä/vuosi +100 +100 Talousarvioperustelut Strategisen johtajuuden kehittäminen Luottamushenkilökoulutus (hallintojohtaja Anu Kalliosaari) Luottamushenkilöille järjestetään koulutusta strategisesta johtamisesta ja seminaareja ajankohtaisista aiheista. Rahoitetaan yhdistymisavustusten kohdasta 6 a. Luottamushenkilöstön koulutus ja seminaarit Koulutus Loviisassa 15.000 euroa Vähintään kaksi seminaaripäivää 5 000 euroa. Aikataulu: Strateginen johtamiskoulutus kestää koko vuoden ajan ja voi mahdollisesti jatkua myös seuraavalle vuodelle. Seminaaripäivät maaliskuussa ja syyskuussa.
20 Toiminnan tehokkuus Hallitustyön tehostaminen (hallintojohtaja Anu Kalliosaari) Hallitustyössä otetaan käyttöön esityslistojen sähköinen jakelu. Hallituksen esityslistojen paperijulkaisusta luovutaan pääasiallisesti. Hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille hankitaan kannettavat tietokoneet ja Internet-yhteydet esityslistojen lukemista varten. Tietokoneet 22 * 400 = 8 800 euroa Tietoliikenneyhteydet 20 *12*22= 5 280 euroa Aikataulu: Kannettavat tietokoneet hankitaan vuoden 2010 aikana, minkä jälkeen esityslistat jaetaan sähköisesti. Työasemien uusiminen (tietohallintopäällikkö Hans Forsström) Työasemia uusitaan siten, että perinteisten pöytätyöasemien rinnalle tulee käyttöön kannettavia tietokoneita langattomaan ja mobiiliympäristöön sekä palvelimella ylläpidettäviä ThinClient-työasemia etäällä ja vaatimattomien tiedonsiirtoyhteyksien takana sijaitseviin palvelupisteisiin, kuten kouluihin, päivä- ja vanhainkoteihin sekä vain tietojen perustallennusta tekeviin keittiöhin ja siivoustyöpisteisiin. Työasemat varusohjelmineen 139 * 600 = 83 400 euroa Aikataulu: Työasemat hankitaan ja otetaan käyttöön tammikuusta 2010 alkaen Toimintavarmat järjestelmät (tietohallintopäällikkö Hans Forsström) Nykyinen palvelinympäristö parannetaan vikasietoiseksi ja energiaa säästäväksi, hankkimalla kuormituksen tasaamiseksi kolme tehokasta palvelinta ja siihen tarvittavat virtualisointiohjelmat huoltoineen. Palvelimet tulevat muutaman vuoden sisällä korvaamaan nykyiset 20 kpl virtuaali- ja rautapalvelinta, kun ne tulevat elinkaarensa loppuun. Palvelimet 3 * 4500 = 13 500 euroa Virtualisointiohjelmat 6 * 3000=18 000 euroa Aikataulu: Palvelimet ja virtualisointiohjelmat hankitaan ja otetaan käyttöön tammikuussa 2010 Henkilöstöhallinnon sähköiset toiminnot (henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalo) Henkilöstöhallinnon sähköiset toiminnot (Populus) otetaan käyttöön kaikissa työyksiköissä. Ohjelman avulla henkilöstöhallintoon liittyvät päätökset tehdään ja toimitetaan palkanlaskentaan sähköisesti. Ohjelman käyttäjinä ovat palkkasihteerien lisäksi kaikki kaupungin työntekijät ja esimiehet. Käyttöönotto rahoitetaan yhdistymisavustuksista, yhdistymissopimuksen kohdasta 5 a.
21 ATK-järjestelmien yhteensovittaminen ja hankinta Populus-ohjelman käyttöönotto ja koulutukset: 118 150 Populus-ohjelman ylläpito 2010: 24 240 Käyttöönotto 1.1.2010 alkaen. Maaliskuun loppuun mennessä ohjelma toimii koko kaupungissa. Hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö (henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalo / työhyvinvointikoordinaattori Anne Hovi) Varhaisen puuttumisen toimintamalli Laaditaan aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamalli sekä päihdehuoltoon ohjaus yhdessä työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaation sekä työterveyshuollon kanssa. Mallin periaatteet käydään läpi työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Mallin toteutumista ja sairauspoissaoloja seurataan vuosittain koko kaupungin tasolla henkilöstöraportin yhteydessä ja työyksikkö tasolla esimiesten toimesta. Laaditaan toimenpideohjelma päihderiippuvuusongelmista kärsiville. Mallin laadinta ei vaadi erillisiä kustannuksia. Koulutustilaisuudet järjestetään yhteiset koulutusmäärärahan puitteissa, varaus 7 000. Varhaisen puuttumisen malli laaditaan toukokuun loppuun 2010 mennessä. Syksyn 2010 aikana järjestetään mallin käyttöönottoon liittyviä koulutustilaisuuksia esimiehille ja työntekijöille. Mallin juurruttamista jatketaan ja sen toteutumista seurataan tulevina vuosina. Yhteistyön tiivistäminen Henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi tiivistetään henkilöstöhallinnon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyötä. Tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön toimintamalleja, joiden avulla voidaan nopeasti reagoida ilmeneviin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin, kuten työpaikkakiusaamiseen, sisäilmaongelmiin tai väkivaltatilanteisiin. Ei vaadi erillisiä kustannuksia, resurssit työsuojelun ja henkilöstöhallinnon määrärahoista. Vuoden 2010 aikana laaditaan ja otetaan käyttöön yhteiset toimintamallit o häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta o tasa-arvosuunnitelman osalta o väkivaltatilanteiden hallinnan osalta ja o sisäilmaongelmien ilmoittamisen osalta Hyvä työnantajakuva (henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalo / työhyvinvointikoordinaattori Anne Hovi) Esimiestoiminnan tukeminen Kaikessa johtamistoiminnassa korostetaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja avoimuutta. Yleisten linjausten ja ohjeiden sekä paikallisten sopimusten avulla yhdenmukaistetaan esimiestyötä kaupungin eri työyksiköissä. Yhteisesti sovitut toimintakäytännöt luovat johtamiskulttuuriin läpinäkyvyyttä. Esimiestaitoa vahvistetaan esimies- ja johtamiskoulutuksilla. Järjestetään säännöllisesti esimiestapaamisia, jossa esimiehillä on mahdollisuus tiedonvaihtoon ja vertaistukeen. Esimiestoiminnan tukeminen ei vaadi erillisiä kustannuksia. Koulutustilaisuudet järjestetään yhteiset koulutusmäärärahan puitteissa, varaus 10 000.
22 Esimieskoulutuksia järjestetään vuoden aikana 2-3 tilaisuutta. Yleisiä linjauksia ja ohjeita sekä paikallisia sopimuksia laaditaan koko vuoden ajan. Esimiestapaamisia järjestetään säännöllisesti koko vuoden ajan. Oikeudenmukainen palkkaus Kunnan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa käytetään kokonaisarviointia, joka perustuu vaativuustekijöihin. Tehtävän vaativuuden arvioinnin laatimisesta on tehty erillinen ohje esimiehille. Arviointi suoritetaan yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein ja arvioinnin tulee olla tasapuolista ja johdonmukaista. Tehtävien vaativuus huomioidaan mahdollisimman objektiivisesti. Hyvästä henkilökohtaisesta työsuorituksesta jaetaan harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisten lisien myöntämiskriteereistä laaditaan paikallinen sopimus. Rahoitetaan järjestelyvaraeristä sekä yhdistymisavustuksista sopimuksen kohdasta 3 a. palkkojen harmonisointimääräraha. Tavoitteena on, että harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin käytetään vähintään 1,1 % laskettuna palveluksessa olevan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Koko vuosi Työilmapiirikysely Tehdään työilmapiiri kysely koko kaupungin henkilöstölle. Määräraha 15 000 Kysely valmistellaan kevään/kesän 2010 aikana. Kysely toteutetaan elo-syyskuussa 2010. Raportti valmistuu vuoden 2010 lopussa. Suunnitelmallinen viestintä (viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand / markkinointisuunnittelija Jaana Laine) Yhtenäinen viestintä Yhtenäisten viestintäkäytäntöjen juurruttaminen kaupunkiorganisaatioon alkaa viestintästrategian ja -suunnitelman tekemisellä. Viestintäsuunnitelma luodaan yhdessä viestintäryhmän kanssa, joka kootaan eri sektoreiden viestintävastaavista. Viestinnän perustyökaluksi teetetään graafiset ohjeet sovelluksineen, joiden käyttöönottoa tuetaan sisäisellä koulutuksella. Viestintäkoulutusta järjestetään viestintäryhmälle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Intranet ja ekstranet otetaan koko uuden kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden sisäisiksi työvälineiksi. Viestinnän onnistumista seurataan mm. mediaseurannan avulla. Rahoitetaan osittain (10 000 ) yhdistymisavustuksista, yhdistymissopimuksen kohdasta 1 Kuntastrategian täsmentäminen, sen viestintäosan laatiminen ja kuntalaisviestinnän tehostaminen vuosina 2008-2012. Muu määrärahavaraus 52 500. Koko vuosi
23 Kuntalaisviestinnän tehostaminen Toteutetaan aktiivista ja mahdollisimman vuorovaikutteista kuntalaisviestintää kuntalaisten osallistamiseksi. Kootaan kaupungin palveluista kertova esite, joka lähetetään vakituisten asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukkaille. Järjestetään asukas/kyläiltoja eri puolilla kaupunkia yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa. Lähetetään ajankohtaisista asioista kertova infolehti joka talouteen yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Rahoitetaan osittain (30000 ) yhdistymisavustuksista, yhdistymissopimuksen kohdasta 1 Kuntastrategian täsmentäminen, sen viestintäosan laatiminen ja kuntalaisviestinnän tehostaminen vuosina 2008-2012. Muu määrärahavaraus 25 500. Koko vuosi Hyvä kuntamaine (markkinointisuunnittelija Jaana Laine / viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand) Uuden Loviisan lanseerauskampanja Tuodaan valtakunnalliseen tietoisuuteen se, että uusi Loviisa on syntynyt. Kampanjaan liitetään mm. tienvarsitaulut, vuoden 2010 aikana syntyvien uusien loviisalaisten muistaminen ja Loviisan päivän erikoisnäkyvyys. Vuonna 2010 huomioidaan erityisesti ensimmäinen uudessa Loviisassa syntynyt lapsi näyttävästi. Varaus 63 000. Koko vuosi, painottuu kuitenkin alkuvuoteen. Asumismarkkinointi Markkinoidaan kampanjamuotoisesti Loviisaa hyvänä asuinpaikkana, joka tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja mukavaan asumiseen. Markkinoinnin välineinä käytetään mm. Pikkukaupunki-lehteä, Tonttipörssiä ja kampanjasivustoa. Tehdään yhteistyötä Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman kanssa ja edistetään sen laajenemista koko uuden Loviisan alueelle. Uusille asukkaille tehdään tervetulokirje/-esite. Markkinointitoimet 35 000, markkinointi- ja yhteistyösopimus Wanhassa Wara Parempi tapahtuman kanssa 15 000. Koko vuosi, painottuen kuitenkin toiseen vuosipuoliskoon. Hallintopalvelut / Vastuualueen ohjeelliset määrärahat (ulkoiset) Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 2 979 126 3 088 253 Tulot 167 960 367 960 Netto -2 811 166-2 720 293 Suunnitteluvuosi 2012
24 Vastuualue Talouspalvelut Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Ralf Sjödahl Vastuualueen tehtävänä on tukea toimialojen toimintaa ja siinä tehtävässä hoitaa taloushallinnon peruspalvelut, kirjanpidon, osto- ja myyntilaskujen käsittelyn ja kassanhoidon sekä talous- ja strategiasuunnitteluprosessin, keskitetyn hankintatoimen ja konsernivalvontaa. Lisäksi talouspalvelut -vastuualueen henkilökuntaan kuuluvat toimialoja avustavat taloussuunnittelijat ja sisäistä valvontaa tekevä controller. Talouspalvelut huolehtii keskitetysti ruokahuollosta ja siivouspalveluista. Vastuualuetta johtaa talousjohtaja. Vastuualue jakautuu seuraaviin yksiköihin: - Talousosasto - Muut käyttäjäpalvelut Taloussuunnitelma 2010-2012 Talousstrategian päätavoitteena on luoda vakautta, kilpailukykyä ja pitkäjänteisyyttä kunnan taloudenhoitoon. Terve taloudellinen pohja on uuden kunnan vakaan toiminnan ja sen kehittämisen perusta. Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Tavoite 5: Tavoite 6: Luodaan taloudellinen liikkumavara Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa vakaan ja pitkäjänteisen taloudenhoidon sekä antaa selviytymisen mahdollisuudet myös yllättävissä tilanteissa ja huonoina aikoina. Lisäksi se on paras tae sille, ettei kuntaa luokitella kriisikunnaksi, jolloin oma päätäntävalta kaventuu. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Kustannustehokkuutta palvelujen tuottamisessa saavutetaan erityisesti rakentamalla ja tehostamalla yhteistoimintamuotoja sekä palvelujen onnistuneella kilpailuttamisella. Hankintatoimen osaamista ja ohjeistusta kehitetään. Kaupungin eri toimintojen laadun ja tehokkuuden jatkuva seuranta ja analysointi. Seuranta- ja vertailumateriaalin tuottaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen liittyy myös kustannustehokkuuteen. Tuloveroprosentti ja taksat pyritään säilyttämään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin seutukeskuksiin ja lähialueiden kuntien keskitasoon nähden. Pitkäjänteinen ja tehokas omistajapolitiikka Maaomaisuuden ja kiinteistöjen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnan omistajapolitiikkaan kuuluu huolehtia siitä, että omaisuuden myynnistä päätetään kokonaisvaltaisesti ja kehittämisstrategian pohjalta. Lisäksi konserni- ja tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee määritellä ja liittää kunnan strategiseen johtamiseen. Reaaliaikaisen tiedon saaminen taloudellisesta tilanteesta. Luotettavan ja reaaliaikaisen seurantatiedon tuottaminen kaupungin päättäjille, operatiiviselle johdolle, sekä kansalaisille. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen. Investointien eri rahoitusmallien vertailu ja kustannuslaskennan kehittäminen.
25 Siirtymäkauden ja lähivuoden tavoitteena tulisi talouden kannalta olla käyttömenojen hallittu kehitys tilanteessa jossa tulopohja kavenee. Vapautuvia virkoja tai tehtäviä ei automaattisesti täytetä, niiden tarpeellisuutta on aina selvitettävä ja suunniteltava muita säästötoimenpiteitä, esimerkiksi toimintoja tai organisaatiota muuttamalla, jos virat tai tehtävät ovat ehdottoman tarpeellisia. Lisätulomahdollisuuksia tulee selvittää ja tarpeettomia kiinteistöjä tulee myydä. Investointimenot kohdistetaan peruspalveluiden toimivuuden kannalta välttämättömiin investointeihin sekä elinkeinoelämän edistämiseen edellyttämiin tuottaviin investointeihin. Siirtymäkauden lopulla tavoitteena poistot kattava vuosikate. Suhteellinen velkaantuneisuus ei saa ylittää naapurikuntien tasoa. Uuden kaupungin aloittaessa toimintansa 1.1.2010 on taloushenkilöstön kohdalla todettava että monet tekevät kahta työosiota: uudet tehtävät sekä entisten kuntien ja kuntayhtymän taloudelliset loppuselvitykset tilinpäätöksineen. Näin ollen vuoden 2010 tavoitteena on käytännön järjestelmien ja rutiinien käyttöönotto sekä selvitystyön tekeminen jotta edellämainitut kohdat 1 6 toteutuvat myös käytännössä. Talousarvio 2010 Toimintatavoitteet Vastuualueen kaupunginvaltuuston nähden sitovat tavoitteet 2010 Toimintatavoite Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Pitkäjänteinen ja tehokas omistajapolitiikka Reaaliaikainen tiedon saaminen taloudellisesta tilanteesta Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen Toimenpide/kehittämisprojekti Keittiö- ja siivouspalveluiden organisointi Tytäryhtiöiden ja konserniin kuuluvien yksiköiden analysointi ja toimenpide-ehdotukset Reaaliaikaisen raportointijärjestelmän käyttöönotto Hankintaohjeistuksen ja sisäisen valvontakaavion laadinta Talousarviovuoden avainsuoritteet ja tunnusluvut/talouspalvelut Suorite/tunnusluku Ta 2010 Tav 2012 Talousosasto(netto)/asukas 52 50 Aterioiden määrä Siivottavat neliöt 79 659 Ruokapalvelutavoite 2010->: Valmistaa ravitsemuksellisesti hyvää, laadukasta ruokaa kustannustehokkaasti. Talouspalvelut / Vastuualueen ohjeelliset määrärahat (ulkoiset) Työbudjetti 1 Talousarvio 2010 Suunnitteluvuosi 2011 Menot 5 567 760 4 659 307 Tulot 70 800 71 350 Netto -5 496 960-4 587 957 Suunnitteluvuosi 2012