KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

Samankaltaiset tiedostot
KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

Sisältö Sisältö Tietoliikennesignaalit ja niiden tutkiminen aika- ja taajuustasossa Tietoliikenne, informaatio, signaali...

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

URN: NBN:fi-fe

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Koska yhteys tavalliseen eksponenttifunktion sarjakehitelmään on selvä, asetetaan seuraava määritelmä.

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Viitteet. Viitteet. Viitteet

Luento 3. Fourier-sarja

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015


Luento 3. Fourier-sarja


Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

Luento 9. Epälineaarisuus

W dt dt t J.

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

TV13 Integraalimunnokset Tentti Metropolia/AK Vastauksia

S Ä H K Ö - J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

Tehtävä 1. ö ö. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 3/2011. P n = 5 kw ; P = 6 kw ; öo = 0 (lämpötila alussa kylmä)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Luento 11. Stationaariset prosessit

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

Ensin vastaukset tehtäviin, "joihin vastaamisen pitäisi onnistua tähänastisten matematiikan opintojen pohjalta".

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

Kurssitarjotin , 1.jakso Kurre Luostarivuoren lyseon lukio, Turku :41 1. jakso

W Hz. kohinageneraattori. H(f) W Hz. W Hz. ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 5 Sivu 1/7

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Matriisieksponenttifunktio

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Kohinan ominaisuuksia

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH

Välipohjan kestävyys. CrossLam Kuhmo CLT. Esimerkki Kuormitus. 2.0 Poikkileikkaus

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

Älä tee mitään merkintöjä kaavakokoelmaan!

TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Luotettavuusteoria

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Telecommunication engineering I A Exercise 3

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Nelisolmuinen levyelementti

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

2.7.4 Numeerinen esimerkki

P (X B) = f X (x)dx. xf X (x)dx. g(x)f X (x)dx.

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

M Pv + q = 0, M = EIκ = EIv, (EIv ) + Pv = q. v(x) = Asin kx + B cos kx + Cx + D + v p. P kr = π2 EI L n

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Kreikka'(10'op)' Avoin&yliopisto,&kesä&2014& TT,&MA&Ulla&Tervahauta&&&TM&Nina&Nikki& & KÄYTÄNNÖN'ASIOITA'

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Luento 11. Stationaariset prosessit

3.7 Todennäköisyysjakaumia

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Markov-ketjuja suurilla tila-avaruuksilla

Luento Otosavaruus, tapahtuma. Otosavaruus (sample space) on kaikkien mahdollisten alkeistapahtumien (sample) ω joukko.

Black Scholes-hinnoittelumallin robustisuus ja tyylitellyt tosiseikat

Usko, toivo ja rakkaus

7.1. Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä: Johdanto

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

Kompleksianalyysi, viikko 4

Transkriptio:

KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja {} kuvau ± -jäiillä. ollakskiarvois WGkohia -puoli hoihys / ja s CFδτ /. Sykroisssa järjslmässä pulssi alku- ja loppuaja olaa uuiksi. ässä symbolipääökso kllosigaali ajoius olaa idaalisksi. Kllosigaali simoiipiiri prusuva vaihlukkoyyppisii LL akaisikykyihi rakaisuihi. 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

ÄÄÖKSKOIIRI: IGROI & UR -ILMISI 3 Yksikraisi pääöksko: vraa kyyks : väli ja pääös : hyväksi, jos äyarvo posiiivi, muu :. Hklli kohia aihuaa pääökskovirhiä, jo m. avassa i käyä hyväksi kaikka mahdollisa ioa sigaalisa. Luoavuud paraamisksi sigaali kaaaaki igroida. Kohia o igraaori lähdössä dllki ollakskiarvoisa, li igroi & pura -ilmaisimlla pääökso luoavuus para. 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

IGROI & UR -ILMISIM OUUS 4 Kaaaajuis järjslmä igroi & pura -vasaaoi o is asiassa opimaali digiaali vasaaoi soviu suodai joka roriaa palaaa suraavassa kappalssa. 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

IGROI & UR ILMISIM SUORIUSKYKY ääösmuuujaa V vrraaa kyyks ja hdää pääös: ääösmuuuja sokasi kohiamuuujaosa o igroii jälkki Gaussi, ja s momi saadaa laskua hlposi. Sam. ihysfukio o Gaussi ollakskiarvoi ja muooa: Syksy 5 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi 5 [ ] d pääös pääös d s V,,, { } { } { } { } { } { } { } { },, d dd dd d Var Var d τ τ τ δ τ τ τ δ τ σ p σ µ πσ f π η η

IGROI & UR ILMISIM SUORIUSKYKY Virhapauks: Jos lähy, virhlli pääös hdää, ku V< <. Jos lähy, virhlli pääös, ku V > >. Laskaa kaksi hdollisa odäköisyyä: Syksy 5 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi 6 / / / / /, Q d Q du u d s rror u η π π η η π η η

MIKÄ O QX-FUKIO? 7 Igraalia i saau suljuu muooo, vaa s äyyy rakaisa umrissi. rvo o aulukoiu. Q-fukio o siis mrkiäapa siisimmä siyks saamisksi. Q: argumi ja s o vrraolli SR-arvoo. Q o lisäksi moooissi ja opasi vähvä fukio. Q: maksimiarvo o ½, ku, mikä vasaa SR-arvoa db kaikki pääöks virhllisiä, ja Q, ku SR db virhö siiro. 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

Q-FUKIO J GUSSI JKUM YHYS 8 Kuva havaiollisaa sadardipoikkamaa variassia odousarvo kskiarvo m omaavall Gaussi jakaumall. Odousarvo molmmill puolill jää puol pia-alasa kokoaispia-ala ollssa yksi. Krymäfukio Jakaumafukio 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

Q-FUKIO J GUSSI JKUM YHYS 9 ollakskiarvoi Gaussi jakaumafukio i-ollakskiarvoi Gaussi jakaumafukio Q-fukio Krymäfukio Kohiaho variassi vaikuus jakaumaa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

Q-FUKIO J RFCX -FUKIO YHYS S Joissaki oppikirjoissa Q: sijaa käyää rfc -fukioa komplmääri rror-fukio. S yhys Q-fukioo: Syksy 5 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi, y Q dy rf rfc rf rfc Q π

IGROI & UR ILMISIM SUORIUSKYKY oissa poissulkvi apaus ja Baysi kaava pruslla: aramri z voidaa ulkia kahdlla ri avalla bii rgiaa b ja pulssijoo kaisalvyä B p bi-ra badwidh käyä: b / o siis WG-kaava SR vr. SR, joka fukio o. Syksy 5 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi z Q Q, B B S z z d p b b, /

IGROI & UR -ILMISIM SUORIUSKYKY M-ilaisilla järj. S siää vasaavasi S / : fukioa S symboli rgia. Ohssa o aipodaalis kaaaajuis järjslmä käyrä z b / : fukioa. z siää ylsä dsibliä. ipodaalisuus arkoiaa, ä biäärisssä järjslmässä oi symboli saadaa kromalla oi arvolla. Myös BSK o aipod. järj. Q-fukioll o olmassa hlposi laskava approksimaaio, joka o arkka, ku z > 3 db. Q u u z u /, u >> π, z πz >> z db log b 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

SIMRKKI 3 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5

SIMRKKI 4 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5