Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja
|
|
- Jere Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisällys Alkusana Thävin rakaisuja Joukko-oppia Logiikkaa 6 Todisusmnlmiä Lukuoriaa Lisähäviä Pikasi 9 Krauskok painos Alkusana Tämä ainiso liiyy pikän mamaiikan oppikirjaan Lukion Calculus 6:n, ja s on arkoiu hlpoamaan opajan yöä ja nopuamaan häviin uusumisa Ainiso sisälää syvnävän kurssin Lukuoria ja logiikka hävin rakaisu Lähs kaikkin hävin rakaisu on siy Hlpommisa hävisä on ilmoiu vain vasauks Samoin on mnly, jos hävän rakaisminn i ol dllyäny riyisä päälyä ai välivaihidn kirjaamisa Vaikka rakaisu ova monsi lyhnnyjä, on opisklija syyä ouaa siämään arpllis pruslu ja laaimaan vasauksnsa niin, ä siiä käy ilmi, min rakaisu on ajalu Tämä dllyää usin juuri äydnävän sanallisn slviyksn käyöä 5 Paavo Jäppinn, Alpo Kupiainn, Mai Räsänn ja Kusannusosakyhiö Oava Hlmikuussa 5 Tkijä Taio: Paavo Jäppinn Kopioinihdo: Tämä os on opajan opas/opajan kirja Tos on suojau kijänoikuslailla (/6) Tksisivujn valokopioiminn on killy, lli valokopioiniin ol hankiu lupaa Tarkisa, onko oppilaioksllann voimassaolva valokopioinilupa Lisäioja luvisa ja niidn sisällösä anaa Kopioso ry, wwwkopiosofi/ Toksn kaikkin kalvopohjin ja kokidn valokopioini opuskäyöön on salliua, mikäli oppilaioksllann on voimassaolva valokopioinilupa Toksn ai sn osan digiaalinn kopioiminn ai muunlu on hdoomasi killy Painopaikka: Oavan Kirjapaino Oy Kuruu 5 ISBN 95---
3 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Thävin rakaisuja Lukuoria ja logiikka Joukko-oppia Pruskäsiiä Tämän oppaan ksissä luonnollisn lukujn, kokonaislukujn, raionaalilukujn ja raalilukujn jouko mrkiään vasaavasi kirjaimin N, Z, Q ja R a) {,,,,,5} b) {,,,,,} c) {,, } a) {,,,,,5,6 } b) {,,5, 7, } c) {, 6,,,,,,6, } a) { x x <, x Z } b) x x N, x N c) { x x < } A:n osajoukkoja ova kohin a, b, d, ja f jouko Kohdan d joukko on sama kuin joukko A 5 Mrkinä ilmais, ä luonnollisn lukujn joukko on kokonaislukujn osajoukko Tämä puolsaan on raionaalilukujn osajoukko Raionaalilukujn joukko on vasaavasi raalilukujn osajoukko 6 a) b) c) 5 6 x x x 7 Mrkinä k arkoiaa parillisa kokonaislukua ja mrkiä k + vasaavasi pariona kokonaislukua, kun k Z a) {,,,,,, } b) {, 5,,,,, 5, } c),,,,, Joukon {a, b, c} osajouko ova, {a}, {b}, {c}, {a, b}, {a, c}, {b, c} ja {a, b, c}
4 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Yhdis, likkaus ja rous 9 On annu jouko A = {,,, }, B = {,, 5} ja C = {,, } a) A B = {,,,,5} b) A C = {,,,} c) A B = {,} d) A C,, = { } Jouko A, B ja C ova dllisn hävän jouko a) A \ B = {,} b) A \ C = { } c) B \ C =,5 d) C \ B =, { } { } a) A B = { x 5 x 5} = [ 5, 5] b) A B = a) A B = [, 5] b) A B = ],] c) A \B = [,] ], 5 d) B \ A = ) CAB [,],5 = ] ] ] A A U B x A \ B = C A B AU B A A B U B B x a) A A = A b) A A = A c) A = A d) A = E = {lukion oppilaa}, A = {yöoppilaa} ja B = {all 8-vuoiaa oppilaa} a) A = {lukion poja} b) B = {vähinään 8-vuoiaa oppilaa} c) A B = {yö ja all 8-vuoiaa oppilaa} d) A B = {all 8-vuoiaa yö} ) A B = {vähinään 8-vuoiaa poja} 5 B C = {,,,, 5 A } A B C = { } 6 a) A B C b) C A B C C A B A B c) ( A B) ( B C) d) C ( A B) ( B C) ( C A) C A B A B
5 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 5 7 a) 8 b) 8 a) Koska A = {,5, 6, 7,8,9,}, on B = {,5, 6, 7,8,9,} b) Koska A B = {,,,6,7,8, 9}, on A B = {, 5,} c) Koska B C = {} 8 ja B C = {,,,,5,6,7,9,}, on A B C = {,,,,5, 6,7,9,} A 9 a) A A = E b) A A = c) A = A d) Ø = E ) E = Tulojoukko a) A B = {(, ), (, ), (, 5),(, ), (, ), (, 5), (, ), (, ),(, 5), (, ), (, ),(, 5)} b) A B = {(, p), (, q),(, r),(f, p), (f, q), (f, r), (g, p), (g, q), (g, r)} Molmmissa joukoissa on alkioa a) y b) 5 y 5 5 x 5 x a) Koska B C = { c, d}, on A ( B C) = {(, c ),(, d),(, c),(, d),(6, c),(6, d)} b) B = (, a ),(, b),(, c),(, d),(, a),(, b),(, c),(, d),(6, a),(6, b),(6, c),(6, d) ja A C = {(, c), (, d), (, ), (, c), (, d), (, ), (6, c), (6, ), (6, d)} Tällöin ( A B) ( A C) = {(, a ),(, b),(, c),(, d),(, ), (, a), (, b), (, c), (, d), (, ), (6, a), (6, b), (6, c), (6, d), (6, )} A { } Kolmsa pusrosa ja kolmsa hamsa 5 A B = B A vain silloin, kun saa 9 rilaisa asuyhdislmää A = B 6 A B C = {(,,),(,,),(,,),(,, ), (,,),(,, ),(,,),(,, )} 7 a) y b) y x x 8 a) y S = {(,), (,)} b) y T = {(,)} x x
6 6 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Logiikkaa Logiikan konnkiivi 9 Kohda a, c ja ova proposiioia, muu ivä ol a) Kaikki ivä ol läsnä Tai: Ainakin yksi on poissa b) Poikia on vähinään viisi c) Molmma linnu ivä ol sorsia Tai: Ainakaan oinn linu i ol sorsa d) Kukaan i kuunl ) Luku on nolla ai ngaiivinn f) Silmälukujn summa on ninään yhdksän a) Hän on nuori ai kaunis b) Hän on nuori ja kaunis c) Jos hän on kaunis, niin hän on nuori d) Jos hän on nuori, niin hän i ol kaunis a) A B b) A B c) A B a) A B b) A B c) B A Lausia ova a, b ja d c- koha i ol laus, koska implikaaio on aina kahdn lausn välinn - koha i ol laus, koska siinä on kaksi aomilausa (B) präkkäin ilman konnkiivia 5 a) Laus P Q on osi, samoin laus Q P on osi b) Laus P Q on osi, laus Q P on päosi c) Laus P Q on osi, samoin laus Q P on osi 6 a) Implikaaio A B on osi, samoin implikaaio B A on osi b) Implikaaio A B on osi, samoin implikaaio B A on osi Yhdisyn lausn ouusarvo 7 Kaikissa kohdissa uloimma sulkumrki ova arpoma a) ( P Q) R Sulkumrki arviaan osoiamaan, ä implikaaio, joka on disjunkioa hikompi, suoriaan nsin b) P Q R Sismpiä sulkumrkkjä i arvia, koska disjunkio on vahvmpi kuin implikaaio c) P Q R Sismpiä sulkumrkkjä i arvia, koska konjunkio on vahvmpi kuin implikaaio d) P ( Q R S) S Sulkumrki arviaan, koska kvivalnssi on hikompi kuin disjunkio
7 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 7 8 Sarak A B piää olla,,, Sarak A piää olla,,, 9 a) A: Lähdn lnkill, B: Ulkona saaa B A b) A: Opin logiikkaa, B: Lun oriaosuudn, C: Tn harjoiushävä B C A c) A: Tmm yöä, B: Elämm A B a) Humbai on pussiläin ja s lää Kiinassa b) Jos Vill on msäsäjä ja msäsäjä jahaava pussiläimiä, niin humbai on pussiläin ai humbai lää Kiinassa c) Humbai on pussiläin ja s lää Kiinassa, ai i ol oa s, ä jos Vill on msäsäjä, niin msäsäjä jahaava pussiläimiä Tidään, ä A on osi ja B päosi a) A ( B B) Yhdisy laus on osi c) ( B A) B Yhdisy laus on osi b) ( A B) ( A B) Yhdisy laus on päosi d) ( B A) B Yhdisy laus on osi a) b) c) A A A A) (A B ) A (A B) ( A B) A B ( A B ) A A B Lausilla on sama ouusarvo, koska lihavoiujn sarakkidn ouusarvo ova sama A: Koira haukkuu B: Pihapiirissä liikkuu joku B A A B Laus Jos pihapiirissä liikkuu joku, koira haukkuu ja Jos koira i hauku, pihapiirissä i liiku kukaan ova kvivalnja
8 8 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 5 6 S T S T S T ( S T ) ( S T ) ( S T ) ( S T ) (P Q) (P Q) P Q P Q 7 a) A B A B A B ( A B) Vraamalla aulukoidn lihavoidulla mrkiyjä ouusarvoja havaiaan, ä ( A B) ( A B) b) A B A B A B A B Vraamalla lihavoidulla mrkiyjä ouusarvoja havaiaan, ä (A B) ( A B) c) A B A B A B (A B) ( A B) Vraamalla lihavoidulla mrkiyjä sarakkia havaiaan laus yhäpiäviksi li (A B) (A B) ( A B)
9 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 9 8 Shffrin viiva Pircn nuoli P Q P Q P Q P Q Tauologia 9 a) Lapsi i varu ai i viisasu b) Sulho kuuluu ai näkyy c) Tippuu ai liris 5 (A B) ( B A) Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa konraposiion auologiaksi 5 a) b) c) A B B A A B (A B) (A B) Laus i ol auologia Laus on auologia Laus on auologia 5 Jos Paavon päivänä paukkuu pakkann, niin ul hyvä ksä Ja Paavon päivänä i pauku pakkann Siis i ul hyvä ksä 5 (( P K ) P) K 5 (A B) A B Pääly i ol osi kaikilla aomilausidn ouusarvoyhdislmillä, jon laus i ol auologia Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa d Morganin lain auologiaksi
10 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja A: "Saaa", B: "Lähdn lnkill" a) A B, b) ( A B) a) A B b) ( A B ) Koska lihavoidulla mrkiy sarakk ova samoja, laus ova kvivalnja 55 C ( A B) ( A B ) C Koska lihavoidulla mrkiy sarakk ova samoja, laus ova kvivalnja 56 ( x < x > ) ( x x ) li x 57 (( A B ) A) B Pääly on pävä 58 Ensimmäinn osilulaki A (B C ) ( A B ) ( A C)
11 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Toinn osilulaki A ( B C ) (A B ) ( A C) 59 ( P Q) = ( P Q) = ( ( P Q) = P Q 6 a) ( A B) ( A B) ( A B) ( A B) ( A B) ( A B) ( B A) b) ( A B) ( A B) ( A B) A B ( A B) (( A B) ( B A)) 6 a) A B A b) ( A B C ) c) A B ( A B) 6 Mrkiään: P: "Tidän olvani kuollu" ja Q: "Oln kuollu" ((P Q) (P Q )) P Pääly ((P Q) (P Q )) P on auologia 5 Prdikaailogiikkaa 6 Sijoiamalla päyhälöön annu x:n ja y:n arvo havaiaan, ä a-koha on osi ja muu kohda päosia 6 a) Kaikkin raalilukujn nliö ova posiiivisia Laus on päosi, sillä luvun nolla nliö i ol posiiivinn b) On olmassa kokonaisluku, joka on käänislukuaan pinmpi Laus on osi, sillä simrkiksi on pinmpi kuin sn käänisluku c) Kaikill raaliluvuill x ja y on voimassa ho xy = yx Kysssä on krolaskun vaihdanalaki, joka on voimassa kaikill raaliluvuill
12 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 65 a) Jokaisn raaliluvun nliö on nolla ai ngaiivinn luku Laus on päosi, sillä jokaisn raaliluvun nliö on i-ngaiivinn luku b) On olmassa ainakin yksi raaliluku, jonka nliö on Tosi Tällaisia raalilukuja ova ja c) Jokainn kokonaisluku kahdlla jauna on kokonaisluku Laus on päosi, sillä simrkiksi luvun kolm puolikas i ol kokonaisluku d) Jokaisn raionaaliluvun nliöjuuri on raaliluku Epäosi, sillä simrkiksi luvun, nliöjuuri i ol raaliluku 66 a) Laus on päosi Jos x on simrkiksi 5, saadaan yhälösä x = y y:ll arvo,5 Tämä i kokonaisluku b) Laus on osi Olkoonpa x mikä raaliluku ahansa, aina on sllainn raaliluku y, x ä x = y, nimiäin y = 67 a) Laus on päosi, sillä annun joukon alkio ja ivä ol luonnollisia lukuja b) Laus on osi Alkioksi x sopii Tällöin x + y A kaikill A:n alkioill y c) Laus on päosi, sillä simrkiksi ulojn ( ) ja ( ) arvo ivä ol luonnollisia lukuja 68 x, y R: x > y x y > 69 a) x, y N: xy N Tosi b) ( x N : x < ) Tosi c) x R: x > Epäosi 7 a) x R : x b) x Q : x x c) x R y R : x + y 7 Laus ivä ol sisällölään samoja Edllinn laus on osi, sillä jokaisn luonnollisn luvun nliö on luonnollinn luku Jälkimmäinn laus on päosi, sillä simrkiksi luonnollisll luvull y = i löydy hdon = x äyävää luonnollisa lukua x 7 a ja c ova osia, b ja d päosia 7 x:n arvo x = (x )(x + ) = x < x = < x < x = x > Ekvivalnssi on osi
13 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 7 Kahdn raaliluvun välissä on aina kolmas raaliluku 75 Tukiaan, millä a:n arvoilla oisn asn yhälöllä x + x + a = on rakaisuja Yhälöllä on (raalisia) rakaisuja, kun a Tällöin a a) Kun =, a ], ] A R b) Kun =, a {,,,, } 76 a) B b) C c) A d) E A N * 6 Loogis virapiiri 77 a) a + b b) a + bc 78 a) a + b(c + d) b) ab + b 79 a) b) a ab a b b b a + b b ( a + b)b 8 a) b a ab ab( a + c) c a + c b) a b c ab ( + c) a( b + c ) + abc abc 8 a) Kun oaan huomioon, ä A B saadaan muooon A B, vasaava loogisn piirin lausk on a b + b) Ekvivalnssi A B voidaan korvaa yhäpiävällä lauslla ( A B) ( A B) Tällöin loogisn piirin lausk saa muodon ab + a b c) Logiikan lauska ( A ( A B)) ( A B) vasaava loogisn piirin lausk on a + a + b + ab
14 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 8 a) a b a + b ab ( a + b ) ab b) a b a + b ab ab ( a + b) ab P Q P Q Todisusmnlmiä Ylisä 8 a) Olus: Kuvio on kolmio Väi: Kulmin summa on 8 b) Olus: Kulmall ja sn viruskulmall on piirry puoliaja Väi: Puoliaja ova kohisuorassa oisiaan vasaan 8 a) Olus: Olkoon n luonnollinn luku Väi: Summa n+ n on jaollinn kahdlla b) Olus: Kokonaisluku pääyy nollaan Väi: Luku on jaollinn kymmnllä c) Olus: Funkio on linaarinn Väi: Funkiolla on ninään yksi nollakoha d) Olus: Ympyrän kaar ova yhä suur Väi: Kaaria vasaava kskuskulma ova yhä suur Suora odisus 85 Pyhagoraan laus: Suorakulmaisssa kolmiossa kain nliöidn summa on hyponuusan nliö Käänislaus: Jos kolmion kahdn sivun nliöidn summa on yhä suuri kuin kolmannn sivun nliö, niin kolmio on suorakulmainn
15 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 5 86 a) Jos mnsyn koulussa, niin oln ahkra b) Jos luvun nliö on posiiivinn, niin luku on posiiivinn 87 a) Jokainn pis, joka on yhä äällä kulman kyljisä, on kulman puoliajalla b) Jos luvun numroidn summa on jaollinn yhdksällä, luku on jaollinn yhdksällä 88 (A B) (A B) (B A) Taulukko osoiaa laus A B ja (A B) (B A) yhäpiäviksi 89 Olkoon a = m + ja b = n + (m, n Z) Tällöin a + b = m + n + = (m + n + ) Saadusa summan arvosa nähdään parillisuus 9 Parion luku kirjoiaan muooon n + (n Z) Tällöin (n + ) = n + n + = n + n a) Kun dllä saau ulos kirjoiaan muooon n + n = ( n + n), nähdään nljällä jaollisuus b) Kirjoiaan n + n muooon n ( n + ) Koska saadussa ulossa jompikumpi kijöisä n ai n + on jaollinn kahdlla, on ulo jaollinn :lla li kahdksalla 9 a) Saaa b) Luku n on parillinn Jos saaa, niin on pilvisä Jos n on parillinn, niin n + on parion Siis on pilvisä Siis n + on parion 9 Kaikki pääly ova päviä 9 Pääly i ol pävä, sillä Kall voi saada logiikan kurssisa huonon arvosanan simrkiksi siksi, i hän osaa muia logiikkaan kuuluvia asioia Ohinn ouusaulu liiyy ko päälyyn 9 Olaan, ä n on parion kokonaisluku li n = k + Tällöin n + n n( n + ) (k + )(k + ) = = Koska molmma osoiajan kijä ova n ( n )( n + ) k(k + ) pariomia, lausk i supisu kahdlla Olaan suraavaksi, ä n on parillinn kokonaisluku li muooa k Tällöin n + n n( n + ) k (k + ) = = Molmma nimiäjän kijä ova pariomia Näin olln lausk i supisu luvulla n ( n )( n + ) (k )(k + ) kaksi
16 6 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Vasasimrkin käyö 95 a) Valiaan kokonaisluvu ja Niidn summa on parillinn, mua kumpikaan yhnlaskavisa i ol parillinn b) Kun simrkiksi n =, niin n + n + saa arvon 69, joka i ol alkuluku Näin olln laus on päosi 96 Esimrkiksi kuvan nlikulmio i ol suunnikas, vaikka lävisäjä ova kohisuorassa oisiaan vasaan Väi i siis pidä paikkaansa 97 a) Valiaan simrkkiluvuksi Esiy laus on päosi, % + % sillä 9 99 b) Valiaan luvu 5 ja 6 Niidn summa on ja sn käänisluku Lukujn 5 ja 6 käänislukujn ja summa puolsaan on 5 6 Laus on päosi, koska c) Laus on päosi, sillä simrkiksi ( ) = = 98 a) Olus: x Z Väin mukaan x x li x x Epäyhälö ouuu, kun x x Tämän mukaan väi on osi kaikill kokonaisluvuill b) Olus: x R Edllisn kohdan mukaan hdon äyäviä lukuja x ova äsmälln n, joill x x Väi i siis pidä paikkaansa kaikill raaliluvuill 99 a) Väi i pidä paikkaansa, sillä arvolla x = päyhälön vasn puoli on nolla b) Väi i pidä paikkaansa, sillä simrkiksi x = on yhälön raalinn rakaisu Epäsuora odisus a) Jos jokaislla oppilaalla olisi ninään kuusi oppikirjaa, niin luokan 8 oppilaalla olisi yhnsä ninään 68 kirjaa Tämä on vasoin olusa, jon ainakin yhdllä oppilaalla on nmmän kuin kuusi kirjaa b) Jos jokaislla suomalaislla olisi ri määrä hiuksia, olisi jollakulla yli viisi miljoonaa hiusa S i kuinkaan ol mahdollisa oluksn mukaan Näin olln ainakin kahdlla suomalaislla on sama määrä hiuksia A ( B A ) B Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa päsuoran päälyn säännön päväksi
17 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 7 Olus: a( a ) Väi: a Todisus: Thdään vasaväi li olaan, ä a <, jolloin a < ja a < Tällöin a ( a ) >, joka on risiriidassa oluksn kanssa Vasaväi on siis väärä ja alkupräinn väi oika Ei ol riiävä ho Jos simrkiksi x =, niin ( ) > a) Olus: n on parillinn luonnollinn luku Väi: n + on parion luonnollinn luku Todisus: Thdään vasaväi, ä n + on parillinn luonnollinn luku Silloin on sllainn kokonaisluku k, ä n + = k Ny n = k, joka on parion luku Tämä on kuinkin risiriidassa oluksn kanssa, jon vasaväi on väärä ja väi oika b) Olus: a on irraionaaliluku Väi: a + 7 on irraionaaliluku Todisus: Esiään vasaväi, ä a + 7 on raionaaliluku Koska kahdn raionaaliluvun rous on aina raionaaliluku, on myös a+ 7 7 = a raionaaliluku Tämä on kuinkin risiriidassa oluksn kanssa Näin olln siy vasaväi on väärä ja alkupräinn väi oika 5 Olus: 5n + on parion ja n N Väi: n on parion a) Suora odisus: Oluksn mukaan 5 n + on parion, jon 5n+ = k + jollkin kokonaisluvull k k Täsä saadaan n = Murolauskkn osoiaja on parion, ja kun s jaaan pariomalla luvulla 5, on uloksna parion luku 5 n b) Epäsuora odisus: Thdään vasaväi, jonka mukaan n on parillinn Silloin on olmassa sllainn kokonaisluku k, ä n = k, jon 5n+ = 5( k) + = k + = ( 5k + ) Saau luku on parillinn, mikä on risiriidassa oluksn kanssa Koska vasaväi on väärä, väi on oika 6 Olus: Luku x on irraionaaliluku x Väi: Luku on irraionaaliluku x + x Todisus: Thdään vasaväi, ä luku on raionaaliluku Tällöin on sllais x + x m m + n kokonaisluvu m ja n, ä = Kun äsä rakaisaan x, saadaan x =, x + n n m jos n m Koska m ja n ova kokonaislukuja, ova myös m + n ja n m kokonaislukuja, jon luku x on raionaaliluku Tämä on kuinkin risiriidassa oluksn kanssa, jon vasaväi on väärä ja väi oika x m Tukiaan vilä mahdollisuus, ä n = m Tällöin = = Yhälön sivnäminn anaa =, jon yhälöllä i ol rakaisua x + m x Näin on odisu, ä luku on irraionaaliluku, kun x on irraionaaliluku x +
18 8 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 7 Suora odisus: Parillisna lukuna m on muooa m = k, pariomana n on muooa n = k +, k Ζ Tällöin summa m + n = k + k + = k + Täsä nähdään summa pariomaksi Epäsuora odisus: Mrkiään m = k ja n = k +, k Ζ Thdään vasaväi, ä summa m + n on parillinn li m + n = s Tällöin m = s n = s (k + ) = s k = (s k) Viimksi saau muoo osoiaa, ä luku m on parion Tämä on vasoin olusa Koska vasaväi on väärä, väi on oika 8 Olus: Kahdn luvun m ja n ulo mn on parillinn Väi: Ainakin oinn luvuisa m ja n on parillinn Todisus: Thdään vasaväi, ä molmma luvu ova pariomia li m = k + ja n = s +, k, s Ζ Tällöin mn = ( k + )(s + ) = ks + k + s + = (ks + k + s) + Saau luku on parion Koska ulos on risiriidassa oluksn kanssa, vasaväi on väärä ja väi oika 9 Thdään vasaväi, ä (a + ) on jonkin luvun nliö li (a + ) = k, k Z Jos k on parillinn luku li muooa p, p Z, on (a + ) = p Täsä saadaan dlln a= p, joka i ol kokonaisluku Tulos on risiriidassa oluksn kanssa, jon vasaväi on väärä ja väi oika Vasaavasi käsillään apaus k on parion li muooa k = p + Olus: A B ja B A Väi: A = B Todisus: Thdään vasaväi, ä A B Silloin on olmassa alkio x, joka kuuluu oisn näisä joukoisa, mua i kuulu oisn Jos x A ja x B, niin i voi olla A B Vasaavasi, jos x A ja x B, i voi olla B A Molmma uloks ova risiriidassa oluksn kanssa, misä johun vasaväi on väärä ja väi oika r Thdään vasaväi, ä R + :n pinin luku on r Tällöin myös R + Mua koska r < r, on surauksna risiriia Tämän pruslla luku r i voi olla R + :n pinin luku Siis joukossa R + i ol pininä lukua *5 Indukioodisus n( n + ) Arvolla n = yhälö n = on osi, sillä = ( + ) = k( k + ) Olaan yhälö oikaksi, kun n= k, jolloin k = Osoiaan yhälö oikaksi, kun n= k+ li osoiaan, ä ( k + )( k + ) k + ( k + ) =
19 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 9 k( k + ) k( k + ) + ( k + ) ( k + )( k + ) k + ( k + ) = + ( k + ) = = k ( k+ ) n( n + ) Indukiopriaan mukaan yhälö n = on osi kaikilla n Z+ a) Kun n =, kaavan voimassaolo nähdään suoraan Olaan kaava oikaksi, kun n = k, jolloin k = k(k + ) Osoiaan kaava oikaksi, kun n= k+: k + ( k + ) = k( k + ) + ( k + ) = ( k + )( k + ) k ( k + ) Indukiopriaan mukaan annu kaava on osi kaikilla n Z+ b) Kun n =, kaava on voimassa, koska = Osoiaan kaavan paikkansapiävyys, kun n= k+: (6k ) + (6( k + ) ) = k + 6k + = ( k + k + ) = ( k + ) k 6k+ Indukiopriaan mukaan annu kaava on osi kaikilla n Z+ Tapa : Kirjoiaan luku n n muooon nn ( )(n+ ) = ( n ) n( n+ ) Kun n =, ulo on nolla ja jaollinn kolmlla Kun n, ulon kijöinä on kolm präkkäisä posiiivisa kokonaislukua Koska näisä yksi on aina jaollinn kolmlla, ulo on jaollinn kolmlla Tapa : Indukioodisus Kun n =, saadaan =, joka luku on jaollinn kolmlla Olaan väi oikaksi, kun n= k Koska k kon jaollinn kolmlla, voidaan mrkiä k k = m, jossa m N Arvolla n= k+ saadaan ( k + ) ( k + ) = k + k + k + k = k k + ( k = m + ( k + k) = ( m + k + k) Viimksi saadusa muodosa näkyy kolmlla jaollisuus m + k) Indukiopriaan mukaan n n on jaollinn kolmlla aina, kun n Z + + ( ) 5 Arvolla n = yhälö on osi, sillä = Olaan yhälö odksi, kun n = k, jolloin Osoiaan yhälö odksi, kun n k + ( k + ) k ( k + ) ( k + ) ( k + ) = = k+: k = ( k + ) ( k + ) + Indukiopriaan mukaan annu yhälö on osi kaikilla n Z + k ( k ) + + k = ( k + ) ( k + k + ) =
20 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 6 Kun n =, saadaan 7 = 7 = 5, joka on viidllä jaollinn k k Olaan väi odksi, kun n= k, jolloin voidaan kirjoiaa 7 = 5m, m Z + k+ k+ Osoiaan, ä myös luku 7 on jaollinn viidllä Rakaisaan dllissä k roukssa 7 ja sijoiaan s jälkimmäisn rouksn, jolloin saadaan k+ k+ k k k k k k k 7 = 7 7 = 7( 5m+ ) = 5 7m+ 7 = 5( 7m + ) Täsä muodosa nähdään viidllä jaollisuus n Indukiopriaan mukaan 7 on viidllä jaollinn, kun 5 7 Kun n = 5, saadaan osi päyhälö 5 = 5< = Olaan päyhälö odksi, kun n = k > 5, jolloin on voimassa k Osoiaan odksi myös päyhälö ( k + ) < n k+ Rakaismalla päyhälö varmisuaan nsin, ä k + < k indolus n Z + k k + voidaan päällä, ä ( k + ) = k + k + < k < = n Indukiopriaan mukaan n <, kun n 5 k <, kun k > 5 Sn jälkn Väi on osi, kun n =, sillä =, joka on kokonaisluku 6 Thdään indukio-olus, jonka mukaan väi on osi, kun n = k (k on kokonaisluku, k + 5k k ), li olaan, ä on kokonaisluku 6 Osoiaan väi odksi, kun n = k + Saadaan aluksi ( k + ) + 5( k + ) k + k + k + + 5k + 5 k + 5k k + k + 6 = = + Ensimmäinn yhnlaskava on kokonaisluku indukio-oluksn mukaan Jälkimmäinn yh k + k + 6 k + k + k( k + ) + k( k + ) nlaskava on = = = + S on kokonaisluku, sillä oinn präkkäisisä kokonaisluvuisa k ja k + on parillinn, jon u- 6 lo k(k + ) on jaollinn kahdlla Indukiopriaan nojalla väi on osi, kun n =,,, 9 Olkoon n = Kahdn pisn välill voi piirää vain yhdn janan Arvolla n = lausk saa arvon = n( n ) ( ) Olaan, ä k:n pisn kaua voidaan piirää k( k ) janaa Osoiaan, ä k +:n pisn kaua voidaan piirää ( k + )(( k + ) ) k( k +) li janaa Piirrään uusi kuvio, jossa on yksi pis (pis x) nmmän kuin siä dllisssä, jon nisn k( k ) janan lisäksi voidaan piirää k uua janaa (kuviossa kakoviivoilla) x
21 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja k ( k ) k( k ) + k ( k + ) k Yhnsä janoja on ny + k = =, Indukiopriaan mukaan väi on osi kaikilla n =,, kun piikin ( ) Arvolla n = yhälö on osi, sillä = Olaan yhälö odksi, kun n = k, jolloin + Osoiaan yhälö odksi, kun n = k + : (k )(k+ ) 678 k (k ) (k ) + (k + ) = k (k ) + 5 k(k ) + + (k ) = (k + ) + k(k )(k + ) + (k + ) (k + )(k + 5k + ) ( k + )(k + )(k + ) = = = n(n ) n(n )(n + ) Kun oikan puoln lauskksn = sijoiaan ( k + )(k + )(k + ) n = k +, päädyään muooon, joka on sama kuin dllä saau Indukiopriaan mukaan väi on osi kaikilla n Z+ Kirjoiaan kolmn präkkäisn posiiivisn kokonaisluvun kuuioidn summa muooon n + ( n + ) + ( n + ) Kun n =, summa + + = 6 on jaollinn yhdksällä Olaan, ä väi on osi, kun n= k, jolloin k + ( k + ) + ( k + ) = 9m, m Z + Osoiaan lausn paikkansapiävyys, kun n= k+ Tällöin ( k + ) + ( k + ) + ( k + ) = 9m k = 9m k + k + 9k + 7k + 7 = 9( m + k + k + ) Viimksi saadusa muodosa nähdään yhdksällä jaollisuus Indukiopriaan mukaan väi on osi kaikilla n =,,, + ( k + ) * Kun n =, päyhälö saa muodon ( + x) + x li, joka on osi k Olaan väi oikaksi, kun n = k, jolloin ( + x) + kx k + Osoiaan kaava oikaksi, kun n = k +, li osoiaan, ä ( + x) + ( k + ) x Koska oluksn mukaan x > ja siis + x >, alkupräinn päyhälömrkki säilyää suunansa krroassa ( + x) : llä Saadaan k ( + x)( + x) ( + x)( + kx) ja dlln ( + x) k+ + kx + x + kx k + = + ( k + ) x + kx { + ( k + ) x Näin väi ( + x) + ( k + ) x on odisu oikaksi, jon indukiopriaan mukaan Brnoullin päyhälö on voimassa kaikilla luonnollisilla luvuilla
22 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Lukuoriaa Paikkajärjslmä 6 a) = b) =,9 a) 576 = b) 7 6 = c) 85 = d) 7,7 = ),86 = a) 5 = = = 6 b) = = = 586 c) 75,8 = = = 79 = 79,75 8 d) 6 5 ABE7FC = = = a) = = + + = b) = = c) = =
23 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 8 a) Annusa hdosa saadaan oisn asn yhälö 5k + k + = 6 ja dlln 5k + k 59 = Kanaluvuksi klpaa ainoasaan kokonaislukurakaisu k = 7 b) Annusa hdosa saadaan kolmannn asn yhälö k + k + = 8 ja dlln k + k 5 = Yhälön ainoa sovluva rakaisu on k = 5 9 Ehdosa k + 56k = k saadaan k-kanaisssa järjslmässä yhälö k + k + + 5k + 6 = k + k +, joka sivn muooon k 7k 8= Yhälön rakaisuisa kanaluvuksi klpaa k = 8 a) CAFE 6 = = ABBA 6 = = 96 BABA 6 = = 7 8 b) Muunnaan luku nsin -järjslmän luvuksi 6 5 = = 7 7 = = 5 c) 5 = = 5 5 = = Summa = 5 Tulo 5 5 = 5 Muunnaan 7-järjslmän luvu -järjslmän luvuiksi = = a) = = = 57 7 = = = Muunnaan -järjslmän luvu 7-järjslmän luvuiksi = = 7 = = = = 5 b) c) + + = = d) + = 5 7
24 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Kokonaislukujn jaollisuus a) i, b) kyllä, c) kyllä, d) kyllä 5 b- ja d- kohdan luvu 6 a) Mrkinnän ab mukaan on olmassa sllainn kokonaisluku r, ä b = ra Kun yhälö krroaan k:lla, saadaan kb = kr a Tämä ulos osoiaa kb:n olvan jaollinn a:lla li a kb b) Oluksn pruslla voidaan kirjoiaa a = rk ja b = sk Tällöin ma + nb = mrk + nsk = k( mr + ns), josa nähdään, ä k ( ma+ nb) 7 a) 6 = b) 9 = 7 7 c) 555 = 5 7 d) 7 = 7 ) 6 6 = a) on alkuluku b) = c) = d) 6 on alkuluku ) 979 = 89 9 Kolmlla jaollisia ova luvu 6, 6, ja Yhdksällä jaollisia ova luvu 6, ja a) :lla, kun c on,,, 6 ai 8 b) 5:llä, kun c on ai 5 c) :llä, kun c on Luku a+ b+ c+ d voidaan kirjoiaa muooon 999a+ 99b+ 9c+ ( a+ b+ c+ d), josa slviää kolmlla (yhdksällä) jaollisuus Parion luku k voidaan siää muodossa k = p +, p Z Tällöin k = ( k )( k + ) = ( p + )( p + + ) = p( p + ) = p( p + ) Tulossa p( p + ) oinn kijöisä p ja p + on parillinn li jaollinn luvulla kaksi Näin olln ulo p( p + ) li luku k on jaollinn kahdksalla, kun k on parion luku Väin odisamisssa voidaan käyää apuna simrkiksi aulukkokirjasa löyyvää n n n n n n polynomin jakoyhälöä a b = ( a b)( a + a b+ + ab + b ) Sn mukaan n a b on polynomin a n b kijä li a b a n b n Jos ähän sijoiaan a = ja b =, saadaan n ( ) n Kun n on parillinn, on ( ) n = Täsä suraa a- kohdan väi n + Vasaavalla avalla n:n pariomilla arvoilla saadaan ( ) n =, josa suraa b-kohdan väi n
25 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 5 Jakoyhälö 78 = 5 + Saadaan pakkausa Kolm palloa jää yli 5 a) = b) 57 = 5 + c) = Kysyy luku on = = = 8 ( 8 + ) + = 8 ( 8 ( 8+ ) + ) + = = 8 9 Jako hiin jollakin luvuisa,, 5,, 7, 5 ai 5 a) Koska = , jakojäännös on b) Koska = , jakojäännös on c) Koska = , jakojäännös on 9 5 Koska ( + ) : ( 6) = +, jakojäännös on 7 5 a) Mrkki on, ai, koska kolmannn ja nljännn numron yhdislmä arkoiaa kuukausia Kun =, jakoyhälö saa muodon 9 = , li ällä arvolla arkisusmrkki on oika b) Mrkki voi olla, ai, koska nsimmäisn ja oisn numron yhdislmä arkoiaa päiviä Kun =, jakoyhälö saa muodon 7 = Saaua jakojäännösä 5 vasaa arkisusmrkki T 5 Euklidn algorimi 5 a) 6 b) c) 6 d) 5 a) b) 8 c) 5 55 a) Koska lähöväliaikojn,, 5 ja pinin yhinn jaava on, suraavan krran kaikki juna ova yhä aikaa lähdössä kahdn unnin kuluua li kllo 7: b) Kaikki juna ova yksioisa kraa yhä aikaa lähdössä 56 a) 5 = 5 5 = 5 7 sy = 5 = 5 b) 5 = 7 79 = sy = = 6
26 6 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 57 a) = b) 5 = = 5 89 = 7 89 = 7 7 = 7 = 7 sy = = 7 sy = 7= 58 Lähdään liikkll jakolaskun lopusa = = + 8 = 5 Luvu ova 9 ja = = 9 59 a) Vuodn 6 nsimmäinn päivä on sunnunai, sillä 65 = b) Vuodn 8 nsimmäinn päivä on iisai, sillä 65 = c) Laskuissa oava huomioon, ä vuosi 8 on karkausvuosi Vuodn nsimmäinn päivä on lauanai, sillä = a) 85 = = = = = = sy(85, 667) = = ( ) b) 5768 = = + = + 9 = = sy(5768, 55) = = 5768 ( ) c) 757 = = = = = = = = = + = + 6 a) 5 = 5 5 = = 5 pyj = 5 7 = 575 sy( 757, 769) = = 757 ( 55) b) = 5 6 = 7 6 = 5 5 = 5 7 pyj= 5 7 = 6 6 a) 5) 5) ) = b) ) + 6 8) 56 = c) 7) ) 65 65) 586 = 5 685
27 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 7 6 a) 78 = = + 8 = = 6 sy = 6 pyj saadaan yhälösä 6 pyj= 6 78 pyj = 5 88 b) 55 = = = = = 59 sy = 59 pyj saadaan yhälösä 59 pyj = pyj = Määriään Euklidn algorimilla sy( 86, 6) 86 = = = = + 8 = 8 Jakoyhälön pruslla sy( 86, 6) = 8 Määriään suraavana yhälön 8 = 86a + 6b kroim a ja b 8 = 5 = 5 ( 86 5) = 5 86 = ( 6 86) 86 = = 6 97 ( 86 6) = sy( 86, 6) = 8 skä a = 97 ja b = 6 65 Koska sy(a, b, c) = 7, voidaan kirjoiaa a = 7 x, b= 7 y ja c= 7 z Tällöin olisi a + b + c = 7 x + 7 y + 7z = 7( x + y + z) = Koska luku i ol jaollinn luvulla 7, summa a + b + c i voi olla 6 Diofanoksn yhälö 66 a) sy(, ) = Koska = ( ) +, niin yhälön räs rakaisu on xo = y = b) sy(, ) = Koska = ( ) +, on yhälön räs rakaisu xo = y = c) sy(, ) = Koska = ( ) +, on yhälön räs rakaisu xo = y = d) Yhälöllä x + y = i ol rakaisua, koska sy(, ) i ol :n kijä 67 a) sy(, ) = Koska = ( ) +, niin yksiäinn rakaisu on x = ja y = x = + n = + n Kaikki rakaisu ova ällöin (n Z) y = n = n o o o
28 8 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja b) sy(, ) = Kun a-kohdan yhälö = ( ) + krroaan 5:llä, saadaan 5= ( 5) + 5, josa nähdään yksiäisksi rakaisuksi x = 5 ja y = 5 Kaikki x = 5 + n rakaisu ova näin olln (n Z) y = 5 n c) sy(9, 9) = 7 Kun yhälö 7 = 9 ( ) + 9 krroaan luvulla 7, saadaan 89 = 9 ( 7) Kaikki rakaisu ova ällöin x = 7 + n y = 5 + n = 7 + 7n = 5 n (n Z) 68 a) sy(8, ) = Tällöin = 8 ( ) + ja dlln = 8 ( 6) + 8, josa havaiaan yksiäisksi rakaisuksi x = 6 ja y = 8 Diofanoksn yhälön kaikki rakaisu ova ällöin x = 6 + n y = 8 n 8 = 6 + 7n = 8 9n (n Z) b) Koska sy(, 8) =, saadaan = ( ) 8 ( ) ja dlln kromalla 5:llä x = 5 + n 5 = ( 5) 8 ( 7) Rakaisu ova siis y = 7 n 8 = 5 6n (n Z) = 7 n c) sy(8, 6) = Tällöin = ( ) ja dlln 8 = ( 6) Kaik- 6 x = 8 + n = 8 + 9n ki rakaisu ova ällöin ( n Z) 8 y = 6 n = 6 7n 69 Yhälö x + y = 6 voidaan siää muodossa 5 x + y = 8 Koska sy(5, ) =, saadaan = 5 ja dlln 8 = ( 6) x = 8 + n = 8 + n Yhälön kaikki rakaisu ova ( n Z) 5 y = 6 n = 6 5n 7 Trun osoksisa saadaan yhälö,95x +,5y =,, jossa x arkoiaa halvmman ja y kalliimman kahvipakin hinaa Kromalla ämä sadalla saadaan Diofanoksn yhälö 95 x + 5y =, sivnnynä 9 x + 9 y = 66 Koska sy(9, 9) =, saadaan = 9 ( 5) + 9 ja dlln kromalla luvulla 66 yhälö 66 = 9 ( ) x = + 9n Kaikki rakaisu ova y = 5 9n Ehdoisa x > ja y > suraa + 9n > ja 5 9n > Rakaisuna saadaan 6,9 < n < 6,, jon n = 6 Tällöin x = = 6 ja y = = 8 Trun ososkori sisälsi 6 pakia halvmpaa ja 8 pakia kalliimpaa kahvia
29 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 9 7 Suoran yhälö 5x + 96 y = saadaan luvulla 7 supisamalla muooon 5 x + y = Koska sy(5, ) =, saadaan = 5 + ( 8) ja dlln = ( 6) x = 6 + n = 6 + n Yhälön kaikki rakaisu ova ( n Z) 5 y = 6 n = 6 5n x = 6 + n Suora 5x + 96 y = kulk siis pisidn (n Z) kaua y = 6 5n 7 Lukujn 9 6 ja 5 6 sy on Tämä luku voidaan lausua muodossa = ( 9), josa 9 76 = ( 5) Yhä- 5 6 x = 8 + n = 8 + 7n lön kaikki rakaisu ova ( n Z) 9 6 y = 5 n = 5 89n 7 Vähnämällä yhälö puoliain saadaan x + y = 5 Luvull sy(, ) = pä yhälö = + ( ), josa saadaan muoo 5= 5+ ( 5) Näin olln yhälön x + y = 5 ylinn rakaisu on x = 5+ n, y = 5 n Kun saadu x ja y sijoiaan yhälöparin jälkimmäisn yhälöön, saadaan z = + n x = 5 + n Siis y = 5 n ( n Z) z = + n 7 Kongrunssi 7 a) Kongrunssi on osi, sillä 89 5 = 6 on jaollinn :llä b) Kongrunssi i ol osi, sillä = 9 i ol jaollinn 6:lla c) Kongrunssi i ol osi, sillä ( 67) = 76 i ol jaollinn 7:lla 75 a) Koska oluksn mukaan a b (mod n) ja c d(mod n), on voimassa a b = pn ja c d = qn, ( p, q Z) Laskmalla yhn (vähnämällä) yhälö saadaan ( a± c) ( b± d) = n ( p ± q) Tulos osoiaa, ä yhälön vasn puoli on jaollinn n:llä Näin olln a± c b± d (mod n) b) Lähin idosa, ä a b(mod n) ja k k(mod n), saadaan a b= pn ja k k = qn, ( pq Z, ) Kun yhälö laskaan yhn (vähnnään), saadaan ( a± k) ( b± k) = n ( p ± q) Tulos osoiaa, ä yhälön vasn puoli on jaollinn n:llä, jolloin a± k b± k (mod n) Oluksn mukaan a b(mod n), jolloin a b= pn Krroaan yhälö k:lla, minkä uloksna k( a b) = k pn ja dlln ka kb = n ( kp) Saau ulos osoiaa, ä vasn puoli on jaollinn n:llä, jolloin voidaan kirjoiaa ka kb (mod n)
30 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 76 Oluksn mukaan a b(mod n), jolloin a b= pn Krroaan yhälö nsin a:lla ja sin b:llä ja laskaan saadu yhälö yhn, jolloin ( a ab) + ( ab b ) = npa + npb li a b = n( pa+ pb) Tulos osoiaa, ä a b on jaollinn n:llä li a b (mod n) Suraavaksi yhälö a b = n( pa+ pb) krroaan a:lla ja yhälö a b= pn krroaan b :llä skä laskaan näin saadu yhälö yhn Tällöin saadaan a b = n( pa + pab + pb ), jonka pruslla k k a b (mod n) Ylisämällä pääsään uloksn a b (mod n) Toisin: Kongrunssin laskusäännön (oppikirja s 68) pruslla kongrunssin a b(mod n) voi kroa isllään, jolloin saadaan a b (mod n) Tämä voidaan dlln kroa kongrunssilla a b(mod n), jolloin uloksna on a b (mod n) k k Ylisämällä pääsään uloksn a b (mod n) 77 Koska 7 (mod 8), niin 7 ( ) (mod 8) Jakojäännös on siis yksi Havaiaan, ä 9 (mod 7) ja dlln 9 (mod 7) Tämä arkoiaa, ä li luku on jaollinn sismällä Koska 6 (mod ), niin 6 (mod ) Vasaavasi 5 (mod ) ja 7 5 (mod ) Tällöin 6 5 (mod ) Pinin luku on nolla 8 Luvun viiminn numro saadaan slvill ukimalla kymmnllä jaollisuua 5 5 Koska 999 (mod), niin 999 ( ) 9(mod) Luvun viiminn numro on 9 8 Kllonaika on sama kuin ny, koska (mod ) 8 Viikonpäivän slviämisksi voidaan käyää joko jakoyhälöä ai kongrunssia Vuodn jouluaaoon mnnssä on kaksi karkausvuoa (8 ja ), jon päiviä kryy kysisll aikavälill 65 Kongrunssiyhälön 65 x (mod 7) rakaisuna x = 5 Tämä arkoiaa, ä vuonna jouluaao on kskiviikkona 8 a) x = 6+ 7 n, b) x = + 5 n, c) Yhälöllä i ol rakaisua 8 a) Rakaisaan Diofanoksn yhälö x 5y = 9 Luvull sy(, 5) = pä yhälö = 5 ja dlln 9 = Täsä saadaan x = + n 5 8 = 8 5n b) Kongrunssisa saadaan Diofanoksn yhälö x y = 8 Oamalla huomioon, ä sy(, ) = saadaan = ja dlln 8= 88 Kongrunssin rakaisuna on x = + n 88 = 88 n c) Rakaisaan yhälö 7x 56y = 5 sy(7, 56) = Tällöin = 7 ( 7) 56 ( ) ja dlln 5 = 7 ( 65) 56 ( ) Kongrunssin rakaisu on ällöin x = 65 56n li x = 7 56 n
31 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 85 Koska 6 (mod 7), niin 6 ( ) (mod 7) Tidään, ä 6 6(mod 7) Krroaan kongrunssi 6 (mod 7) ja 6 6(mod 7) ksknään, jolloin saadaan 6 6(mod 7) 86 Luku on jaollinn yhdksällä, sillä numroidn summa on jaollinn yhdksällä Siksi (mod 9) Koska 8 (mod 9), niin ( ) (mod 9) Näin olln (mod 9) Jakojäännös on n n 87 8 (mod), ( ) (mod), n+ n+ (mod), (mod), n n (mod) n n Saau ulos osoiaa, ä luku, n N, on jaollinn kymmnllä n n 88 Koska (mod ), niin an + an + an + + a+ a n n n an + an + an + + a + a a + a + a + + a n + an (mod) n n n Luku an + an + an + + a+ a on jaollinn kolmlla, jos ja vain jos a a + a + + a n + a n on jaollinn kolmlla + Koska 7 (mod ) ja (mod ), on ( ) (mod ), li luku 7 + on jaollinn kolmlla n 89 Todisus n dllisn hävän kohdan avoin n *8 Tunnuja lukuorian lausia ja onglmia 9 6= = = = a), + + 5= 8 ( köyhä) b), = 6 ( rikas) c), = ( rikas) d) 8, = 8 ( äydllinn) ), = 8( rikas) f) 8, = ( köyhä) Vraa - ja f-kohdan lukuja ja uloksia! g) 96, = 96 ( äydllinn)
32 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 9, 7,, 7, 8 9, 7, 5 87 ja M 6 = M 89 = M 67 = Esimrkiksi: a) 9 = + 8 b) = + 89 c) 6 = + d) 97 = a) Frma n pinn lausn mukaan = (mod ) 6 b) Koska (mod ), niin ( ) (mod ) li 6 (mod ) Edlln 6 6 (mod ) 98 Luku on alkuluku Jos on luonnollisn luvun n kijä li n =k, niin n n = (k) s = k((k) k = k((k) 6 ) = s, jossa ) on kokonaisluku Tällöin n n (mod ) Jos i ol luvun n kijä, niin Frma n pinn lausn mukaan n = k, k Z Tällöin n n = n( n ) = nk, jossa nk on kokonaisluku Siis n n (mod ) Näin väi on odisu 99 Frma n pinn lausn pruslla = (mod ) Edlln = ( ) (mod ) Koska = 8 (mod ), saadaan 996 = (mod ) Jakojäännös on siis kolm Luvu ova Pyhagoraan lukuja, jos ( m n ) + (mn) = ( m + n ) Sivnnyksn uloksna saadaan m m n + n + m n = m + m n + n ja dlln m m n n m m n + + = + + n Tulos osoiaa annu luvu Pyhagoraan luvuiksi
33 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Lisähäviä Joukko-oppia a) {,,,, } b) {,} Yhälöllä x + = i ol rakaisua raalilukujn joukossa Y on yhjä joukko { } B = n Z n < 5 = a) A B = {,} b) A B = {,,,,,,,,, 6,8,,,} c) A \ B ={ 6,8,,,} =,, 6,8,,, ja A { } {,,,,,,,, } a) A B = {,,,, 5, 6,7} b) B = {,, 5, 7} A c) A \ B = {,, 6} d) B \ A = ) A \ N = f) N \ A = {, 8, 9,,, } g) A \ = A 5 a) b), c) Osajoukkoja on {},{ }{, }{,, } d),{ }{, }{, }{,, }{,, }{,, }{,,, } n kappala, kun n on joukon alkioidn lukumäärä 6 a) y S = {(,), (,)} b) y T = {(,)} x x 7 a) b) y 5 y x 5 x c) d) y y x x
34 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Logiikkaa a) päosi proposiio b) i ol proposiio c) proposiio, jonka ouus voi muuua ilmaisuajankohdan mukaan d) i ol proposiio ) osi proposiio a) B A b) ( A B) c) B A (A B) A B Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa d Morganin nsimmäisn lain oikaksi a) Saku i ik ikä naura b) Äii i oru ai isä i moii 5 ( P Q ) P Q Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa lausn auologiaksi 6 7 (A B ) (B C ) (A C) A B B A Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa lausn auologiaksi Vraamalla aulukoidn lihavoidulla mrkiyjä sarakkia havaiaan laus A B ja B A yhäpiäviksi
35 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 5 8 a) Laus on osi, sillä simrkiksi on hdon äyävä luku b) Laus on osi, sillä x on kaikilla raaliarvoilla i-ngaiivinn c) Laus on päosi Yhälö ouuu vain, jos x = ja y = Jälkimmäinn luku i ol luonnollinn luku > 9 a) x N : x ; osi b) x R : x < ; päosi Nollan ja ngaiivisn luvun vasaluku i ol ngaiivinn c) x Q y Z : xy Z ; osi Ehdon äyävä luku y on simrkiksi luvun x käänisluku Kun x =, luvuksi y sopii mikä kokonaisluku ahansa a) On olmassa raaliluku, jonka nliö on ngaiivinn Laus on päosi Lausn ngaaio: Jokaisn raaliluvun nliö on suurmpi ai yhä suuri kuin nolla b) x Z : x > x a) x : ( P( x) P( x)) i missään ryhmässä b) ( x : P( x)) ( x : ( P( x))) skaryhmässä c) x : ( P( x) P( x)) kaikissa ryhmissä d) ( x : P( x)) ( x : ( P( x))) samaa sukupuola olvissa ryhmissä Todisusmnlmiä Nljän präkkäisn parioman kokonaisluvun summall saadaan muoo (k + ) + (k + ) + (k + 5) + (k + 7) = 8k + 6 = 8(k + ), k Z Tulokssa 8(k + ) nähdään kahdksalla jaollisuus Pääly i ol pävä, sillä voin olla väsyny muusakin syysä kuin liiasa lukmissa Esiään vasaväi, jonka mukaan x < Tällöin x < ja x < li x + x <, mikä on vasoin olusa Koska vasaväi on väärä, väi on oika Olus: Luku on irraionaaliluku + Väi: Luku on irraionaaliluku Todisus: Esiään vasaväi, jonka mukaan luku Rakaisaan yhälösä, jol- + on sllais kokonaisluvu m ja n, ä m n loin =, jos m n m + n m = n + on raionaaliluku Tällöin
36 6 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Koska m ja n ova kokonaislukuja, ova m n ja m + n kokonaislukuja Myös niidn osamäärä li luku on raionaaliluku Saau ulos on risiriidassa oluksn kanssa, jon vasaväi on väärä ja väi oika + m Tukiaan vilä apaus m = n Tällöin = =, josa dlln =, mikä n + on mahdoona Näin on odisu, ä luku m 5 Olkoo a = ja n m p a) a b = + n r osamäärä (jakaja on irraionaaliluku p b = raionaalilukuja Tässä m, n, p ja r Z r mr + np + = on raionaaliluku, koska kokonaislukujn summa, ulo ja nr ) ova raionaalilukuja m p mp b) a b = = on raionaaliluku, koska kokonaislukujn ulo ja osamäärä n r nr ova raionaalilukuja a m p m r mr c) = : = = on raionaaliluku, koska kokonaislukujn ulo ja osamäärä ova b n r n p np raionaalilukuja 6 a) Pääly on pävä b) Pääly i ol pävä *7 Huomauus: Thävän rakaisminn dllyää logarimiopin ioja Irraionaaliluku on raaliluku, joa i voida siää kahdn kokonaisluvun osamääränä Irraionaaliluvun dsimaalisiys on pääymäön ja jaksoon Olus: n on parion luonnollinn luku ja Väi: log n on irraionaaliluku Todisus: Koska n >, niin log n > Esiään vasaväi, jonka mukaan log n on raionaaliluku li p log n =, jossa p, r Z +, r Tällöin = n, josa pons- r siin r koroamalla saadaan r p r r r ( ) = n = n Koska n on oluksn mukaan p parion, on myös n parion Toisaala on parillinn On päädyy risiriiaan, jon vasaväi on väärä ja väi, ä log n on irraionaaliluku, on oika ( + )( + ) *8 Arvolla n = yhälö on osi, sillä = k( k + )( k + ) Olaan yhälö odksi, kun n = k, jolloin k ( k + ) = Osoiaan yhälö odksi, kun n = k + p r p r
37 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja k( k + ) + ( k + )( k + ) k( k + )( k+ ) k( k + )( k + ) ( k + )( k + ) ( k + )( k + )( k + ) = + = Saau lausk on sama kuin annun kaavan oika puoli arvolla n = k + Indukiopriaan mukaan annu yhälö on osi kaikilla n Z+ Lukuoriaa 6 5 a) = = = 7 b) 5 7 = = = 8 c) 887, 9 = = = d) BCEF9 = = = Muuaan yhnlaskava -järjslmän luvuiksi 5 = = = = = = = = 5 Luku i ol alkuluku, sillä = 7 Riiää, kun jaaan luvuilla ja a) 665 = 5 7 b) 6 = 7 c) = 7 d) 8 58 = a) Jos m on n:n kijä ja n on m:n kijä, niin on sllais kokonaisluvu k ja p, ä n = km ja m = pn Näin olln n = km = kpn Yhälö ouuu vain, jos n = ai kp = Jos n =, on m = p = Jos luvuill k ja p on voimassa ho kp =, on joko k = p = ai k = p = Edllinn mrkis, ä m = n ja jälkimmäinn m = n, ja yhdisynä, ä m = ±n b) Jos on olmassa luvu k ja r sin, ä n = km ja p = rn, niin p = rkm, mikä osiaa, ä m on p:n kijä 6 Jakoyhälö anaa uloksn: = , 76 = 5 7 +, 5 = 7 +
38 8 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Tällöin = = (5 7 + ) 7 + = 5 7 = ( 7 + ) = = 7 7 Lukujn sy = 5 =, pyj = 5 7 = 88 8 a) sy(8,) =, = 8 + ( ) b) sy(77, 9) = 7, 7 = ( 5) c) sy( 757, 769) =, = 757 ( 55) Jaaan annu luvu alkukijöihin 9 7 = = 96 = sy = 5 = 65 pyj= 5 7 = 8 6 Osoksisa saadaan Diofanoksn yhälö 99 x + y = 77, jossa x arkoiaa halvmpin ja y kalliimpin laskinn kappalhinaa Koska sy(99, ) =, saadaan = ( 7) ja dlln 77 = ( 9) x = n Yhälön kaikki rakaisu ova n Z y = 9 99n, Ehdoisa x > ja y > suraa n > ja 9 99n > Rakaisuna saadaan 6, < n < 5,8, jon n = 6 Tällöin x = ( 6) = 8 ja y = 9 99 ( 6) = 5 Hankina sisälsi 8 halvmpaa ja 5 kalliimpaa laskina a) Kongrunssi i ol osi, sillä = 9 i ol jaollinn luvulla 6 b) Kongrunssi on osi, sillä ( ) = 99 on jaollinn luvulla Koska 9 (mod 5), niin ( ) ( ) (mod 5) Jakojäännös on ällöin a) Rakaisaan Diofanoksn yhälö 5x y = 6 Luvull sy(5, ) = pä yhälö = 5 ( ) ( ) ja dlln 6 = 5 ( ) ( 6) Yhälön 5 6 (mod ) rakaisuna on x = n, n Z Vasaus saadaan haluassa muooon x = ( n ) = n, n Z b) Kun yhälö x + (mod 7) kirjoiaan muooon x (mod 7), nähdään hlposi rakaisu x = + 7 n, n Z c) Rakaisaan Diofanoksn yhälö 6x 6 y = 5 Koska sy(6, 6) =, saadaan = 6 ( 55) 6 ( ), josa dlln kromalla yhälö 5:lla muoo 5 = 6 ( 6 5) 6 ( 68) Yhälön 6x 5(mod 6) rakaisuna on x = 65 8 n, joka saadaan haluassa muooon x = 65 8( n ) = + 8n, n Z
39 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 9 a) x = 9, sillä ( 56 9) b) x =, sillä 7 c) x = 5, sillä 5 5 (mod ) ja dlln 5 (5 ) 5 5(mod ) 5 Koska n on parion luku, ova molmma luvu n ja n + parillisia, ja oinn niisä on jaollinn luvulla Tällöin n = ( n )( n+ ) (mod 8) Siis n (mod 8) Pikasi } a) {,,6,9, Annun joukon muodosava kolmlla jaollis luonnollis luvu b) {,,, 6, 8, }, 5], 5[ [, 5] a) [ Avoimn väliin ], 5[ liiään välin pääpis b) [ Suljusa välisä poisaan oikanpuolinn pääpis c) {,5} Kun suljusa välisä poisaan vasaava avoin väli, jää jäljll välin pääpis Jos änään on maananai ai ulkona saaa, n halua mnnä kouluun a) x R : x > b) x R : x < 5 a) 7 = 7 b) 85 = 5 9 c) 5 on jaoon luku Tukiaan jaollisuua luvuilla,, 5, 7,,, 7, 9 ja 6 Väiään, ä ainakin yhdn oppilaan koimaka on yli kolm kilomriä Mikäli ämä i ol osi, jokaisn oppilaan koimaka olisi ninään kolm kilomriä Silloin 5 oppilaan yhnlasku koimaka olisi ninään 75 kilomriä Tämä on annun idon mukaan mahdoona, jon alkupräinn väi koimakan piuudsa on oa 7 Sadan päivän pääsä lauanaisa on maananai, sillä = a) = b) 6 = 8 = sy = = pyj = = 5 = 5 = 5 5 = 5 5 = 5 sy = 5 pyj = 5 = Koska 6 (mod 5) ja 6 (mod 5), niin 6 (mod 5) ja 6 (mod 5) Tällöin 6 6 (mod 5) Pinin luonnollinn luku on Koska luku on jaollinn sismällä, pinin kongrunssin ouava luku on nolla
40 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Krausko Annu jouko alkioiain luluina ova A =,,, 5, 6, 7, B = 6, 5,,,,,,,,, 5, 6 ja C = { } { } {,,,, 5, 6} a) {} b) c) { 7 7} a) En ol lukiolainn b) Opiskln mamaiikkaa c) Oln lukiolainn ja opiskln mamaiikkaa d) Ei pidä paikkaansa, ä oln lukiolainn nkä opiskl mamaiikkaa ((A C) (C B)) (A B) Lihavoidulla mrkiy sarak osoiaa, ä laus on auologia a) x A y B: x = y, osi b) x A y B: xy Z +, osi c) x A y B: x < y, osi 5 Väiään, ä ainakin yhdllä vljksisä on nmmän kuin yksi hvonn Mikäli ämä i ol oa, jokaislla vljksisä olisi ninään yksi hvonn Silloin sismällä vljksllä olisi yhnsä ninään sismän hvosa Tämä on annun prusidon ( hvosa) mukaan mahdoona, jon jollakin vljksisä äyyy olla nmmän kuin yksi hvonn 6 75 = = 9 = = 7 Esiään nsin lukujn sy = = = = = 7 5 Lukujn sy on siis 7 5 Pyj saadaan yhälösä 7 5 pyj = , jolloin pyj = 7 57
41 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja 8 a) Koska (mod 5 ), niin = ( ) (mod 5) Vasaavasi 7 (mod 5), jon + 7 (mod 5) Pinin luonnollinn luku on siis b) Havaiaan, ä 5 (mod ), 69 (mod ) ja 87 (mod ) Kun oaan huomioon, ä 69 (mod ) ja 87 7 (mod ), saadaan kong- 9 9 runssja muokkaamalla 5 ( ) 6 5(mod ) Pinin luonnollinn luku on näin olln 5 *9 Kaava on voimassa, kun n =, sillä ( ) = Olaan, ä kaava on voimassa, kun n = k, jolloin ( k ) = Osoiaan kaava oikaksi, k( k ) ( k + )( k + ) kun n = k + li ä ( k ) + ( k + ) = Yhälön vasn puoli saa muodon k( k ) k( k ) + ( k + ) k + 5k + ( k + )( k + ) + ( k + ) = = =, joka on sama kuin yhälön oika puoli Indukiopriaan mukaan kaava on voimassa kaikill n Z + Krausko a) A B=,, A B=,, A \ B =, b) A B = ], [, A B = [,5 ], A \ B = ], [ c) A B=,, A B=,,, A \ B = ] [ ], ] a) Jos Pri on abiurini, hän osallisuu ylioppilaskirjoiuksiin b) Ei pidä paikkaansa, ä Pri on abiurini ikä osallisu ylioppilaskirjoiuksiin A B ( A B ) Lihavoidulla ksillä mrkiy rivi osoiava, ä lausilla on sama ouusarvo Mrkiään P:n ouusarvoa :llä ja Q:n ouusarvoa :llä ( P Q) (( P) Q) Laus on päosi
42 Lukuoria ja logiikka (MAA) Thävin rakaisuja Lihavoidulla mrkiy kirjain ( ai ) ilmais lausn ouusarvon I a) A B C D II a) A B C D b) A B C D b) A B C D c) A B C D c) A B C D d) A B C D d) A B C D 5 a) Laus on päosi Kahdn irraionaaliluvun summa i ol aina irraionaaliluku, sillä simrkiksi π + ( π ) = Yhnlaskun uloksna saau luku on raionaaliluku b) Laus on päosi, sillä kahdn irraionaaliluvun ulo i ol aina irraionaaliluku, simrkiksi 5 5 = 5 6 = = 5 = = + = = 7 Osoksisa saadaan yhälö,x +, y = 9, 9, jossa x arkoiaa omnin ja y banaanin kilohinaa Kromalla yhälö :llä saadaan Diofanoksn yhälö x + y = 99 Koska sy(, ) =, saadaan = ( ) + ja dlln kromalla 99:llä yhälö 99 = ( 99) + 99 x = 99 + n Kaikki rakaisu ova n Z y = 99 n, Ehdoisa x > ja y > suraa 99 +n > ja 99 n > li yhdisynä 7,6 < n < 8,, jon n = 8 Tällöin x = 5 ja y = Osoksssa oli 5 kg omnoia ja kg banaania 8 a) 7 = 66 ( 9) + 7 b) = 7 ( 5) a) Käyämällä hyväksi ioa, ä (mod 5), saadaan = ( ) (mod 5) 5 56 b) Yhdisämällä ido = ( ) (mod 5) ja (mod 5) saadaan 5 5 = 5 (mod 5) c) b-kohdan pruslla saadaan = ( 5 ) (mod 5)
ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.
Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak
Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan
Ilpo Halonn 2005 Luonnhdinoja logiikasa 4 Johdaus logiikkaan Ilpo Halonn Syksy 2005 ilpo.halonn@hlsinki.fi Filosofian laios Humanisinn idkuna whn you hav liminad h impossibl, whavr rmains, howvr improbabl,
X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,
Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio, KP3-II, syksy 2007 Pkka Alsalo Johdano. Tämä monis sisälää kurssilla arviava ido mariisiksponnifunkiosa. Mariisiksponnifunkio. Suraavassa A on raalinn n n-mariisi, jonka
Luento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?
L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä
Koska yhteys tavalliseen eksponenttifunktion sarjakehitelmään on selvä, asetetaan seuraava määritelmä.
Ma-.433/433/45 Mariisiksponnifunkio, K3/P3/V3, syksy 22 Pkka Alsalo/(Hikki Apiola) Pkan ysävällissi käyööni anamaan lähkooiin oln hny omia lisäyksiäni, HA Viiiä [TE] Timo Eirola: Linaarialgbra, lunomonis
Viitteet. Viitteet. Viitteet
Vii Vii Vii 1 2 1. Mariisiksponnifunkio Hikki Apiola Sisälää Pkka Alsalon ja Timo Eirolan mariaalia myös. Viiiä TE Timo Eirola: Linaarialgbra, lunomonis EN EirolaNvanlinna: Diyhälösysmi, lunomonis LAODEGolubiskyDllniz:
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa
b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)
Maemaiikan ja ilasoieeen osaso/hy Differeniaaliyhälö II Laskuharjoius 1 malli Kevä 19 Tehävä 1. Ovako seuraava funkio Lipschiz-jakuvia reaaliakselilla: a) f(x) = x 1/3, b) f(x) = x, c) f(x) = x? a) Ei
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja
LUKUTEORIA johdantoa
LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,
Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2
Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen
Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti
MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja
>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive
TL53, Signaalioria (J. Laiinn) 9..4 TTESN, TTESN5X, TTESN5Z Väliko, rakaisu Täydnnä ohisn kuvaan > - ai < -mrkiy kohda. Miä arkoiaan idonsiirokanavan kvalisoinnilla? Esiä lausk kvalisaaorin siirofunkioll,
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan
W dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali
7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin
Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet
Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa
1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,
exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y
4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,
Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.
MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) 72 = 2 36 = 2 2 18 = 2 2 2 9 = 2 2 2 3 3 = 2 3 3 2 252 = 2 126 = 2 2 63 = 2 2 3 21 = 2 2 3 3 7 = 2 2 3 2 7 syt(72, 252) = 2 2 3 2 = 36 b) 252 = 72 3 + 36 72 = 36 2 syt(72, 252) = 36 c) pym(72,
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 0 Thtävin ratkaisut Kustannusosakyhtiö Otava päivittty 9..08 Kokoavia thtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Kirjoittaan kskiarvoll lausk :n avulla ja ratkaistaan yhtälöstä. π 4 π 4π :4 π 4 a b
( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:
ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän
Johdatus graafiteoriaan
Johdatus graafitoriaan Syksy 2017 Lauri Hlla Tamprn yliopisto Luonnontitidn tidkunta 2 Luku 1 Pruskäsittitä 1.1 Määritlmiä 1.2 Esimrkkjä 1.3 Trminologiaa 1.4 Joitakin rikoisia yksinkrtaisia graafja 1.5
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty
Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.)
Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.) LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Määritelmä, yhteinen tekijä ja suurin yhteinen tekijä: Annettujen lukujen a ja b yhteinen tekijä
1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1
KETJUMURTOLUVUT Harjoiuksia 209. Todisa/Prove Lause 2.2. käyäen Lausea 2.3./by using Theorem 2.3. Lause 2.4. käyäen Lausea 2.3./by using Theorem 2.3. 2. Määrää Canorin kehielmä luvuille 0,, 2, 3, 4, 5,
x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)
Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
a b c d
1. 11. 011!"$#&%(')'+*(#-,.*/103/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + +. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. 5 140 8 47 = 5 140 ( 3 ) 47 = 5 140 3 47 = 5 140 141 = (5 ) 140 = 10 140, jossa on
4 Matemaattinen induktio
4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla
Merkitse kertolasku 3 3 3 3 potenssin avulla ja laske sen arvo.
13 Luvun potenssi Kertolasku, jonka kaikki tekijät ovat samoja, voidaan merkitä lyhyemmin potenssin avulla. Potenssimerkinnässä eksponentti ilmaisee, kuinka monta kertaa kantaluku esiintyy tulossa. Potenssin
{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +
9. 0. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 009 È ÖÙ Ö P. Olkoon vadelmien hinta v e, herukoiden h e ja mustikoiden m e rasialta. Oletukset voidaan tällöin kirjoittaa yhtälöryhmäksi v + h + m = 8 v +
Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
1 Lukujen jaollisuudesta
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 1 1 Lukujen jaollisuudesta Lukujoukoille käytetään seuraavia merkintöjä: N = {1, 2, 3, 4,... } Luonnolliset luvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Kokonaisluvut Kun
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA
VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Vaihohoinn ilmaisumnlmä kulmamoulaaioill? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05 VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ Ellä on arkaslu
LOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.
9. 10. 2008 1. Pinnalta punaiseksi maalattu 3 3 3-kuutio jaetaan 27:ksi samankokoiseksi kuutioksi. Mikä osuus 27 pikkukuution kokonaispinta-alasta on punaiseksi maalattu? 2. Positiivisen kokonaisluvun
Matriisieksponenttifunktio
Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio KP3-II, syksy 2008 Pkka Alsalo/(Hikki Apiola) Pkan ysävällissi käyööni anamaan L A TEX-idosoon oln hny joiakin piniä yylimuuoksia, lisäyksiä ja huudahduksia HA Viiiä [TE]
Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!
MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan
+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
Tietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia
Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian
9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.
9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille
( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt
SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5
Johdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä
1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa
Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:
Diskreei maemaiikka, sks 00 Harjoius 0, rakaisuisa. Esi viriävä puu suunaamaomalle verkolle G = (X, E, Ψ), kun X := {,,, }, E := { {, }, {, }, {, }, {, }, {, }}, ja Ψ on ieninen kuvaus. Rakaisu. Viriäviä
Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).
Yhtäpitävyys Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Toisaalta ollaan osoitettu, että n 2 on parillinen (oletus) n on parillinen (väite). Nämä kaksi väitelausetta
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
Algebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.
Algebra 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. a) Luku on luonnollinen luku. b) Z c) Luvut 5 6 ja 7 8 ovat rationaalilukuja, mutta luvut ja π eivät. d) sin(45 ) R e)
Jaollisuus kymmenjärjestelmässä
Jaollisuus kymmenjärjestelmässä Lauseen 4.5 mukaan jokaiselle n N on yksikäsitteiset kokonaisluvut s 0 ja a 0, a 1,..., a s, joille n = a s 10 s + a s 1 10 s 1 + + a 1 10 + a 0 = a s a a 1... a 0, (1)
Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).
Matematiikan laitos Johdatus Diskreettiin Matematiikaan Harjoitus 1 03.11.2010 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Nuija 1. Tarkastellaan joukkoja A = {1,3,4}, B = {2,3,7,9} ja C = {2, 5, 7}. Määritä joukot (a)
2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23
LISÄTEHTÄVÄT. Maemaainen malli ja funkio 9. a) f (-) = - (-) + = - + = -6 b) f (-) = (-) - (-) + = - (-8) + = 8 + 8 + = 80. a) f ( ) = + f ( ) = 0 + = 0 ( ) = ± = ± = ai = Vasaus: = - ai = b) + = + = 0
0. 10. 017 a b c d 1. + +. + +. + + 4. + + + 5. + 6. + P1. Lehtipuiden lukumäärä olkoon aluksi n, jolloin havupuiden määrä on 1,4n. Hakkuiden jälkeen lehtipuiden määrä putoaa lukuun n 0,1n = 0,88n ja havupuiden
Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2012
Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 01 Tehtävien ratkaisuja 1. Olkoot kolmion kulmat α, β ja γ ja olkoon ω ympyrä, jonka halkaisija on AJ. Koska kulmat JKA ja JLA ovat suoria, niin K ja L ovat tällä
Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.
Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 Keraus K. A: III, B: I, C: II ja IV Kuvaaja: I II III IV Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 K. a) lim ( ) Nimiäjä ( ) o aia
Baltian Tie 2004 ratkaisuja
Baltian Tie 004 ratkaisuja 1. Tehtävän ehdosta () ja aritmeettisen ja geometrisen keskiarvon välisestä epäyhtälöstä seuraa an (n +1) a n+1 + n na n+1 eli a n+1 n +1 a n n. Kun tässä epäyhtälössä n korvataan
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) 21.2.-25.2.2011 OT 1. a) Määritä seuraavat summat: [2] 4 + [3] 4, [2] 5 + [3] 5, [2] 6 + [2] 6 + [2] 6, 7 [3]
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 2: Relaatiot 4.2 Relaatiot Relaatioilla mallinnetaan joukkojen alkioiden välisiä suhteita Joukkojen S ja T välinen binaarirelaatio
2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
= = = 1 3.
9. 10. 2008!"$#&%(')'*,#.-/* P1. lkuperäisen punaisen kuution pinta koostuu kuudesta 3 3-neliöstä, joten sen ala on 6 3 2 = 54. Koska 3 3 =, kuutio jakautuu leikatessa yksikkökuutioksi, joiden kokonaispinta-ala
Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
4. Oheisessa 4x4 ruudukossa jokainen merkki tarkoittaa jotakin lukua. Mikä lukua salmiakki vastaa?
Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 30.1.2015 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.
1 Numeroista lukuja 1.
1 1 Numeroista lukuja Mitä lukuyksikköä edustaa numero a) 4 luvussa 5 469 satoja b) 7 luvussa 35,271 sadasosia c) 1 luvussa 0,5281? kymmenestuhannesosia Kirjoita lukuyksiköiden mukaisena summalausekkeena.
Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015
Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d.
Jakoyhtälö: Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) n = d*q + r Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. n = d * q + r number divisor quotient residue numero
Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6
Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
PERUSASIOITA ALGEBRASTA
PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 4: Modulaariaritmetiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Modulaariaritmetiikka Jakoyhtälö Määritelmä 1 Luku
a b c d
31. 10. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 016 È ÖÙ Ö Ò ÑÓÒ Ú Ð ÒØ Ø ØĐ ÚĐ Ø a b c d 1. +. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Kauppias ostakoon p kg paahtamatonta kahvia, jonka ostohinta olkoon b
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset
D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,
Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 8, MALLIRATKAISUT Tehtävä. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) =. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on neliö. Ratkaisu. Olkoon p i alkuluku, joka jakaa luvun
Lukuteorian kertausta
Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +
= + + 1 ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1
Pitkä matmatiikka YO-ko 4.9.4. a) b) ( )( 3) 6 3 + 6 6 + y + + ( ) y + + 3 + + ( ) TNS y ( ) + 3 tai Paraablit likkaavat pistssä (, 3). c) Mrkitää lukua : llä ( ). + 4 + 8 + 8 8 + ( 8) ( 8) 4 ± 8 ± 6 8
Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)
.5 Linaarist diffrntiaaliyhtälöt 10 Ensimmäisn krtaluvun diffrntiaaliyhtälö on linaarinn, jos s voidaan kirjoittaa muotoon + p(x)y = r(x) (8) Yhtälö on linaarinn y:n ja y:n suhtn, p ja r voivat olla mitä
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
27. 10. joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja.
ÄÙ ÓÒÑ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒÔ ÖÙ Ö Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. Laskimet eivät ole sallittuja. 1. Hiiri juoksee tasaisella
Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,
Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0
1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.
ABIKertaus.. a. Ratkaise yhtälö 8 5 4 + + 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on. 4. Jaa polynomi 8 0 5 ensimmäisen asteen tekijöihin ja ratkaise tämän avulla 4 epäyhtälö 8 0 5 0.
LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN
LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN 1 LUKULAUSEKKEITA Ratkaise seuraava tehtävä: Retkeilijät ajoivat kahden tunnin ajan polkupyörällä maantietä pitkin 16 km/h nopeudella, ja sitten vielä kävelivät metsäpolkua
A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!
MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)
Harjoitustehtävät, syyskuu Helpommat
Harjoitustehtävät, syyskuu 2011. Helpommat Ratkaisuja 1. Ratkaise yhtälö a a + x = x. Ratkaisu. Ratkaistaan yhtälö reaalilukujen joukossa. Jos yhtälöllä onratkaisux, niin x 0. Jos a =0,yhtälöllä onratkaisux